• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki

Taidetta ja kulttuuria

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71

Neiti Kellokummulla on ilmeisiä lahjoja. Lappilaisen naistaiteilijan elämää 1920- ja 1930-luvulla

”Työ ompelukoneen ääressä vie kaiken aikani – ja koko elämäni! Ja palkka on niin huono että tuskin saa kunnon vaatteita. Toisinaan ajattelen että tässä tulee ihan hulluksi kun ei saa monesti etes raitista ilmaa. Työtä teetettäisiin vaikka ympäri vuorokauden – hyi olkoon! Turhaa valittaa – eihän se siitä parane – mutta kun saisi vähänkään vapautta että saisi maalata. – –En tiedä toisinaan tekisi mieleni ottaa aamuruskon siivet ja lentää maailman ääriin kurjuudesta toiseen.”

Maija Kellokummun kohdalla tarvittiin naistutkimuksen syntyminen, taidehistorian tutkimuksen muuttuminen ja taloudellisen laman mukanaan tuoma pankkikriisi, jotta hänen taiteensa nousi esiin. Lue lisää Maija Kellokummun elämästä.
 

kirjoittanut Tuija Hautala-Hirvioja, julkaistu 8. 10. 2016

Elisabeth Blomqvist – Tyttökoulun johtajatar ja taidemaalari

Elisabeth Blomqvist (1827-1901) oli naisopettajakoulutuksen uranuurtaja. Elisabeth Blomqvist syntyi oppihistorian professorin vanhimpana tyttärenä. Perheen tyttäret saivat huolellisen kasvatuksen. Aluksi Elisabeth ajatteli antautua taidemaalariksi, mihin hänellä oli kyllin lahjoja. Mutta hänellä oli palava halu myös opettajaksi. Kun isä kuoli 1848, äiti perusti Helsinkiin yksityisen ruotsinkielisen tyttökoulun, johon kolme vanhinta sisarusta asettuivat opettajiksi. Äidin kuoltua kaksi vuotta…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 22. 3. 2023

Aleksandra Gripenberg – Ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, kansanedustaja

Aleksandra Gripenberg (1857-1913) oli ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, ensimmäinen päätoimittaja ja kirjailija. Isä, senaattori ja vapaaherra, oli kahdesti aviossa, ja hänellä oli 17 lasta. Aleksandra oli toiseksi nuorin. Hän otti elämäntehtäväkseen avata naisilta suljetut ovet kirjoittamalla realistisia kertomuksia. Kirjailijan ura vaihtui kuitenkin naisasian ajamiseen. Liikkeen keulahahmona hän pystyi vaikuttamaan paljon voimakkaammin kuin kirjailijana. Vuonna 1887 Aleksandra…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 19. 3. 2023

Hilma Jahnsson – Kouluneuvos ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokuntasihteerinä

Ensimmäinen naispuolinen eduskunnan valiokuntasihteeri Hilma Jahnsson (o.s. Hägg, 1882-1975) oli lähtöisin äärimmäisen niukoista oloista, mutta onnistui äidin ponnistusten ja vapaaoppilaspaikan avulla suorittamaan ylioppilastutkinnon Turun suomalaisessa jatko-opistossa 1900. Hilma aloitti oikeustieteen opinnot 1914. Hän oli lahjakas ja innostunut ajan sosiaalisista pyrinnöistä kuten miehensä Yrjö Jahnsson. Hilma Jahnsson valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1917 ja toimi valmistumisvuodestaan aina vuoteen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 15. 3. 2023

Alma Söderhjelm – Suomen ensimmäinen naisdosentti ja ensimmäinen historian naisprofessori

Ensimmäinen naisdosentti ja ensimmäinen historian naisprofessori Alma Söderhjelm (1870-1949) syntyi Viipurissa hovioikeuden sihteerin seitsemäntenä tyttärenä. Perheeseen syntyi kaikkiaan 11 lasta. Alman muistelmien mukaan kodin elämää sävyttivät älykkyys ja juridiikka. Alma kävi koulunsa Viipurissa ja luki ylioppilaaksi yksityisopettajan avulla. Alma aloitti yliopisto-opinnot 1889 ja valitsi historian. Sinä syksynä naisylioppilaita oli 17, mutta vuonna 1893, kun Alma…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 3. 2023

Tuuli Reijonen – Toimittaja, kriitikko ja palkittu kirjailija

Tuuli Reijonen kirjoitti tosipohjaisessa romaanissaan Vedessä ja tulessa tarinan, jonka päähenkilö on Maria Elisabeth Cajanus (1804-1861). Elisabeth kuului pohjalaiseen virkamies- ja pappissukuun. Reijosen äidin suvusta kertovassa kirjassa on erityisen hieno tunnelma, ja hän kirjoittaa ihmisistä heidän oikeilla nimillään. Vuonna 1959 ilmestynyt teos on oiva todiste siitä, että totuus voi olla tarua ihmeellisempää. Raahelainen lapsenpäästäjä Beatha…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 12. 3. 2023

Karolina Eskelin – Ensimmäinen lääketieteestä väitellyt naistohtori

Ensimmäinen lääketieteestä väitellyt naistohtori Karolina Eskelin (1867-1936) syntyi Helsingissä merikapteeni Nikolai Eskelinin ja Sidonia Antoinetta Bobergin perheeseen. Isän työn vuoksi perhe asui pitkään ulkomailla. Isän kuoltua perhe muutti Belgiasta Suomeen ja Karolina pääsi Helsingin ruotsalaiseen tyttökouluun. Jäätyään täysin orvoksi hän jatkoi opintojaan tätinsä hoivissa, mutta 14-vuotiaana hän halusi itse ansaita elantonsa ja ryhtyi kauppa-apulaiseksi ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 3. 2023

Minna Canth – naisasianainen, kirjailija, toimittaja

Minna Canth (o.s. Johnson, 1844-97) oli naisasianainen, kirjailija, usean sanomalehden toimittaja ja avustaja sekä oman aikakauskirjan päätoimittaja. Samalla tavalla kuin Fredrika Runebergista myös Minna Canthista tuli lehtinainen, kun sanomalehden päätoimittajaksi palkattu aviomies ei ehtinytkään täyttää lehden palstoja. Ulrika Wilhelmina Johnson aloitti Jyväskylän seminaarissa tarkoituksenaan valmistua opettajaksi. Hän meni naimisiin 1865 opettajansa lehtori Canthin kanssa ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 3. 2023

Hedvig Gebhard – Ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen valiokunnan puheenjohtajana

Hedvig Gebhard (o.s. Silén, 1867-1961) oli ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokunnan puheenjohtajana vuonna 1924. Hedvig syntyi Turussa ruotsinkielisen kauppiaan tyttäreksi. Hän oli energinen ja opinhaluinen. Kun opiskelu ei Suomessa käynyt päinsä, hän suoritti ylioppilastutkinnon Tukholmassa ja aloitti opinnot Uppsalan yliopistossa. Hän siirtyi Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon 1890, meni seuraavana vuonna naimisiin suomen kielen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 3. 2023

Ruusu Merikallio – Suomen ensimmäinen naistalousneuvos

Ensimmäinen naistalousneuvos Ruusu Merikallio (o.s. Rantonen, 1880-1948) syntyi Haapavedellä maanviljelijäperheeseen. Hän kävi kansakoulun lisäksi Haapaveden kansanopiston, Oulun kauppakoulun sekä talouskoulun Tampereella ja opiskeli vielä Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun opettajatarosastolla. Työkokemusta hän hankki toimimalla kansakoulunopettajan viransijaisena kaksi vuotta Haapavedellä ja talousopettajana kahtena kesänä ruustinna Nora Pöyhösen 1892 perustamassa kasvitarha- ja kotitalouskoulussa. Hän solmi avioliiton saksan ja ruotsin…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 6. 3. 2023

Ilmi Hallstén – kansanedustaja ja Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja

” Eilen kuoli täällä rouva Ilmi Hallsten (Hallstén) o.s. Bergroth, vaikean sairauden jälkeen. Hänessä meni manan majoille yksi maamme merkkinaisia, joka kauniilla tavalla vaali naisliikkeemme uranuurtajien perintöä ja joka itse vuosikymmenien ajan taidolla, uhrautuvaisuudella ja koko sydämensä lämmöllä toimi Suomen Naisyhdistyksen johdossa. Myöskin yhteiskunnallisena toimihenkilönä ja nuorisonkasvattajana hän suoritti merkittävän elämäntyön.” Muistokirjoitus, Uusi Suomi, 5.1.1936.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 5. 3. 2023

Constance Ullner – Suomen ensimmäisiä eläinoikeusaktivisteja

Vaikuttajanainen ja Suomen eläinsuojelun äiti Constance Maria Ullner ent. Gullberg (1856-1926) toimi postitoimiston hoitajana ja eläinsuojeluaatteen innokkaana herättäjänä ja valistajana. Hän perusti elämänsä aikana useita eläinsuojeluyhdistyksiä, esitelmöi ja kirjoitti eläinten kaltoinkohtelusta. Hän toimi Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Hänen aloitteestaan Suomessa vietetään maailman eläinten päivää 4.10. Hänet on palkittu Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkillä vuonna…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 22. 2. 2023

Anni Harju – operettitähti ei jäänyt roolinsa vangiksi

Oulussa 1893 syntynyt Anni Harju aloitti näyttelijänuransa paikallisessa työväenteatterissa. Harjun sisko oli myös tunnettu näyttelijä  – Limingassa talvella 1966 traagisesti tulipalossa menehtynyt Hilja Pisilä (ent. Halonen). Siskokset esiintyivät yhdessä mm. synnyinkaupunki Oulun ohella mm. Yleisradion lähetyksissä. Liekö arkistonauhoituksia vielä tallella? Anni Harju valmistui 1915 Helsingin musiikkiopistosta liittyen sen jälkeen Suomen Lauluun. Hänen ensimmäinen ammattilaisroolinsa oli…

kirjoittanut Jouni Hyytiäinen, julkaistu 5. 2. 2023

Elissa Aalto – arkkitehti, toimitusjohtaja ja Alvar Aallon puoliso

Kemissä syntynyt ja nuoruutensa Rovaniemellä viettänyt arkkitehti Elissa Aalto (ent. Elsa Kaisa Mäkiniemi) oli naimisissa arkkitehti ja akateemikko Alvar Aallon kanssa vuosina 1952-1976. Elissa Aallolla oli tärkeä rooli Alvar Aalto -säätiön perustamisessa vuonna 1968 ja hän oli Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n toimitusjohtaja (1976-1994), jolloin alkoivat monet Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten peruskorjaukset mm. Finlandia-talon ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 6. 1. 2023

Elli Ylitalo kirjoitti Tuulikki Otsolan nimellä satu- ja nuortenkirjoja

Räätäli Vilho Henrik Marjomaa ja Kaisa-vaimonsa asuivat perheineen Saloisissa keltaisessa Otsola-nimisessä talossa, joka sijaitsi Raahesta pohjoiseen menevän tien varrella. Marjomaan neljästä lapsesta löytyy tietoja Raahen oppikoulun matrikkelista. Elli Tuulikki syntyi 20.11.1924. Hänet merkittiin oppikoulun oppilaaksi vuonna 1937, päättötodistuksen hän sai vuonna 1942. Elli valmistui kansakoulun opettajaksi Raahen seminaarista vuonna 1946. Pellon kunta oli laittanut lehteen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 11. 2022

Amerikansuomalaisen Lily Leinon elokuvallinen elämä

Legendaarinen amerikansuomalainen toimittaja Ulpukka ”Lily” Leino syntyi Omajassa Kuubassa suomalaisessa utopiasiirtokunta Ponnistuksessa 1911. Hänen vanhempansa olivat salolainen Aina Maria Leino (Hammar) ja Juho Kustaa Leino Eurajoelta. Perhe jätti ihanneyhteisön muuttamalla Yhdysvaltoihin 1912. Lilyn vanhemmat erosivat myöhemmin ja Lily asui äitinsä kanssa eri puolilla Yhdysvaltoja Aina Maria Leinon kuolemaan (1975) asti. Professori Eero Tarastin mukaan Lily…

kirjoittanut Jouni Hyytiäinen, julkaistu 8. 11. 2022

Alma Moisala muistetaan runoistaan ja tarinoistaan

– En ole sen arvoinen, enkä pituinen, mutta otan nöyryydellä vastaan sen, mitä minulle annetaan, sanoi Alma Moisala Pyhäjoen Kuulumiset -lehden haastattelussa saatuaan Pauha-Maija-tittelin vuonna 2007. Almalle meri oli tärkeä. Hänen mielestään meressä kaikkein kauneinta oli se, että näkee kauas ulapalle. Pauha-sanasta tulee mieleen meren läheisyys. Pauha on vanha pyhäjokinen sana ja se tarkoittaa silakkamatalikkoa.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 30. 10. 2022

Olga Sarkkila – Lybeckerin käsityökoulun johtajatar

Sepän tytär Olga Sarkkila eteni työurallaan Lybeckerin käsityökoulun johtajattareksi. Hän oli saanut taidon käsitöihin verenperintönä.  Raahelaisella seppämestari Johan Sarkkilalla ja vaimollaan Kristiinalla oli kahdeksan lasta, seitsemän poikaa ja yksi tyttö. Sarkkiloiden tytär Olga Kristiina syntyi 29.6.1872. Päästyään ylemmästä kansakoulusta Olga jatkoi koulutaivalta Lybeckerin käsityökoulussa. Hän suoritti kaksivuotisen kurssin. Päästötodistuksessa vuonna 1888 johtajatar Sofia Mathlin kehuu…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 13. 10. 2022

Augusta Krook – Suomen itsenäisyyden alkuvuosien aktivistinainen

Augusta Krook oli yksi niistä 1900-luvun alun naisista, jotka halusivat käyttää elämänsä Suomen itsenäisen aseman rakentamiseen ja turvaamiseen. Hän kasvatti koulussaan isänmaallisten tyttöjen sukupolven ja edisti naisten kiinnittymistä yhteiskunnalliseen toimintaan ja työelämään. Krookilla oli myös merkittävä rooli Lotta Svärd -järjestön perustamisvaiheissa. Augusta syntyi vuonna 1853 kolmantena lapsena kahdeksanlapsiseen sotilasperheeseen. Lapsista vain sisaret Anna Sofia (1850–1926)…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 7. 8. 2022

Eeva Niinivaara – viron kielen ja kirjallisuuden kulttuurilähettiläs Suomessa

FM Eeva Niinivaara o.s. Pedriks (1901-2000) toimi viron kielen ja kirjallisuuden lehtorina Helsingin yliopistossa vuodesta 1945 vuoteen 1969. Hänen aikanaan Helsingin yliopiston virolaisesta laitoksesta kehittyi kulttuurikeskus, jonka ansiosta virolainen kirjallisuus ja taide tuli tunnetuksi Suomessa ja suomalaista kirjallisuutta käännettiin viroksi.  Eeva Pedriks syntyi 20.12.1901 Siimustin seitsemän talon kylässä Virossa Pohjois-Tartonmaalla Jõgevan lähistöllä. Eeva Pedriksin vanhemmat…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 22. 6. 2022

Rehtori Naëmi Ingman – yhteiskunnallinen vaikuttaja

Naëmi Ingman toimi kolmekymmentäkuusi vuotta Vaasan suomalaisen tyttökoulun rehtorina. Hän oli aktiivinen jäsen naisjärjestöissä toimien mm. Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajana ja Kansainvälisen Naisten Rauhan ja Vapauden Liiton Suomen osaston puheenjohtajana. Lisäksi hän oli mukana usean muun yhteisön johtoelimissä, sekä Vaasassa että valtakunnallisesti. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu mm. Naisten äänessä ja Emäntälehdessä, ja hän oli suosittu esitelmöitsijä.…

kirjoittanut Vuokko Palonen, julkaistu 5. 6. 2022

Greta Toivonen – Rovaniemen kauppakoulun ensimmäinen rehtori

Kauppatieteiden kandidaatti Greta Toivonen o.s. Hahl (1898-1982) valittiin Rovaniemen vastaperustetun kauppakoulun ensimmäiseksi rehtoriksi vuonna 1943. Hän valmistui ensimmäisenä naisena kauppatieteiden kandidaatiksi vuonna 1931 Kauppakorkeakoulusta ja hänestä tuli Suomen ensimmäinen vakinainen naisrehtori kauppaoppilaitokseen. Vuonna 1963 perustettiin Kemijärven kauppalan kauppakoulu, jonka ensimmäisenä rehtorina jo eläkkeellä oleva Greta Toivonen toimi kaksi vuotta. Margaret (Greta) Hahl syntyi Helsingissä 10.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 30. 4. 2022

Alli Trygg-Helenius – Raittiuskasvatuksen uranuurtaja Suomessa

Kansakoulunopettaja Alli Trygg-Helenius oli poikkeuksellisen hyväsydäminen ja tarmokas ihminen, joka halusi auttaa jokaista avuntarvitsijaa. Hänen ansiostaan perustettiin Sörnäisiin Kansankoti sosiaalisen elämän keskukseksi. Hän oli puolisonsa Matti Helenius-Seppälän kanssa raittiuskasvatuksen uranuurtaja Suomessa. Alli Trygg-Helenius valittiin Palvelijatar-yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Maria Alexandra (Alli) Trygg vuodesta 1897 Trygg-Helenius, syntyi 16.7.1852 Raisiossa ja kuoli 2.12.1926 Helsingissä. Alli Trygg-Helenius oli naimisissa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 7. 4. 2022

Annikki Brander-Pitkänen – Raahelaiseksi omittu kirjailija

Kirjailija Annikki Brander-Pitkänen asui kehitysvuotensa Raahessa. Hän sijoitti historiallisten romaaniensa tapahtumat Raaheen. Me raahelaiset olemme omineet Annikki Brander-Pitkäsen raahelaiseksi hänen kirjojensa kautta. Vuonna 1975 ilmestynyt Oodi meren kaupungista: taru memoaareista on julkaistu nimimerkillä Anselina Brand. Oodi meren kaupungista on pieni taru kahdesta merikansan nuoresta. Pojasta, jolle vanhan kirkon palo koitui elämän menetykseksi. Ja tytöstä, joka…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 4. 2022

Pirkko Keskinen – lähtö Kainuuseen oli työuran paras päätös

Pirkko Anneli Tolvanen syntyi joulukuussa 1945 mummilassaan Puirookankaalla Nurmeksen maalaiskunnassa. Isoäiti Aino Nevalainen, sairaanhoitaja, auttoi hänet maailmaan. Viikon päästä isoisä, ”ukki”, toi hänet hevoskyydillä kotiin, Ylikylän Pyysärkkään, joka vielä tuolloin oli monen sukupolven perheyhteisö. Pirkko oli talon ensimmäinen vauva 22 vuoteen. Sittemmin lapsia syntyi taloon nopeaan tahtiin, joten hänen lapsuusympäristöönsä kuului omien sisarusten ohella useita…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 20. 2. 2022

Jenny Paulaharju – ensimmäisiä naispuolisia kansanperinteen kerääjiä

Jenny Paulaharju o.s. Simelius (1878-1964) oli Suomen ensimmäisiä suullisen ja aineellisen perinnetiedon ja tapakulttuurin naispuolisia kerääjiä. Hän oli naimisissa kirjailija, valokuvaaja, professori, Suomen kaikkien aikojen ahkerimman kansanperinteen kerääjän Samuli Paulaharjun kanssa. Paulaharjujen yhteisten vuosien keräämästä aineistosta on Jennyn osuus noin viidennes. Jenny kirjoitti yli 50 kansanperinnettä koskevaa artikkelia. Jenny Olivia Simelius syntyi Paavolan Kortekankaalla 7.11.1878.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 5. 2. 2022

Mimmi Augusta Hevonpää – isänmaallisen isosiskon äidillinen rakkaus

Suomalaisen naisliiton Oulun osasto syntyi kahden naisen orkestroimana 1907. Heistä nuorempi oli tuleva lottajohtaja Fanni Luukkonen. Yhtä lailla paikallisosaston syntymisestä kertovissa lehtiuutisissa on opettaja Mimmi Hevonpään nimi. Luukkonen ja Hevonpää toimivat yhdessä myös mm. Nuorsuomalaisten ”agitatsiooni”osastossa 1908-. (Kaleva 15.8.1908) Mimmi Augusta Hevonpää oli syntyisin Oulujoelta kansakoulunopettaja Gråstenin perheestä. Hän oli sisarussarjan ensimmäinen, kolmesta nuoremmasta veljestä…

kirjoittanut JI Hyytiäinen, julkaistu 28. 12. 2021

Hanne Aho – Ensimmäinen nainen journalistien johdossa

Suomen Kuvalehden graafikkona Hanne Aho ei kynää enää juuri käyttänyt, kun koko ala digitalisoitui valokuvia myöden. Parinsadan journalistin pääluottamusmiehenä toimiminen ja monet muut luottamustehtävät kantoivat Hanne Ahon Suomen Journalistiliiton ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi. Hanne Aho on kulkenut omanlaisiaan urapolkuja jo aivan nuorena. Yläasteen hän kävi sisäoppilaitoksessa Anna Tapion koulussa Aitoossa  ja oppi siellä samalla emännän aakkoset: kynimään…

kirjoittanut Riitta Lehtimäki, julkaistu 14. 11. 2021

Anna, Seiska ja Aller virstanpylväitä Eeva-Helena Jokitaipaleen pitkällä uralla

Eeva-Helena Jokitaipale aloitti toimittajauransa kesätoimittajana paikallislehti Itä-Hämeessä. Tosin vähän nuorempana kuin yleensä eli jo lukiolaisena. ”Olin lukiossa ajatellut rikosasianajajan tai toimittajan uraa, Seiskassahan nämä molemmat puolet sitten myöhemmin yhdistyivät”, naurahtaa Betsynä paremmin tunnettu päätoimittajaksi ja julkaisujohtajaksi urallaan päätynyt konkari. Betsy aloitti Tampereella lehdistö- ja tiedotusopin opinnot vuonna 1970. Toimittajan ura jatkui Keskisuomalaisessa sekä alue- että…

kirjoittanut Merja Helle, julkaistu 18. 9. 2021

Asta Heickell – Miksi Yleisradio vaikeni lotista

Tulin Yleisradioon lehdistöstä 1965 Hella Wuolijoen perustaman ”Kotien ohjelmat” -nimisen toimituksen toimituspäälliköksi. Muutin omana päällikkökautenani nimen ”Perheradioksi”. Se sopi hyvin yhteen ”Kouluradion” ja ”Lasten radion” kanssa. Ensimmäinen toimituspäällikkö oli Juho Kusti Paasikiven tytär Annikki Paasikivi. Wuolijoki oli nimitetty pääjohtajaksi 1945 ja erotettu harjoitetun ohjelmapolitiikan vuoksi 1947 Lex Jahvetin perusteella. Pääjohtajan nimitys siirrettiin sen jälkeen yhtiön…

kirjoittanut Asta Heickell, julkaistu 29. 8. 2021

Leila Kastelli – Ruusumuori ja kulttuurivaikuttaja

Leila Kastelli syntyi muusikko Matti Tuhkalan perheeseen Raahessa vuonna 1948. Lapsuudenkoti sijaitsi Palonkylässä muutaman kilometrin päässä Raahen keskustasta. Metsät ja luonto olivat lähellä ja koko perheelle tärkeitä. Retkiä merenrantaan ja metsään eväiden kanssa Tuhkalat tekivät usein. Näin luonnonkasvit, marjat ja sienet tulivat tutuiksi jo lapsena. Leilan äiti hoiti kukkia ja mansikoita täynnä kasvavaa puutarhaa ja…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 25. 8. 2021

Laina Riihonen – Valonviejä kansalle

Keväällä 1923 valittiin uusi opettajatar Kuhmoniemen kirkonkylän 2-opettajaiseen kansakouluun. Hän oli Laina Lyydia Korpela, joka pian kesän koittaessa muutti uuteen kotipitäjäänsä. Mikä sai Hämeen viljavilla vainioilla varttuneen 31-vuotiaan terhakkaan neidon muuttamaan ”ihmisten ilmoilta” kauas periferiaan Kainuun korpeen?  Vastaukseksi riittää yksi sana: rakkaus. Laina oli kihlautunut tammikuussa 1922  naapurikylänpojan Akseli Riihosen kanssa. Tuolloin hän oli opettajana…

kirjoittanut Tuula Hyyrö, julkaistu 9. 8. 2021

Kirsti Ojala luokkaretkellä

Kirsti Ojala. o.s. Hiltunen s.1947 Hailuodossa. Olen elänyt etuoikeutettujen joukossa, koska minulla on ollut aina työtä.  Uskon, että työttömyys olisi ollut minulle pahin itsetunnon tuhoaja. Pidän tärkeimpänä voimavarana itsetuntoani, minkä turvin olen selvinnyt kohtuudella kovassa kilpailuyhteiskunnassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Äitini Greetta Sofia Hiltunen o.s. Laurila oli hailuotolainen, syntynyt vuosisadan alussa 1904, isä Eino Hiltunen…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 4. 8. 2021

Heli Eskolinilla upea elämänkaariura vauvasta vaariin

junaansa. Mutta tuleva isä ei antanut periksi, ja niin pariskunta matkusti konduktöörin vaunussa Helsinkiin. Ongelmat jatkuivat. Tytär syntyi sunnuntaina kovan ukonilman raivotessa eikä äidiltä tullut maitoa. Onneksi samassa huoneessa oli everstinna, joka imetti lapsensa ohella myös 2,3 kiloa painavan vastasyntyneen ja antoi tälle samalla ”kovan äänen”. Painon vähäisyyden syynä oli äiti, joka oli antanut odottaville…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 1. 8. 2021

Esteri Heikinheimo – Suomen ensimmäinen naispankinjohtaja oli Kemijärveltä

Esteri Maria Heikinheimo syntyi Hailuodossa 8.2.1874 Heikelin perheen kahdeksanneksi lapseksi ja hän kuoli 13.12.1957 Kemijärvellä. Muutti sukunimensä Heikel vuonna 1908 nimeksi Heikinheimo. Hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi naispankinjohtajaksi vuonna 1905, hän oli ensimmäinen nainen Kemijärven kunnallisvaaleissa vuonna 1920 ja ensimmäinen naisehdokas Kemijärveltä vuoden 1927 eduskuntavaaleissa. Esteri Heikinheimo oli merkittävä sivistys- ja kulttuurielämän kehittäjä. Esteri Heikinheimon isä,…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 18. 7. 2021

Eeva Raekallio – Elämänvaiheista ja elämäntyöstä

EEVA RAEKALLIO (Eva Sarlin — Eva Hagelberg — Eeva Raekallio) 3.10.1876 — 9.11.1951 Muistitiedon, kirjallisen aineiston ja painettujen lähteiden pohjalta koonnut Vuokko Raekallio-Teppo Syksyllä 1973 äitimme, Vuokko Raekallio-Teppo, päätti vihdoin toteuttaa jo kauan mielessään olleen ajatuksen: kirjoittaa sukulaisia ja lähiystäviä varten oman äitinsä Eeva Raekallion elämäkerran. Käsikirjoitus oli kolmea viimeistä jaksoa lukuun ottamatta valmis kevättalvella…

kirjoittanut Vuokko Raekallio-Teppo, julkaistu 7. 7. 2021

Oili Tolvanen Matematiikan vihaajasta atk-toimittaja

Oili Tolvanen ei pienenä haaveillut toimittajan töistä, vaan isosiskosta piti tulla perheen journalisti. Toisin kuitenkin kävi. Helsingin yliopistossa Oili valitsi pääaineeksi poliittisen historian, koska siinä ei tarvinnut suorittaa tilastotieteen peruskurssia. ”Yritin kyllä!” Parin vuoden opintojen jälkeen piti ryhtyä miettimään tulevaisuuden työpaikkaa. ”Tutor ilmoitti, että poliittisen historian opiskelijoille töitä on joko järjestöissä tai tiedotusvälineissä. Minä tein…

kirjoittanut Merja Helle, julkaistu 7. 7. 2021

Margareta Keskitalo tunnettiin yhteiskuntakriittisistä nuortenkirjoistaan

Margareta Keskitalo (o.s. Martinmäki) syntyi Pyhäjoella 30.4.1921. Hän menetti äitinsä 4-vuotiaana ja sen jälkeen hänet sijoitettiin sukulaisten luo. Hän palasi kotiin 9-vuotiaana. Hän elätti itsensä piikatyttönä jo 12-vuotiaana. Runoja hän kirjoitti tytöstä asti. Ensimmäisen runonsa hän kirjoitti lastenlehti Pääskyseen alle 10-vuotiaana. Keskitalo sai innostuksen kirjoittamiseen isältään Villeltä, joka kirjoitti oululaisiin työväenlehtiin ja avusti Raahen Seutua.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 9. 5. 2021

Aila Pervonsuo – Berliinistä Pasilaan ja puhelinvaihteesta päätoimittajaksi

“Haaveilin nuorena, että minusta tulisi politiikan toimittaja. Sellainen ‘tähtitoimittaja’, joka tekee poliittisia reportaaseja ja syvähaastatteluja. Mutta ei se mennyt lähellekään niin. Vähän harmi, etten tällaista journalismia päässyt enkä kyennyt tekemään. Mutta joskus on pakko tehdä, mitä eteen tulee, vaikka se ei olisikaan niin mieluista. Olenhan minä toki menestynyt työssäni ja saanut kiitosta ja kehuja. Ei…

kirjoittanut Merja Helle, julkaistu 31. 3. 2021

Ritva Karhula: Urani aikana radio monipuolistui monta kertaa

”Opin lukemaan viisivuotiaana ja olen aina kirjoittanut, jo pikkulikkana maalaistalon peräkamarissa. Runoja, satuja ja jatkokertomuksia julkaistiin lapsena maakuntalehdessä. Päiväkirjan yksityisyydestä kävin toistuvia taisteluita äitini kanssa. Varhaisteininä luin romaanin toimittajan työstä. Siitä lähtien tiesin, että maanviljelijän tyttärestä tulee toimittaja. Koti arvosti koulutusta, ja hain tietysti Tampereelle opiskelemaan. Opintoihin kuuluvaa ennakkoharjoitteluun en ymmärtänyt ajoissa etsiytyä, mutta yllättävän…

kirjoittanut Ritva Karhula, julkaistu 21. 3. 2021

Sigrid Axelson oli opettaja ja taiteilija

Sigrid Sofia Axelson syntyi Joensuussa 15.3.1871 upseerin perheeseen. Lapsuudenkoti oli komea Linnunniemen huvila. Taloustyöt jäivät tytölle vieraaksi, mutta muuten hän oli käsistään taitava. Hän aloitti koulutaipaleensa Joensuun tyttökoulussa, josta siirtyi Helsingin suomalaiseen jatko-opistoon vuosiksi 1889-1890 ja 1894-1896. Hänen tiensä kulki Helsingin käsityökoulun jälkeen Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja yliopiston piirustussaliin. Häntä opettivat muiden muassa Albert Gebhard, Carl…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 21. 3. 2021

Eeva-Liisa Pennanen – Bingohallin hoitajasta päätoimittajaksi

Eeva-Liisa Pennasen ura sai alkunsa liftausreissulla.   ”Liftasimme kaverin kanssa kahden miehen kyytiin, ja he kysyivät mitä teemme työksemme. Ja minähän sanoin, että olemme toimittajia.” Todellisuudessa Pennanen ei kuitenkaan ollut toimittaja vaan Kuopion Pallotovereiden bingohallin hoitaja. Aikaa myöten valheesta tuli kuitenkin itseään toteuttava ennuste.   Seuraavana vuonna 25-vuotias Pennanen hakeutui henkilöstösihteerikurssille Kuopioon. Kurssin kautta hän…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 7. 3. 2021

Kansainvälisyys on Satu Lipposen työelämän punainen lanka

Kalevan yhteiskoulun oppilaana Satu Lipponen tuijotteli koulun pihalta Sorsapuiston yli Tampereen yliopistoa, jonne pääsikin opiskelemaan vuonna 1975 kansainvälistä politiikkaa ja sivuaineina tiedotusoppia ja kansantaloustiedettä. Nurmijärveläinen Satu Lipponen on nyt, vuonna 2021, Syöpäjärjestöissä johtajana vastuualueenaan strategia ja ennakointi neljättä vuotta. Matka nykyiseen tehtävään on ensimmäisestä vakituisesta työpaikasta kestänyt 45 vuotta ja se on ollut mielenkiintoinen ja…

kirjoittanut Anu Kytölä, julkaistu 7. 3. 2021

Rosemarie Särkkä: Uutiskuvaajana nainen jäi jalkoihin

Oli tammikuu 2009. palasivat Helsinki-Vantaalle Unkariin suuntautuneelta häämatkaltaan. Tuoretta avioparia oli vastaanottamassa kolme valokuvaajaa, heidän mukanaan Ilta-Sanomille työskennellyt Rosemarie Särkkä. ”Kaksi isoa mieskuvaajaa tunki eteeni ja jyräsi minut täysin. Jäin sanamukaisesti jalkoihin.” Nainen valokuvaajana ei ollut enää harvinaisuus noina vuosina, mutta uutispuolella ala oli selvästi miehinen. Se näkyi ilmapiirissä. ”Tyypillinen keskustelu kulki niin, että mitenkähän…

kirjoittanut Tiina Vahtera, julkaistu 7. 3. 2021

Olga Virtanen – maailman nopein nainen juoksi unohdukseen

Tamperelainen ME-juoksija Olga Virtanen voitti sadalla metrillä Suomen mestaruuden seitsemän kertaa vuosina 1916-1923.  Syksyllä 1918 sadan metrin Suomen mestaruudesta kisasivat vain neljäntoista sekunnin turkulaiset. Eläintarhan kentällä ei kolmentoista pintaan pinkoneita tamperelaisia nähty.  Olga Virtanen syntyi 13.10.1897 Tampereella ruovetissukuisen perheen nuorimpana lapsena. Virtasen puuvillatehtaalla työskennellyt Aapo-isä kuoli ennen kuin kuopuksensa ehti täyttää kahdeksaa vuotta.  Virtanen vietti…

kirjoittanut JI Hyytiäinen, julkaistu 7. 3. 2021

Katja Hedberg – ”Journalismi on kulkemista totuutta kohti”

  Syksyllä 2009 toimittaja Katja Hedberg matkusti valokuvaaja J kanssa juttumatkalle sisällissotien runtelemaan Kongoon. Matkan tarkoituksena oli käydä tutustumassa paikalliseen kouluun, joka oli rakennettu kuopiolaisten keräämillä varoilla.   Matkan jälkeen Katja palasi töihinsä Savon Sanomiin, mutta Kongo ei jättänyt häntä rauhaan. Seuraavana vuonna hän lähti juttumatkalle uudelleen.    ”Kauheudet, joita siellä näimme, käänsivät maailmani äitinä, naisena…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 7. 3. 2021

Kaija Vähäsöyrinki: Maataloustoimittajana maakuntalehdessä

”Mitä katoavan elinkeinon edustaja”, tapasi tunnettu nivalalainen vaikuttaja Jaakko Vuolteenaho avata keskustelun aina, kun hän soitti minulle. Vuosikymmenien ajan. Katoavuus ei viitannut lehtityöhön vaan maatalouteen, jonka vaikeuksista usein uutisoin. Maakunnan talonpojat perustivat Keskipohjanmaan 1917 puolustamaan alueen etuja. Maaseudun ihmisten henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen oli vahva arvo alusta alkaen. Keskipohjanmaa on luultavasti ainoa maakuntalehti, jossa…

kirjoittanut Kaija Vähäsöyrinki, julkaistu 7. 3. 2021

Lempi Hanhisalo – Kun suurin osa miespäätoimittajista järkyttyi

Vaskiseppä Johan Viktor Löfgrenin ja vaimonsa Matildan tytär Lahja Lempi syntyi 1896 Helsingin Kalliossa. Osa perheenjäsenistä suomalaisti sittemmin nimensä Venojaksi, niin Lempikin. Lapsuus ja nuoruus viisilapsisessa perheessä kuohuvassa, itsenäistyvässä ja pian sisällissodan repimässä maassa antoi rohkeutta kohdata haasteita. Ja rohkeutta tarvittiinkin! Helsingin kaduilla liikkui sotilaita pistimineen. He yrittivät sulkea kadun, mutta Lempin johdolla tyttöjoukko vain…

kirjoittanut Helena Anttiroiko-Mehtälä, julkaistu 28. 2. 2021

Tiia Rantanen – ”Parasta on jos saa ihmisen nauramaan”

Tiia Rantasen suuri unelma toteutui alkuvuodesta 2018. Hän oli haaveillut omasta podcastista jo pitkään, ja kokeillutkin sellaisen tekemistä ystävänsä kanssa. Kaipuu kohti jotain omaa oli kuitenkin suuri. Asiat lähtivät rullaamaan, kun Rantanen löi päänsä yhteen toimittajakollegansa kanssa. Viinilasillisten äärellä hioutui ajatus podcastista, jossa kerrottaisiin kavereille sattuneista noloista jutuista. ”Annalla oli sisältöidea ja minulla vahva visio…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 28. 2. 2021

Anna-Stina Nykänen: Hesarin kapinallinen

Anna-Stina Nykäsen kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen juontaa juurensa Kuopion Linnanpellon lukioon. Siellä hän kuului kaveriporukkaan, joka kävi usein innokkaita keskusteluja ja väittelyitä. ”En ole koskaan ollut mikään kirjoittaja, mutta mulla oli tämä maailmanparantamisen halu.” Halu muuttaa maailmaa johdattikin Anna-Stinan kokeilemaan siipiään toimittajana. Ensimmäisen työpaikkansa hän sai vuonna 1981 kuopiolaisesta Uutiskukko-lehdestä. Kuopiosta tie jatkui Helsingin yliopistoon opiskelemaan…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 28. 2. 2021

Lasikaton murtaja Terttu Häkkinen – Asian pitäisi olla keskiössä, ei persoonan

Hämeen Sanomien päätoimittajana kymmenvuotiskauden 1992-2002 toiminut Terttu Häkkinen ei nimityksensä aikaan edes huomannut, että särki lasikaton. Joku siitä sitten huomautti, ja pakkohan se oli uskoa. Seitsenpäiväisissä lehdissä vastaavina päätoimittajina oli tosiaankin ollut vain miehiä. Asemasta päätoimittajakunnan ainoana naisena oli etua. Terttu muistettiin, mikä helpotti yhteydenottoja vaikkapa politiikan ja talouden ykkösketjun päättäjiin. Seminaarien ja kurssien päivällisillä…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 28. 2. 2021

Helena Anttiroiko-Mehtälä – Työn ohella tiedon lähteille

Kiinnostus kirjoittamiseen ja äidinkieleen sekä intohimo kirjoihin ja lukemiseen sai minut jo varhain haaveilemaan toimittajan työstä. Jo ollessani kansakoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla 1960-luvulla opettajamme Kerttu Erkkilä lähetti oppilaiden tekstejä ja piirroksia maakuntalehti Keskipohjanmaahan, jossa ne julkaistiin Lasten iloksi -palstalla. Toimittaja Annikki Wiirilinna kävi tekemässä luokastamme juttua ja ottamassa kuvia lehteen, mikä innoitti kirjallisiin puuhiin.…

kirjoittanut Helena Anttiroiko-Mehtälä, julkaistu 28. 2. 2021

Sole Lahtinen-Manninen: HS:n kirjeenvaihtajahistorian ensimmäinen äiti ja vaimo

Alku Skandinavian-kirjeenvaihtajana oli tukala syyskuussa 1994. Edeltäjän poismuutto viivästyi, ja Tukholman-työhuoneisto piti remontoida. yöpyi viikkoja hotellissa. Työtehtävät vyöryivät päälle: Tanskan parlamenttivaalit sekä Ruotsin ja Norjan vaalit EU-jäsenyydestä. Niiden välissä virolainen autolautta Estonia upposi myrskyssä Itämerellä. Liki tuhannesta matkustajasta menehtyi yli 800. Ruotsalaisia heistä oli 501. ”Sitä maansurua raportoin sitten kaiken ohella Ruotsista. Onneksi kollega tuli…

kirjoittanut Vellamo Vehkakoski, julkaistu 28. 2. 2021

Keski-Suomen äiti Impi Sirkka

Impin isä , synt. Vesannolla 3/7 1859, asuivat Niinivedenpäässä Niemen talossa ja lähtivät nälkävuonna 1867 nälkää pakoon. Tämän isä Matti Korhonen ja vaimo Susanna Korhonen, ensimmäinen serkku, ja saivat maksaa sukurahaa siitä, että saisivat mennä naimisiin.” Muistitiedot eivät pidä kaikin osin paikkaansa ihan tarkasti. Impin äidinpuolen isovanhemmat eivät päässeet nälkää pakoon, vaan kuolivat nälkään tai…

kirjoittanut Hannu Korhonen, julkaistu 24. 2. 2021

Annikki Wiirilinna – Legenda jo eläessään

ANNIKKI WIIRILINNA o.s. Tilvis, syntynyt vuonna 1921 maanviljelijäkodissa Kalajoella, oli toimittaja jos kukaan. Hän halusi niin kiihkeästi toimittajaksi, että saapuessaan opiskelijana kesälomalle Helsingistä, asteli asemalta heti Keskipohjanmaan toimitukseen, joka sijaitsi Kokkolassa Isokatu kahdessa asemaa vastapäätä. Annikki pyysi päästä kesätoimittajaksi vaikka ilman palkkaa. Hän teki sittemmin muutamia taukoja lukuun ottamatta pääasiallisen elämäntyönsä Keskipohjanmaassa vuodesta 1948 vuoteen…

kirjoittanut Raija Pelttari, julkaistu 24. 2. 2021

Kirsti Pohjonen – lahjomaton toimittaja

farmaseutti. Molemmat vanhemmat olivat kiinnostuneita kulttuurista: isä kuvataiteista – hän oli harrastajamaalari – äiti musiikista ja teatterista. Molemmat myös lukivat paljon. Vanhempien sivistys vaikutti myös tyttären elämään. Kirsti muistaa käyneensä teatterissa ja konserteissa jo pienenä. Viuluakin hän opetteli soittamaan ja tanssi balettia kahdeksan vuotta.   Tampereella oli 1940–50-luvuilla kaksi merkittävää tanssitaiteilijaa: . Kirsti kävi Liisi…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 24. 2. 2021

Leena Ahlholm – Kirjoittava elämä

Tulevan työurani suunta määräytyi abikeväänä 1969. Koulussa vahvin aineeni oli äidinkieli, jossa kielioppia ja kirjallisuutta ei opetettu erikseen. Molemmat olivat mieliaineitani. Lukiossa erityisesti kirjallisuus ja sen analysointi alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Valkolakit saatiin toukokuun viimeisenä päivänä 1969. En tehnyt tietoisesti suunnitelmaa ammatista ja siihen opiskelusta. Vanhempien kanssa siitä varmaan oli puhetta. Kirjoittaa halusin; siis toimittajaksi…

kirjoittanut Leena Ahlholm, julkaistu 20. 2. 2021

Hilma Kilkkinen – 14 vuotta sotavankina Siperiassa

Kansakoulunopettaja Hilma Pilvikki Kilkkinen syntyi Taipalsaarella 23.12.1897. Äiti Regina o.s. Hietamies ja isä Adam Kilkkinen muuttivat Taipalsaarelta vuonna 1911 Lappeenrantaan. Perheessä oli yhdeksän lasta, joista kolme kuoli aivan pieninä. Sisaruksista vanhin Anders eli Antti ja veli Evert muuttivat 1903 Yhdysvaltoihin. Iida jäi Lappeenrantaan, August lähti merille ja nuorin veli Väinö valmistui Hilma-siskonsa tavoin kansakoulunopettajaksi. Hilma…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 14. 2. 2021

Maarit Tyrkkö – Lyhyt jakso lähellä valtaa, kokonainen elämä toimittajana

Maarit Tyrkkö ajattelee työuraansa tienä, josta on haarautunut monia polkuja. Niistä on pitänyt valita epävarmana siitä, mihin ne vievät. On vain pitänyt uskoa valitsemaansa tiehen – siihen, että se sattuma on oikea. Tämä tunne on vain vahvistunut koronakesän ja -syksyn kuukausina, jotka hän on viettänyt Kansallisarkistossa Helsingin Kruununhaassa järjestämässä arkistojaan.  Maarit Tyrkkö sanoo tätä ”toimita…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 7. 2. 2021

Raija Pelttari – Muistoja Keskipohjanmaasta

Tässä oma tekemäni juttu kulttuuritoimittajan vuosistani Keskipohjanmaassa. Viivyin ja viihdyin Keskipohjanmaassa lähes 40 vuotta eli täsmällisesti ilmaistuna 37, 5 vuotta vuodesta 1968 vuoteen 2005 saakka. Koko ajan kulttuuritoimittajana ja myöhemmin sen esimiehenä. Koulutukseltani olen filosofian maisteri (s.1940 Lapualla) Helsingin yliopistosta ja tavoitteenani oli äidinkielenopettajan ura. Kokeilinkin opettajana muutaman vuoden pohjoisessa Lapissa ja viihdyin lasten kanssa.…

kirjoittanut Raija Pelttari, julkaistu 7. 2. 2021

Anna-Liisa Lilius – Sitkeää tiedon hakua lukijan puolesta

Anna-Liisa Liliuksen, Annukan, lapsuudenkoti Haapajärvellä oli tiedonhaluinen.  Rautatieläis-isä ja pankkivirkailijaäiti lukivat Helsingin Sanomia, mistä myös tytär oppi seuraamaan maailman menoa. ”Isän kanssa keskustelin yhteiskunnallisista asioista. Meillä oli suorastaan urheiluna se keskustelu. Kun opiskeluaikana menin kotiin, äiti ihmetteli, että ’voi hyvänen aika, kun yökaudet täytyy puhua’.” Perhe muutti Ouluun 1964 isän työn vuoksi. Annukka kävi lukion…

kirjoittanut Hanna Rajalahti, julkaistu 31. 1. 2021

Outoja perunoita ja ympäristönsuojelua – Yrsa Slotten mielestä toimittajalla on oltava halu vaikuttaa ja parantaa maailmaa

Pieni tyttö, joka  keinotteli itsensä uhkarohkeasti yläkerran huoneestaan  kuistin katolle ja huuteli sieltä ohikulkeville ihmisille. Koulutyttö, joka vaikutti  suuna päänä oppilasneuvostossa, ja myöhemmin monissa muissa yhdistyksissä. Tyttö, joka kulki usein metsissä metsäteknikko-isänsä kanssa ja oppi rakastamaan luontoa. Toimittaja, joka rohkeasti avasi suunsa infoissa ja otti asioista selvää perusteellisesti, aina kaupunginhallituksen b-listoja myöten. Nämä mielikuvat, tai…

kirjoittanut Leena Nygård, julkaistu 31. 1. 2021

Riitta Vihavainen – Urheilutoimittajan piti ansaita kollegojen ja haastateltavien arvostus

Riitta Vihavainen aloitti Uuden Suomen urheilutoimittajana vuonna 1980, yhtenä ensimmäisistä naisista alalla.  Kotoaan urheilukipinän saanut Riitta Vihavainen oli tottunut seuraamaan urheilua tarkasti, mutta urheilutoimittajan ammatissa hän joutui taistelemaan saadakseen arvostusta, etenkin miespuolisilta kollegoiltaan. Uuden Suomen urheilutoimituksessa vuonna 1980 aloittanut Vihavainen oli ensimmäisiä suomalaisnaisia urheilutoimittajana. Häntä ennen alalla olivat vain Helsingin Sanomien Marjut Svahn ja Reetta…

kirjoittanut Kaija Yliniemi, julkaistu 31. 1. 2021

Päivi Alasuutari: Osa asioista on menossa hyvään suuntaan

 Päivi Alasuutari aloitti sosiologian opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 1981. Hän oli vuotta aiemmin pyrkinyt lukemaan erittäin suosittua tiedotusoppia mutta ei päässyt sisään. Tampereella opiskeleva isoveli ja hänen kaverinsa onneksi neuvoivat, että tiedotusopin ei tarvitse olla pääaine, jos aikoo toimittajaksi. – Olin saanut koulusta hyvän kirjoittajan itsetunnon, ja minua kiinnostivat yhteiskunnalliset asiat. Olen kotoisin duunariperheestä, joten…

kirjoittanut Johanna Liukkonen, julkaistu 17. 1. 2021

Lotta Jaanu – musiikki on elämäni suola

Lotta-Liisa Jaanu (o.s. Elo) syntyi Pusulassa läntisellä Uudellamaalla viikkoa ennen talvisodan syttymistä. Koti oli Ikkalan kylän kansakoululla, missä hänen äitinsä Annikki Elo oli alakoulun opettajana. Isällä, Ahti Elolla, oli maatila, jossa Lotta sai kokea maalaistytön elämää ja oppi jo tällöin rakastamaan metsää. Lotta Jaanu kertoo, että hänen lapsuudenkotinsa ja koulunsa olivat hengeltään hyvin isänmaallisia ja…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 9. 1. 2021

Raija Lahtinen: Räväkkä toimittaja voi ryhtyä vaikka mihin

Aina rohkeasti uusiin tehtäviin hypännyt toimittaja Raija Lahtinen on kokeillut muitakin kuin median työpaikkoja ja havainnut, että toimittajista on mihin vain. Mutta journalistin identiteettiä ei voi koskaan pestä pois. Raija on myös ahkeroinut journalistien järjestöissä ja toiminut muun muassa Naistoimittajat ry:n puheenjohtajana. Journalistin ammatti tuli ylioppilaskirjoitusten jälkeen Raija Lahtisen mieleen yhtenä vaihtoehtona, olihan hän 16-vuotiaana…

kirjoittanut Riitta Lehtimäki, julkaistu 31. 12. 2020

Marjut Lindberg: ”Median rooli vahtikoirana turvaa heikoimpien oikeuksia”

Käsitöistä ja ompelemisesta kiinnostunut Marjut Lindberg vietti osan kesästä 1969 Hollolan naisteollisuuskoulun käsityöopistossa. Tähtäimenä oli valmistua käsityönopettajaksi. Se oli hänen ainoa tulevaisuuden suunnitelmansa.  – Olen aina ommellut, neulonut ja tehnyt paljon muitakin käsitöitä. Minulla oli tuossa koulussa kuitenkin tosi ”kettumainen” opettaja. Hänen takiaan päätin, ettei minusta koskaan tule ainakaan käsityönopettajaa. Pysyköön käsityö harrastuksena ja niin…

kirjoittanut Anne-Maj Aunula, julkaistu 29. 12. 2020

Maarit Tastula – ”Tärkeintä on saada itsensä ulos poterosta”

Yhdysvaltalaiskirjailija Louisa May Alcotin klassikkoteos, Pikkunaisia (1868, 1869) ja kanadalaiskirjailija Lucy Maud Montgomeryn Pieni Runotyttö (1923) ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen moniin tyttöihin ja naisiin ympäri maailman. Yksi, jonka sisäistä maailmaa teokset aikanaan myllersivät, on kahdeksalla Telvis-palkinnolla useasti noteerattu suomalaistoimittaja Maarit Tastula. – Luin aikoinaan paljon suosittuja tyttökirjoja, muun muassa Pikkunaisia ja Pientä runotyttöä. Samaistuin kirjojen…

kirjoittanut Maria Paldanius, julkaistu 20. 12. 2020

Marja Kytömäki – Järjestölehdessä kuului lukijoiden ääni

– Haaveilin, millaisen lehden perustaisin, jos voisin. Näin Marja Kytömäki kuvaa mietteitään kouvolalaisena ylioppilaana 1977. Toimittajan työ kiehtoi. Silti hän hakeutui Helsingin yliopistoon opiskelemaan kansatiedettä, joka vaihtui pian ihmisläheisemmältä tuntuneeseen uskontotieteeseen.  Yliopisto-opintojen lomassa Marja kävi Laajasalon lehdistö- ja tiedotusopin kurssin, työskenteli kesän Yleisradion Kaakkois-Suomen alueradiossa, kirjoitti ja teki taittotöitä freelancerina eri julkaisuihin, perusti perheen ja…

kirjoittanut Karjalainen Merja, julkaistu 20. 12. 2020

Merja Karjalainen – Alan vaihto palautti ilon kirjoittamiseen

Merja Karjalainen on uuden edessä. Pitkä ja monipuolinen toimittajan ura tuli käännekohtaan kevättalvella 2018, kun työhön ei enää löytynyt paloa. Tähän hetkeen jokainen aikaisempi työ tuo kuitenkin jotakin, eniten vuodet Työ Terveys Turvallisuus -lehden toimituspäällikkönä ja päätoimittajana. Merja kuvaa itseään ihmiseksi, joka toimii innoituksen mukaan. – Palo, halu ottaa selvää ja toimia sanansaattajana jonkun toisen…

kirjoittanut Marja Kytömäki, julkaistu 20. 12. 2020

Raili Malmberg – valovoimainen opettaja, päätoimittaja ja järjestöaktiivi

Opetusneuvos Raili Malmberg (omaa sukua Vasara) on monista yhteyksistä tunnettu vaikuttaja, joka on elämänsä aikana työskennellyt opettajana monilla kouluasteilla ja toimittajana sekä osallistunut työnsä ohella ja eläkkeellä ollessaan lukuisiin järjestöihin niiden kantavana voimana. Taitavana sanankäyttäjänä hän on esitelmöinyt ja luennoinut erilaisille yleisöille ja kirjoittanut monia teoksia. Raili Malmberg syntyi Helsingissä 22. marraskuuta 1926. Hän vietti…

kirjoittanut Pirkko Nuolijärvi, julkaistu 4. 12. 2020

Maija Toppila – Erikoislehtien ykkösnainen

Lukijan palvelemiseksi on käännettävä kaikki kivet, ja hyvä taloudellinen tulos kertoo, että lehti on siinä onnistunut.  Monen aikakauslehden päätoimittaja ja erikoislehden tekijä Maija Toppila kertoo oppineensa nämä asiat jo alle kolmikymppisenä toimituspäällikkönä. Maija Toppilan koti ei ollut akateeminen eikä tuttavapiiriin kuulunut ainuttakaan toimittajaa.  Lähtiessään Oulusta opiskelemaan Maija ei tähdännyt journalistin uralle. Intohimoinen humanisti ja latinisti pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan yleistä kirjallisuustiedettä mutta…

kirjoittanut Jenna Parmala, julkaistu 8. 11. 2020

Helena Tahvanainen – Unelmatyössä Pohjois-Karjalassa

Helena Tahvanainen oli lukioaikana kirjoittanut Karjalaisen nuorten palstalle ja eri lehtien mielipiteisiin ja jopa myynyt aineiden aloituksia koulukavereilleen. Äidinkielen opettaja oli useammankin kerran kysynyt, onko hän ajatellut toimittajan ammattia. Ei hän ollut, häntä kiinnosti juridiikka. Oikeustieteellisen pääsykokeissa ei kuitenkaan tärpännyt, ja Helena jätti yrittämisen yhteen kertaan. Koska hän halusi Helsinkiin, jossa tuleva puoliso jo opiskeli,…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 8. 11. 2020

Tuula Heinänen – Sydämellä lapset ja kulttuuri

Tuula Heinäsen koko työuran kestänyt suhde Hämeen Sanomiin alkoi hauskasti. Hän oli saanut kesäksi 1967 varapaikalta pestin lehden kesätoimittajaksi. Kun hän ensimmäisenä työpäivänään meni toimitukseen, hän esittäytyi ensimmäiselle vastaantulijalle. ”Kiuru”, hän sanoi ujosti. ”Leivo”, mies vastasi. Ohikiitävän hetken uusi tulokas mietti, pilaako hänestä tehdään, mutta ei sentään. Jyri Leiwosta tuli hänelle pitkäaikainen, hyvä työtoveri. Tuula…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 8. 11. 2020

Kaija Virta – Maailmanpolitiikan syväluotaaja

Uutisreportterina palaneen parlamenttitalon edessä Moskovassa, lakkolaisten piirittämänä Gdanskin laivatelakalla, jakkupukunaisten ja kravattimiesten seurassa EU:n ja Naton huippukokouksissa milloin Madridissa, milloin Brysselissä. Nuo ovat välähdyksiä ulkomaanjournalisti Kaija Virran uralta. Hän on pyörinyt kriisien keskellä ja vallan saleissa. Omimmillaan hän silti kokee olevansa kirjoittaessaan syvällisiä analyysejä maailman tapahtumista. Maailmanpolitiikan syväluotaus ei ole hellittänyt eläkkeelläkään. Kaija Virta ojentaa…

kirjoittanut Tellervo Yrjämä-Rantinoja, julkaistu 8. 11. 2020

Hilkka Ritola-Sunnari, Ylen aluetoimittaja sai Lapin kylissä juhlavan vastaanoton

Kun Hilkka Ritola-Sunnari aloitti toimittajan työt Ylen aluetoimituksessa 1970-luvun alussa, ohjelma-aikaa oli vähän, mutta into saada maakunnan ääni kuuluviin oli kova. Nuoren toimituksen tekemisiä valvoi Ylen alueellinen ohjelmaneuvosto, joka ratkaisi jopa äänestyspäätöksin, olivatko ohjelmat tasapuolisia ja oliko haastateltu oikeita ihmisiä. Hilkka Ritola-Sunnarin ammatinvalinnan ratkaisi kesäharjoittelu Ylen Oulun aluetoimituksessa vuonna 1970. Kalajoella oli syttynyt suuri, sitkeä…

kirjoittanut Hilkka Säävälä, julkaistu 30. 10. 2020

Anita Salmi – Pitkä ura kirjoituskoneen ajasta someen

”En koskaan ajatellut, että minusta tulisi toimittaja. Kuitenkin pienestä saakka olin väsännyt pieniä tarinoita ja tykännyt kirjoittaa. Toimittajan tehtävään tulin silti eräällä tavalla ”sattumalta” tai olisiko siinä ollut jonkinlainen polku, johdatus. Työskentelin Keskipohjanmaa-lehdessä aluetoimittajana vuodesta 1985 vuoteen 2015. Olin koulutukseltani markkinointilinjan yo-merkonomi ja saanut mieheni siivellä töitä Wärtsilän Pietarsaaren tehtaiden konttorista, jossa melko pian sain…

kirjoittanut Anita Salmi, julkaistu 30. 10. 2020

Mirja-Liisa Lindström – Tornion seurakunnan ensimmäinen naiskirkkoherra

Tornion seurakunnan nykyinen kirkkoherra Mirja-Liisa Lindström on pariinkin otteeseen rikkonut ns. lasikattoja. Mirja-Liisa Lindström asetettiin kirkkoherran virkaan Torniossa Alatornion kirkossa vuonna 2020. Hän on täten ensimmäinen naiskirkkoherra Tornion seurakunnassa ja Oulun hiippakunnassa ensimmäinen nainen, joka sai pappisvihkimyksen vuonna 2001. Mirja-Liisa Lindström (o.s. Ikonen) on syntynyt vuonna 1957 Jyväskylän maalaiskunnassa Vaajakoskella. Isän nimi Sulo Ikonen ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 30. 10. 2020

Maija Kauppinen – Perusolemukseltaan toimittaja

Elettiin 1950-lukua, kun ystävykset Maija, Kaarina ja Ritva tekivät Iisalmen tyttölyseossa lehtiä. Käsin kirjoitettuja tietenkin. Yhdelle heistä innostus ja tekemisen ilo jäi alitajuntaan niin, että hänestä tuli toimittaja, ja urasta pitkä ja upea. Maija Kauppinen on työskennellyt yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana kolmessa lehdessä. Hän aloitti Emäntälehden toimitusharjoittelijana 1968, ja jäi eläkkeelle Pirkan toimituspäällikkönä…

kirjoittanut Tuula Stenberg, julkaistu 16. 10. 2020

Hilja Mörsäri – aforistikko ja runoilija Tornionlaaksosta

Kirjailija ja entinen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, lehtori Hilja Karoliina Mörsäri (24.8.1932-13.6.2016) kuoli vaikeaan sairauteen Hämeenlinnassa. Hän oli kuollessaan 83-vuotias. Hilja Mörsäri syntyi Karungissa Aapajoen kylässä Tornionlaaksossa kaksitoistalapsiseen lestadiolaisperheeseen. Hän vietti suurimman osan elämästään Hämeenlinnassa, jonne muutti vuonna 1968. Hilja Mörsäri opiskeli Helsingin yliopistossa äidinkieltä ja kirjallisuutta. Äidinkielen opettajaksi Hilja Mörsäri valmistui 1957. Hänen gradunsa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 16. 10. 2020

Jenna Parmala – Vapaus veti freelanceriksi

Vapautta arvostavalle toimittaja Jenna Parmalalle freelancerin työ on ollut hauskaa mutta median murroksessa myös väistämätöntä. Kun Jenna Parmala (s. 1987) oli lukiolainen, hän uneksi monen tulevan toimittajan tapaan vapaasta taiteilijaelämästä. Ammattihaaveissa siinsivät filosofin ja luovan kirjoittajan työt. Kun paikkaa yliopistolta eikä Teatterikorkeakoulusta auennut, hän löysi Laajasalon opiston. Vuosi sen medialinjalla oli ensi sysäys journalistin ammattiin.…

kirjoittanut Maija Toppila, julkaistu 7. 10. 2020

Jenni Pitko – nuori arkkitehti ja kansanedustaja monessa mukana

  Olen aina asunut Pohjois-Suomessa lukuunottamatta lyhyitä retkiä Helsingissä. Ouluun muutin opiskelemaan syksyllä 2005. Arkeni Oulussa kuluu politiikan, ystävien ja ulkoilun parissa. Kesäisin patikoin ja pyöräilen, talvisin hiihdän. Kotini on Karjasillalla 50-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Toinen koti kansanedustajalla on luonnollisesti Helsingissä, jonne kuljen pääsääntöisesti junalla. Synnyin viisihenkiseen Pitkon perheeseen 1986 Kemissä.  Minulla oli veli ja sisko.…

kirjoittanut Heli Meriläinen, julkaistu 4. 8. 2020

Leena Piikivi – Lääkäri, taiteilija ja poliitikko

Leena Piikivi, lääketieteen- ja kirurgian tohtori, Oulun kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja,  kuoli Oulussa 9.4.2020 nopeasti edenneeseen syöpään. Piikivi oli syntynyt Oulussa 1.9.1945. Leenan lapsuuden maisemat olivat Tuirassa. Hän opiskeli Tipalan tyttölyseossa, josta hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1965. Tipalan vuosina hän tapasi tulevan puolisonsa Ollin.  Lääketieteen opinnot hän aloitti  Turussa, valmistuen kandidaatiksi 1968. Leena jatkoi opintojaan Oulussa…

kirjoittanut Anne ja Lauri Piikivi, julkaistu 28. 6. 2020

Toimittaja Rita Dahl: Rakkaudesta journalismiin

Nuorena Rita Dahlin unelma-ammatteja olivat oopperalaulaja, kirjailija ja professori. Hän päätyi toteuttamaan suuren osan haaveistaan. Nykyään Rita on laaja-alaisesti työskennellyt vapaa toimittaja, kirjailija, kääntäjä, runoilija, viestinnän ammattilainen, opettaja ja sopraano. – Nyt opetan suomen kieltä Helsingin aikuislukiossa, vedän kirjoituskursseja viestinnän ammattilaisille ja käännän galicialaisen nuoren runon antologiaa. Rita myös markkinoi kirjojaan podcastien avulla ja tekee…

kirjoittanut Jenna Parmala, julkaistu 27. 5. 2020

Aili Lehto – TAITEILIJAÄITI

Äitini Aili Irene Lahti syntyi Luopioisissa 5.4.1924. Perheen esikoinen, enoni Viljo Iivari, oli 6-vuotias saadessaan pikkusiskon. Tyttöä perheeseen oli odotettu vuosikausia, minkä vuoksi hän oli etenkin isälleen hyvin rakas. Vanhemmat ja isoveli pitivät äitiä kuin kukkaa kämmenellä. Valokuvista havaitsee, että hänet on puettu aina kauniisti. Hiukset on leikkautettu kampaajalla. Nelihenkisestä perheestä on otettu paljon valokuvia…

kirjoittanut Arja Hannele Lehto, julkaistu 1. 4. 2020

Anna Isokoski- välähdyksiä saamelaisen isoäitini elämästä

Aarniniemi kylpi valossa. Kevät oli ollut kylmä mutta vihdoin pilvet olivat sulaneet auringon tieltä ja tunturit hengittivät lämpöä, huokailivat häikäistyneinä aamun kirkkaudessa. Anna seisoi rannalla, katseli Mihkalijärven tyynelle selälle, kasteli melkein nutukkaansa rantaveteen. Kaukana ulapalla isän vene häivähti pienenä pilkkuna, kun oikein siristi silmiään. Matti ja Aapo veljet olivat isän mukana kuten yleensä, verkoilla lisäkädet…

kirjoittanut Annika Koivukangas, julkaistu 1. 4. 2020

Kirjastoäiti Saara Katainen

Äitini Saara Maria Katainen kuoli aurinkoisena syysaamuna v. 2016. Päivä 10.10. eli Aleksis Kiven päivä sopi hänen lähtöönsä hyvin, sillä Saara oli sydämestään kirjaihminen ja kirjastoihminen. Kun muutin muualta äitini kanssa asumaan hänen sairastuttuaan Alzheimerin tautiin, melkein kaikki tapaamani ihmiset kysyivät, että oletko Saaran tyttö.Eikä ihme, että Saara tunnettiin. Hänen elämäntyönsä Hankasalmen kirjastossa kesti vuodesta…

kirjoittanut Sirpa Katainen, julkaistu 1. 4. 2020

Kouluneuvos Edla Maria Kojonen – kulttuurin ystävä, kasvattaja, naisten aseman edistäjä ja suuren perheen äiti

Edla Maria Kojonen o.s. Tiitinen syntyi 23.6.1879 Rautalammilla vanhimmaksi tyttäreksi perheeseen, jonka vanhemmat Otto ja Anna Liisa Tiitinen toimivat luonnonparantajina. Taito oli periytynyt sukupolvelta toiselle: Edla Marian äidinisä oli Juho Hytönen, kuuluisa lääkitsijä, ihmeparantajaksi ja poppamieheksikin nimitetty ”Vesijärven ukko” Vesannolta. Lääkäreitä oli hänen aikaansa Suomessa vähän, Edla Marian äidin kertoman mukaan tuskin parikymmentä koko maassa.…

kirjoittanut Kirsi Sjöblom, julkaistu 1. 4. 2020

Anni Swan – vaikuttajanainen

Tunnettu klassikkokirjailija Anni Swan (1875-1958) on merkittävä suomenkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden luoja ja edistäjä. Hän aloitti satukirjailijana ja kääntäjänä kansallisen heräämisen aikana, jolloin jokainen suomenkielinen lastenkirja ja käännös oli merkittävä kulttuuriteko. Swan debytoi satukirjailijana jo 1896 ja kehitti suomalaisen symbolistisen taidesadun. Saduissa kieli on aistimusvoimaista ja runollista, ja sisältää omaperäistä symboliikkaa, joka liittyy Suomen taiteen…

kirjoittanut Sirpa Kivilaakso, julkaistu 1. 4. 2020

Maija Piitulainen – Oman elämänsä airut

Maija Piitulainen (o.s. Kuusenmäki) syntyi sodan jälkeen isättömäksi lapseksi. Kohtalotovereita on paljon.  – Minä en tiedä isästäni mitään. Äiti ei koskaan kertonut hänestä, eikä myöhemmin tehty salapoliistyö tuottanut tulosta.  Äiti oli Rauma-Repolan Suolahden vaneritehtaalle töihin ja myöhemmin toimi karjakkona eri taloissa ja Maija varttui kylmissä karjatuvissa. Myöhemmin. Pian äiti joutui vaikeuksiin, sellaisiin, että Maija otettiin huostaan…

kirjoittanut Marjo Steffansson, julkaistu 1. 4. 2020

Kati Urho – Naisen ääni teatterissa

Kirjoitin ensimmäisen kokopitkän näytelmäni Lontoossa vuonna 2005, jolloin olin 27-vuotias. Kirjoitus syntyi hyvin nopeasti ja uskomattoman paineen alaisuudessa. Työryhmästä oli jättäytynyt henkilöitä pois, joiden kanssa esitystä oli yhdessä rakennettu ja yhteistyökumppani Suomessa vetäytyi kokonaan hankkeesta, vieden esitystilan myös mennessään. Koko projekti näytti tuhoon tuomitulta. Vasta silloin sisältäni nousi voima ja vahvuus, jota olen ihaillut, vihannut…

kirjoittanut Kati Urho, julkaistu 31. 3. 2020

Taidemaalari Raija Heikkilä – äitini, lempeä surrealisti

Äitini, taidemaalari Raija Heikkilä kuoli 24.7.2019 ja häntä jäivät kaipaamaan elämänkumppanin, lasten, äidin, sisarusten sekä muiden sukulaisten lisäksi suuri joukko ystäviä, tuttavia ja kollegoita. Kuka oli tämä suuresti rakastettu ja monelle mieleen jäänyt henkilö? Raija Heikkilä syntyi Raija Ahosena Ruovedellä vuonna 1951 kauppiaspariskunnan kolmantena lapsena ja ensimmäisenä tyttärenä. Perheeseen syntyi seuraavina vuosina vielä kaksi tytärtä.…

kirjoittanut Elviira Heikkilä, julkaistu 31. 3. 2020

Taina Kangas taitava ja monipuolinen kansallispukuasiantuntija

Taina Kangas, tällä hetkellä suomenkielisen alueen ainoa kansallispukukonsultti, on työskennellyt kansallispukujen parissa monenlaisissa tehtävissä vuodesta 1983 lähtien eli yli 35 vuotta. Haasteellinen sekä vastuullinen työtehtävä jatkuu.  Jo lapsuudessa Taina omaksui ja imi itseensä monenlaisia kädentaitoja ja käsityötietoutta. Heti ompelu ja neulealan suunnittelija-ohjaajaksi valmistuttuaan vuonna 1983 hänen ensimmäiseen ammattityöhön kuului kansallispukujen valmistamista. Vuodesta 2010 lähtien Taina…

kirjoittanut Maritta Päivinen, julkaistu 31. 3. 2020

Elli-Kaija Köngäs-Maranda – tulisoihtu, professori

Rinnassa syttyi kipinä, niin voimakas, ettei siitä voinut erehtyä. Yksitoistavuotias Elli-Kaija tunsi sen. Hän piteli käsissään Kalevalaa, eeposta, jonka mukaan oli nimetty koti ja jonka mukana sinetöitäisiin pienen, tulisieluisen ja runosieluisen tytön kohtalo. ”On oikeastaan onni olla syntynyt naiseksi ja maalla ja 12-lapsisen perheen yhdeksäntenä … Ei ole niin paljon harhaluuloja itsestään.”, kertoi Elli-Kaija Köngäs…

kirjoittanut Eemeli Hakoköngäs, julkaistu 31. 3. 2020

Naisten ketju – pohjoiskarjalainen Tiina Hautamäki

Lapsuus Karjalan kunnailla Äitini Tiina Helena Hautamäki o.s. Sutinen syntyi  huhtikuussa vuonna 1964 perheensä esikoiseksi Juuan kuntaan Pohjois-Karjalaan. Perhe asui hänen isänsä kotitilalla, josta isä Veikko kävi muualla töissä ja äiti Aune teki maatilan töitä.  Pohjois-Karjalasta mieleen tulee ensimmäisenä kansallispuisto Koli ja lukuisat pienet suojaisat järvet. Niin myös äitini synnyinkunnassa, Pielisen länsirannalla sijaitsevassa noin 5000…

kirjoittanut Ronja Koistinen, julkaistu 31. 3. 2020

Shamanismin ja folkloristiikan tutkija, Anna-Leena Siikala

Suomalaisen kansanperinteen ja mytologian tutkimuksen asiantuntijana Anna-Leena Siikalaa (1943-2016) muistetaan lämmöllä ja kiitollisina niin tutkijoiden, opiskelijoiden kuin lukijakansan keskuudessa. Hän oli professori, joka toi unohtumassa olevia perinteitä nykyajan tietoisuuteen. Hän oli akateemikkona ja tutkijana edistämässä folkloristiikan tunnettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti.  Anna-Leena Siikala keskittyi tutkimustyössään Euraasian alkuperäiskansojen uskonnollisiin tapoihin, shamanismiin, mytologiaan ja kalevalamittaisiin runoihin. Häntä on…

kirjoittanut Johanna Ikonen, julkaistu 31. 3. 2020

Laura Harmaja avasi uusia ajattelun uria suomalaiseen taloustieteeseen

Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella Kitunen ja Elli Saurio. He kaikki toimivat kotitalousopettajien opettajina, Harmaja ja Kitunen kotitalousopettajia kouluttavissa oppilaitoksissa ja Saurio Suomalaisen Marttaliiton konsulenttikunnan esimiehen roolissa. Syntymävuosissa on noin kymmenen vuoden erot. Harmaja oli…

kirjoittanut Kervinen, Aila, julkaistu 30. 3. 2020

Elin Sjölund – Pianisti ja yksinhuoltajanainen 1900 -luvun vaihteessa Suomessa

Elinin ollessa teini-ikäinen perhe muutti Vaasasta Helsinkiin, koska isä Karl Ludwig sai paremman työpaikan asianajotoimistosta. Äiti Olga Sofia oli kotiäiti ja Elin oli ainoa lapsi. Heidän kaunis kotinsa sijaitsi Temppelikadulla. Huonekalut olivat lähes kokonaisuudessaan molempien vanhempien suvun perintöä. Mahonki kiilsi lipastoissa ja upeassa shakkipöydässä. Seinillä oli Sjölundin suvun merkkihenkilöiden muotokuvia. Lattiaa peittivät harvinaiset persialaismatot, jotka…

kirjoittanut Anna Sjölund, julkaistu 30. 3. 2020

Ida Augusta Salomaa o.s. Savolainen

Ida Savolainen oli viisilapsisen perheen nuorin. Hän suoritti ruotsinkielisen keskikoulun Hangossa, jossa hänen perheensä asui. Perheen isä kuoli ja äiti jäi yksin huoltamaan lapsiaan. Hän opetti lapsilleen kestäviä perusarvoja joista tuli lasten elämän perusvoima. Ida Savolainen sai työpaikan Hangon Yhdyspankin konttorista 16-vuotiaana. Hänen täsmällisyytensä, tarkkuutensa ja ystävällisyytensä sekä huomaavaisuutensa huomattiin, ja niinpä hän kohosi vastuulliseen…

kirjoittanut Partala Elsa, julkaistu 30. 3. 2020

Pirkko Fihlman – äänellä itkijä ja yhteisöllisyyden puolesta puhuja

”Sortavalassa isä sai paikan Supisen sahan seppänä ja me asuttiin Jänneksen kadulla, henkilökunnan asunnoissa. Oli helluntain aika ja aika, jolloin minun piti syntyä. Äiti oli hälyttänyt jo kätilön kotiin, ja naapurin rouva oli laittanut vettä lämpiämään. Ja kun kätilö tuli, hän tokaisi, että eihän häntä täällä enää tarvitakaan. ’Johan täällä on väkeä jo vaikka kuinka…

kirjoittanut Hanna Ahrnberg, julkaistu 30. 3. 2020

Ulla Hassinen – Äitini oli kirjastotäti

Tii, tii tikanpoika. Äiti metsässä hiihtää. Sukat, kengät kainalossa. Äiti tanssii jäällä. Piruetin tekee. Pyörähtää. Pyörii kela, Singer takoo. Äiti taikoo silkkipuvut, punaiset ja täplikkäät. Kis, kis kippurahäntä. Huomenna mennään veneellä saareen. Ison kiven juureen. Äiti nauraa, iloitsee. Oravalla puussa, käpy oli suussa. Äiti kertoo iltasadun ja käärii peittoon pehmeään. Hiljaa, hiljaa hiivin salaa. Tahdon…

kirjoittanut Johanna Hassinen, julkaistu 29. 3. 2020

Judith Ponkala – oman aikansa moderni nainen

Judith Valborg Ponkala (o.s.Nordling) syntyi Helsingissä 10.12.1885. Hänen isänsä oli piirilääkäri ja kirjailija Hjalmar Nordling, kirjailijanimeltään Hj Nortamo. Isä Nordling opiskeli lääkäriksi Helsingissä. Siellä hän aloitti seurustelun raumalaisen luokkatoverinsa Lydia Wilhelmiina Palmrothin kanssa, joka toimi tuolloin pääkaupungissa kansakoulunopettajana. Nuoret menivät naimisiin 8.8.1884. Nordling valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1888 ja sai ensin hoitaakseen Porin piirilääkärin kesälomansijaisuuden.…

kirjoittanut Johanna Vartiainen, julkaistu 29. 3. 2020

Ella Kitunen – akateeminen tutkija ja kunniatohtori

Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella Kitunen ja Elli Saurio. He kaikki toimivat kotitalousopettajien opettajina, Harmaja ja Kitunen kotitalousopettajia kouluttavissa oppilaitoksissa ja Saurio Suomalaisen Marttaliiton konsulenttikunnan esimiehen roolissa. Syntymävuosissa on noin kymmenen vuoden erot. Harmaja oli…

kirjoittanut Kervinen, Aila, julkaistu 29. 3. 2020

Inka Juuson elämä – arkea ja juhlaa Käsivarren suurtuntureilla

Vesitaso kaartaa ylängön yli, laskeutuu järvelle ja liukuu rantaan. Ovi avautuu ja hento, kauniisti harmaantunut saamelaisnainen näyttäytyy ovella nojaten saattajansa käsipuoleen. Hitaasti mutta varmasti hän astuu laiturille. Kirkkaan sinisen, kauniisti kirjotun Enontekiön saamelaisasun helma heilahtaa keveästi ja huivin hapsut hulmahtavat tuulessa. Hän pysähtyy hetkeksi katselemaan järven yli, tuntureiden suuntaan, kääntyy sitten ja lähtee kohti kylää.…

kirjoittanut Anja Kallio-Koski, julkaistu 29. 3. 2020

ISOMUMMUNI HANNA SALOJÄRVI

Alkuperäisessä valokuvassa harmaalla sohvalla Viialassa vaneritehtaalaisille 1940-luvun lopulla rakennetussa modernissa kerrostaloasunnossa istuvat isoäiti, ukki ja isomummu. Kuvan päällä on violetti leima ”näyte”. Kuvaa ei ole myöhemmin valittu ostettavien kuvien joukkoon, mutta minä valitsen tämän. Olen rajannut kuvasta ulos ukin ja isoäidin, jättänyt tärkeimmän. Hän on isomummuni, isän äidinäiti, Mummu. Vaikka 1950-luvulla otettu kuva on mustavalkoinen,…

kirjoittanut Silva Tedre, julkaistu 28. 3. 2020

AINO SIBELIUS – RAKKAUDESTA MIEHEEN

Aino (ent. Aina) syntyy Järnefeltien perheen seitsemäntenä lapsena 10. elokuuta 1871 Suomen kansallisen heräämisen aikaan. Hänellä on neljä vanhempaa veljeä: Kasper, Arvid, Erik ja Armas, jotka kaikki tekevät uransa kulttuurin parissa sekä neljä sisarta: Ellida, Ellen, Hilja ja Siiri, joista kaksi viimeisintä syntyvät Ainon jälkeen ja kuolevat jo lapsina.  Ainon vanhemmat – kenraali Alexander Järnefelt…

kirjoittanut MARIKA SAMPIO-UTRIAINEN, julkaistu 25. 3. 2020

Hilda Mäenpää o.s. Ahokas, Sortavalan seminaarin kasvatti

Kävelen maantieltä pihaan, villiintyneessä ruohikossa on vielä muistuma pihatiestä. Vertaan rakennusta kädessäni olevaan vanhaan valokuvaan. Rakennus on ränsistynyt, maali hiutunut seinistä miltei olemattomiin, katto paikkailtu monenlaisilla pellinpalasilla, kaksi viistoon naulattua riukua pitää koossa kuistin seinää. Mutta rakennus on tunnistettavissa. Tähän pihaan äitini Hilda, silloin vielä Ahokas, tuli elokuussa 1934 21-vuotiaana, kesäkuussa Sortavalan seminaarista yläkoulun opettajaksi…

kirjoittanut Annikki Niku, julkaistu 23. 3. 2020

Mirelle Kallioinen, palasia elämästä

Seison korkealla kalliolla, katselen pitkien pilvien siltaa, kovaa kivien täyttämää rantaa, tuolla jossain kai piti olla satumaa…? Kun ihminen on nuori, silloin uskoo kaikkeen, on sinisilmäinen ja näkee ruusuja kasvavan vaikka katajapensaissa. Meren laineet tuovat rantaan pitkäkiharaisia merenneitoja ja talven lumisateilla on suloisia enkeleitä jokaisella polulla ja portaalla. ”Hän katseli pitkien pilvien siltaa kovaa, kivien…

kirjoittanut Seija Väre, julkaistu 22. 3. 2020

Tiia Veneranta, Elämän tanssia maailmalla

Tiia Veneranta on pienestä pitäen ollut kiinnostunut itsensä ilmaisemista liikkeen avulla. Hänen kantava ajatuksensa on ? Elämisen toiminto on jokaisen kehon oma koregrafia? Venerannan ?tanssipolku? ei ole ollut perinteinen, sillä hän ei ottanut balettitunteja, vaan aloitti kansantanssilla Porissa. Eri kiinnostuksen kohteet ovat kuljettaneet kolmekymppistä naista, ensinopiskelemaan Englantiin vuonna 2012 ja sitten Portugaliin 2016. Hän on…

kirjoittanut Seija Väre, julkaistu 22. 3. 2020

Irma Marttila- monikulttuurisuutta ja yhteistyötä

Irma Marttila on nykyään eläkkeellä monipuolisesta päivähoidon ammattilaisen toimesta, mutta toimii edelleen muun muassa Helsingin Sosiaalidemokraattisen Naisyhdistyksen puheenjohtajana ja aktiivisesti useissa muissa järjestöissä hyödyntäen ja jakaen vuosien mittaan hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Energinen toimija on ehtinyt olla osallisena ja vaikuttamassa monien ihmisten elämään, päivähoitoikäisistä ikäihmisiin.  Irma Marttila syntyi vuonna 1948 Kajaanissa, silloisessa Kajaanin maalaiskunnassa kolmilapsisen…

kirjoittanut Rantasalo Raija, julkaistu 20. 3. 2020

Sisareni Marja Huttunen – psykologi, psykoterapeutti, lasten ja perheiden puolustaja

Varhaiskasvatukseen ja lapsipsykologiaan erikoistunut psykologisisareni Marja Anneli Huttunen o.s. Kumpulainen syntyi jatkosodan loppuvaiheessa marraskuun lopulla 1943. Sodan monella tavalla runtelema maa ja vanhemmat yrittivät pärjätä pelkojensa ja odotustensa kanssa toivoen hartaasti sodan loppumista. Pieni ihmisen alku toi uskoa ja toivoa vanhempien elämään, mutta oli varmasti myös omalla tavallaan huolen aihe – miten selvitä sodan keskellä…

kirjoittanut Päivikki Kumpulainen, julkaistu 18. 3. 2020

Lahja Leinonen – opettaja, puoliso, äiti ja piispatar

Äitini Lahja Poropudas syntyi Pudasjärven Nyynäjässä 29.8.1913 Kalle ja Liisa Poroputaan toiseksi vanhimpana lapsena. Hänen vanhemmillaan oli iso maatalo ja kauppa sillankorvassa Iijoen rannalla. Lahjalla oli lopulta seitsemän sisarusta, joista vanhin, Annikki, oli läheisin ehkä yhteisten harrastusten ja yhteisen arvomaailman vuoksi. Vaikka Annikki oli vanhempi, voimakastahtoinen Lahja sai aina päättää, mitä tehdään ja johtaa, mihin…

kirjoittanut Kullervo Leinonen, julkaistu 15. 3. 2020

Vieno Laitinen – Yrittäjäpuolison pitkä pesti

Äitini  Vieno Maria (s. 1923) Laitinen o.s. Sonninen   vietti  lapsuuden ensimmäiset vuodet  Iisalmen Ulmalan  Niemisellä. Vanhemmat olivat  Sonnilan talon poika Joonas Sonninen ja  Maria (o.s.) Halonen.Oli myös nuorempi  veli Pentti. Perhepiiriin kuuluivat  vielä Sonnilassa asuneet  isän sisaret ja samalla peltoaukealla  omassa talossaan ukin veli, kaikki aikuista väkeä.  Pikkutytöllä olikin  tapana  esitellä, että oli ”kahden talon…

kirjoittanut Eila Ollikainen, julkaistu 15. 3. 2020

Marjatta Satokangas – Ruotsin kautta työelämään

Marjatta Satokangas (o.s. Hummasti) on avojalakanen raahelainen. Hän syntyi vuonna 1932. Koulutaipaleensa hän aloitti Seminaarin harjoituskoulussa mutta sota sotki koululaisen elämän. Oppilaita siirreltiin paikasta toiseen aina sen mukaan, mitä tiloja yhteiskunta milloinkin tarvitsi käyttöönsä poikkeuksellisissa oloissa. Sotavuosina Marjatta osallistui pikkulottien toimintaan. Tauvolassa kotiapulaisena toiminut nainen opetti tytöt kutomaan ja niinpä he kutoivat sukkia ja sormikkaita…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 6. 3. 2020

Muistikuvia ja ajatuksia äidistäni Eeva Aaltosesta

Tänä vuonna 19.9. tulee kuluneeksi 100 vuotta äitini syntymästä. Muutama sana ajasta ja ajankohdasta ennen äitini syntymää. Yläneelläkin tapahtui 1918 alkuvuodesta, mutta ilmeisen maltillisesti, sillä suurin torppien omistaja Vanhakartano vapautti torpat jo kymmenisen vuotta aikaisemmin. Äitini isä Jalmari Pyhäranta oli silloin kolmekymppinen Mäki-Heikkilän Pyhärannan torpan poika ja äitini äiti Elma Kajala oli parikymppinen Vähä-Heikkilän talon…

kirjoittanut Jorma Aaltonen, julkaistu 26. 2. 2020

Joyce Swanljung ikuisti Vanhaa-Raahea

Joyce Swanljungin sukujuuret ovat Raahessa. Hän vietti usein kesänsä suvun keskuudessa. Raahelaisella merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia-vaimolla (o.s. Montin, 1847-1939) oli 9 poikaa, heistä kuudentena syntyi Harald Einar (1881-1936). Harald sai päättötodistuksen Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta vuonna 1901. Hän opiskeli sähköinsinööriksi Hannoverissa ja suoritti opintoja myös teknisessä korkeakoulussa Middlesbrouhgissa, Englannissa. Haraldin vaiherikas työelämä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 2. 2020

Viola Kuoksa-Wave – Kulttuurivaikuttaja ja kirjailija Rovaniemeltä

Lempi Maria Viola Kuoksa (Kuoksa-Wave) syntyi 1.6.1904 Calumnetissa USA:ssa Michiganin osavaltiossa. Hän kuoli 31.10.1995 Rovaniemellä. Isä oli maanviljelijä Heikki Vilho Kuoksa ja äiti Briita Kustaava Leiviskä. Viola Kuoksa avioitui metsänhoitaja Arvo Gunnar Wavenin (sukunimi aik. Wavén ; 1903–1959) kanssa vuonna 1934. Viola Kuoksa pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1923. Opiskeli kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarissa ja valmistui…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 3. 2. 2020

Aune Laitinen – kirjastoapulainen

Kirjastoapulainen Oikopolun  kautta juoksemalla  olisin voinut ehtiä, mutta  kiirehdin vanhasta tottumuksesta koulun taakse parkkipaikalle. Auto temppuilee taas niin kuin aina, kun on kosteaa.  Kierrän kirkonkylän läpi ja sekoan kädet täristen risteyksessä vaihteiden kanssa. Auto sammuu, mutta lähtee pian nykien liikkeelle. Tyhjäkäyntimoottori vaihtoon menossa, aina jotain. Kotipihalla lippu on jo laskettu puolitankoon. Enää ei ole kiire…

kirjoittanut kimmo laitinen, julkaistu 25. 1. 2020

Mirja Tukiainen – liikkeen mestari

 Koreografi, pedagogi ja tanssija Mirja Tukiainen, syntyi v 1947 ja menehtyi kotonaan v 2019 Orivedellä.  Hän tanssi mm. Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmässä 1967–1985 ja toimi koreografina ja pedagogina eri puolilla Suomea. Hän toimi Keski-Suomen läänintaiteilijana 1994–1999. Tukiainen oli mukana aloittamassa Tanssin ­aika -festivaalia Jyväskylään. Luottamustehtäviä hänellä oli useita: Suomen tanssitaiteilijain liiton hallituksessa 1971–1974 ja 1976–1984, Tanssin ammatillisen…

kirjoittanut Helena Seppälä, julkaistu 19. 1. 2020

Tuulikki Antila – sata vuotta suomalaista journalismia

Naistoimittajat ry:n perustaja- ja kunniajäsen ja 1960-luvun lopun puheenjohtaja, ekonomi Tuulikki Antila (o.s. Väänänen) syntyi kolme viikkoa vanhaan itsenäiseen Suomeen Hämeenlinnassa 31.12.1917. Hän ehti elämänsä aikana kokea Suomen ja maailmanhistorian merkittävät käänteet ja tavata ajan valtaapitävät. Ennen kaikkea Antila koki naisen aseman muutoksen ruutuessuisesta hellapoliisista aktiiviseksi virkanaiseksi. Antila kirjoitti paljon, elävästi ja modernisti. Tupakka sauhusi taukoamatta. Hän työskenteli…

kirjoittanut Tiina Vahtera, julkaistu 24. 11. 2019

Leena Jääskeläinen – Hiihtoliiton ensimmäinen naiskunniajäsen

Liikuntaneuvos ja vuonna 2009 Pro Urheilu -mitalilla palkittu liikuntavaikuttaja, Rovaniemellä asuva Leena Jääskeläinen, kutsuttiin Hiihtoliiton kunniajäseneksi vuonna 2019. Hän on Hiihtoliiton historiassa ensimmäinen kunniajäseneksi kutsuttu nainen. Liikuntaneuvos ja urheiluvaikuttaja Leena Marjatta Jääskeläinen o.s. Hakola syntyi 22.7.1939 Viipurissa. Leena Jääskeläinen on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri. Hän valmistui liikunnanopettajaksi vuonna 1964 Helsingin yliopiston voimistelulaitokselta ja opiskeli Jyväskylän liikuntatieteellisessä…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 15. 11. 2019

Aino Pietarinen – Paremman työelämän puolesta

Päätoimittaja Aino Pietarisen elämäntyönä on ollut suomalaisten työelämän seuraaminen ja työn muutoksesta kirjoittaminen. Kolmekymmentä vuotta Palkkatyöläinen-lehdessä kietoi oman toimittajauran ja lehden tavoitteet erottamattomasti yhteen. Molemmat pyrkivät parantamaan työelämää ja työntekijöiden asemaa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa liippaavat aiheet lankesivat pitkään Aino Pietariselle siksi, että hän oli Palkkatyöläisen toimituksen ainoa nainen ja myös siksi, että hän…

kirjoittanut Maija Töyry, julkaistu 31. 10. 2019

Helmi Savallampi – Monitaitoinen mummuni

On kaunis lokakuinen iltapäivä, kun istumme Kaija ja Risto Tuomivaaran omistaman talon, Cortenkatu 3, keittiössä. Talo on Kaijan mummun talo, jonka Tuomivaarat saivat ostaa lokakuussa 2019. – Raaheen oli ihana palata, paluumuuttaja Kaija huokaa. Kaijan mummu, suutarin tytär Helmi Eliina Savallampi (1914-1995, o.s. Harju) on syntyjään Ylivieskan tyttöjä. Kansakoulun oppimäärän hän suoritti Kantokylän kansakoulussa. Helmillä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 31. 10. 2019

Inkeri Kerola – Maaseudulta vallan kamareihin

Inkeri Kerola syntyi vuonna 1957 Saloisten kunnassa, joka vuonna 1973 liitettiin Raahen kaupunkiin. Hän on Siniluodossa asuneen Kerolan perheen viidestä lapsesta nuorimmainen. Vanhemmat viljelivät maata ja heillä oli karjaa. Kaikki maatalon työt tulivat tutuiksi kaikille talon lapsille. – Meillä ei koskaan lajiteltu miesten tai naisten töitä. Ainoastaan fyysisen voiman tarve rajoitti ”työllistämistä”. Äidillä oli tapana…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 18. 9. 2019

Terttu Soinila – saksan kielen opettaja, apulaisrehtori

Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Oulussa. Kansakoulua kävin sota-aikana. Oulua pommitettiin ja koulut suljettiin ajoittain. Kävinkin osan kansakoulusta Lumijoella. Neljännen luokan jälkeen aloitin opiskelun 9-vuotisessa tyttölyseossa eli Oulun Tipalassa. Koulu taisi olla vaativa, ensimmäisellä luokalla oli kaksi suurta rinnakkaisluokkaa, viidennellä enää yksi luokka. Yhdeksännellä luokalla meitä oli 20, joista kukaan ei reputtanut. Opiskelin 5 vuotta Turun…

kirjoittanut Heli Meriläinen, tekstin välittäjä, julkaistu 11. 8. 2019

Olga Nyman – opettaja ja piirtäjä

”… siis hyvästi soveltuu kuvaannon opettajaksi,” kirjoitti Jyväskylän seminaarin piirustuksen ja suomen kielen opettaja Edla Soldan oppilaansa Olga Nymanin ”päästökirjaan” keväällä 1873. Olga Fredrika Nyman (1849 Muurola­–1931 Oulu) oli nyt vastavalmistunut kansakoulunopettaja, kuten 28 muuta opiskelutoveriaankin. Heidän joukossaan olivat muun muassa Raahen kappalaisen Zachris Toppeliuksen tytär Aina Katariina, tuleva opettajakollega Oulussa Juho Gråsten ja tuleva…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 5. 8. 2019

Hilkka Aaltonen – Kaupunginarkkitehti rakastui Raaheen

Vuonna 2008 Raahe-seura antoi Hilkka Aaltoselle Raahen Fiian arvonimen tunnustuksena hänen toiminnastaan kaupunginarkkitehtina ja hänen ansiokkaasta työstään Raahen kulttuurihistorian ja Vanhan Raahen säilyttämisen puolesta. Hilkka (o.s. Paakki) syntyi Kempeleessä vuonna 1945. Hänellä on isoveli ja iso pikkuveli. Koti Oulun keskustassa Asemakadulla oli tuhoutunut sodan pommituksessa ja vanhempien oli aloitettava kodin rakentaminen uudelleen alusta. Isä halusi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 29. 7. 2019

Pia Katerma – kulttuurin monitaitaja ja vaikuttaja

FT Pia Katerma vaikutti vahvasti 1930–70-luvuilla Suomen taide-elämään ja -kasvatukseen. Hän opetti kuvataiteita lyseolaisille, suunnitteli ryijyjä ja kirkkotekstiilejä Wetterhoffille ja oli Aalto-yliopiston edeltäjän, Taideteollisen oppilaitoksen yliopettaja. Monialaisuutta kuvaa myös se, että hän perusti eri taiteenalat yhdistävän Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen ja avusti teosofien lehteä.    Dagny Pia Katerma (alk. Lindberg) syntyi Kajaanissa lokakuussa 1905 pankinjohtaja Evert…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 18. 6. 2019

Hildur Kianto – Iki-Kiannon 1. vaimo oli Torniosta

Hildur (Hilkka) Maria Kianto (o.s. Molnberg) syntyi 7.3.1882 Torniossa vanhempiensa vanhimpana lapsena. Hänen isänsä oli kultaseppä Johan Olof Olavinpoika Molnberg ja äiti Brita Maria Majava.  Hildurilla oli kolme sisarta: Bertha Helena Molnberg, Frida Elisabet Klemola ja Vera Regina Pelttari. Isä Johan syntyi 30.3.1859 Limingassa ja kuoli 6.7.1892 vain 33-vuotiaana tuberkuloosiin Torniossa. Äiti Brita syntyi 15.2.1858…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 14. 5. 2019

Ilona Soralahti – Raahen Siro-Asu täytti elämän

Ilona Soralahti (o.s. Kärki) perusti naisten alusasuja myyvän Raahen Siro-Asun vuonna 1961. Hänen uransa yrittäjänä oli poikkeuksellisen pitkä, yli 50 vuotta. Ilona Fedotan tytär Kärki syntyi 22.2.1923 kymmenlapsisen sisarussarjan puolivälissä. Hänen isällään Fedot Kärjellä oli kauppa ja tukkuliike Karjalassa Suojärven pitäjän Vegarusjärven kylässä. Kärjen kauppa sijaitsi asuintalon toisessa päädyssä. Kaupassa myytiin kaikkea mahdollista elintarvikkeista polkupyöriin.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 4. 2019

Helle Kannila: tasa-arvon ja kirjastojen puolesta

Ehkä monetkin – varsinkin vanhemman polven suomalaiset – kuullessaan Helle Kannilan nimen osaavat yhdistää hänet suomalaiseen kirjastolaitokseen. Helle Cannelin (vuodesta 1938 Kannila) valittiin 1921 perustetun Valtion kirjastotoimiston johtajaksi, eli rakentamaan Suomeen yleistä kirjastolaitosta. Hän oli tuolloin vain 25-vuotias eikä hänen valintansa suinkaan ollut itsestäänselvää. Naisen – ja vielä nuoren naisen – valinta korkeaan valtion virkaan…

kirjoittanut Pirjo Tuomi, julkaistu 16. 4. 2019

Karin Mäkinen liikutti raahelaisia avojaloin

Laura Karin, Kati, Mäkinen (o.s. Koskelainen) syntyi 18.1.1920 Tervajoella Viipurin maalaiskunnassa (Vahvialassa). Lapsuuden koti ja koulu olivat Tervajoella, jossa hänen isänsä Mikko Koskelainen toimi maanviljelijänä. Nuorena tyttönä urheilu oli Katille lähempänä sydäntä kuin voimistelu. Omimmalta lajilta tuntui korkeushyppy. Olipa hänestä vähällä tulla olympialaisten kävijäkin, mutta maailmansota keskeytti Vierumäellä olympialeiriään pitävien harjoittelun. Hän on harrastanut myös…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 4. 2019

Kirsti Ikonen – jämpti ja reilu, ei horju ei heilu

Kirsti Larja syntyi tammikuussa 1941 Kangasalla nimismiehen perheeseen.  Myös äiti oli lukenut oikeustiedettä, mutta keskeyttänyt opintonsa miehensä toiveesta: ”Ei samaan perheeseen kahta juristia tarvita”. Kirsti kertookin kasvaneensa juristiseen ilmapiiriin, joka on leimannut hänen koko elämäänsä. ”Äidinisä Torsten Malinen (ent. Malin) oli kihlakunnan tuomari ja laamanni, joka toimi oikeusministerinäkin virkamieshallituksessa. Myös äitini veli oli juristi, nuorin…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 25. 3. 2019

Pirjo Laukka – Opettaja ja lausuntataiteen edistäjä

Pirjo Laukka (o.s. Kinnunen) on syntyjään Karjalan tyttöjä. Hän syntyi vuonna 1933 Lauritsalassa, joka nykyään kuuluu Lappeenrannan kaupunkiin. Lauritsala oli ennen sotia työläiskylä, jossa asui Kaukaan tehtaan työväkeä. Pirjon isä Toivo Kinnunen oli lappeenrantalaisen suutarimestarin poika, joka kiinnostui maanviljelystä ja osti maatilan. Sanni-äiti oli työskennellyt sairaanhoitajana ennen avioliittoa. Pariskunnalle syntyi 7 lasta. Kinnusilla oli karjaa:…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 3. 2019

Auli Kananen – Käsityöläinen viidennessä polvessa

Auli Kananen (o.s. Niemi) teki mittavan työrupeaman Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston johtajana ja rehtorina. Hänen johdollaan koulu kehittyi valtakunnallisesti tunnustetuksi ja arvostetuksi opinahjoksi. Toivo ja Anni Niemi saivat neljä lasta, joista Auli on toiseksi vanhin. Hän syntyi 2. maailmansodan päättyessä 24.8.1945 Pöytyällä, jossa hänen isänsä Toivo (s. 1912) työskenteli puuseppänä. Auli on tutkinut sukuaan ja…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 3. 2019

Outi Länsman – kaikkien aikojen ensimmäinen vuoden saamelainen

Saamelaisasioiden edistäjä, inarilainen opettaja, poronhoitaja ja FM Outi Länsman valittiin kaikkien aikojen ensimmäiseksi vuoden saamelaiseksi vuonna 2015. Outi Länsman toimii Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, SOGSAKK, pohjoissaamen kielen lehtorina. Hän on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja haluaa herättää keskustelua saamelaisten yhteiskunnallisista kysymyksistä. Hänen erityisalansa somessa on kulttuurinen omiminen kuten esimerkiksi saamenpuvut. Outi Susanna Länsman on syntynyt poronhoitajaperheeseen Inarin Angelissa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 24. 3. 2019

Paula Pirinen – Raaheen tykästynyt

Raaheen juurtunut ja Raahessa hyvin viihtyvä Paula Pirinen syntyi Iisalmen järvimaisemissa vuonna 1940. Hän oppi lukemaan neljävuotiaana ja muistaa vielä aikuisenakin sen huikean hetken kun hän tajusi kirjan sisällön ilman tavaamista. Vasta alakoulussa hän oppi tavaamisen taidon. Hän muutti 13-vuotiaana perheen mukana Pyhäjoelle ja kävi oppikoulua Raahessa päästen ylioppilaaksi vuonna 1960. Lapsena hän suunnitteli mallit…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 11. 3. 2019

Arja Sipola – Suomen ensimmäinen tangokuningatar

Arja Helena Sipola o.s. Korkeamaa syntyi 1956 Torniossa Arpelan kylässä metsätyönjohtaja Paavo Korkeamaan ja Raili Korkeamaan kuusilapsiseen musikaaliseen perheeseen. Arja Sipola valittiin Suomen ensimmäiseksi tangokuningattareksi Seinäjoen tangomarkkinoilla vuonna 1987. Artisti on julkaissut urallaan 14 singleä, viimeisin on Rami Sarmaston säveltämä Sinun omasi (Väylän Pyörre Records) vuonna 2018. Kemissä asuvan Arjan perheeseen kuuluu tällä hetkellä kaksi lasta,…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 18. 2. 2019

Kirjailija Selma Anttila – Aikakautensa sydän ja omatunto

Kirjailija Selma Anttila (1867-1942) oli kirjailija, naisasian ajaja, sosiaalipoliitikko, rauhanaktivisti ja aikanaan vahva, vaikutusvaltainen persoona. Koulutus oli tuiki harvinainen etuoikeus 1880-luvulla rahvaanlapselle, vieläpä tytölle. Sepän tytärtä onnisti, sillä hänen koulutiensä kustansi Lahdessa kauppiaana toimiva isoveli. Selma Anttila kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun ja sen jatko-opiston valmistuen opettajaksi. Selma Anttila hakeutui Alli Tryggin työtoveriksi uuteen Sörnäisten Kansankotiin,…

kirjoittanut Sari Anttila, julkaistu 18. 2. 2019

Ulla Kallankari – Raatihuoneen äitihahmo ja lähimmäisten auttaja

Ulla Kyllikki Kallankari (s. 18.7.1928) oli syntyjään Lapaluodon tyttäriä. Hän eli valoisan lapsuuden yhteisössä, jossa moni ansaitsi elantonsa satamassa. Lapaluotolaisten lisäksi ympäröivän maakunnan väki sai lisäansioita laivojen lastauksessa. Töitä riitti myös naisille. Ullan vanhemmat Torsten (s. 1893) ja Martta (v. 1905) Kallankari muuttivat perheineen Kalajoelta Raaheen työn perässä. Torsten oli aluksi tullin palveluksessa. Työnantajaksi tuli…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 2. 2019

Kerttu Husu – Polkkapitäjän kasvatti kotiutui meren äärelle

Kerttu Husu (o.s. Vilamaa) syntyi 1.11.1914 Säkkijärvellä. Hänen äitinsä oli kansakoulunopettaja ja isänsä maanviljelijä. Kansakoulun jälkeen hän kävi keskikoulun ja kotiteollisuuskoulun Säkkijärvellä. Tämän jälkeen hän opiskeli Fredrika Wetterhoffin opinahjossa, Hämeenlinnan Käsiteollisuusopistossa, vuosina 1936-1939. Valmistumisensa jälkeen Kerttu toimi opettajana muun muassa Isojoen Villamon kylän ja Kauhajoen kutomakurssilla. Sotaleskeksi jäänyt Kerttu työskenteli sotien jälkeen opettajana muun muassa…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 20. 1. 2019

Hanna Widell – Raahen museo kotina 28 vuotta

Raahelaiset tunsivat Hanna (Alma Johanna) Widellin (s. 24.10.1907) tarmokkaana työmyyränä. Hän oli kotoisin Pyhäjoelta 11-lapsisesta perheestä. Maalaistalon suuren perheen tyttärenä hän joutui tarttumaan työhön hyvin nuorena. Koulua hänellä ei ollut aikaa käydä kuutta luokkaa enempää, vaikka halua olisi ollut. Koulun käynti olisi maksanut paljon. Hanna aloitti työn teon jo lapsuusvuosina. Ennen rippikouluikää hän teki maataloustöitä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 1. 2019

Marjaliisa Pitkäranta – ilon ja sadun kuvaaja

Kellotaulun keskellä istuu Lumikki. Ylös ojennetussa kädessä keikkuu pikkulintu sekuntien tahdissa. Kääpiöt ja muut Lumikki-sadun hahmot kuvittavat tunteja. Ulkona isä Veikko nostaa jyviä täynnä olevan kämmenensä. Pikkulinnut lentävät kädelle. Hellan kulmalla kuumenee piippausrauta. Eeva-äiti muotoilee vaaleaa, vahvaa tukkaansa muodikkaille laineille. Pikkusisko Marketta leikkii nukeilla. Marjaliisa piirtää ja piirtää. Kellon Lumikki, kääpiöt, linnut, kodin viereinen metsä,…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 16. 1. 2019

Sanna Palo – Peräpohjolan käsityönopetuksen uranuurtaja

Käsityönopettaja Sanna (Susanna) Palo (myöhemmin Alamäki) Alatornion Kukkolan kylästä, tunnettu myös Mylly-Sannuna tai Mäki-Sannuna, oli koulutettu käsityöihminen. Hän opetti vuosikymmenien ajan tekstiili-ilmausta, oli kansansivistyksen avarakatseinen kehittäjä ja oli perustamassa Peräpohjolan kotiteollisuusyhdistystä. Susanna Henriika Palo syntyi 27.9.1876 Kukkolankosken törmällä Myllypirtissä taloustirehtööri Petter Palon (13.9.1845) ja Maria Kaisa Salomonsdotter Heikkilän perheeseen. Petter ja Maria Kaisa avioituivat 12.11.1871.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 18. 12. 2018

Kerttu Kastelli – Maatalon emäntä ja kirjailija

Kerttu Mirjami Kastelli (o. s. Urpela) syntyi 15. elokuuta 1923 Nivalan Karvoskylällä isovanhempiensa omistamassa Weelannin talossa. ”Kastellin tiedon mukaan hänen syntymävuotensa oli katovuosi. Kertun isä joutui lähtemään ’taaloja tienaamaan’ Amerikkaan. Äiti yritti pitää kaksilapsista perhettä leivässä tekemällä muun muassa ompelutöitä. Taalakirjeitä tuli harvoin ja elämä oli tiukkaa, mutta Kerttu muisteli olleensa iloinen ja hauskuttaneensa isovanhempiaan…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 26. 11. 2018

Olga Ryselin, monitoiminen nainen kahdella vuosisadalla

Olga Hortling syntyi Oulussa 12.10.1868. Hänen isänsä oli lääninkamreeri Johan Gustaf Hortling ja äiti Olga Beata o.s. Ståhlberg. Hortlingin perheeseen syntyi kymmenen lasta, joista kuusi kuoli jo varhaislapsuudessa. Olgan varhaisvuosista ei ole muita dokumentoituja tietoja kuin valokuvia. Ottaen huomioon hänen myöhemmät opintonsa, hän on varmaan saanut ohjausta pianonsoitossa. Pianotunnit kuuluivat säätyläistyttöjen koulutukseen. 1800-luvun virkamiesperheessä puhuttiin…

kirjoittanut Marja Anneli Rysä o.s. Hiltunen, julkaistu 26. 11. 2018

Alma Westerlund, torniolainen kirjakauppias ja opettaja

Torniolainen kansakoulun opettaja ja kirjakauppias Alma Westerlund (1863-1950) oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella Tornion huomattavimpia naisvaikuttajia. Hän toimi melkein neljä vuosikymmentä kansakoulun alaluokkien opettajana, hän piti kirjakauppaa vuosikymmenet ja oli 1920-luvulla Tornion kaupunginvaltuuston jäsen yhtenä ensimmäisistä naisista. Alma Westerlundilla oli neljä sisarusta, joista Akseli toimi Tornion sairaalan taloudenhoitajana ja Zakris Oulun lyseon rehtorina ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 1. 11. 2018

Helena Holappa – Tekstiilityönopettaja sai itse suunnitella työnsä

On vuosi 1939. Niemen pariskunta, Jaakko (1910-1984) ja Ellen (1907-1995, o.s. Majava), ostaa kiinteistön Raahesta, Reiponkadun ja Ämmänkadun kulmasta. Ämmänkatu on tuohon aikaan vain pahainen polku. Pian Raaheen muuton jälkeen syttyy sota, ja Jaakolta kuluu yli 5 vuotta maanpuolustustehtävissä. Ellen hoitaa taloa yksin. Jaakko oli talonomistaja ja maanviljelijä. Ellen oli kotiäiti ja ompelija. Yhdessä he…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 31. 10. 2018

Anu Mattila – Se teatteri on vaan niin ihanaa

Pekkateatterin (nyk. Raahen Teatteri) näyttämöltä yleisölle tutuksi tullut Anu Mattila (ent. Krekilä) sanoo tammikuussa 2010: ”Tunne on tärkeintä. Kyllä se tuntuu hyvältä, kun ihmiset taputtavat. Hyvin onnistuneen esityksen jälkeen näyttelijällä on samanlainen tunne kuin urheilijalla, joka on päässyt maaliin voittajana. Ensi-illat ovat aina jännittäviä. Perhosia on vatsassa. Kyllähän sitä pääsisi helpommalla, jos istuisi yleisön joukossa.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 10. 2018

Aino Turpeinen – näyttelevä Pikkumidinetti

Aino Turpeinen  (o.s. Nuutinen) hakeutui Kuopion Naiskotiteollisuuskoulun ompelulinjalle 1945. Se lienee ollut hänelle toiveammatti. Ainakin se antoi hänelle pientilan emäntänä lisäansioita lähes 20 vuoden ajan. Huolellisena tyttönä Aino on säilyttänyt ohjekirjojansa vielä jälkipolville. Nehän kirjoitettiin ja piirrettiin itse, valmiit kirjat lienevät olleet liian kalliita tai niitä ei ollut. Niistä näkee, että hänellä oli kauneuden kaipuuta…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 27. 10. 2018

Sanni Pajari-Sariola – Tornion kirjastotoimenjohtaja

Sanni tuli Tornion kirjastonhoitajaksi 1971. Kirjasto sijaitsi tuolloin Länsirannan Pienteollisuustalossa Karkiaisen leipomon yläpuolella. Pikkukaupungin kirjastossa oli lämmin tunnelma. Koska henkilökuntaa oli alkuun vain kaksi työntekijää, itse tulin pari vuotta myöhemmin kolmanneksi, kaikki tekivät yhdessä kaikkia töitä. Pääkirjaston lisäksi oli kaksi sivukirjastoa ja kaksi laitoskirjastoa. Kuntaliitos 1973 toi lisää toimintaa, sivukirjastoja oli kuusi, laitoskirjastoja kolme ja…

kirjoittanut Mervi Mustonen, julkaistu 24. 10. 2018

Suoma Tausta koki sodan Hailuodossa

Suoma Tausta o.s. Sipola syntyi 1920 Hailuodossa. Hän kasvoi 13-lapsisessa perheessä. Heti rippikoulusta päästyään Suoma liittyi lottajärjestöön. Hänen kotinsa lähellä sijaitsevassa Hailuodon Ojakylän Osuuskaupan toimistossa sijaitsi radiopuhelinkeskus. Kun Suoma oli Osuuskaupassa työssä, hänelle opetettiin puhelinkeskuksen käyttöä. Talvisodan puhjettua Suoma ja kaksi muuta nuorta naista, Siiri ja Laina, osallistuivat ilmavalvontaan: he hoitivat puhelinkeskusta öisin neljän tunnin…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 4. 10. 2018

Olga Luomi: suomettarelaisen matkapuhujan vivahteikas elämä

Suomalainen-lehti uutisoi 11. syyskuuta 1896 Olga Kauppilan valitun Jämsän Koskenpään Valkealuomen kansakoulun opettajaksi. Samana syksynä kansakoulun, jota tuolloin käytiin Luomin talossa, viimeisen lukuvuoden aloitti Aleksi Aaltonen. Kauppilan ja Aaltosen kohtaamisella oli Suomen historiaan jääneet vaikutukset. Tässä artikkelissa keskityn Olga Kauppilaan (myöh. Luomi), koska hänen elämänsä polku on jäänyt historiankirjoissa hajanaisten mainintojen varaan. Myöhemmin punakaartipäällikkönä tunnettua…

kirjoittanut JI Hyytiäinen, julkaistu 6. 9. 2018

Hanna Frankenhaeuser o.s. Åström – kauppaneuvoksen tytär Pohjois-Suomesta

Johanna (Hanna) Helena Åström syntyi Oulussa 27.2.1879 kauppaneuvos ja tehtailija Hemming ja Maria Matilda (o.s. Snellman) Åströmin perheeseen. Hanna vietti lapsuutensa kesät Alatorniolla Fältförin tilalla Tornionjoen varrella. Hanna Åström perusti Oulun ensimmäisen lastentarhan. Hän lahjoitti perimänsä Fältförin tilan Peräpohjolan kansanopiston käyttöön. Kulloon kartanon emäntä Hanna Frankenhaeuser kuoli vuonna 1947. Hanna Åströmin isoisä nahkurimestari Johannes (Johan)…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 6. 9. 2018

Marja L. Tuominen – lappilainen Annikki Kariniemi tutkija

KT, FM, KM Marja Liisa Tuominen (o.s. Wiitamäki) syntyi 2. lokakuuta 1943 Laviassa pienviljelijäperheeseen. Kotoa saatiin hyvät lähtökohdat tulevaa elämää varten, sillä lapsuudenkodissa luettiin paljon, käytiin kirjastossa ja elokuvissa, mikä oli harvinaista maaseudulla tuohon aikaan. Marja suoritti ylioppilastutkinnon Lavian yhteiskoulussa vuonna 1962 ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1970 Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Vuoteen 1992 asti…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 2. 9. 2018

Olga Slottsberg – opetusta, musiikkia, teatteria ja yhdistyksiä kaiken ikää

”…Laulunopettajakseen Nykarlepyyn poika sai Olga Slottsbergin, jonka lempinimi oli Sussu. Kun uusi oppilas oli yrittänyt antaa ääninäytteen, oli Sussu vaatinut välittömästi vaikenemaan. Tyst, tyst! Poika lauloi kuulemma yhtä falskisti kuin oli laulanut tätinsä Lina. Kun täti sitten oli kuullut tämän, hän oli nauraen ihmetellyt, vieläkö se Sussu opetti.” Näin Atte Kalajoki muisteli serkkunsa tuloa Uusikaarlepyystä…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 15. 8. 2018

Maili Autio – kiinteistöyrittäjä ja suurlahjoittaja

Maili Mandi Autio syntyi vuonna 1877 Saarijärvellä maanviljelijä Knut Aution ja emäntä Vilhelmiina Ahvenaisen perheen nuorimpana lapsena. Mailin viisi sisarusta kuoli jo lapsina, ja niin hän varttui vanhempiensa ainokaisena aikuiseksi. Isä kuoli tyttären ollessa kouluikäinen. Monien aikalaisnaisten tavoin Maili suunnitteli opettajan uraa. Hän jätti kuitenkin Jyväskylän seminaarin kesken jouduttuaan ristiriitaan opettajien kanssa. Tämä erimielisyys ei…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 12. 8. 2018

Marina Takalo – vienankarjalainen runonlaulaja

Vienan Karjalasta kotoisin oleva Marina Takalo tunnetaan runonlaulajana, vanhan kalevalamittaisen kansanrunouden taitajana, jolta on tallennettu sadan tunnin äänitekokoelma ja joka lienee suurin yhden ihmisen suullisesta muistista koottu perimätieto maassamme.Marina Takalo kuolee Kemin kaupunginsairaalassa 22.7.1970. Hänet on haudattu Peurasaaren hautausmaalle Kemiin. Marina Ivanovna Nikitina syntyy 3.8.1890 Vienan Karjalassa Oulangan Taavonkylässä monen sukupolven vanhauskoisten suurperheeseen. Kalastus on…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 7. 8. 2018

Elsa Montell – lappilainen raanutaiteilija

Elsa Henrika Montell syntyi 28.12.1926 Rovaniemellä. Hänen vanhempansa olivat kapteeni Isak Gustaf Montell ja Else Helena Nyman. Äiti oli ruotsalaista sukua Kalixista. Suvun jäsenet ovat toimineet raudan sulattajina ja värjäreinä noin 250 vuotta. Alkuaan he olivat Belgian valloneja.Elsa Montell on uniikeissa taideteoksissaaan uudistaja, jonka työt pohjautuvat traditioon ja myytteihin. Tämä näkyy sekä aiheissa että tekniikoissa.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 22. 7. 2018

Alma Hedenström – nainen kulttuurin, naisjärjestötyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen eturivissä

Menneiden kymmenenvuosien sarja mahduttaa puitteisiinsa elämyksistä ja pyrkimyksistä harvinaisen rikkaan elämän, jolla leimaa-antavana on ollut polttava kaipuu yhä täydellisempään tietoon ja alati ilmennystä etsivä taiteellinen näkemys, missä voimakas paatos ja välkehtivä huumori ovat esiintyneet rinnakkaisina vivahduksina. Alma Hedenström valmistui elämäntehtäväänsä siinä oppilaitoksessa, joka on ollut monen muunkin ansioituneen naisen polun lähtökohtana, nimittäin Jyväskylän seminaarissa. Sieltä…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 21. 7. 2018

Elise Pakarinen o.s. Hirvonen – kultturelli yhteiskunnallinen vaikuttaja

Keskiviikkona toukokuun. 4. pnä 1922 täytti rouva Elise Pakarinen o.s. Hirvonen Joensuussa 75 vuotta. Merkkipäivän vastaisena yönä kävivät useat paikkakunnan laulukuorot Elise Pakarista laululla tervehtimässä. Syntymäpäivänä hän sai paljon kukkia. Pitkin päivää kävivät ystävät ja tuttavat onnittelemassa ja tervehdyksensä tuomassa. Omien lasten tunteet tulkitsi Eino-poika merkkipäiväksi tehdyllä, tunteikkaalla runolla. Elise Pakarinen syntyi 1846 Kihtelyksen pitäjän…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 20. 7. 2018

Lilja Kinnunen-Riipinen – teologiaa ja kirkkodraamaa

Teologian tohtori, teatteriohjaaja ja maailmankansalainen Lilja Kinnunen-Riipinen syntyi Muuramessa 16.12.1946 ja hän kuoli Salossa 14.5.2018 vaikeaan sairauteen 71-vuotiaana. Kinnunen-Riipinen oli karismaattinen nainen, kielitaitoinen ja poikkeuksellisen lahjakas ja joka aina pukeutui mustaan. Lilja Kinnunen-Riipinen vietti lapsuutensa ja kävi koulunsa Perniössä. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1966 ja aloitti opiskelun Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Myös teatteri veti puoleensa.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 15. 7. 2018

Liisa Rautiainen – Lapin taiteen Grand Old Lady

– Hän oivalsi osaavansa piirtää piirrettyään onnistuneesti varsin vaikean aiheen: tytön pyörittämässä vannetta. Myös ensimmäinen käynti taidenäyttelyssä 14-vuotiaana oli taiteellisesti tärkeää: Rautiainen tutustui salaa Kemin klubilla olleeseen Yrjö Saarisen näyttelyyn, jota tuolloin pidettiin rohkeana, jopa sopimattomana, kertoo tohtori Eva-Johanna Mäkinen, joka tarkastelee väitöstutkimuksessaan vuodelta 2012 Lapin taiteen Grand Old Ladyksi kutsutun kuvataiteilija ja kuvataideopettaja Liisa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 1. 7. 2018

Hildur Larsson – Lapin valokuvauksen uranuurtaja

Hildur Augusta Larsson (vuodesta 1916 Sammallahti) syntyi Pohjois-Ruotsissa Nederkalixissa (Alakainuussa) vuonna 1882 herrasperheeseen. Hänen isänsä Nils Petter Larsson (1849 – 1918) oli ammatiltaan metsäntarkastaja ja työskenteli Kemi Oy:ssä. Äidin nimi oli Johanna Margreta Larsson (o.s. Pettersson). Nils Petter Larssonin perheellä oli yhdeksän lasta. Yhdestä heistä, Hildurista, tuli Lapin valokuvauksen uranuurtaja.Valokuvaaja Hildur Larssonista (1882 – 1952)…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 9. 6. 2018

Martta Ritvanen – Kaunis Korun perustaja

– Koskaan en ole syntymäpäivistäni elämää pitänyt, mutta nyt aion oikein koketeerata iälläni, sanoo Martta Ritvanen Helsingin Sanomien haastattelussa 28.5.1995, kun hän 84-vuotiaana valmistelee lakkiaisiaan yhdessä pojantyttärensä kanssa. Martasta on tulossa maan kaikkien aikojen vanhin uusi ylioppilas iltalukiosta Helsingissä. Martta päätti keskikoulun vuonna 1927. Vanhempien mielestä koulutusta oli tarpeeksi tytölle ja keskiarvokin oli laskenut alle…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 5. 6. 2018

Hilkka Finne, kuvataiteen opettaja, tekijä ja kirjoittaja

Hilkka Finne (1877 Kangasala–1964 Helsinki) kuuluu siihen 1900-luvun alkupuolen naistaiteilijoiden runsaaseen joukkoon, jotka ovat osin jääneet tutkimusten ja muistelmien ulkopuolelle. Näin ehkä siksi, ettei Finne ollut perinteinen taidemaalari, vaan graafinen suunnittelija, kuvittaja sekä taideteollisuuden tekijä ja puolestapuhuja. Ja ennen kaikkea hän oli kuva- ja puhetaiteen opettaja, joka jatkuvasti etsi uusia tietoja, ideoita ja menetelmiä taidekasvatustyöhön.  …

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 15. 5. 2018

Raija Päkkilä – elämä ja intohimo – teatteri

Sota-aikana 1938 – 1944 Suomessa oli voimassa huvitilaisuudet kieltävä laki. Kielto oli niin ankara, että luvattoman tilaisuuden järjestäjä saattoi saada vankilatuomion. Tilaisuuteen osallistujia sakotettiin. Hääpari sai häissään tanssia yhden valssin. Siihen eivät vieraat saaneet osallistua. Suomi oli ainoa sotaan osallistuvista maista, jossa oltiin näin ankaria. Nuoret miehet olivat rintamalla tai muissa sotatoimissa ja neitoset töissä…

kirjoittanut Aili Pollari, julkaistu 14. 4. 2018

Leena Viitaniemi – Kukka-Leenasta kenraalien kenraaliksi

Pienoiselämäkerta kertoo Leena Viitaniemen (s. 1944) tarinan. Kertomuksessa kuljetaan Leena Viitaniemen mukana lapsuudesta Tampereella aina vuoteen 2017 asti. Kertomuksessa kuvataan, millaista oli perheiden elämä sodan jälkeisinä vuosina, kerrotaan teinien elämästä, kouluista, harrastuksista, nuoren perheen elämästä ja määrätietoisesta tavoitteesta tehdä uraa fysioterapeuttina ja perustaa oma yritys. Viitaniemen opinnot ulkomailla ovat tehneet hänestä alansa erityisosaajan. Hän on…

kirjoittanut Tuula Martikainen, julkaistu 8. 4. 2018

Sylvi Wuolijoki ─ aikansa naisasianainen

1900-luvun alkupuolella naimisissa olevan naisen paikka oli koti, yhteiskunnalliset asiat kuuluivat miehille. Sylvi Wuolijoki ajatteli toisin; hänen mielestään naisilla oli velvollisuuksia paitsi perhettään myös yhteiskuntaa kohtaan. Hän tuki miehensä poliittista uraa ja edusti hänen rinnallaan, mutta korosti, ettei edusta miestään vaan tämän asemaa. Omalla esimerkillään hän rohkaisi naisia laajentamaan reviiriään kodin ulkopuolelle. Sylvi Wuolijoki, o.s.…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 11. 3. 2018

Helena Vaari – tekstiilitaiteilija, jolle neula on sivellin

Helena Vaari on taidekäsityöläinen, sillä hän sekä suunnittelee että toteuttaa itse teoksensa. Hänen töittensä edessä syntyy kunnioitus ja ihailu, jota on vaikea sanoin kuvata. Viimeksi näin niitä hänen Neula siveltimenä 30 vuotta -näyttelyssään Lahdessa Galleria Nuovossa syksyllä 2017. Se oli niin voimaannuttava taidekokemus, että sieltä oli haikeaa lähteä pois. Piti mennä uudestaan! Helena Vaarin taide…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 24. 2. 2018

Eeva Ryynänen – kuvanveistäjän materiaalina puu

 ”Sitä voi sanoa myötäsyntyiseksi tuomioksi – lahjaksi, kohtaloksi: kun on nähnyt kuvia puun sisässä, niin sieltä aina etsii.” Näin kuvasi Eeva Ryynänen suhdettaan materiaaliinsa ”ikuiseen puuhun”, joka oli ennen meitä ja jää meidän jälkeemme. Suomalainen mänty, joka kasvaa ohi monen ihmisiän, oli Eeva Ryynäsen mielestä kuin pohjoismainen iho. Veistosten aiheet nousivat materiaalista itsestään. Eeva teki…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 24. 2. 2018

Musiikkineuvos Sointu Annala – työtä musiikin hyväksi liki 70 vuotta

Kansakoulunopettaja Sointu Honkalampi (s. 1931 Kuopio) mietti kesällä 1956, minne lähtisi, etelään vai pohjoiseen. Hän oli 25-vuotias, valmistunut opettajaksi 1952 Heinolan seminaarista ja ollut neljä vuotta opettajana Savonlinnassa. Vihje tuli unessa: ”Hae Ouluun, siellä on vuorolukua ja pommitusten jälkiä. Oulu sopii, et kuitenkaan koskaan mene naimisiin.” Sointu halusi kouluun lisää musiikkia ja musiikkikerhoja, joissa olisi…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 23. 2. 2018

Eija-Liisa Ahtila – nuori akateemikko

”Feminismini on tasa-arvoa: sama palkka, sama asema kulttuurissa, sama näkyvyys”, vastaa videotaiteilija Eija-Liisa Ahtila kysymykseen, millainen feministi hän on. Seisomme Hämeenlinnan Taidemuseossa Koirat purivat -nimisen värivalokuvasarjan edessä, missä alaston nuori nainen jäljittelee koiran eleitä: venyttelee, kyyristelee, kerjää… Eija-Liisa Ahtila kertoo valokuvien olevan hänen varhaisimpiaan ja kuuluvan kauteen, jolloin häntä kiinnosti naiseksi kypsyminen. Hetkeä aikaisemmin olimme…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 29. 1. 2018

Martta Wendelin – nostalgian mestari

Helena Schjerfbäck on rikkaiden, mutta Martta Wendelin köyhien Schjerfbäck. Näin Kari Suomalainen totesi pilapiirroksessaan vuonna 1990, jolloin Ateneumissa oli suuri Schjerfbäck-näyttely. Nyt, 25 vuotta myöhemmin, asetelma on jo toinen. Martta Wendelinin töitä – kortteja, kansikuvia ja sekä maalauksia – kerätään, ja niiden hinnat ovat taidehistorioitsija, tietokirjailija Tuula Karjalaisen mukaan huimassa nousussa. Samoin kiinnostus Martta Wendeliniin…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 29. 1. 2018

Kaija Saariaho – musiikin viejämme maailmalla

”Heräsin naisasiaan varsin myöhään”, säveltäjä Kaija Saariaho totesi joulukuussa Naisliitossa, jonne Vantaan liike- ja virkanaiset olivat järjestäneet juhlan Vuoden 2013 naiselle. Herätyksen Kaija Saariaho sai Naisasialiitto Unionissa, jonne hänet oli pyydetty puhumaan urastaan. Kun hän lopetti puheensa, kuulijat totesivat: ”On sääli, ettet puhu naisasiasta.” Säveltäjä kertoi, että lause jäi soimaan hänen mieleensä: ”Olin 30 vuotta…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 26. 1. 2018

Sirpa Pietikäinen – luontoihminen Euroopassa

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen luonnehtii olevansa samaan aikaan pohjalaisen äidin ja karjalaisen isän kulttuurien tuloksena syntynyt iloinen häjy, jota on siunattu hämäläisellä lehmähermoisuudella eli maltilla. ”Kulttuuri on vahva voima ja kaikessa läsnä. Olen kokenut, että kulttuuri lohduttaa ja parantaa”, Sirpa Pietikäinen sanoi esitelmöidessään naisliittolaisille kulttuurin voimasta. Kaunista kulttuurin ei hänen mukaansa silti tarvitse olla. Se voi…

kirjoittanut Kirsti Pohjonen, julkaistu 25. 1. 2018

Eeva Holma – pohjoisten puhurien ihmenainen

Eeva Holma on mystinen meren ja tunturituulien hioma lumoojatar. Työuransa hän teki Ylikiimingin yläkoulun lehtorina opettaen kieliä ja uskontoa. Eläkevuosinaan Eeva Holma on kirjoittanut runoja ja koostanut niistä viisi runokirjaa sekä kääntänyt englanniksi taiteilijamiehensä Kari Holman runokirjan. Näiden lisäksi hän on jatkanut työikänsä harrastuksia: lausuntaa, keramiikkatöitä, maalausta ja kotonaan kokoontuvan Eevan Salonki -lukupiirin pitoa sekä…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 22. 1. 2018

Maria Elisa Hakko – torpantyttö, käsityöopettaja ja kunnallisaktiivin puoliso

Laihialainen torppari Jaakko Kauppi oli lapseton kahdesti leskeksi jäänyt mies, kun hän vuonna 1881 meni naimisiin kymmenisen vuotta nuoremman Maria Koskelan kanssa. Heille syntyi neljä tytärtä – Elisa, Hilda, Sanna ja Aini sekä yksi vain hetken elänyt poikavauva. Aluksi perhe asui Kylänpäässä, myöhemmin Jokikylässä, ylempänä Laihiajokivarressa. Jokikylään kunnallinen kansakoulu saatiin joskus vuoden 1870 jälkeen. Elisa-tyttö…

kirjoittanut Aino Kukkonen, julkaistu 20. 1. 2018

Venny Soldan-Brofeldt – merta rakastava luontomaalari

Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) tunnettiin vuosikymmenet vain kirjailija Juhani Ahon puolisona ja Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 pronssia voittaneen Heränneitä-teoksen maalaajana. Taidehistorioitsija Riitta Konttinen, joka on tutkinut Vennyn elämää ja tuotantoa, kirjoittaa, että Venny oli tätä, mutta myös paljon muuta. Hän piirsi ja maalasi, teki kirjankuvituksia, pienoisveistoksia, kameekoruja ja jopa huonekaluja. Hän oli Taidetta kouluihin -yhdistyksen ja Naisasialiito…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 19. 1. 2018

Tuula Lehtinen – kauneuden kapinallinen

Tuula Lehtinen tunnetaan taidemaailman tuhmana tyttönä, joka uskaltaa maalata vaaleanpunaisia ruusuja, kehystää ne kukkatyynyillä ja antaa näyttelylleen epäilyttävän nimen: Kauneudesta. ”Tosikkokin täällä herkistyy ja ajatus lentelee leikitellen ruususta ruusuun.” ”Kyllä tää on niin hyödytöntä.” ”Upea, herkullinen näyttely, erityisesti mosaiikkityöt lumosivat.” ”Posliinimosaiikkijuttu on ihan kamala, taidat tahallasi ärsyttää katsojaa.” ”Ihanaa, upeaa, monta erilaista tekniikkaa, kaunista.” Sitaatit…

kirjoittanut Maija Kauppinen Terttu Välikangas, julkaistu 16. 1. 2018

Irja Askola – Helsingin piispa ja runoilija

Irja Askola valittiin 2010 Helsingin hiippakunnan piispaksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän toimi aluksi akateemisena tutkijana, Seurakuntaopiston konferenssikeskuksessa ja avoimessa akatemiassa Järvenpäässä sekä Euroopan kirkkojen konferenssin toimialasihteerinä. Ennen piispaksi valitsemistaan hän oli Espoon piispan teologinen erityisavustaja. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta!

kirjoittanut Pirkko Lehtiö, julkaistu 15. 1. 2018

Hanna Rönnberg – uutta etsivä kosmopoliitti

Hanna Rönnberg (1860-1946) oli kuvataiteilija, kirjailija, toimittaja ja rohkea oman tiensä kulkija. Hän oli varsin näkyvä taiteilija runsas vuosisata sitten, mutta unohdettiin monen naistaiteilijan tavoin. ”Hän oli monipuolinen taiteilija, joka olisi syytä nostaa yhdeksi Suomen kuvataiteen kulta-ajan edustajaksi”, filosofian maisteri, tutkija Anna-Maria Wiljanen kertoo Rönnbergistä. Hanna Rönnberg tuli tutuksi Anna-Maria Wiljaselle vuosina 2003–2004 hänen tehdessään …

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 15. 1. 2018

Päivi Istala – valtakunnan feministi

”Feminismi on Suomessa kirosana. Feministit ovat hirveitä naisia, samassa sarjassa kuin kirkonpolttajat ja pedofiilit”, aloittaa Päivi Istala. Ja jatkaa tykitystään: ”Feminismissä tiivistyy ikiaikaista naisvihaa. Jo sanan tulkinnassa on myyttistä hehkua, ja ilmaisun alle sopivat niin keskiaikaiset noitavainot kuin naurettavat suffragetit 1900-luvun alusta. Feministit ovat rumia ja kolhoja, niillä on ruustinnanuttura tai jakaus keskellä päätä, marttakengät…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 12. 1. 2018

L. Onerva – nainen ja vapaus

L. Onerva oli monella tapaa kiinnostava henkilö. Hän eli nuoren aikuisiän Venäjän vallan aikaisessa Helsingissä, aikana jolloin kansallisuusaate ja suomalaisen kulttuurin kansainväliset kontaktit olivat ajankohtaisia. Suomen itsenäistyttyä Onerva oli 35-vuotias runoilija, kirjailija, kriitikko ja kääntäjä. Hän oli naimisissa säveltäjä Leevi Madetojan kanssa ja hänellä oli suhde Eino Leinoon. Onerva oli sivistynyt ja itsenäinen kaupunkilainen nainen,…

kirjoittanut Tiina Ottela, Maija Kauppinen , julkaistu 11. 1. 2018

Sinikka Kurkinen – kuvataiteilijan toiveammattina taivaanrannanmaalari

Sinikka Kurkisen lapsuudessa Imatralla ei ollut kuvataidekouluja tai -kerhoja eikä ammattitaiteilijoita tai taiteilijan ammattia juurikaan tunnettu. Kurkisen kotikylässä Imatran Kannonkorvessa liikkui taivaanrannanmaalariksi kutsuttu mies ja pieni Sinikka tuumasi tuolloin, että sellaiseksi hänkin haluaisi. Luokkaretkellä Kurkinen pääsi ensimmäisen kerran taidemuseoon, Ateneumiin. Se teki vaikutuksen. Kaipuu piirtämiseen ja maalaamiseen vahvistui. Ensimmäinen yritys päästä Unto Pusan maalauskurssille ei…

kirjoittanut Anu Talka, julkaistu 11. 1. 2018

Oili Kinnunen – bridgemestarista kirjailijaksi

Ihmisen sanotaan elävän neljä elämänvaihetta. Oili Kinnunen, naisliittolainen, elää nyt vahvasti niistä kolmatta. Kun työ englannin kielen lehtorina päättyi 1996, hän muutti Helsinkiin, alkoi pelata bridgeä intohimoisesti ja – kun tunsi taitavansa sitä tarpeeksi – ilmoittautui luovan kirjoittamisen kursseille. Samaa aloitekykyä ja rohkeutta vastata uusiin haasteisiin Oili Kinnusella on ollut aina. Jo ylioppilasvuonna hän oitis…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 9. 1. 2018

Imbi Paju – lottien maineenpuhdistaja Virosta

Kirjailija-toimittaja-elokuvaohjaaja Imbi Pajun rajat ylittävästä yhteistyöstä kertova lottadokumenttinsa Suomenlahden sisaret on nähty Suomessa, Virossa ja Brysselissä ja herättänyt paitsi kiinnostusta myös kysymyksen, eikö lotista ja sodasta ole jo puhuttu tarpeeksi. ”Ei ole”, Imbi Paju vastaa tiukasti. Lotista on toki tehty Suomessa elokuvia, mutta ne ovat kovin pateettisia ja ei-eurooppalaisia madonna-huora-leimoineen. Niistä puuttuu emotionaalinen ja älyllinen taso, viime…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 9. 1. 2018

Hilkka Olkinuora – sinnikäs perheen puolustaja

Suomalaisen Naisliiton huhtikuisessa Minna Canth -seminaarissa Helsingissä rovasti-kirkolliskokousedustaja-toimittaja-äitipuoliso-uusperheen jäsen Hilkka Olkinuora puhui aiheesta ”Perhe ja totuudet”. Esimerkkiperheeksi Hilkka Olkinuora oli valinnut perinteisen viisihenkisen perheen, joka halusi kasvattaa lapsistaan säädyllisiä, kunnon kansalaisia. Isä oli ankara periaatteen mies, joka piti itsestään selvyytenä, että hänen totuutensa olivat koko perheen totuuksia. Lasten aikuistuessa heille tuli oman elämän painotuksia ja…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 8. 1. 2018

Kaarina Lampenius – suomalainen kirjallisuus elämäntyönä

Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistyksen marraskuun kirjalauantain aiheena oli Kaarina Lampeniuksen – kirjailija- ja tyttönimeltään Salan – toimittama Isän huone, jonka hän itse esitteli. Se on omassa lajissaan ainutlaatuinen. Kaarina Lampenius on tehnyt elämäntyönsä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, SKS:ssa. Hän tuli sinne ylioppilaskesänään kesätöihin 1957, opiskeli työn ohessa, kohosi kirjallisuusarkiston johtajaksi ja jäi 43 työvuoden jälkeen eläkkeelle 2000.…

kirjoittanut Marja-Leena Jaakkola, julkaistu 8. 1. 2018

Dora Wahlroos – kultakauden unohdettu lahjakkuus

Kun Dora Wahlroos maalasi vuonna 1895 Innoituksen, hän teki samalla rohkean kuvan. Teos, joka esittää inspiraation vallassa olevaa naistaiteilijaa ja on Doran omakuva, on harvinaisen itsevarma oman luovuuden ja taiteilijuuden kuvaus. Se haastoi tuon ajan neromyytin, jonka mukaan nainen ei voinut olla luova. Mutta turkulainen porvariskodin tytär Dora Wahlroos (1870-1947) oli luova, lahjakas ja ahkera.…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 4. 1. 2018

Martta Järveläinen – lausuntataiteilija ja kotiseutuneuvos

Oli jo sovittu, että haastattelen 98-vuotiasta ystävääni Martta Järveläistä Naisten ääni -juttua varten ”tuonnempana”, kesän mentyä, ”sitten syksyllä”. Sitä syksyä ei Martta Järveläinen enää nähnyt, sillä hän kuoli loppukesästä 2017. Muistoja hänestä on monella. Martta Järveläinen oli omaa sukuaan Montonen, alun perin kotoisin Kannakselta, syntynyt vuonna 1918. Hänen isänsä Paavo Montonen oli kirjailija ja Kannaksen…

kirjoittanut Eeva-Liisa Tarvainen, julkaistu 4. 1. 2018

Valentina Modig-Manuel – nyrkit savessa taidekeramiikan tekijä

”Haluan elää vain 40-vuotiaaksi, enkä mene koskaan naimisiin ja tee lapsia”. Valentina Modig kirjoittaa nuoruuden päiväkirjaansa. Toisin kuitenkin käy, hän elää 97-vuotiaaksi, menee naimisiin ja saa kaksi poikaa ja ennen kaikkea hänestä tuli taidekeraamikko. Valentina syntyi vuonna 1907 lähellä Minskiä perheen ”skrapabullaksi” eli viimeiseksi lapseksi. Edellisen lapsen syntymästä oli kulunut aikaa jo useita vuosia. Vanhemmat…

kirjoittanut Merja Manell, julkaistu 31. 12. 2017

Anneli Kokkonen – naivistitaiteessa on sanomaa

”Rakkauden väri on punainen… ” väittävät laulun sanat. Anneli Kokkosen taiteessa maailma on voimakkaan puhuttelevasti sininen. Kokkonen kuljettaa katsojansa keskelle suomalaista maisemaa. On talvi, pakkanen paukkuu. Mutta saunasta rynnistävät rehevät naiset eivät kainostele. Avanto odottaa! Taiteilijana Anneli Kokkonen on klassinen naivisti. Nostalgia ja huumori kutsuvat tutkimaan teosten tunnelmaa. Kyllä Kokkonen muutkin värit, aiheet ja tunnelmat…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 20. 12. 2017

Vieno Kalliola – taiteen tytär, yhteiskunta-aktiivi ja rakastava voimanainen

Vieno Gunnel Tuulikki Kalliola (os. Jääskeläinen) oli monipuolinen taiteilija, yhteiskuntavaikuttaja ja maatalonemäntä. Kalliola maalasi, kirjoitti, esiintyi, käsikirjoitti ja onpa hänen runoistaan tehty sävellyksiäkin. Maatalon toimien lomassa hän kasvatti poikaansa yhdessä miehensä kanssa, sekä myöhemmin auttoi myös lastenlastensa hoitamisessa. Eläkkeelle jäätyään Kalliola ehti omistautua entistä enemmän taiteelle ja perheelleen. Varauksettomasta rakkaudesta sai nauttia vielä kolmaskin sukupolvi,…

kirjoittanut Marja-Liisa Kalliola, Karoliina Randelin, julkaistu 17. 12. 2017

Ida ”Vanna” Rapinoja – kotiseuturakas ite-taiteilija, äiti ja maatilan emäntä

Isoäitini Ida, meille lapsenlapsille kotoisammin Vanna, asui lähes koko ikänsä Hailuodossa. Saaren laajat hiekkarannat vanhoine kalastajakylineen ja pellot sekä maalaistalot suurpihoineen muodostivat Vannan elämänympäristön ja sielunmaiseman. Vanna on jäänyt mieleeni voimakkaana ja luonnollisena ihmisenä. Koko Hailuoto henkilöityi pitkään mielessäni juuri häneen ja hänen saaren keskellä sijaitsevaan kotitaloonsa sekä meren rannalla sijaitsevaan pieneen hirsimökkiinsä. Hän oli…

kirjoittanut Susanna Rapinoja, julkaistu 7. 12. 2017

Elsa Tervo – muusikko, kirjailija, maailmanmatkaaja

Elsa Tervo syntyi Nokialla vuonna 1892. Hän oli Kankaantaan koulun kuuluisan opettajan, J.P. Tervon tytär. Opettajaisä oli Suomessa ensimmäisten joukossa, joka alkoi jakamaan koulussa ruokaa lapsille. Sama auttaja-asenne säilyi vahvana Elsan Tervokin toiminnassa läpi elämän. Äiti oli harras uskovainen, mutta usko ei näytellyt Elsan elämässä suurtakaan osaa. Sen sijaan hänen intohimonsa ja kiinnostuksen kohteensa suuntautuivat…

kirjoittanut Riitta Räty, julkaistu 28. 11. 2017

Marja Rouvali – viulunsoittaja preesensissä

”Miksiköhän meistä Matin kanssa puhutaan aina menneessä aikamuodossa? Fossiilihan sitä toki on jo yli neljänkymmenen vuoden orkesteriuran jälkeen, mutta hei, mä vielä soittelen, usein puuta heinääkin, mut soittelen kuitenkin ihan preesensissä”, naurahtaa Sinfonia Lahden orkesterissa toista viulua soittava Marja Rouvali. Hänen miehensä Matti soittaa klarinettia samassa kokoonpanossa. Marja Rouvali on soittanut viulua vuodesta 1974 lähtien…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 10. 11. 2017

Helena Allahwerdi ja Pirkko Liikanen – kaksoset maailmankansalaisina

Helena Allahwerdin ja Pirkko Liikasen 80 elinvuoteen mahtuu vaikuttava ura kasvattajina ja niin paljon saavutuksia, että molemmista voisi kirjoittaa kirjan. Ehkä joku sen vielä tekee. He ovat vaikuttaneet erikseen ja yhdessä monenlaisissa projekteissa. Tässä keskityn heidän neljään projektiinsa: Noppaan, Taikaratsuun, Maailmankansalaisen kypsyyskokeeseen ja Toimiviin Senioreihin. Molemmat naiset ovat kuuluneet naiskasvattajien järjestöön Delta Kappa Gamma Society…

kirjoittanut Tuula Penttilä, julkaistu 6. 11. 2017

Paula Axelsson – elämä kuin yksi revyy

Paula, kamerasi ovat raskaita naisen kantaa. Olet vielä nuori ja vartesi hoikka. Olet saanut kosiokirjeen. Asetutko kameran eteen vai sen taakse mustan vaatteen alle? Kun Selma ja Gustav Nordlinin vanhin lapsi Paula (1871-1963) syntyy Turussa, perhe asuu Westerlånggatan kolmessa, Aningaisten kaupunginosassa. Gustav kipparoi laivoilla Concordia ja myöhemmin höyrylaivalla Leimu. 1870-luvun lopulla perhe muuttaa Turun keskustaan…

kirjoittanut Kristina Virta, julkaistu 2. 11. 2017

Lahja Linko ja Liisa Linko-Malmio – Käkisalmen laululintuset

Lahja Linko syntyi Elli Lahja Maria Heléninä vuonna 1890 Luumäellä Konstantin ja Elin Helénin perheeseen, joka muutti sittemmin Käkisalmeen. Konstantin Helén toimi siellä rovastin virassa. Lahja Helénin laulunlahjat tulivat tutuksi käkisalmelaisille, eikä heitä yllättänyt yhtään, että rovastintytär lähetettiin opiskelemaan Helsingin musiikkiopistoon, nykyiseen Sibelius-Akatemiaan, jossa hänen opettajakseen tuli Abraham Ojanperä. Helsingin musiikkiopistoon tuli Tampereelta opiskelemaan Ernst Linko…

kirjoittanut Riitta Närhi, julkaistu 31. 10. 2017

Ain´Elisabet Pennanen – kirjailija, joka kävi kaikkea sovinnaisuutta vastaan

Ain’Elisabet Pennanen syntyi Käkisalmessa 30.9.1881. Hänen vanhempansa olivat Heikki Pennanen ja Maria Sofia Sjödahl. Hänen veljensä Huugo, oli kirjailija Eila Pennasen isä. Pennanen sai käydä koulua aina ylioppilaaksi asti (1902), ja suoritti talouskoulunopettajakurssin kaksi vuotta myöhemmin. Pennasen tie vei kuitenkin näyttelijäavustajaksi Tampereen Teatteriin, jossa pieneksi, hentoiseksi kuvailtu nuori nainen ihastutti sekä yleisöä että teatterilaisia. Teatterissa…

kirjoittanut Riitta Närhi, julkaistu 31. 10. 2017

Birgitta Ara – rintakuvien ja pyöreiden muotojen kuvanveistäjä

Birgitta Majlis Ara syntyi vuonna 1934 Helsingissä. Hänen isänsä oli Käkisalmessa lapsuus- ja nuoruusvuodet kasvattiäidin kanssa viettänyt oopperalaulaja, baritoni Ture Ara ja äitinsä Elsie Juslin, joka oli nuorena näytellyt Svenska Teaternissa, mutta kouluttautui myöhemmin kansakoulunopettajaksi. Vanhemmat tapasivat Svenskanissa, mutta pari erosi ennen Aran yksivuotissyntymäpäivää. Ara kasvoi neljän naisen taloudessa: hänen lisäkseen siinä olivat äiti Elsie,…

kirjoittanut Riitta Närhi, julkaistu 31. 10. 2017

Eila Aine – Aineen kuvataidesäätiön perustaja

Eila Aine syntyi vuonna 1920 Helsingissä, jonne hänen vanhempansa olivat opiskelun takia muuttaneet Satakunnasta. Hänen isänsä, Vilho Robert Rantanen opiskeli Helsingin yliopistossa lääketiedettä ja valmistui lääkäriksi muutama vuosi tyttären syntymän jälkeen. Isän opinnot olivat viivästyneet ylioppilaaksi tulon jälkeen, sillä hän lähti Saksaan 1915 kouluttautumaan jääkäriksi ja osallistui 1918 vapaussotaan. Äiti, Hilja Serafia Rantanen (o.s. Uola),…

kirjoittanut Kristiina Aine, julkaistu 30. 10. 2017

Mirjami Lähteenkorva – kansakoulunopettaja, kirjailija, runoilija

Runoilija Kirsti Mirjami Lähteenkorva syntyi kulttuuriperheeseen Heinolassa. Hänen vanhempansa olivat filosofian tohtori h.c., kansakouluntarkastaja ja kansanrunoudentutkija Axel Borenius-Lähteenkorva ja Ida o.s. Silvennoinen. ”Axel Lähteenkorva oli suomalaisen kansanperinteen tutkija ja keräilijä, jonka kalevalamittaisten runojen ja sävelmien kokoelmat ovat erityisen arvokkaita systemaattisen ja huolellisen muistiinpanotekniikan takia” (SKS). Axel ihastui nuoreen opettajattareen ollessaan tarkastajan tehtävässä seuraamassa Ida Silvennoisen…

kirjoittanut Leena Kärävä-Lindgren, julkaistu 28. 10. 2017

Sanni Winter – opettaja ja kirjakauppias Uudestakaupungista

Uusikaupunkilaisen Itämeren laivuri ja kauppaporvari Henrik Andersson Berglundin ja hänen vaimonsa Helena Juliana Efraimsdotterin perheeseen syntyi viisi lasta: Maria Catharina 2.9.1849 -21.1.1914 (puoliso Victor Wittfoth) Sofia Fredrika 3.11.1851 -16.5.1936 (naimaton) Karl Konstantin 12.12.1853 – ? (New York, naimisissa) Frans Felix 14.3.1858 – 16.5.1931 (Pietarsaari, naimisissa) Alexandra Gustava 28.8.1859 – 18.7.1938 (puoliso Herman Alfred Winter 29.5.1860)…

kirjoittanut Leena Winter, julkaistu 27. 10. 2017

Aino Ollila – kirjailulla suomalaisen käsityön historiaan

Käsityötaitoa on aina arvostettu. Taito on periytynyt äidiltä tyttärelle ja sitä on tarvittu sukkien, lapasten esiliinojen, paitojen ja monenlaisten kodin tekstiilien ompeluun ja korjaukseen ja vaatteiden huoltoon ja hoitoon. Uno Cygnaeuksen ansiosta käsityöstä tuli kansakouluasetuksen mukaan pakollinen kouluaine jo 1800-luvun jälkipuoliskolla. Sata vuotta myöhemmin, kansakoululain mukaan ”käsityönopetuksen tuli olla monipuolisesti oppilasta kasvattava”.  Käsityönopettaja, lehtori Aino…

kirjoittanut Leena Kärävä-Lindgren, julkaistu 25. 10. 2017

Paula Kivinen – Tampereen jugendin tutkija

Paula Kivinen (o.s. Mela) teki mittavan elämäntyön kuvaamataidonopettajana, mutta laajemmin tunnetuksi hän tuli Tampereen jugendin tutkijana ja tuntijana. Paula Mela syntyi Kärkölässä, mutta hänen nuoruutensa kotipaikka oli Mäntsälä, jonne perhe muutti hänen ollessaan pieni lapsi. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1925 hän pyrki ja – esitettyään hyviksi todettuja piirustuksiaan – myös pääsi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun (”Ateneumiin”)…

kirjoittanut Jussi Kivinen, julkaistu 25. 10. 2017

Anna-Liisa Antila-Kaljunen – urkuri ja pedagogi

”Päätin katsoa, voiko nainen tulla valituksi.” Näin hän kertoi muistellessaan Turun Mikaelinkirkon urkurin viran täyttöä vuonna 1952. Kaikki kilpakumppanit olivat miehiä ja Anna-Liisa Antila valittiin reilulla äänten enemmistöllä ensimmäisenä suomalaisena naisena urkurin virkaan. Taiteellinen työ vaihtui kuitenkin muutaman vuoden kuluttua päätoimisuuteen yliopiston musiikkikasvattajana. Minkälainen oli hänen urapolkunsa ja minkälaisia merkityksiä hänen elämäntyössään voi nähdä? Anna-Liisa…

kirjoittanut Aila Knihtilä, julkaistu 25. 10. 2017

Eila Kivikk’aho – runoilija, kääntäjä Sortavalasta

Eila Kivikk’aho on kaipauksen tuntojen aistikas runoilija, joka lukuisten valtionpalkintojen ja käännöspalkintojensa myötä on ollut nostamassa suomalaisen runouden profiilia sodanjälkeisessä Suomessa. Ensimmäinen runokokoelma Sinikallio ilmestyi 1942 ja runoilijan työ jatkui pitkälle 1990-luvulle. Kivikk’ahon suomentajan ura on myös mittava. Hän on kääntänyt puolisensataa lastenkirjaa eri kieli- ja kulttuurialueilta. Eila Lamberg syntyi Sortavalassa helmikuussa 1921. Vanhemmat olivat…

kirjoittanut Maija Malmström, julkaistu 22. 10. 2017

Eveliina Pulliainen – perinteentallennusta pyörätuolissa

Eveliina Pyykkö syntyi Kivennavalla Ylentelän kylässä. Kivennapa sijaitsi vain 60 kilometrin päässä Pietarista. Se oli suurin Kannaksen rajapitäjistä, sillä oli pisin yhtenäinen Venäjän vastainen raja, 54 kilometriä. Ylentelän kylä sijaitsi Kivennavan pitäjän koillisnurkassa. Eveliina syntyi suureen talonpoikaisperheeseen, tila oli ollut Pyykön suvun hallussa kolmattasataa vuotta. Suvun varhaisimpia vaiheita ei tiedetä, kirkonkirjat tuhoutuivat Isossa vihassa. Perheessä…

kirjoittanut Kyösti Pulliainen, julkaistu 19. 10. 2017

Marianne Valola – monitoiminen muotoilija

”En halua olla tekojeni, saavutusteni ja ansioideni summa. Ihmisellä on itseisarvo – en ole vain sitä mitä tuotan. Jos teot ja saavutukset otetaan pois, niin mitä jää jäljelle? Sitä pitää etsiä ja pohtia rauhassa”. Näillä sanoilla aloittaa Marianne Valola keskustelumme lahtelaisen Oskarin pihan vanhassa kahvilassa. ”Vaikka arki on välillä kaoottista, haluan elää haaveiden ja unelmien…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 16. 10. 2017

Sirkka Muurelan käsityötaide kumartaa luonnon ihmeiden edessä

”Minä tahdon tehdä vain sellaisia kuvia, joista itse jokaista kankaankulmaa myöten kovasti pidän”, sanoo Sirkka Muurela, tekstiilitaiteilija ja Räisälän kansanopiston pitkäaikainen (1963-1994) käsityönopettaja Kokemäellä. Sirkka Muurela on yksi näistä maamme hiljaisista, äärettömän taitavista ja uutterista ihmisistä, jotka eivät tee itsestänsä numeroa. Ystävänsä pakottamana hän tuli kyselemään, josko hänen töistään voitaisiin järjestää näyttely Emil Cedercreutzin museoon…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 16. 10. 2017

Ulla Lilius – teot ratkaisevat!

Ullan biologinen äiti oli päättänyt antaa tyttärensä adoptoitavaksi ja tuonut itse huonokuntoisen 1 ½-vuotiaan uuteen perheeseen korvaamaan menetettyä lasta. Isästä hän suostui paljastamaan: ”Korkea sotaherra, muuta en sano.” Biologista äitiään Ulla ei sen jälkeen koskaan tavannut, vaikka sai hänet myöhemmin selville ja jotain tietojakin hänestä. Isästään hän ei tiedä tämän enempää. Perhe, johon Ulla adoptoitiin,…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 16. 10. 2017

Maria Lallukka – räisäläinen kulttuurimesenaatti

Maria Lallukka, omaa sukua Jääskeläinen, syntyi Räisälän Siirlahdessa vuonna 1858, missä hänen vanhempansa Matti ja Valpuri Jääskeläinen omistivat kestikievaritalon. Jääskeläisen kestikievarissa nuori Juho Lallukka tutustui Mariaan, ja tutustuminen johti avioliittoon vuonna 1878.Marialle kuului isän kuoltua perintönä osuus Jääskeläisen talosta, ja niinpä hänen äitinsä ja tämän toinen aviomies halusivat lunastaa tyttären osuuden. Tämä sopi nuorille, ja…

kirjoittanut Maija-Liisa Varila, julkaistu 11. 10. 2017

Armi Ratia – karjalainen legenda

Armi Ratia jos kuka, oli legenda jo eläessään. Hän oli ”vihassaan julma ja rakkaudessaan ylitsevuotava. Ei mitään siltä väliltä”, toteaa Ristomatti Ratia äidistään. Armi Ratia oli poikkeusihminen, joka loi poikkeuksellisen ilmiön, Marimekon. Se oli maailmalla aikanaan tunnetuin suomalainen yritys, jota kansainväliset lehdet esittelivät näyttävästi, varsinkin sen jälkeen, kun Jacqueline Kennedy esiintyi odotusaikanaan marimekossa. Jokapoika-paita oli…

kirjoittanut Sirpa Taskinen, julkaistu 7. 10. 2017

Mirjam Kälkäjä – kirjailija

”Kirjoittajalla on tuhansia maisemia, tuhansia näköaloja ihmisiin ja tapahtumiin, se maailma kukkii ja kuihtuu, siellä myrskyää ja tyyntyy, siellä taivallan suuressa yksinäisyydessä pienenä tulkitsijana, joskus ehkä myös näkijänä – niin kauan kuin kirjoitan, olen olemassa.” Näin on todennut torniolainen kirjailija Mirjam Kälkäjä, o. s. Ranta, joka syntyi Petsamossa vuonna 1939. Ennen vuonna 1977 alkanutta päätoimista…

kirjoittanut Anita Myllykoski, julkaistu 7. 10. 2017

Tyyne-Kerttu Virkki – Suomen ensimmäinen käsityöneuvos

Sakkolassa vuonna 1907 syntynyt Tyyne-Kerttu Virkki eli lapsuutensa ja nuoruutensa Karjalan kannaksella 1907–1929. Vanhemmat, Viktor ja Maria Virkki o.s. Laamanen, ostivat Sakkolan kirkonkylän tuntumassa sijainneen Lampun tilan konkurssihuutokaupasta vuonna 1906. Tuolloin tilaan kuuluivat sekatavarakauppa ja majatalo. Myöhemmin tilaan liitettiin myös saha ja mylly. Näin kasvaneesta suurtilasta muodostui tärkeä harjoittelijatila, jolla työskenteli jatkuvasti kotitalous-, karjatalous- ja…

kirjoittanut Janne Lappalainen, julkaistu 7. 10. 2017

Hilja Vuola – opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Poliisi Juho Tervonen, vaimo Beata ja 4 lasta muuttivat 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomussalmelta Pattijoelle. Muuttoajoneuvona toimi heinähäkki. Pattijoella Juho Tervonen harjoitti poliisin toimen ohella maanviljelystä. Aluksi perhe asui nykyisin kotiseutumuseona toimivassa Ojalassa ja myöhemmin Eskolan tilalla. Pattijoella perheeseen syntyi 4 lasta. Hilja-tytär syntyi vuonna 1903. Hiljalle puutarhanhoito oli rakas harrastus. Hän eli vuodenaikojen mukaan.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 9. 2017

Annamari Marttinen – kirjailija

Olen tiennyt aina haluavani kirjailijaksi, eli niin kauan kuin olen osannut ajatella ja muistan. Lapsuuteni perhe ruokki tuota haavetta paljon, koska olimme lukeva perhe. Molemmat vanhempani rakastivat kirjoja ja lukemista ja kirjojen täyttämä hylly olohuoneessamme oli heidän ylpeytensä. Minulle luettiin paljon ja halusin palavasti oppia lukemaan, koska kukaan ei kuitenkaan ehtinyt ja jaksanut lukea minulle…

kirjoittanut Annamari Marttinen, julkaistu 12. 9. 2017

Saimi Lindroth – Utsjoen ja Vienan-Karjalan terveyssisar

Vaatii paljon rohkeutta lähteä itselle uuteen kulttuuriympäristöön ja asuinseudulle. Vastuullinen sairaanhoitajan työ tuo oman lisähaasteensa työhön. Jos uudella asuinpaikalla ei ole lainkaan tuttuja, täytyy sosiaalinen verkosto luoda tyhjästä. Tällaista rohkeutta löytyi Saimi Lindrothilta, jonka elämäntyönä oli toimia terveyssisarena Suomen pohjoisimmalla sairasmajalla Utsjoella sekä hoitaa terveyssisaren tehtäviä sota-aikana Vienan-Karjalassa. Lindroth oli myös kirjailija, joka tallensi kokemuksensa…

kirjoittanut Iida Tahkola, julkaistu 9. 9. 2017

Alli Nissinen – kansanedustaja, opettaja, yhteiskunta-aktiivi

Monena nainen, nainenkin, eläessään: Alli Nissinen oli kansanedustaja ja opettaja, koulunomistaja ja -johtaja, toimittaja, päätoimittaja, kirjailija, kääntäjä, naisasianainen ja martta; hän edisti raittiutta, lasten-, eläinten- ja ympäristönsuojelua; hän oli moderni maailmannainen, taiteen ystävä ja lahjoittaja. ─ Hän kuoli 1926 Helsingissä 59-vuotiaana, ja hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle näköyhteyden päähän Taiteilijakukkulasta. Yhdessä entiset oppilaat ja Suomalainen…

kirjoittanut Venla Sainio, julkaistu 6. 9. 2017

Mathilda von Troil – yhteiskoulunjohtaja, teatterin apulaisjohtaja

Mathilda von Troil kuului sukunsa puolesta autonomisen Suomen yhteiskunnan ylimpiin: isä oli senaattori, vapaaherra Axel Gustaf Samuel (Gösta) von Troil, äidinisä senaattori, isänisä kuvernööri ja kaikki vapaaherroja. Hän kuului huipulle myös koulutuksensa ja virkansa puolesta ─ ottaen huomioon aikakauden naiselle antamat mahdollisuudet. Hänellä oli kaksi suurta rakkautta: opettajana Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu ja Bergbom-suvun jäsenenä Thalian…

kirjoittanut Venla Sainio, julkaistu 5. 9. 2017

Helvi Jukarainen – opetusneuvos, ”tanhuneuvos”, naisliikunnan ja kansantanssien uudistaja

Helvi Jukarainen o.s. Haikkala oli 17-vuotias, kun hänet valittiin ensimmäisen kerran johtamaan naisvoimisteluosastoa Okeroisten nuorisoseurassa Hollolassa. Helvi johti heitä seitsemän vuotta ja jo tänä aikana käytiin esiintymässä Tallinnassa Estonia-teatterissa Eestin nuorisoseurajärjestöjen 15-vuotisjuhlassa. Suomessa elettiin 20-luvulla aikaa, jolloin nuorisoseurojen toiminta kehittyi voimakkaasti ja liikunta- ja tanhu- ja leikkiohjelmat lisääntyivät. Naisvoimistelua vastustettiin ja vetäjistä ja kouluttajista oli…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 5. 9. 2017

Annikki Mokkila kirjoitti elämänsä runoiksi

Vedessä yhdeksän kuuta asuin siellä täytin äitini masun huusin heti kun maailmaan pääsin siitä lähtien äitini elämän sääsin kasvoin kapalossa monta aikaa kauan vuosia pesi äiti mun paitaa siitä ponkaisin hevosen rekeen ja kohta elämä valkeni eteen monta polkua avautui mulle kunnes sinä tulit, annoin kaikkeni sulle. Annikki Mokkila syntyi isoon maalaistaloon Toivioon Vesannon Kuuslahden…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 29. 8. 2017

Ritva Sorvali – näyttelijä ilman rajoja

Kohtasin Ritva Sorvalin ensimmäisen kerran Lahden kaupunginteatterin lämpiössä vuonna 1994. Kyseessä oli teatterin uuden ohjelmistokauden esittely. Siinä tilaisuudessa esiteltiin ja esittäytyi myös Ritva Sorvali, Oulun kaupunginteatterista Lahden teatteriin kiinnitetty näyttelijä. Hänen tulkintansa Tamara Lundin tunnetuksi tekemästä laulusta Sinun omasi jäi lähtemättömästi mieleeni. Ritva Sorvali oli lapsena paljon yksin kotona. Teknikkoisä oli päivät töissä, ja illalla…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 28. 8. 2017

Ester Helenius – intohimoinen värimaalari

Taiteilija Ester Helenius tunnetaan hehkuvista kukistaan. Mutta hän oli myös interiööri-, esine- ja muotokuvamaalari, jolla oli sujuva sivellin ja syvät värit. Ester Helenius on naistaiteilijoittemme aatelia. Ura oli poikkeuksellisen pitkä – 60 vuotta – ja menestyksekäs. Tutta Palin kirjoittaa Ester Heleniuksen elämänkertakirjassa Värihurmion palvoja, että taiteilija kohtasi elämänsä aikana sortovuodet, suurlakon, sisällissodan, sotien välisen ajan…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 17. 8. 2017

Rakel Levin – pianisti, opettaja, säveltäjä

Viipurissa vuonna 1908 syntynyt Rakel Levin (o.s. Steinbock) opiskeli pianonsoittoa ensin kotikaupungissaan Viipurissa, sitten 1920-luvun lopulla Leipzigissä ja Berliinissä: kautta ammattilaisuransa niin kotimaisten kuin ulkomaisten aikansa huippupedagogien johdolla. Konsertoiva Rakel Levin toi 1940-luvulla kansainvälistä pianokulttuuria Tampereelle ja käynnisti 1960-luvulla kaupungissa pianopedagogiikan opetuksen. Rakel Levin oli myös Tampereen soroptimistiklubin perustajajäsen. Rakel Levinin isovanhemmat tulivat Valko-Venäjältä Viipuriin.…

kirjoittanut Annette Kokkonen ja Anna-Riitta Vuorikoski, Soroptimist International Tampere, julkaistu 29. 7. 2017

Noomi Elfving – folkbildare, en sångens och musikens eldsjäl

  Under hälften av Finlands hundra år av självständighet har musiklärare Noomi Elfving varit en hängiven folkbildare inom sången och musiken. Elfving har verkat i hela Svenskfinland och nått ut till de breda folklagren. Hon har velat skapa nytt och också bevara det gamla. Hon har ett brett musikaliskt kunnande och behärskar många olika musikstilar.…

kirjoittanut Maria Kaivonen, julkaistu 12. 7. 2017

Ulla Koskinen-Laine – aina kulttuurin ja koulutuksen puolesta

Ulla Koskinen-Laine on paljasjalkainen lahtelainen kuvaamataidon opettaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja, äiti ja isoäiti. Keskusteluissa Ulla Koskinen-Laineesta piirtyy kuva päättäväisestä naisesta, poliitikosta ja yhdistysaktiivista, jonka yhteiskunnallisen toiminnan punaista lankaa voisi kuvata sanoilla kulttuuri ja koulutus vauvasta vaariin. Hänen elämäänsä vaikuttaa leimaavan eräänlainen luova pragmaattisuus ja peräänantamattomuus. Vaikeuksiin löytyy ratkaisu, koska järjen käyttö on sallittu… Ja värien käyttö!…

kirjoittanut Ulla Lilius, julkaistu 4. 7. 2017

Anna Mustosen sana oli laki kirjastossa

Kirjastonhoitaja Anna Mustonen oli legenda jo eläessään. Hänet muistetaan tiukkana kirjastontätinä, joka ei suvainnut minkäänlaista meteliä tai kurittomuutta kirjastossa. On myös sanottu, että hän kasvatti raahelaisia kakaroita ihmisiksi. Anna Alina Mustonen syntyi Limingassa kauppias Jaakko Mustosen (1859–1921) perheeseen. Limingan lakeuksilta Jaakko ja Maria (1860–1945) sekä lapset, – Erkki (1890–1920), Jaakko (1892–1964), Katri (1893–1985), Jenny (1896–1913),…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 2. 7. 2017

Riitta Oikawa – japanilaisten majatalojen emäntä Itä-Uudenmaan Pukkilassa

Riitta Oikawa on omistanut lähes koko elämänsä japanilaisen kulttuurin edistämiseen Suomessa ja myös suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemiseen Japanissa. Riitan kohdalla se on merkinnyt konkreettista tapaa: yrittäjänä, rakentajana, tulkkina, majatalon emäntänä, kokkina, puutarhurina ja käsityöläisenä. Riitta Oikawa o.s. Lukkarinen syntyi 1948 Pielisjoen rannalla Joensuussa. Kotisynnytykset olivat siihen aikaan yleensä ja Riittakin syntyi joenrannan saunassa. Olosuhteet olivat…

kirjoittanut Maidell Hanna, julkaistu 17. 6. 2017

Mirjam Viippola – rytmisen liikunnan uranuurtaja

”Tästä minä olen onnellinen”, sanoi Mirjam Viippola liikuntakoulunsa kolmekymmenviisivuotisjuhlassa katsastaessaan tyttäreensä Tuula Luhtaseen ja tyttärentyttäreen Sari Ruposeen. Kolme polvea tarmokkaita naisia, jotka kukin ovat tehneet arvokasta työtä liikuntakasvatuksen saralla. ”Oikeastaan me voimme puhua liikunnan harrastamisesta jo neljässä polvessa”, Mirjam Viippola lisäsi, sillä hänen isänsä ohjasi naisjoukkuetta, jossa äitikin voimisteli. Niin Mirjamikin innostui tanssista ja kaikesta…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 15. 6. 2017

Ulla Papp – jääkenttien Marilyn

”Kuka tuo Marilyn tuolla jäällä on?” kysyi jääkiekkoilijanuorukainen Kuopion Lippumäen jäähallin kahviossa, josta oli suora näköyhteys jääkiekkokaukaloon. Kysyjän äänensävyssä oli ihastusta. Vilkaisin jäälle. Valmentaja ja työkaverini Ulla Papp oli siellä vetämässä nuorille taitoluistelijalupauksille jääharjoituksia. Kerroin tämän harjoitusten jälkeen Ullalle itselleen, mistä repesi hyvät naurut, mutta samalla hän punastui. Vertaus oli neljän lapsen äidille hyvä piristys…

kirjoittanut Jaana Vasankari, julkaistu 13. 6. 2017

Aili Heikkinen – superlahjakkuus

Heikkisen kymmenlapsisessa perheessä saattoi olla niukkaa, mutta omavaraistaloudessa pärjättiin. Lapset tekivät maatalon töitä ja oppivat arvostamaan niitä. Vanhemmat kannustivat heitä opiskelemaan haluamiinsa ammatteihin. Kaiston koulu antoi alkueväät opintielle, isänmaalliseen ajatteluun ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Aili sai liittyä pikkulottiin ennen sotia ja hän oppi toimimaan kriisien varalta, avustamaan suojeluskuntaa, evakkojakin. Talvisodan aikana hän oli ilmavartiossa Yli-Iin kirkontornissa.…

kirjoittanut Marjatta Kaikkonen, Anja Lindh ja Terttu Välikangas, julkaistu 2. 6. 2017

Kaija Räihä – televisiosta ja teatterista tilkkuihin

Kivikasvojen Maitonaama, Lepakkolinna ja Sininen enkeli olivat televisio-ohjelmia, jotka viihdyttivät katsojia 1970-luvulla. Käsikirjoitus ja ohjaus olivat Ismo Sajakorven ja esiintyjien asut Kaija Salaspuron käsialaa. Kaija Salaspuro, nykyisin Räihä, toimi vuosina 1970–1982 OY Mainos-TV- Reklam AB:ssa pukusuunnittelijana. Televisiouransa aikana Kaija Räihä näki ja koki monia televisiotuotantojen kehitysvaiheita. Alkuaikoina ohjelmat tuotettiin vielä mustavalkoisina ja väriohjelmiin siirryttiin asteittain. Huima…

kirjoittanut Sorvali, Leena, julkaistu 25. 5. 2017

Annikki Kariniemi – väkevä peräpohjalainen kirjailija ja radikaali luonnonsuojelija

Annikki Kariniemi kuuluu eittämättä pohjoissuomalaiseen kirjailijakaartiin, jonka tuotanto on laaja ja monipuolinen. Hän kirjoitti uransa aikana 32 teosta, joiden genret liikkuvat runoista ja romaaneista aina eräkirjallisuuteen asti. Kirjailijauransa lisäksi Kariniemi toimi vuosikymmeniä Lapin syrjäseutukoulujen opettajana. Hänen rakkautensa luontoon teki hänestä kiihkeän Lapin luonnon ja sen kansan puolestapuhujan. Annikki Kariniemen persoonan värikkyys ja henkilökohtaisen elämän lähes…

kirjoittanut Sari Koppinen, julkaistu 25. 5. 2017

Tove Jansson – muumit tärkeänä osana elämääni

Tove Jansson ihanien Muumihahmojen äiti, lasten satuelämän rikastuttaja, kuvataiteilija, kirjailija ja laulujen sanoittaja ja paljon muuta. Sanotaan että Tove Jansson löysi piilopaikkansa Muumilaaksosta ja niin löysin minäkin. Lukiessani muumikirjoja pääsin hetkeksi irti arkitodellisuudesta ihmeiden maailmaan. Huomasin että kyläyhteisössämme oli monta henkilöä, jotka voi sijoittaa muumimaailman elämään. Ehkä kotini ankara ja riitaisa. Jännittynyt ilmapiiri pani minut…

kirjoittanut Katriina Koskinen, julkaistu 24. 5. 2017

Anneli Koponen – Kalevalainen kouluttaja ja kirjailija

Anneli Koponen oli todella monipuolinen yhdistys- ja järjestöaktiivi, opettaja, rehtori sekä myös kirjailija. Me Kalevalaisten Naisten Liitossa muistamme hänet erityisesti Liiton puheenjohtajuudesta vuosilta 1997–2003, mutta hän oli hengästyttävän paljon monessa muussakin mukana aina oppimateriaalien kirjoittamisesta luennoitsemiseen asti. Anneli Koponen syntyi Kuopiossa. Hän kävi kansakoulua ja keskikoulun Suonenjoella ja sai valkolakin Kuopion Yhteiskoulusta. Koponen oli jo…

kirjoittanut Karoliina Randelin, julkaistu 24. 5. 2017

Kaisu Rauhamaa – kaikkien rakastama Kaisu-äiti

Kerron äidistäni, vauhdikkaasta, monessa mukana olleesta martasta. Hän syntyi vuonna 1902 Iisalmen maalaiskunnassa, Runnilla. Kasteessa hän sai nimekseen Kaisu Inkeri. Sukunimien suomentamisen yhteydessä vuonna 1906 hänen sukunimensä Lagus muuttui Hirvensaloksi. Ukin, Johan Gabriel Hirvensalon, työn vuoksi perhe muutti Hyvinkäälle. Ylioppilaslakin äiti sai vuonna 1921 Riihimäen yhteiskoulusta. Rehtori oli suositellut kielten opiskelua maatalousmetsätieteelliseen pyrkimisen asemasta, kauhistellen…

kirjoittanut Kerttuli Kääriäinen (1936-2015), Tekstin lähettänyt tytär Marja Myöhänen, Kerttulin sisarten luvalla., julkaistu 22. 5. 2017

Marjaana Kojo-Eskola – käsityöläinen käsityökoulussa

Tekstiilisuunnittelija Marjaana Kojo-Eskolan työtila sijaitsee Raahessa Reiponkadulla Sofian Talossa. Rakennus on alkujaan ollut köydenpunojan talo. Sofia Lybeckerin perustama tyttökoulu toimi rakennuksessa 125 vuotta (1859-1984). Sofiaa ja Marjaanaa yhdistää kädentaitojen arvostus ja ammattialan historia, johon talon peräkamarissa voi tutustua. Kun Sofia Lybercker perusti koulun köyhille tytöille 1800-luvulla, olivat käden taidot tarpeen arjen tekstiilien valmistuksessa. Tänä päivänä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 17. 5. 2017

Aino Wansén – balettiloikalla yli esteiden

Helmikuu 2009. Istun isoäitini Aino Wansénin muistotilaisuudessa Tampereella. Katson itkuisin silmin Ainon muistoksi tehtyä kuvaesitystä, jossa kuva mummista toisensa perään heijastetaan valkokankaalle. Kuva atleettisesta tytöstä loikkaamassa haarahyppyyn pellolla. Kuva kauniista tanssijattaresta viihdekiertueella. Kuva äidistä opettamassa lapsilleen hiihtoa omakotitalon takapihalla. Kuva vanhasta naisesta vaeltamassa Intian kaduilla. Huomaan itkuni vaihtuvan ilon ja naurun kyyneleiksi. Miten isoäidilläni on…

kirjoittanut Anniina Salminen, julkaistu 13. 5. 2017

Armi Ratia – Kauppiasperheen esikoinen

Pälkjärveläisen Airaksisen kauppiasperheen hartaasti odotettu esikoinen, Armi Maria, syntyi aamupäivällä lauantaina 13. heinäkuuta 1912. Samana aamuna kauppaan oli haettu Sortavalasta puolen vuoden tavaralasti. Koko Pohjois-Karjalassa oli ollut juhannuksesta lähtien koleaa ja sateista. Sateen lakattua Armin syntymäpäivän aamuna ilma alkoi lämmetä. Iltapäivällä, kun sireenimajassa juotiin kakkukahvit, aurinko helotti pilvettömältä taivaalta ja ilmassa oli sydänkesän merkit. Armin…

kirjoittanut Lissu Kaivolehto, julkaistu 12. 5. 2017

Kaisu Heikkilä – Tampereen Diorit

Kaisu Marjatta Lehti syntyi Tampereella vuonna 1918. Olen kartoittanut äitini elämänvaiheita, persoonallisuutta ja elämäntyötä väitöstutkimuksessani ”Muodin vai muodon vuoksi?” (2003) ja hän on ollut tutkimukseni keskeinen ydinhahmo, joka toimi siltana menneestä tulevaisuuteen antaen tutkimukselleni taitotietonsa, nimensä ja kasvonsa. Jos Kaisu Heikkilän työ ja elämä pitäisi kiteyttää kolmeen sanaan, ne olisivat: ”Muotia ikä kaikki.” Kaikki kulttuurinen…

kirjoittanut Marjatta Heikkilä-Rastas, julkaistu 6. 5. 2017

Rosa Sovelius – oman aikansa kulttuurivaikuttaja

Rosa Sovelius osallistui aktiivisesti Raahen kulttuurielämään. Samuli ja Jenny Paulaharju viettivät kesät 1923 ja 1924 hänen luonaan Wanha Raahe -teoksen aineistoa kerätessään. Brahenkatu 14:ssa sijainneen talon oli alkujaan rakennuttanut merikapteeni Winsten Raahen palon jälkeen (1812). Kauppias Johan Lang osti häneltä talon. Langin kuoltua omistajaksi tuli kauppaneuvos Zacharias Franzén, jonka kuoleman jälkeen talossa asui hänen leskensä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 5. 2017

Mirjam Viippola – lahtelainen vaikuttajanainen

Uusi-Lahti lehden päätoimittaja Kari Naskinen on tehnyt listan ”Sata merkittävintä lahtelaista kautta aikojen ”. Hän esittelee Mirjam Viippolan naisten ja tyttöjen liikuntakasvatuksen äidiksi Lahdessa. Tunsin Mirjam Viippolan pitkäaikaisena naapurina Rautatietalossa Lahdessa. Hän oli asunut siellä jo pitkään ennen minua, ja tulin melko nopeasti tuntemaan hänet. Tapasimme yli 30 vuoden aikana talomme alaovella, aina menossa tai…

kirjoittanut Leila Kokko, julkaistu 30. 4. 2017

Satu Torstila – satumainen nainen

Kauan sitten 1950-luvun alussa Satu oli äärettömän iloinen, kun me kolme tyttöä saimme kesäpaikkaamme Veikkolaan ihanan uuden leikkimökin. Siitä tuli vuosiksi kesiemme keskipiste ja sen sisustamisesta, järjestyksen pidosta ja nukkiemme täydellisestä valtakunnasta vastasimme me kaikki, mutta sydämensä kyllyydestä juuri Satu. Tehtiin ruokaa, tehtiin nuken vaatteita, tehtiin retkiä, pidettiin juhlia, pyykättiin ja siivottiin, kaikkea samaa tehtiin,…

kirjoittanut Suvi Kalela, julkaistu 28. 4. 2017

Taiteilija Linda Vanhatalo – elämä ja lapsuuden päiväkirjat

Linda syntyi 1896 Valkealan Parolassa. Perhe muutti Mäntyharjun Uutelaan vuonna 1905, missä Linda aloitti koulunkäynnin Mäntyharjun kirkonkylän kansakoulussa ja pääsi aikanaan Mikkelin Yhteiskouluun. Keskikoulun päästötodistuksen saatuaan hän jatkoi opiskelua Ateneumissa Helsingissä ja valmistui piirtäjäksi ja taidemaalariksi. Hän solmi avioliiton Armas Laineen kanssa vuonna 1921. Lindan puoliso oli Kymiyhtiön Kuusankosken paperitehtaiden piiripäällikkö, ja he asuivat aluksi…

kirjoittanut Aila Hämäläinen, julkaistu 22. 4. 2017

Ulla Mannonen – kansanperinteen suurkerääjä

Ulla Mannonen (1895−1958) on ollut eräs Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanperinnearkiston uutterimmista perinteenkerääjistä. Hänen keräämänsä valtavat aineistot kuuluvat suurimpiin yksittäisen henkilön keräämiin. Mutta mikä sai tavallisen kansannaisen keräämään tuollaisen valtavan määrän kansanperinneaineistoa? Ulla Mannosen syntyessä Suomi oli Nikolai II:n hallitsema suuriruhtinaskunta. Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan lisäksi Mannosen lapsuuden ja nuoruuden vuosiin ajoittuu modernisaatio monissa muodoissaan, mikä…

kirjoittanut Merja Leppälahti, julkaistu 17. 4. 2017

Maj Fekete – hattumaakareiden sukua

Tämän tarinan naiset ovat modisteja, hattumaakareita, monessa polvessa: Anni – Maj – Anne-Maj. Käsityötaito on kulkenut suvussa sukupolvelta toiselle. Muotiliike Maj siirtyy virallisesti Anne-Maj Aholan nuoriin osaaviin käsiin vuonna 1987. Maj pääsee eläkkeelle. Niinhän sitä voisi kuvitella. Eläkeläinen ei osaa asettua joutilaisuuteen, vaan hänen askeleensa johtavat muotiliikkeeseen joka iltapäivä. Ei hän siellä jouten maleksi, vaan…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 4. 2017

Katri Laine – naisten historian tutkija

Kun Maatalousseurojen Keskusliitto juhli vuonna 1947 sitä, että Suomen Talousseuran perustamisesta oli kulunut 150 vuotta, Maatalousnaiset valmistelivat yli 400-sivuisen historiateoksensa Maatalousnaiset 1797–1947 julkaisemista. Sen oli kirjoittanut filosofian tohtori ja maataloushallituksen kotitalousosaston päällikkö Katri Laine. Hän oli Maatalousnaisten kunniajäsen ja ensimmäinen tutkija, joka oli perehtynyt maaseudun naisten ja neuvonnan historiaan. Katri oli syntynyt vuonna 1891 Helsingissä…

kirjoittanut Kirsti Manninen, julkaistu 13. 4. 2017

Martta Haatanen – torniolainen kirjailija ja Lapin evakkojen edustaja

Kun Martta Haatanen kutsuttiin vuonna 1945 Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan Lapin sodan evakkojen edustajaksi, hän oli jo tunnettu peräpohjalainen kirjailija, jonka menestysteoksesta Kirkastettu sydän (1943) oli tehty myös kotimainen elokuva. Se kertoi urheasta papinvaimosta ja kymmenen lapsen äidistä, joka tyytyi valittamatta osaansa sotaleskenä. Romaani pohjautui lestadiolaisen kirkkoherran Väinö Havaksen ja hänen Saimi-vaimonsa vaiheisiin. Martta Haatanen ei kuitenkaan ollut syntyperäinen…

kirjoittanut Kirsti Manninen, julkaistu 7. 4. 2017

Sinikka Murto – vesivärin herkkäotteinen taitaja

Sinikka Murto on rutinoitunut akvarellisti. Lähes jokaisessa työssään hän onnistuu säilyttämään tuoreuden, vaivattomuuden ja sellaisen kosteuden ja kiinteyden tunteen, joka on valmiilla akvarellimaalauksella ominaista, sillä maalauksesta toki on kyse, ei välityöstä, harjoittelusta, maalauksen esiasteesta. Näin sanoi museonjohtaja Bengt von Bonsdorff Pohjoismaisia akvarelleja -näyttelyn yhteydessä vuonna 2001. Määritellessään akvarellin olemusta von Bonsdorff totesi, että ikivanha akvarellimaalaus…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 24. 3. 2017

Sirkka Lankinen – lahtelainen tahtonainen

Sirkka Lankisen tahdonvoimaa kuvaa hyvin seuraava episodi.  Keski-Lahden evankelisluterilainen seurakunta alkoi 1970-luvun alkutaitteessa suunnitella vuonna 1890 valmistuneen hirsirakenteisen kirkon purkamista ja Alvar Aallon suunnitteleman modernin tiilikirkon rakentamista sen paikalle. Hanke herätti suuressa osassa kaupunkilaisia voimakasta vastustusta. Sirkka Lankinen ryhtyi heti toimintaan ja lähetti äitinsä Anni Tukiaisen ja poikansa Matin kanssa vastustavan mielipiteen Tampereen tuomikapitulille. Museo-…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 17. 3. 2017

Anna-Maija Raittila – yhteisöllisen uskon etsijä

Anna-Maija Raittila oli kirjailija ja suomentaja, jonka hengellinen matka kulki vanhoillislestadiolaisuudesta ekumeenisen kristillisyyteen. Raittilan elämässä ja ajattelussa yhteisöllisyydellä oli keskeinen rooli ja hänet on tunnettu yhtenä Morbackan hiljaisuuden yhteisön perustajista ja asukkaista. Hänen tärkein innoittajansa oli Ranskassa sijaitseva Taizen ekumeeninen yhteisö, minkä lisäksi yhteisöelämä sai vaikutteita fransiskaanisesta elämäntavasta. Anna-Maija Raittila syntyi vuonna 1928 Joensuussa. Hän…

kirjoittanut Teija Liukko, julkaistu 13. 3. 2017

Wivi Lönn – Suomen ensimmäinen omaa toimistoa johtanut naisarkkitehti

Wivi Lönn oli Suomen ensimmäinen oman arkkitehtitoimiston perustanut nainen. Hän oli tuottelias ja innovatiivinen arkkitehti, joka suunnitteli kymmeniä rakennuksia, merkittäviä julkisia kohteita, erityisesti kouluja. Lönn saavutti useita voittoja arkkitehtuurikilpailuissa. Kun useampia naisia alkoi valmistua 1800-luvun lopulla ylioppilaaksi, heitä alettiin vähitellen hyväksyä miesten joukkoon myös teknisissä kouluissa, tosin erikoisjärjestelyin tai ylimääräisinä oppilaina. Mutta vasta 1900-luvun alkuvuosina…

kirjoittanut Pirkko-Liisa Schulman, julkaistu 9. 3. 2017

Elsa Heporauta – kalevalaisen kulttuurin renessanssi

Elsa Heporaudan synnyinpaikka oli Miettulan saha (nykyinen Sahanlahti) Puumalassa. Saha oli pitäjän kuuluisin teollisuuslaitos, jonka kruununvouti Johan Vilhelm Meinander perusti vuonna 1765. Se oli maakunnan ensimmäinen vientisaha ja sen ympärille muodostui elävä yhdyskunta. Siellä toimi mylly, meijeri, kauppa ja sahanvalttarin apteekki. Tämän yhdyskunnan merkkihahmo oli sahanhoitaja Juhana Koponen, vuonna 1883 perheen kuopuksena syntyneen Elsan isä.…

kirjoittanut Helena Rossi, julkaistu 28. 2. 2017

Kerttu Kotanen – lannistumaton

Kuvassa on noin 40-vuotias nainen. Hän istuu 1950-luvun lopun modernilla vuodesohvalla, seinällä on saman aikakauden kudonnainen, täkänä. Naisella on tumma, kiiltävä ja luonnontaipuisa tukka, kauniit ja viisaat silmät, tyyni, herkkä hymy, tyylikkäät korut ja huoliteltu olemus jakkupukuineen. Jäntevät kädet kertovat, että niillä on tehty raskastakin työtä. Ja vartalon mittasuhteista näkyy mitä ilmeisin selkävamma. Nainen on…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 26. 2. 2017

Kastehelmi Karjalainen – lausuntataiteilija ja karjalainen

Kastehelmi Karjalainen syntyi 1911 Helsingissä. Äitinsä puolelta hän oli suoraan alenevassa polvessa sukua Elias Lönnrotin Kesälahden Hummovaarassa laulattamalle Juhana Kainulaiselle. Lapsena Kastehelmi vietti kesiään Käkisalmessa, jossa hänen äitinsä isä, myöskin nimeltään Juhana Kainulainen, Vuoksen vesillä soudettaessa lauloi runoja kalevalaisella mitalla. Oman arvionsa mukaan Kastehelmi Karjalainen omaksui kalevalaisen runomitan ja oppi ensimmäiset runonsa jo tässä vaiheessa.…

kirjoittanut Hanneleena Hieta, julkaistu 23. 2. 2017

Marjaana Turunen – Vuoden Kanttori 2012

Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus nimesi Vuoden Kanttoriksi 2012 Lahden Salpausselän seurakunnan kanttorin, musiikin maisteri, director cantus Marjaana Turusen. Palkintoperusteissa mainitaan, että Marjaana Turunen on innostava kuoronjohtaja, joka on vetänyt mukaan seurakunnan toimintaan alati kasvavan joukon uusia kuorolaisia. Hän on systemaattisesti kehittänyt sekä gospelkuorotoimintaa että niin sanottua laulamattomien kuorotoimintaa. Marjaana Turusen kuorot ovat rikastuttaneet alueen jumalanpalveluselämää, ja…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 19. 2. 2017

Olivia Gebhard – todellinen Elämän taiteilija

”Tapahtumat elämässäni ovat olleet ainutkertaisia. Elämäni on ollut todella suurta seikkailua ja tuntuu jatkuvasti sitä olevan” Olivia Gebhard teki elämäntyönsä laulajana, näyttelijänä ja teatterin ohjaajana. Saatuaan kuulovian hän joutui luopumaan esittävän taiteilijan tehtävistä. Tämän jälkeen hän osallistui moniin kulttuurikeskusteluihin ja lahjoitti omaisuutensa ikääntyneiden näyttelijöiden vanhuudenkodin, Thalian torpan, hyväksi Helsinkiin. Lapsuudessaan ja oppikouluikäisenä hän vuosina 1902–1918…

kirjoittanut Asunmaa, Martti, julkaistu 9. 2. 2017

Helmi Vuorelma – suomalaisen kotiteollisuuden uranuurtaja

Helmi Siviä Kummila syntyi Orimattilassa maalaistalon tyttärenä vuonna 1886. Hän sai kotoa mitä parhaimmat lähtökohdat elämälleen, sillä Karoliina-äiti oli tarmokas ja valveutunut nainen. Hän ilmoitti jo varhain varman mielipiteensä: ”Meillä sitten tyttäretkin koulutetaan.” – Niinpä Helmi valmistui 1909 Fredrika Wetterhoffin työkoulusta Hämeenlinnassa kudonnan opettajaksi, kertoo Helmin pojantytär Kristiina Vuorelma-Aho. Naisopettajan ammatti oli siihen aikaan korkeasti…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 4. 2. 2017

Seija Tuohesmaa – Kalevalamitan taitaja

Olen syntynyt Helsingissä vuonna 1938 mutta asunut koko ikäni Keski-Suomessa. Ylioppilaaksi kirjoitin Saarijärven yhteiskoulusta 1958. Kävin aluksi Jyväskylän talouskoulun, koska aioin talousopettajaksi. Aloitin kuitenkin opinnot Jyväskylän yliopistossa 1960. Valmistuttuani 1963 humanististen tieteiden kandidaatiksi tein opettajasijaisuuksia muun muassa Vaajakosken yhteiskoulussa sekä Laukaan kunnan Leinolan koulussa. Vuonna 1966 aloitin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Keski-Suomen Opistossa Suolahdessa. Opisto…

kirjoittanut Seija Tuohesmaa, julkaistu 11. 1. 2017

Elina Karjalainen – muistojen elämäkerta

Elina Karjalainen oli kuopiolainen toimittaja ja kirjailija, joka tunnetaan erityisesti Uppo-Nallesta kertovista lastenkirjoistaan. Minulla oli ystävieni ja työyhteisöni Kuopion kaupungin vapaa-ajankeskuksen kautta ilo jakaa Elinan kanssa viimeiset vuodet erilaisten yhteistyöhankkeiden muodossa. Usein kävi niin, että löysimme itsemme, taitoluisteluvalmentaja Ulla Papp, seuran pr-nainen Sanna Luukkonen ja minä, istumasta Elinan Kuopion Valkeisenlammen kodissa tuntikausia kuuntelemassa Elinan ja…

kirjoittanut Jaana Vasankari, julkaistu 23. 12. 2016

Helsingin piispa Irja Askola – kannustus on ollut käsinkosketeltavaa

Suomen ensimmäinen naispiispa Irja Askola vihittiin virkaansa syyskuun kahdentenatoista päivänä 2010 Helsingin tuomiokirkossa. Askola arvelee, että hänestä on tullut ihmiskasvoisen kirkon symboli. Irja Askola ottaa minut vastaan hymyssä suin työhuoneellaan Helsingin tuomiokapitulissa Erottajalla. Olemme tehneet sinunkaupat jo sopiessamme tapaamisesta, olemmehan molemmat ”Lauritsalan tyttöjä”. Askola syntyi Lappeenrannassa, mutta muutti kahdeksanvuotiaana naapurikuntaan Lauritsalaan, missä minäkin vietin osan lapsuuttani ja nuoruuttani.…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 4. 12. 2016

Hilja Grönfors – mestarikansanlaulaja

Pienenä tyttönä klassisen laulajan urasta haaveilleesta Hilja Grönforsista tuli heimonsa musiikin esittäjä ja tallentaja. Hänen sinnikkään keruutyönsä ansiosta myös tulevat sukupolvet saavat vielä laulaa ja kuulla romanilauluja. Hilja Grönfors on koulutukseltaan romanin kielen opettaja ja ammatiltaan ompelija, mutta joutui luopumaan tästä ammatistaan astman takia. Grönfors on viettänyt lapsuutensa Pohjois-Karjalassa ja asunut myöhemmin 15 vuotta Ruotsissa. Kiertolaiselämän päätyttyä hän asettui…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 30. 11. 2016

Liisa Päätalon tie kulki talvisodasta toteuttamaan tekniikan suurta murrosta

YTM Liisa Marketta Päätalo täytti 70 vuotta maaliskuussa 2010 Taivalkoskella. Liisa syntyi Posion Sirniössä vain pari viikkoa talvisodan päättymisen jälkeen. Alue oli sotatoimialuetta ja suurin osa kyläläisistä oli evakossa. Hänen äitinsä Aili Alasirniö, raskaana oleva nainen jäi Sirniöön hoitamaan kotitaloa ja karjaa. Äiti oli myös lotta, joka kävi valvontavuorollaan IV:ssä eli ilmavalvonnassa. Samalla hän kantoi…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 8. 11. 2016

Irma Rewell – Vaasan oopperan sielu

Sauli ja Mertta Kentalan seitsemästä lapsesta vanhin, Irma Lahja syntyi viattomien lasten päivänä 1929 Kaustisella. Hänet vihittiin 1954 Vaasassa Tauno Emil Oskar Rewellin kanssa. Tauno Rewell toimi 1960-luvulla maan suurimpiin rautakauppoihin kuuluvan Vaasan Teräksen toimitusjohtajana. Hän oli vuosikymmenten ajan tunnettu hahmo Pohjanmaan ja Vaasan elinkeinoelämässä ja sai ansioistaan kauppaneuvoksen arvon. Irma Rewell edusti urheilukilpailuissa Vaasan Vasamaa lajeinaan 100…

kirjoittanut Katariina Korkman, julkaistu 24. 10. 2016

Ilmi Marttinen – alansa voimanainen

Hämeenlinnalaisella Ilmi Marttisella on monta roolia. Hänet tunnetaan taitavana balettipedagogina ja tanssikasvatuksen kehittäjänä, mutta hän oli myös omintakeisen lastentanssin opetussuunnitelman luoja ja koreografi, järjestönainen, säveltäjämiehensä tuki, kuusihenkisen perheen äiti ja nykyään sukunsa yhteen kokoaja. ”Jatketaanko yhdessä tästä?” kysyttiin Ilmi Tuomistolta hänen astuessaan junasta Helsingin asemalaiturille. Kysyjä oli pianisti Tauno Marttinen. Oli sotavuosi 1944. Elsa Puolanteen tanssiryhmä…

kirjoittanut Helena Marttinen ja Kristiina Kostia, julkaistu 11. 9. 2016

Katri Bergholm – sotilaskotitoiminnan uranuurtaja, kirjailija ja järjestöihminen

”Tuntuu ettei minulla ole ollut vaikeuksia ensinkään”, summaa erityisesti maamme sotilaskotitoiminnan uranuurtajana tunnettu Katri Bergholm elämänsä vaiheita radiohaastattelussa vuosi ennen kuolemaansa. Jos ei omaan elämään suurempia murheita ehkä mahtunutkaan, eivät ihmiselämän moninaiset ongelmat olleet Bergholmille suinkaan vieraita. Kuudentoista vuoden ajan hän vastasi Kotiliesi-lehden sivuilla nimimerkillä ”Isoäiti” lukijoiden kirjeitse lähettämiin kysymyksiin, jotka useimmiten käsittelivät juuri elämän…

kirjoittanut Hannu Niskasaari, julkaistu 28. 5. 2016

Hilkka Pietilä – YK-liiton pääsihteeri, tietokirjailija, kansalaisaktivisti

Suomen YK-liiton pitkäaikainen pääsihteeri Hilkka Pietilä on vuosikymmenten ajan välittänyt tietoa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) toiminnasta luennoiden ja kirjoittaen erityisesti YK:n roolista kehityskysymyksissä ja naisten aseman parantamisessa. Kansainvälinen toiminta on vienyt Pietilän pohtimaan ihmisenä elämisen ja ihmiskunnan yhteisiä ongelmia. Näitä asioita käsittelevissä kirjoissaan hän etsii ratkaisuja ongelmiin ja paluuta ihmisarvoa korostavaan ja luonnonläheisempään elämäntapaan. Lue koko…

kirjoittanut Aili Nenola, julkaistu 17. 5. 2016

Sylvi Kekkonen – kirjailija

Sylvi Kekkosen hauraalta näyttävä olemus kätki sisälleen voimakastahtoisen naisen. Maan ensimmäisenä naisena Sylvi Kekkonen piti velvollisuutenaan puolisonsa tukemista tämän vaativassa tehtävässä. Hänen oma yhteiskunnallinen osallistumisensa oli lähinnä näyttelyiden ja yhteiskunnallisten rientojen suojelijana toimimista. Kirjailijana Sylvi Kekkonen oli erityisesti vaikutelmien ja lapsen kokemusmaailman kuvaaja. Sylvi Uinon rakkaimmat lapsuudenmuistot olivat Karjalan kannakselta Metsäpirtistä ja Mikkelin läänistä Puumalasta,…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 8. 5. 2016

Tuovi Monola – Lausuntataiteilija, dosentti

Tuovi Heleena Monola syntyi Viipurissa 11.5.1934 ja kuoli 28.11.2010 Oulussa pitkällisen sairauden murtamana. Hän koki evakon kohtalon eikä unohtanut koskaan rakasta Karjalaa. Monolan perhe asettui viimein asumaan Keravalle, missä Tuovi kävi koulunsa. Tutkinnot: Ylioppilas v. 1955 Keravalla, Filosofian maisteri, Helsingin Yliopisto v. 1961, Logonomin tutkinto v. 1961 Filosofian tohtori v. 1976, Puheopin dosentti v. 1979,…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 22. 4. 2016

Ester Ståhlberg – kirjailija, lastensuojelun edistäjä

Ester Ståhlberg loi ensimmäisenä presidentin puolisona toimintatavat presidentinlinnan seuraelämälle. Impulsiivisena taiteilijapersoonana hän pehmensi jäykän ja sulkeutuneen miehensä sosiaalisia ja poliittisia suhteita. Hän oli omana aikanaan myös suosittu kirjailija, mutta kenties merkittävimmän elämäntyönsä hän teki lastensuojelutyön alalla ja Pelastakaa Lapset ry:n perustajana. Vaasan pormestarin tytär Ester Elfving suoritti Oulun ruotsalaisen tyttökoulun jälkeen Suomalaisen jatko-opiston tutkinnon. Hänen…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 8. 4. 2016

Siiri Kiikka – kuvanveistäjä, keksijä ja kirjailija

Syyskuun 24. päivänä vuonna 1902 syntyi Isak Isakinpoika Kiikan (1852-1934) ja hänen ensimmäisen vaimonsa Emma Maria Juhontytär o.s. Aunelan (1861-1918) perheeseen neljästoista lapsi. Hänet kastettiin Sigrid Mariaksi. Siiriksi kutsuttu tytär sai myöhemmin vielä kaksi sisarusta ja yhden velipuolen. Kotitalo Etelä-Pohjanmaalla Ylistaron kunnan Heikkoolan kylässä oli iso maalaistalo, jonka päärakennus, Rinta-Kiikan talo, oli rakennettu 1860-luvulla. Se…

kirjoittanut Marianne Elina Järvi, julkaistu 6. 4. 2016

Eila Saarinen – taidetta läpi elämän

”Jo alaluokilla koulussa minulla oli ajatus, että minusta tulee taiteilija”, kertoi Eila Saarinen. ”Osasin piirtää hyvin, osallistuin kilpailuihin ja maalasin vesiväreillä kauniita kortteja. Opettajakin kiinnitti piirustuksiini huomiota ja kannusti minua. Hän sanoi, että voisin elättää itseni piirtämistaidoillani. Taiteilijaa minusta ei tullut, mutta taidetta olen harrastanut suurimman osan elämääni. Minulla ei ollut kuitenkaan varaa taideopintoihin.” Saarinen…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 22. 3. 2016

Tuomi Elmgren-Heinonen – kirjailija, tapakulttuurin opettaja

Tuomi Elmgren-Heinonen oli laulaja, menestyvä nuorisokirjailija ja Uuden Suomen toimittaja. Tutkijankykynsä hän osoitti vuonna 1938 ilmestyneessä Toivo Kuulan elämäkerrassa. Toisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli maan tunnetuin tapakulttuurin tuntija ja opettaja. Hänen 1954 ilmestynyt laaja, hakuteostyyppinen oppaansa Käytöksen kultainen kirja oli menestys, josta otettiin useita painoksia. Suuren yleisön tapakulttuurin tutkijana ja opettajana tunteman Tuomi Elmgren-Heinosen äiti oli…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 21. 3. 2016

Angelit-yhtye – Ursula ja Tuuni Länsman

Ursula ja Tuuni Länsman muodostavat Angelit-yhtyeen, joka on 1990- ja 2000-luvun tunnetuin saamelaismusiikkikoonpano Suomessa. Angeleiden ansiosta saamelaiskulttuuri ja saamelaiset populaarikulttuurin tekijöinä nousivat kansalliseen tietoisuuteen nykyaikaisena elävänä kulttuurina. Lue koko artikkeli Kansallisbiografiasta!

kirjoittanut Minna Riikka Järvinen, julkaistu 13. 2. 2016

Rosa Emilia Clay – opettaja, kuoron- ja näyttämönjohtaja

Rosa Emilia Clay oli ensimmäinen Suomen kansalaisuuden saanut afrikkalainen. Hän muutti kuitenkin jo nuorena edelleen Yhdysvaltoihin, missä hän loi Lemberg-nimisenä uran amerikansuomalaisen työväenliikkeen harrastustoiminnoissa. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta!

kirjoittanut Antero Leitzinger, julkaistu 5. 2. 2016

Sirkka Mäki – tekstiilitehtailijasta kirjanpitäjäksi

Sirkka Mäki syntyi syksyllä 1913 Väisäsen perheeseen, jossa äiti oli ompelija ja työllisti jo muitakin naisia. Tuolloin osa naisista tuli ompelemaan perheen yhden huoneen ja keittiön kotiin. Koti oli rautateillä työskentelevän isän työsuhdeasunto. Asunnon huoneessa otettiin ompelukoneet esille aamulla työpäivän alettua ja siirrettiin syrjään työpäivän päätteeksi. Sirkka väittää saaneensa pistoksen tekstiilialalle kaksiviikkoisena. Hän oli eräänä…

kirjoittanut Tiina Mäki, julkaistu 2. 2. 2016

Benedicta Idefelt – luostarisisar, Vatikaanin radion toimittaja, kirjailija

Benedicta Idefelt tutustui katolisuuteen Viipurissa ja kääntyi siihen käydessään katolista sisäoppilaitosta Helsingissä. Hän opiskeli Königsbergissä ja liittyi katariinasisarten sääntökuntaan. Sodan jälkeen sisar Benedicta lähetettiin opettajaksi Brasiliaan. Saatuaan yhteiskunnallisen herätyksen hän aloitti toiminnan slummiväestön keskuudessa. Sitten sisar Benedicta työskenteli televisio- ja radiotoiminnan parissa, kunnes joutui pakenemaan maasta. Roomassa hän toimi sääntökuntien yhteisen tiedotuskeskuksen toiminnanjohtajana ja katolisen…

6. 11. 2015

Elli Palm – ompelija, kotiäiti

Elli Palm on Viipurista evakkona Helsinkiin asettunut romanimatriarkka. Kahdeksan oman lapsensa, puolen kymmenen kasvattilapsensa, 24 lastenlapsensa sekä 22 lastenlastenlapsensa suursuvun keskushahmona ”Ompelija-Elli” Palm edustaa perinteistä romanielämäntapaa ja perhekäsitystä. Elli Palm sai 2010 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Vuoden Isovanhempi -tunnustuspalkinnon. Samana vuonna hän juhli itsenäisyyspäivää presidentti Tarja Halosen vastaanotolla Presidentinlinnassa. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta.

30. 10. 2015

Kirste Paltto – saamelaiskirjailija, opettaja

Kirste Paltto on ensimmäinen teoksensa saameksi julkaissut naiskirjailija. Hän on kirjailijana tarttunut rohkeasti moniin haasteisiin, joita saameksi kirjoittaminen ja saamen kirjallisuuden nuoruus ovat tuoneet mukanaan. Kuinka pukea ajatukset saameksi kirjalliseen muotoon, kun koko koulusivistys pohjautuu suomen kieleen eikä siihen edes kuulu äidinkielen oikeinkirjoitusta? Kirste Paltto on osoittanut, että pienen vähemmistön edustaja voi kirjailijana vahvistaa ja…

26. 10. 2015

Eva Anttila – oman tiensä löytäjä ja kulkija

Eva Anttila toimi 1900-luvun alussa yhtenä modernin suomalaisen tekstiilitaiteen tienraivaajista. Hän kuului ikäpolveen, joka aloitti elämänuransa Suomen itsenäisyyden alkuvuosina. Aluksi Anttila toimi taidemaalarina, mikä näkyy selvästi hänen myöhemmin luomistaan kuvakudoksista. Muita 1900-luvun alkuvuosina tekstiilitaiteen pariin siirtyneitä taiteilijoita olivat muun muassa Margareta Ahlstedt (Ahlstedt-Willandt), Greta Skogster (Skogster-Lehtinen) ja Laila Karttunen. He suunnittelivat taidekäsitöitä ja käyttötekstiilejä. Tekstiili oli…

kirjoittanut Mai Anttila ja Sari Anttila, julkaistu 12. 5. 2015

Anna Mäkelä – Suomen Yrittäjänaisten ja Suomen Naiskuoroliiton voimahahmo

Anna Mäkelä, o.s. Lehtonen, syntyi Hollolan Lahdessa vuonna 1891. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1911. Anna jatkoi opiskelujaan Helsingin kauppakorkeakoulussa ja valmistui pankkilinjalta ekonomiksi vuonna 1914. Opiskelujen jälkeen Anna työskenteli mm. pankkialalla. Vuonna 1922 Anna avioitui Uuno Mäkelän kanssa. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä: Marja 1924 ja Anja 1926. 1920-luvun lopulla Anna jätti pankkiuran ja…

kirjoittanut Maikki Autio, julkaistu 16. 4. 2015

Hanna Loimaranta – unohdettu kirkkotekstiilitaiteilija

Hanna Henrika Juliana Loimaranta, (o.s. Reinilä, ent. Rehnbäck), syntyi Oulussa 1889 Suomen Pankin Oulun konttorinjohtajan Johan Rehnbäckin ja puolisonsa Elisabethin, syntyään Hellman, yhdeksäntenä lapsena. Perheeseen kuului kaikkiaan yksitoista lasta. Hanna Loimarannan äiti Elisabeth Hellman oli Oulun kruununjyvästön hoitajan Fredrik Mauritz Hellmanin ja Henrika Carolina Cannelinin tytär. Rehnbäckien perheessä oli runsaasti taiteellista lahjakkuutta. Hannan veli Knut…

kirjoittanut Irja Eskelinen, julkaistu 13. 4. 2015

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry Aurorankatu 17 a 11 00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

 

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT