Jane Trygg-Kaipiaisen elämää ohjaa voimakas vaikuttamisen tahto ja epäkohtien korjaaminen.

Lapsuus

Jane on syntynyt Sakari Topeliuksen päivänä Heidekenillä, eli hän on aito turkulainen. Hänen syntymäkotinsa oli Raunistulassa. Isä oli monen sukupolven turkulainen. Äiti oli syntyjään Oulun seudulta. Isä oli sotalapsena ensin Tankassa ja sitten Ruotsissa.  Äiti muutti lapsena äitinsä kanssa Ruotsiin. Vanhempien taustan vuoksi perhe koki aina olevansa pohjoismaalaisia. Jane sai viettää yhden kesän Ruotsissa isoäidin luona ja oppi ruotsin kielen käytännössä. Perhe oli kielitaitoinen ja arvosti koulutusta.

Jane kasvoi vahvan äidin ohjaamana, sillä isä oli työnsä vuoksi paljon poissa kotoa. Äiti istutti lapsiinsa kulttuurinnälän, kun taas isä korosti lukemisen tärkeyttä ja isän äiti opiskelun ja oppimisen arvostusta.

Janen lapsuus oli onnellinen ja pihapiirissä oli runsaasti kavereita. 

Lapsesta lähtien Jane on ollut innokas lukija ja asioiden tutkija.

Nuoruus

Jane viihtyi koulussa. Lukeminen, asioiden tutkiminen ja kielten oppiminen kiinnostivat häntä. Ylioppilastutkinnon jälkeen Jane pääsi opiskelemaan Turun Yliopistoon sekä englantilaista filologiaa että luokanopettajaksi, joka oli sinä vuonna siirretty yliopistoon kolmivuotiseksi tutkinnoksi. 

Opintojen aikana Jane työskenteli kolme kesää Suomen pankissa pääasiassa setelien erottelijana. Tehtävänä oli erottaa huonot ja likaiset setelit, jotka menivät poltettavaksi. Päivän aikana käsien kautta kulki miljoonat setelit. Tehtävästä jäi terve suhtautuminen rahaan.

Työelämä

Jane valmistui vuonna 1977 luokanopettajaksi erikoistumisaineina suomen kieli, englannin kieli ja tekstiilityö. Hän avioitui samana vuonna kurssikaverinsa Harri Kaipaisen kanssa

Luokanopettajapariskunta aloitti valmistumisen jälkeen muutaman vuoden kestäneen kiertämisen eri paikkakunnilla aloittaen vuoden pestillä  Sulkavalta, jossa Jane toimi kiertävänä englanninopettajana Sieltä yhdellä pojalla kasvanut perhe siirtyi vuodeksi luokanopettajaksi Kärkölään, josta muutettiin Ruotsin Gustavsbergeniin.  Siellä he toimivat kolme vuotta suomalaisten kotikieliluokkien opettajina. Ruotsista matka jatkui Hangon Lappohjaan. Kahden vuoden Hangon pestin jälkeen perhe päätyi Mustasaareen, josta tuli lopulta heidän kotipaikkakuntansa. Perhe kasvoi toisella pohjalla. Jane toimi ensin parikymmentä vuotta luokanopettajana ja lopuksi äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina, josta tehtävästä jäi eläkkeelle.

Elinikäinen opiskelu

Isoäidin perintönä Janella on vahva opiskelun palo.  Hän on suorittanut työn ohella Turun Yliopistossa humanististen tieteiden tutkinnon, opiskellut Tukholman Yliopistossa suomen kielen ja kirjallisuuden sekä sosiologian opintokokonaisuudet, pedagogie  magister tutkinnon Åbo Akademissa Vaasassa ja filosofian maisterin  tutkinnon Vaasan Yliopistossa pääaineenaan nykysuomi.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Jane on toiminut poliittisesti sitoutumattomana Mustasaaren kunnallisjärjestössä vuodesta 1984 eli paikkakunnalle tulosta lähtien ollen eri lautakunnissa jäsenenä ja kolme vuotta puheenjohtajana.  Valtuustossa hän on ollut 20 vuotta joista 12 vuotta kuuluen sen puheenjohtajistoon.

Jane on panostanut erityisesti sosiaaliseen hyvinvointiin matalan kynnyksen periaatteella. Tätä varten  hän perusti Mussukit  (Mustasaaren suomenkieliset), joka  järjestää vuosittain  kuvataide-  ja kädentaitoviikkoja.  Janella on myös viikoittainen kohtaamispaikka, jonne kuka tahansa voi tulla keskustelemaan vapaasti mistä tahansa aiheesta.

Kirjallinen toiminta

Jane havainnoi tarkalla silmällä ympäröiviä epäkohtia, mikä on innostanut hänet kirjalliseen toimintaan. Kyllästyttyään valituksiin ruotsin kielen oppikirjoista, hän oli työryhmän jäsenenä kirjoittamassa oppikirjasarjoja Spurt, Färdiga, gå ja Skoj alakoulussa alkavaan ruotsin kieleen 1990- ja 2000-luvuilla.

Jane julkaisi suomenkielisten mustasaarelaisten kulttuurihistoriateoksen Tulta ja Kipinöitä vuonna 2010. Merkittävä kulttuuriteko on vuonna 2023 julkaistu 420- sivuinen, runsain värikuvin varustettu Mustasaaren kylähistoriikkien kymmenet kylät. Lisäksi Jane on kirjoittanut lukuisissa kokoomateoksissa satuja, kirjallisuus- ja omaelämäkertatekstejä sekä julkaisemattomia käsikirjoituksia aikuisille ja lapsille.

Jane toimittaa ystävänsä kanssa verkkolehteä Info-Mustasaari-Korsholm.fi kirjoittaen sinne juttuja moninaisista aiheista, ennen kaikkea kulttuurista. Jane kirjoittaa myös runoja. 

Kevätruno

Talitintti tirskuttava

kuuluu oksistosta ääni

kevät hiipii hiljallensa

ajatus hurmaa pääni

tänne lintuset palaavat

on vapaana luonnon lääni

Kohta kantaa lokkein huuto

korkeella maailman yllä

sitä odotan odotan

tuleehan kevät kyllä

ITE taitelija

Jane on monipuolinen käsityönystävä, taitelija ja itsensä ilmaisija. Hän aloitti maalaamisen nuorena öljyväreillä siirtyen myöhemmin akvarelleihin ja akryyliväreihin. Jane tekee kokeiluja eri materiaaleilla ITE-taiteen periaatteella.  Töissä on mukana lempeä huumori ja oma estetiikka. Useissa töissä on mukana tekstiilejä ja kierrätysmateriaalia.

Janen ihannevaate on kansallispuku, joita hänellä on useita kaapissa ja joita hän ulkoiluttaa säännöllisesti eri tilaisuuksissa. Lempipuku on sen kauneuden vuoksi Kaukolan puku, jonka Jane on valmistanut itse omissa kangaspuissa kutomastaan kankaasta.

Jane valittiin Mustasaaren vuoden 2023 kulttuuripersoonaksi. Janen monipuolisen ja laajan toiminnan mahdollistaa Janen oman ilmaisun mukaan hänen Mahdollistajansa Harri.