Kaisu Vuori herää tottumuksesta aamulla kuudelta. Teet juotuaan hän tarttuu toimeen: siivoaa, laittaa ruokaa, marjastaa, tekee käsitöitä. Toimeliaalta naiselta eivät työt lopu.

Kaupungin kasvatti

Kaisu (o.s. Haarala) syntyi Raahessa 5.8.1951. Hänellä on kaksi itseään vanhempaa veljeä, joten hän sai olla perheen pikku prinsessa. Ehkä. Koti sijaitsi Harjukadulla. Kaisun ollessa 10-vuotias perhe muutti Pikkuholmiin isän rakentamaan uuteen taloon. Koulua hän kävi Seminaarin mallikoulussa. Koulua kutsuttiin mallikouluksi, koska opettajina toimivat seminaarin oppilaat varsinaisen opettajan valvonnassa. Kaisu sanoo olleensa kiltti oppilas. Joka aamu pidettiin aamuhartaus aulassa. Kaisu oli hyvä liikunnassa. Erityisesti luistelu oli hänelle mieluista. Hummastin Manun valvomalla luistinradalla tytöt harjoittelivat kaunoluistelua koulutuntien jälkeen.

Muita kouluja Kaisu ei ehtinyt käydä, sillä hän solmi avioliiton Pertti Vuoren kanssa jo 17-vuotiaana presidentti Urho Kekkosen luvalla. Solmu on pitävä. Ja eihän sitä enää voisikaan avata, kun Kekkonen on siirtynyt tuonpuoleiseen.

Velkaperällä perheen ensimmäinen koti

Kaisun ja Pertin saattoi yhteen Kaisun veli, joka työskenteli samassa laivassa Pertin kanssa. Hääkelloja soitettiin 15.9.1968 ja Christina-tytär syntyi joulukuussa 1968. Pertti jäi maihin ja on hankkinut perheelleen elannon monissa eri ammateissa.

Vinttihuoneisto, yksi huone ja keittiö, Velkaperällä rintamiestalossa oli perheen ensimmäinen asunto. Tämä oli tuiki tavallinen nuoren parin ensi asunto noihin aikoihin.

Toinen tytär Carita syntyi viisi vuotta myöhemmin. Nyt (vuonna 2024) Kaisulla on kuusi lastenlasta ja viisi lastenlastenlasta.

Asunto on vaihtunut elämäntilanteen mukaan: Isoholmi, Lapaluoto ja nyt kerrostaloasunto Raahen keskustassa.

Neulekutomo kotona

Kaisulla oli oma neulealan yritys vuosina 1978-1994. Hän on koko avioliiton ajan ollut kotiäiti. Hän on hoitanut omat lapset ja lastenlapset. Välillä jaloissa on pyörinyt myös joukko lasten kavereita.

Kaisu on pienestä asti ollut ahkera käsityöihminen. Jo alakoululaisena hän ompeli vaatteita itselleen. Lasten vaatteet hän on aina itse ommellut. Oli siis luonnollista, että hän perusti juuri neulealan yrityksen.

Aluksi hän kutoi yrityksille mainospipoja isoja määriä. Vähitellen toimiala kehittyi niin, että hänellä oli oma mallisto, johon asiakas valitsi värit ja kuviot. Neuleista tuli yksilöllisiä ja asiakkaan toiveiden mukaisia. Lapset ja asiakkaat eivät toisiaan häirinneet. Kotityöt hoituivat siinä sivussa. Ruuanlaitto on aina ollut Kaisulle mieluista. Marjat ja sienet hän kerää edelleenkin metsästä.

Yritystoiminnan loputtua Kaisu työskenteli jonkin aikaa Mannerheimin Lastensuojeluliitossa iltapäiväkerhojen ohjaajana Piehingin ja Ollinsaaren kouluissa. Myös vanhuksille tarkoitetussa kuljetuspalvelu Kyyti-Pekassa hän on toiminut avustajana.

Taiteilijakoti Lapaluodosta kerrostaloasuntoon

Pertti heittäytyi vapaaksi taiteilijaksi vuonna 1980. Kaisun yritys ja Pertin maalaaminen vaativat lisää tilaa. ”Me etsimme taloa taiteilijakodiksi. Menimme Raahen kaupungin isännöitsijän pakeille ja saimme avaimet Lapaluodossa sijaitsevaan Renkaan taloon. Talo oli sitä ennen ollut monenlaisessa käytössä. Siinä oli asuttu, mutta olipa sitä käytetty jopa kaljavarastona ja rengasliikkeen varastona.”

Talossa kävi kesäisin entisiä lapaluotolaisia muistelemassa talon kulta-aikoja. Renkaan taloon liittyy monilla ihmisillä muistoja. Kuka on käynyt talossa tansseissa. Kuka on paininut tai urheillut talossa. Nyt (vuonna 2024) Kaisu harmittelee, ettei tullut kirjanneeksi ylös kuulemiaan tarinoita.

Vuonna 2019 Pertti vuokrasi työtilaksi Sofian talon Reiponkadulta. Koti oli edelleenkin Lapaluodossa vuoteen 2022.

Ikä on tehnyt tehtävänsä ja omakotitalon moninaiset työt pihapiirissä alkoivat olla ylivoimaisia. Tuli muutoksen aika. Vuosi sitten lokakuussa 2023 Pertti luopui Sofian talon galleriasta, ja nyt Vuoren kotiateljee on yleisölle avoinna perheen kerrostaloasunnossa Raahen keskustassa.

Kaisu on toiminut ja toimii taiteilijakodissa emäntänä huolehtien monipuoliset tarjoilut vieraille.

Kalajuhlat – pienestä suureksi

Vuoret asuivat Isossaholmissa. Tapahtuma sai alkunsa siitä, että Kaisun pakastin oli loppukesästä täynnä kalaa ja marjoja. Uusi sato oli jo kypsymässä. Hän päätti tyhjentää pakastimen kertaheitolla ja valmisti kalaruokia yli oman tarpeen ja kutsui naapurit syömään.

Kaisu järjesti kalajuhlat 16 kesänä. Lopulta juhlissa oli 168 vierasta. Ruokalistalla oli aina vain kalaruokia. Paikalle kutsuttiin naapureita, sukulaisia, lasten kavereita. Väkeä tuli myös Raahen ulkopuolelta.

Kun väkeä kutsuttiin paikalle paljon, oli lopulta laadittava aikataulu: vanhempi väki ruokaili kello 15 ja lapsiperheet klo 16.

Tapahtumasta kehittyi vähitellen ohjelmallinen. Oli musiikkiesityksiä ja runonlausuntaa. Ruokapalkalla esiintyi myös joku bändikin. Aina oli lapsille ongintaa. Jokaiselle lapselle oli nimellä varustettu pussi, jossa oli hänen ikäänsä sopiva pieni lahja: koulutarvikkeita tai leluja.

Lapsia, ruokaa, käsitöitä

Kaisu sanoo, että on halunnut hoitaa lapset kotona. Hän on tarjonnut tilapäistä hoitoapua myös lastenlapsille. Ruuanlaitto ja ihmisten kestitseminen on Kaisulle mieluista. Hänet voikin tavata paistamassa lättyjä Varvissa tai makkaraa Kävelykadulla.

Villasukkia ja pitsiliinoja syntyy kotitöiden lomassa. ”Jospa tässä olisi vähitellen aikaa myös lukemiseen”, hän miettii syyskuussa 2024.