Brahenkadulla sijaitsi Raahen Talouskauppa, jonka Mäkelän tytöt perustivat vuonna 1914. Neitien myymälässä oli tarjolla tuoretta, ensiluokkaista alaan kuuluvaa tavaraa mahdollisimman huokeilla hinnoilla. Kaupassa pistäytyi myös Oulusta Raaheen muuttanut merikapteeni Antti Wihuri. Raahelaiset panivat merkille, että Antilla oli hyvin usein asiaa Mäkelän Jennyn kauppaan. Alettiin epäillä, että Amor nuolineen oli asialla.
Jokelasta Raaheen
”Avioiduttuaan Gustava Heikkilän kanssa Erik Mäkelä (s. 1844) muutti Jokelasta Raaheen. Pari perusti kodin Puusepänkadulle, taloon, jonka Gustava oli perinyt merimies-isältään. Perheeseen syntyi kaikkiaan yhdeksän lasta, mutta aikuisikään selvisi vain neljä tytärtä.” (Lisko)
Perheen esikoinen Jenny Maria Mäkelä (myöh. Wihuri) syntyi 19. toukokuuta vuonna 1884. Hän joutui avustamaan perheen toimeentuloa myyjättärenä. Koulun jälkeen hän palveli kahdessa sekatavaraliikkeessä ja eteni urallaan myymälänhoitajaksi.
Toimelias Jenny perusti yhdessä sisarensa Ainon kanssa Brahenkadulle Raahen Talouskauppa -nimisen sekatavarakaupan. Elinkeinoilmoitus julkaistiin Raahe-lehdessä 1.4.1914, ja sen jälkeen julkaistiin ilmoitus:” Arvoisalle Yleisölle saamme täten kunnioittavimmin ilmoittaa, että tänään olemme täällä, talossa N:o 11, Brahenkadun varrella, avanneet Hedelmä-, herkku- ja siirtomaatavarain-kaupan toiminimellä RAAHEN TALOUSKAUPPA. Pitäen kaupaksi tuoretta, ensiluokkaista alaan kuuluvaa tavaraa mahdollisimman huokeilla hinnoilla, toivomme saavuttavamme arv. yleisön suosion. Raahessa, huhtik. 4 pnä 1914. Kunnioittaen: Jenny ja Aino Mäkelä.”
Mäkelän neitien uudesta kaupasta Raahe-lehti uutisoi: ”Varsin aistikkaasti sisustetun, hyvillä ja tuoreilla tavaroilla varustetun hedelmä- herkku- ja siirtomaatavarain kaupan ovat neidit Jenny ja Aino Mäkelä avanneet kasööri Lagerlöfin talossa Brahenkadun varrella. Huoneusto on tilava ja ajanmukainen, niin että sopii siellä emäntien pistäytyä kaupanteossa.”
Aino ei ollut kovin pitkään kiinnostunut kauppiaan urasta, ja niinpä Talouskauppa jäi Jennyn hoidettavaksi. Liikkeen peräkamarista muodostui nuorison kokoontumispaikka, jossa sai viettää aikaa aina iltaan asti.
Jenny ja Antti – Raahen vuodet
Oulusta Raaheen muuttanut merikapteeni Antti Wihuri (1883-1962) nähtiin yhä useammin asioimassa Jennyn talouskaupassa. Tuskin hän sinne poikkesi ainoastaan ensiluokkaisten ja tuoreiden tavaroiden takia.
”Wihuri siirtyi 1913 Raaheen Transport Ab:n lastausosaston johtajaksi. Hän otti osaston toiminnan haltuunsa 1915 ja perusti samalla oman laivanselvitysliikkeen, jota hän johti vuoteen 1920 saakka, jolloin hänestä tuli Oy Brahestad Stevedoring Ltd:n pääosakas ja johtokunnan puheenjohtaja. Samoihin aikoihin Wihuri oli myös mukana perustamassa Oy Finnish Stevedores Ltd -nimistä yritystä Helsinkiin ja seuraavana vuonna The New Finnish Stevedores -nimistä yritystä, jotka molemmat myöhemmin yhdistyivät The United Federation of Finnish Stevedores -nimiseksi toiminimeksi. Wihuri osallistui myös useiden muiden laivanlastauttajayritysten perustamiseen. Wihuri perusti ensimmäisen varustamonsa Raaheen vuonna 1916.” (Wikipedia)
Kaiku-lehti julkaisi 30.11.1920 uutisen: ”Avioliittoon kuulutettiin sunnuntaina Raahen kaupungin kirkossa neiti Jenni Mäkelä ja merikapteeni Antti Wihuri Raahesta.” Joulukuussa saatiin Raahen Seudusta lukea, että neiti Jenny Mäkelä ja merikapteeni Antti Wihuri on vihitty avioliittoon. Jenny luopui Talouskaupasta avioiduttuaan.
Vuonna 1919 Antti Wihuri osti merikapteeni Frans Adolf Durchmanin (s. 1842) leskeltä, Alma Maria Durchmanilta, 1800-luvun lopulla rakennetun talon, joka sijaitsi Rantakadun ja Fellmaninpuistokadun kulmassa. Wihurit muuttivat Helsinkiin, ja vuonna 1927 Raahen suojeluskuntapiiri osti Wihurien talon. Suojeluskunnalta talo siirtyi Raahen Sotilaspiirin esikunnan käyttöön. Kun sotilaspiiri muutti Oulaisiin vuonna 1961, kiinteistö palveli Raahen ammattikoulun tarpeita useita vuosia. Talo on purettu. Sen tilalle rakennettiin vuonna 1974 valtion virastotalo.
Wihurit perustivat rahaston
Wihurien liiketoimet onnistuivat hyvin ja omaisuus karttui. He tekivät suuria lahjoituksia sotavuosina esimerkiksi puolustusvoimille. Jenny ja Antti Wihurilla ei ollut omia lapsia, mutta he adoptoivat kaksi poikaa, Reijon ja Pentin, joiden isä oli kaatunut talvisodassa.
Jennyn harrastuksista mainitaan kirjallisuus ja musiikki. Hän oli taiteiden ystävä. Keväällä 1942 Wihurit perustivat yleisen kulttuurisäätiön.
”Merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen vaimonsa Jenny Wihuri perustivat Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna 1942. Rahasto syntyi perustajiensa halusta antaa takaisin yhteiskunnalle, joka oli mahdollistanut heidän menestyksensä.
Jenny ja Antti Wihurin rahaston tarkoituksena on edistää ja tukea suomalaista henkistä ja taloudellista viljelyä. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä muutenkin taloudellisesti tukemalla sellaista toimintaa, joka edistää suomalaisen henkisen ja taloudellisen viljelyn menestymistä.” (wihurinrahasto.fi)
Jenny Wihuri kuoli 27. kesäkuuta 1943 Kulosaaressa. Hänen mukaansa on nimetty Suomen Meripelastusseuran pelastusristeilijä Jenny Wihuri.
Kirjoittaja
Kirsti Vähäkangas
Lähteet
Irmeli Marttila, Pirkko Ahokas-Tuohinto (toim.): Muistojemme Jokela, Pattijoen Kotiseutuyhdistys ry v. 2013 (Tapani Lisko: Talouskaupan Jenny),
https://www.geni.com/people/Jenny-Maria-Wihuri,
Raahe-lehti 1.4.1914 no 25, 4.4.1914 no 26, 8.4.1914 no 27,
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Wihuri,
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jenny_Wihuri,
Kaiku-lehti 30.11.1920 no 272,
Raahen Seutu 22.12.1920 no 182,
Hanna-Leena Mattila, Niina Tuomikoski, Pirkko Valtanen, Kirsti Vähäkangas: Raahen matkailuoppaiden kävelykierros ”Raahe 1918”, kohde nro 6,
https://wihurinrahasto.fi

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.