Pirkko Koskiahde - Neljännesvuosisata vapaaehtoistoimintaa

Suurella sydämellä vapaaehtoistoimintaa neljännesvuosisata Vaasan Suomalaisen Naisklubin hyväksi.

Pirkko Koskiahde on omistautunut suurella innolla ja sydämen palolla 25 vuotta Vaasan Suomalaisen Naisklubi ry:n sekä Asunto Oy Vaasan Lieden ja Asunto Oy Vaasan Purren asioiden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen ja huolehtimiseen. Näistä tuli Pirkolle kuin omia lapsia, joista hän kantoi huolta yötä päivää.

Pirkko on syntyperäinen vaasalainen yrittäjäperheen esikoinen.  Isä harjoitti autojen verhoomotoimintaa ja toimi ohella Jurvan käsityökoulun opettajana. Lisäksi hän oli aktiivinen politiikassa ja musiikkiharrastuksissa. Äiti oli lähtöisin körttiläisestä suurperheestä Nilsiästä. Hän oli huolehtiva perheenäiti, valmisti perheen vaatteet sekä toimi myös yrityksen ompelimossa.

Pirkon lapsuus oli onnellinen. Perheessä luettiin ja laulettiin paljon. Kesät nelihenkinen perhe vietti omistamallaan pienellä maatilalla Westervikissä, joka siihen aikaan oli vielä aitoa maaseutua hyötykotieläimineen. Lapsuuden kodin perintönä Pirkosta kasvoi maalaisjärkinen, toimeen tarttuva, työtä ja kulttuuria arvostava, rohkea ja empaattinen henkilö.

Pirkko pyrki kansakoulun neljänneltä luokalta oppikouluun, mutta koska hän ei pääsykokeissa ensimmäisellä yrittämällä onnistunut, päätti hän olla yrittämättä uudelleen vanhempien hartaista toiveista huolimatta. Pirkko valitsi nopean polun työuralle ja kävi kaksivuotisen kauppakoulun. Kauppakoulun voi aloittaa vasta 17-vuotiaana, joten Pirkko meni ensin töihin. Työura alkoi 16-vuotiaana Heiniö Oy:n tavaratalossa paitabaarin hoitajana. Kauppakoulun aikana hän oli kesätöissä Suomalaisessa Säästöpankissa säästölippaiden kolikoiden lajittelijana. Kolikot lajiteltiin metallisella vadilla ”huilutellen” ja pussitettiin jokainen kolikkolaji omiin paperipusseihin. Kerran kuukaudessa hallituksen puheenjohtaja silloinen Vaasan läänin maaherra tuli laskemaan pussien kolikot. Maaherra laski jokaisen pussin sisällön Pirkon istuessa vieressä. Kaikki täsmäsi aina pennilleen.

Ensi kosketus pankkityöhön ei täysin vastannut nuoren Pirkon mielikuvaa pankkineidin työstä. Siitä huolimatta Pirkko hakeutui pankin palvelukseen kauppakoulusta valmistuttuaan. Hän sai heti vakinaisen viran Suomalaisen Säästöpankin ottolainauspuolella ja eteni nopeasti urallaan. 1990-luvun pankkikriiseistä, pankkien pilkkomisista ja yhdistymisestä huolimatta Pirkko säilytti työpaikkansa.  Työnantajaksi vaihtui SYP, Merita ja viimeksi Nordea. Pirkko osallistui säännöllisesti työnantajan tarjoamiin koulutuksiin suorittaen mm. Markkinointi-instituutin johtajakurssin. Työssään Pirkko oli aktiivinen ja edisti työntekijöiden yhteisöllisyyttä, etuja ja harrastustoimintaa sekä puuttuen rohkeasti havaitsemiinsa epäkohtiin. Pirkko jäi eläkkeelle vuonna 2008 palveltuaan vastuullisissa tehtävissä 44 vuotta.

Isänsä tapaan Pirkko osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen tehtäviin, erityisesti kulttuurin saralla. Hän on toiminut muun muassa Vaasan kaupungin kulttuurilautakunnassa, Vaasan Suomalaisen teatterin johtokunnassa, ollut mukana perustamassa Vaasan kaupunginorkesterin kannatusyhdistystä sekä toiminut Vaasan kaupungin vaalilautakunnan puheenjohtajana 22 vuotta. Tehtävään kuuluivat vaaleissa äänestysten hoitaminen laitoksissa, vankilassa sekä Mustasaaren sairaalassa. Pirkko on toiminut myös Julkisen sanan neuvoston yleisöjäsenenä.

Merkittävä kulttuuriteko oli Irma Rewellin Vaasan oopperan yhteyteen vuonna 1978 perustaman balettikoulun toiminnan jatkaminen. Irman aloitteesta Pirkko perusti yhdessä oppilaiden vanhempien kanssa vuonna 1980 Vaasan Baletti ry:n, jota Pirkko johti vuodesta 1981 aina vuoteen 1991 jolloin Baletti siirrettiin Kuula Opiston yhteyteen. Hän järjesti toiminnan rahoituksen ja opettajat, joista pääosa oli Suomen Kansallisbaletista.  Joka kevät järjestettiin yhdessä Vaasan Kaupunginorkesterin kanssa näyttävä balettikonsertti, joissa esiintyivät baletin oppilaat ja tähtisolistit Kansallisbaletista. Suurin urakka oli baletin 10-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1990 toteutettu koko illan baletti Pessi ja Illusia. Koreografia oli Liisa Palinin luoma ja esityspaikka Wasa Teater.

Merkityksellisin jälki Pirkon monipuolisesta vapaaehtoistyöstänsä on jäänyt Vaasan Suomalaiseen Naisklubiin ja sen tytäryhtiöihin Asunto Oy Vaasan Liesitaloon ja Asunto Oy Vaasan Purteen. Niitä Pirkko on hoitanut innolla ja koko sydämellään neljännesvuosisadan. Yhdistyksen puheenjohtaja lääkintäneuvos Eeva Kauppi kutsui Pirkon vuonna 1997 yhdistyksen jäseneksi jäsenillassa, jossa Pirkko oli puhumassa pankin edustajana sijoitustoiminnasta. Vuoden kuluttua Pirkko kuului yhdistyksen hallitukseen ja otti tehtäväkseen raha-asioiden hoitamisen. Näin hänestä tuli klubin pitkäaikaisin vastuuhenkilö ja kantava voima.  Hänen vastuulleen on kuulunut laskujen maksu, sijoitukset, tiliöinti ja yhteydenpito tilitoimistoon. Lisäksi hän on hoitanut huoneistojen vuokraukset ja korjaukset sekä yhteydenpidon vuokralaisiin. Pirkko on kuulunut myös tytäryhtiöiden hallituksiin. Siinä tehtävässä hän on ollut vaikuttamassa taloyhtiöiden kunnossapito- ja perusparannushankkeisiin.

Vuosien varrella Pirkosta tuli vuokralaisten luottohenkilö ja ystävä, jonka puoleen asukkaat ovat tottuneet kääntymään myös henkilökohtaisissa asioissaan. Jotkut asukkaat ovat jopa halunneet jakaa Pirkon kanssa lehtitilaukset.  Asukkaat puhuvat meidän Pirkostamme. Hänelle on voinut soittaa milloin tahansa ja asiat ovat hoituneet kädenkäänteessä. Asukkaiden yhteisöllisyyden edistämiseksi Pirkko perusti vuonna 2011 ystäväpiirin yhdessä Seija Lähdemäen ja Soilikki Suorannan kanssa. Ystäväpiiri kokoontuu kerran kuukaudessa klubihuoneistoon ohjelmalliseen kahvi- ja rupattelutuokioon.

Vaasan Suomalainen Naisklubi ry, taloyhtiöt ja niiden asukkaat ovat käytännössä Pirkon perheyhteisö, jota hän on hoivannut kuin omia lapsiaan 25 vuotta tunteja laskematta. Vuonna 2023  Pirkko jätti pitkäaikaiset vastuulliset tehtävänsä, mutta jatkaa yhdistyksen aktiivisena jäsenenä ja ystäväpiirin vetäjänä. Hänet kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi syyskokouksessa 2023.

Pirkolla on omakin perhe. Aviomies löytyi Vaasassa vuonna 1967. Perheellä on kaksi lasta, viisi lastenlasta sekä yksi lastenlastenlapsi. Pirkko osoittaa suuret kiitokset aviomiehelleen Reijolle, joka on mahdollistanut monipuolisen vapaaehtoistoiminnan.

Lapsuuden kodin perintönä Pirkolla on innostus laulamiseen ja lukemiseen. Erityisesti hän pitää runoista, joita hän lukee päivittäin saadakseen voimaa niin iloon kuin suruunkin. Hänen lempirunoilijoihinsa kuuluvat Eeva Kilpi, Eva-Liisa Manner, Marja-Liisa Mikkola sekä Aulikki Oksanen. Oksasen runo ”Sinua, sinua rakastan” Chydeniuksen säveltämänä  jätti nuoreen Pirkkoon lähtemättömän vaikutuksen. Naisten äänen lukijoille Pirkko valitsee Eeva-Liisa Mannerin runon ”Kirkkaat aamut kohoavat”.

Pirkon lisääntynyt vapaa-aika kuluu perheen, laulamisen ja runojen parissa. Uutena mieliharrastuksena ovat esiintyminen yhdessä LauluLiisojen ja Runotyttöjen kanssa.

Ansioistaan työelämässä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana Pirkko on saanut vuonna 1994 Keskuskauppakamarin kultaisen ansiomerkin ja vuonna 2007 Tasavallan presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin kultaristein. Suomalainen Naisliitto on myöntänyt Pirkolle vuonna 2007 kultaisen ansiomerkin ja Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiö vuonna 2016 tunnustuspalkinnon.