• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Tertun lapsuusperhe, kotialbumi

Terttu Soinila työikäisenä, kotialbumi

Terttu Soinila v. 2017 Valtatien kodissaan, kuva Heli Meriläinen

Sukunimi:
Soinila

Etunimi:
Terttu

Syntymävuosi:
1934-

Synnyinpaikka:
Lumijoki

Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Oulussa. Kansakoulua kävin sota-aikana. Oulua pommitettiin ja koulut suljettiin ajoittain. Kävinkin osan kansakoulusta Lumijoella.

Neljännen luokan jälkeen aloitin opiskelun 9-vuotisessa tyttölyseossa eli Oulun Tipalassa.

Koulu taisi olla vaativa, ensimmäisellä luokalla oli kaksi suurta rinnakkaisluokkaa, viidennellä enää yksi luokka. Yhdeksännellä luokalla meitä oli 20, joista kukaan ei reputtanut.

Opiskelin 5 vuotta Turun yliopistossa saksaa, englantia ja kirjallisuutta. Ylipisto oli hyvin pieni. Pohjalaisessa osakunnassa oli helppo tutustua muidenkin aineiden opiskelijoihin. Ei ollut vielä opiskelija-asuntoloita. Asuin kaikkiaan kolmessa eri perheessä alivuokralaisena. Varsinkin viimeisestä perheestä on jäänyt mukavat muistot. Minun ei tarvinnut maksaa vuokraa. Tiskasin astiat ja joskus olin perheen pienen pojan seurana.

Ulkomaalaisia varten järjestetyt kielikurssit houkuttelivat Saksaan lähes joka kesä. Tutuiksi tulivat mm. Länsi-Berliini, Bonn ja Hampuri.

Pitkä työura alkoi Tammerkosken tyttölyseossa

Ensimmäinen työpaikka saksan opettajana löytyi kouluhallituksen avustuksella Tampereelta, Tammerkosken tyttölyseosta. Seuraavan vuoden sain viettää Oulussa auskultoiden. Sinne oli juuri saatu normaalilyseo. Näin pätevöityneenä lähdin Vetelin yhteiskouluun. Viihdyin hyvin maaseudun rauhassa. Englannin opettajan kanssa asuimme suuren maatalon vinttikamareissa. Matka Ouluun linja-autolla ja junalla oli kuitenkin hankalaa. Niinpä siirryin Tammerkosken tyttölyseoon vuonna 1962.

Tyttölyseossa toimin muutaman vuoden myös raittiusseuran kuraattorina.

Kun sinne perustettiin vuonna 1971 iltalinja, minusta tuli sen apulaisrehtori. Se merkitsi sekä päivä- että iltatöitä. Aikuisten kanssa työskentely oli kuitenkin antoisaa.

Kun tyttö- ja poikakoulut yhdistettiin vuonna 1974, iltalinjalla oli jo niin paljon opiskelijoita, että sille voitiin valita päätoiminen rehtori. Niinpä saatoin palata alkuperäiseen työhöni päiväkoulun lehtoriksi.

Vuosina 1982–1990 olin päiväkoulun apulaisrehtorina ja kaksi kertaa vt. rehtorina 1984–85 ja syyslukukauden aikana 1990. Viimeiset kuusi vuotta halusin kuitenkin keskittyä pelkästään opettamiseen. Opettajana toimin kaiken kaikkiaan 37 vuotta.

Elämään on toki mahtunut muutakin kuin vain koulu

Unicef tuli tutuksi Kemin ensimmäisten lumilinnojen yhteydessä. Vuosien myötä olen valmistanut kymmeniä nukkeja myyntiin Unicefin hyväksi.

Olen ollut vuonna 2000 perusteltu Kemin kulttuuri- ja tiedesäätiön valtuuskunnan jäsen säätiön perustamisesta lähtien.

Eniten vapaa-aikaa olen käyttänyt matkaoppaana toimimiseen. Kemin työväenopisto järjesti ensimmäisen matkailuoppaan kurssi 1979–1980. Oppaana toimin peräti 30 vuotta.

Silloin oppi paljon niin Kemistä, kuin naapurikunnistakin. Saimme koulutuksen jäänmurtaja Sammon, jalokivigallerian ja monen muun kohteen oppaaksi. Kun laiva toi kesällä saksalaisia Ajokseen, retket suuntautuivat useimmin Rovaniemelle. Kielitaitoaankin pystyi siis ylläpitämään. Ja opiskeltavaakin riitti, sillä tietojen piti olla aina ajan tasalla.

Vuodesta 2010 lähtien harrastukseksi ovat riittäneet muutamien senioriyhdistysten tilaisuudet ja retket.

Kirjoitti toukokuussa 2014 Terttu Soinila

 

 

Kirjoittaja

Heli Meriläinen, tekstin välittäjä

Lähteet

Terttu Soinilan kirjoittama teksti elämästään. Heli Meriläinen välitti tekstin ja kuvat hänen puolestaan.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Kansainväliset toimijat, Naisten Ääni, Sivistystä ja tiedettä, Taidetta ja kulttuuria, Työelämä, Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT