”Raahen museon alakerran kolmannessa huoneessa on kulta- ja hopeaseppä Gustav Heinosen täydellinen verstas. Myös Heinosen vaimolla, Marialla, oli lupa harjoittaa kultasepän ammattia. Hän on ilmeisesti ollut Suomen ensimmäinen naispuolinen kultaseppä. Verstaassa on mm. työpöytä, erikokoisia alasimia ja sormuslanganvetopenkki. Vitriinissä on erilaisia viiloja ja vasaroita ja muotteja esimerkiksi rintakoruja varten. Heinonen toimi myös optikkona, siitä kertoo kaapissa oleva laatikko, jossa on erilaisia linssejä ja sovitussangat.” (Raahen museo v. 1988)

Kultaseppä Gustaf Heinonen

Gustaf Heinonen syntyi Ylistarossa 23.8.1853. Hän sai vuonna 1875 kisällikirjan Turun Teollisuusyhdistykseltä. Vuonna 1879 hän sai porvarikirjan ja oikeuden harjoittaa kulta- ja hopeasepän ammattiaan Raahessa. Gustaf Heinonen oli suorittanut leimaustutkinnon 10.10.1876. Gustaf Heinosen leima GH oli Raahessa käytössä vuosina 1879–1931.

Kaiku-lehdessä julkaistiin 7.9.1887 ilmoitus: ”Että herra kultaseppämestari Gustaf Heinosella yksistään on Raahen kaupungissa minun hienosti liipattujen silmälasien ja pinee-nezein kauppa niin kauan kuin hän niitä minulta ostelee; tunnustaa Raahessa Syyskuun 2 p. 1887. H. Samsson, optikeri.”

Heinosen liike toimi Reiponkadulla vuosikymmenien ajan. ”Reiponkatu 33:n talo lienee rakennettu 1800-luvulla. Talon aikaisemmista omistajista tiedetään ainakin seuraavat: vuonna 1882 talon omisti sjöman Jonas Rajaniemi, vuonna 1890 stadsfiskalen I.S. Visberg, vuonna 1900 kultaseppä Gustaf Heinonen, vuonna 1937 leipoja Anna Maria Lundström ja vuonna 1937 rouva Hanna Nissilä.” (Joulukalenteri)

Gustaf Heinonen kuoli 1.4.1931. Muistokirjoitus Raahen Seudussa 2.4.1931:”Eilen aamulla vaipui täällä kuolon uneen pitemmän sairauden jälkeen kultaseppämestari Gustaf Heinonen 76:lla ikävuodellaan. Hän oli syntynyt Ylistarossa, josta hän opintiedon alkeet saatuaan siirtyi oppilaaksi Pettersonin kultasepän liikkeeseen Turkuun. Siellä valmisti hän kisällinäytteensä sikäläisen teollisuusyhdistyksen nähtäväksi, saaden siitä hyvän arvostelun. Yhdistys antoi hänelle kisällikirjan elok. 10 p. 1875. Sen jälkeen suoritti hän vuositutkinnon Suomen rahapajassa, jossa hänen kykynsä tuli erikoisemmin huomatuksi, saaden todistuksen lokak. 28 p. 1876.

Sitten siirtyi hän Lappeenrantaan, jossa hän sikäl. käsityöyhdistyksen valvonnan alla valmisti mestarinäytteensä ja sai mestarikirjan syyskuun sp. seuraavana vuonna. Lappeenrannasta siirtyi hän Ouluun ja teki siellä porvarivalan, saaden porvarikirjan syvsk. 6 p. 1878.

Oulussa oli hän vaan yhden vuoden ja siirtyi sieltä tänne Raaheen, mikä tulikin sitten hänen vakinaiseksi asuin- ja toimipaikakseen. Täällä hän sai 10 p. helmik. 1879 porvarikirjan ja oikeuden harjoittaa kulta- ja hopeasepän ammattiaan. Kultaseppämestari Heinonen oli viimeinen kulta- ja hopeaseppämestari maassamme siinä merkityksessä kuin asetukset helmik. 24 p:tä 1868 mestareista määräävät.”

Kultaseppä Maria Amanda Heinonen

Maria Amanda Heinonen (o.s. Lahdenperä) syntyi 7.5.1860 Raahessa. Hänen isänsä Juho Kustaanpoika Lahdenperä oli merimies. Maria solmi avioliiton kultaseppä Gustaf Heinosen kanssa 24.3.1882.

Monessa suomalaisessa sanomalehdessä julkaistiin heinäkuussa 1890 uutinen: ”Nainen suorittanut ammattitutkinnon. Eilen kävi kultasepän vaimo Maria Amanda Heinonen Raahesta Helsingin rahapajan alitirehtöörin edessä kulta- ja hopeatyöntekijän tutkinnon suorittamassa. Heinonen on tietääksemme toinen nainen maassamme, joka mainitun oppinäytteen on suorittanut. (U.S.)” Uutisen julkaisivat ainakin Keski-Suomi, Sanomia Turusta ja Päivälehti.

”Minun tietojeni mukaan olisi Maria Heinonen ollut kolmas nainen. Laskutapoja on tosin erilaisia. Hulda Roos suoritti tutkinnon 30.8.1889 ja Maria Heinonen 12.7.1890. Todennäköisesti maininta Marian oleva toinen tutkinnon suorittanut seppä on laskettu tiedosta, että Hulda oli ensimmäinen.

Mahdollisesti Hulda Roosin ja Maria Heinosen aikaan oli Emilia Eklundin tutkinto unohtunut muistista, varsinkin kun hänen nimileimaansakaan tai nimeään ei esiintynyt missään kultaseppien luetteloissa ennen kuin jokin aika sitten esille tuli hopeinen Kristiinankaupungissa vuonna 1867 valmistettu kastikekauha, jossa oli valmistajan nimileimana aiemmin tuntematon EHE. Tutkimusten jälkeen leiman nimikirjaimista selvisi, että kyseessä oli kristiinankaupunkilaisen vuonna 1866 kuolleen kultaseppä Carl Wilhelm Eklundin leski Emilia Henriette Eklund, joka jatkoi työhuoneen pitämistä leskeksi jäätyään.

Maria Heinoselle ei ole ainakaan tähän mennessä löytynyt omaa nimileimaa. Mitä todennäköisimmin hän tyytyi töissään käyttämään miehensä Gustaf Heinosen leimaa GH.” (Hyrsky)

Miehensä kuoleman jälkeen Maria Heinonen lopetti yritystoiminnan ja ilmoitti loppuunmyynnistä Raahen Seudussa 11.6.1931: ”Suurella alennuksella myydään kultaseppämestari Gust. Heinosen kuolinpesästä kulta- ja hopeaesineitä ja sekä silmälaseja. Amanda Heinonen.”

Maria Amanda Heinonen kuoli 30.7.1932. Muistokirjoitus Raahen Seudussa 2.8.1932: ”Rva Maria Amanda Heinonen. Viime kuun 30 p:nä klo ½ 12 illalla vaipui täällä kodissaan kuoleman uneen lyhyen, mutta ankaran sydäntaudin murtamana leskirouva Amanda Maria Heinonen, o.s. Lahdenperä, 73:nnella ikävuodellaan. Jouduttuaan 50 vuotta sitten naimisiin vähää ennen tänne asettuneen kultaseppämestari Gustaf Heinosen kanssa, harjoitteli vainaja miehensä ammattia ja suoritti ennen pitkää ensimmäisenä Suomen naisena kultaseppämestarin kontrollinäytteet Helsingin rahapajassa. Ahkerana ammatissaan ja uutterana perheen emäntänä oli rva Heinonen laajalti suosittu. Äkkiä poismennyttä kaipaa lähinnä 3 poikaa perheineen niistä kolmas Amerikassa sekä sukulaiset ja ystävät.” 

Lahjoitus Raahen museolle

Raahen Seutu uutisoi maaliskuussa 1933 museon vuosikertomuksesta muun muassa: ” Kultaseppä Heinosen perikunnan lahjoittama erikoisen arvokas kultasepän työkalukokoelma työpöytineen, nimikilpineen ja lippuineen on eri osastona esille asetettu.”