Ester Ståhlberg loi ensimmäisenä presidentin puolisona toimintatavat presidentinlinnan seuraelämälle. Impulsiivisena taiteilijapersoonana hän pehmensi jäykän ja sulkeutuneen miehensä sosiaalisia ja poliittisia suhteita. Hän oli omana aikanaan myös suosittu kirjailija, mutta kenties merkittävimmän elämäntyönsä hän teki lastensuojelutyön alalla ja Pelastakaa Lapset ry:n perustajana.

Herraskaista elämää ennen suurta surua

Vaasan pormestarin tytär Ester Elfving suoritti Oulun ruotsalaisen tyttökoulun jälkeen Suomalaisen jatko-opiston tutkinnon. Hänen opettajiaan olivat Valfrid Vasenius ja Mikael Soininen, joista varsinkin jälkimmäinen jätti jälkensä oppilaansa ajatteluun. Ester Elfving toimi opettajana ja kuunteli yliopistossa kirjallisuuden ja filosofian luentoja.

Avioliitto apteekkari Karl Hällströmin kanssa vei hänet kotirouvaksi ensin Forssaan, sitten Viipuriin ja lopuksi Pitäjänmäelle Helsingin liepeille. Erityisesti Forssassa Ester Hällström oli näkyvä ja aktiivinen. Hän kuului Tammelan pitäjän suomalaisten koulujen johtokuntaan ja toimi myös sen puheenjohtajana. Forssan musiikkielämä pyöri paljolti apteekkarin perheen ympärillä. Pariskunta ei saanut omia lapsia, vaan he adoptoivat ensin tanskalaisen pojan Eeron ja sitten Lea-tytön. Onnellinen herraskainen elämä päättyi kaksinkertaiseen suruun, kun ensin Eero kuoli 1916 juuri päästyään ylioppilaaksi ja perheen isä seuraavana vuonna.

Maan ensimmäiseksi naiseksi

Leskeksi jäätyään Ester Hällström sai viran sosiaali- ja terveysministeriön lastensuojeluosastolla, jossa hän vastasi sotaorpojen huollosta. Samoihin aikoihin myös nuoruudenaikainen ystävä ja perhetuttu K. J. Ståhlberg jäi leskeksi. Nämä kaksi yksinäistä löysivät toisensa lastensuojelusuunnitelmaa laadittaessa. Ester Hällström ja tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg vihittiin kesäkuussa 1920, ja Ester Ståhlbergin emännyys presidentinlinnassa alkoi.

Ester Ståhlberg antautui koko sydämestään maan ensimmäisen naisen rooliin. Hän onnistui pehmentämään jylhän ja jäykän presidentin esiintymistä. Ester Ståhlberg piti taiteilijoille ja diplomaattikunnalle vastaanottoja ja aloitti aina talvisotaan jatkuneet presidentinrouvan keskiviikkoiset iltapäiväkutsut pääkaupungin taiteilijoille ja diplomaattien rouville.

Pelastakaa Lapset ry:n perustaminen

Lastensuojeluharrastuksiaan Ester Ståhlberg jatkoi perustamalla 1922 kansainvälisen Save The Children Federationin Suomen osaston Koteja Kodittomille Lapsille -nimisenä. Järjestö on myöhemmin vaihtanut nimensä Pelastakaa Lapset ry:ksi.

Se auttoi muun muassa sotaorpoja lapsia saamaan kasvatuskoteja sekä organisoi kesäsiirtoloita ja kesäkoteja kaupunkilaislapsille. Se kilpaili aluksi Ståhlbergin poliittisen kilpailijan, kenraali Mannerheimin nimeä kantavan lastensuojeluliiton kanssa. Käytännössä työnjako järjestöjen välillä toteutui paikallisella tasolla nopeasti. Muodolliset välitkin lieventyivät 1930-luvulla poliittisten intohimojen laannuttua punamultahallitusten aikana.

Ester Ståhlbergin johdolla Pelastakaa Lapset -järjestöstä kasvoi valtakunnallinen sosiaalialan kansalaisjärjestö, joka organisoi edelleen kesä- ja sijaiskoteja sekä välittää adoptioita. Ståhlberg toimi myös Kansainvälisen lastenavun Suomen toimikunnassa 1920–1929.

Kirjailija

Ester Ståhlberg kirjoitti koko aikuisen elämänsä ajan romaaneja, artikkeleita ja elämäkertateoksia. Kirjallinen läpimurto tapahtui 1922 teoksella Sunnuntai. Se on romaanimuotoinen kertomus nuorena kuolleen Eero-pojan elämästä ja kuvaus ihanteellisesta äidinrakkaudesta. Teos oli aikanaan erittäin suosittu. Sunnuntain lisäksi muitakin Ester Ståhlbergin tekstejä käännettiin useille kielille. Kirjailija itse tuotti tavallisesti sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen version.

Miehensä presidenttikauden jälkeen Ester Ståhlberg omistautui kirjailijaelämälle ja toimi muun muassa Suomen PEN-klubissa. Hänen kirjoittajapalkkionsa olivat oiva lisä hänen joutuessaan auttamaan leskeksi jääneen tyttärensä Lean lasten kouluttamista. Hänen tuotantonsa särmätön ja moralisoiva kerrontatapa ei ole kuitenkaan kestänyt ajan kulua. Ester Ståhlbergin merkittävimmäksi teokseksi on jälkikäteen arvioitu kaksiosainen Mathilda Wreden elämäkerta (1938). Ester Ståhlbergin 1980-luvulla julkaistujen päiväkirjojen kautta jälkimaailma on päässyt kurkistamaan vaikuttajaperheen arkeen.

Ester Ståhlberg onnistui luomaan perinteet presidentinlinnan seuraelämälle ja sovittelemaan presidentin jyrkkiä poliittisia kannanottoja ja ristiriitoja. Sen sijaan hän ei onnistunut olemaan miehensä kuuden lapsen äiti, vaan jäi katkerasti perheen intiimin yhdessäolon ulkopuolelle.

K. J. Ståhlbergin lapset ovat jälkikäteen arvioineet omaa käyttäytymistään kohtuuttomaksi. He oppivat arvostamaan isänsä uutta puolisoa viimeistään 1930, kun lapuanliike kyyditsi K. J. Ståhlbergin puolisoineen. Siitä, että hanke päättyi Joensuuhun ilman fyysisiä loukkaantumisia, lapset antoivat ansion sosiaalisemman luonteenlaadun omaavalle äitipuolelleen.