• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Sukunimi:
Ståhlberg

Etunimi:
Esther

Elinaika:
1870-1950

Synnyinpaikka:
Vaasa

Kuolinpaikka:
Helsinki

Ester Ståhlberg loi ensimmäisenä presidentin puolisona toimintatavat presidentinlinnan seuraelämälle. Impulsiivisena taiteilijapersoonana hän pehmensi jäykän ja sulkeutuneen miehensä sosiaalisia ja poliittisia suhteita. Hän oli omana aikanaan myös suosittu kirjailija, mutta kenties merkittävimmän elämäntyönsä hän teki lastensuojelutyön alalla ja Pelastakaa Lapset ry:n perustajana.

Herraskaista elämää ennen suurta surua

Vaasan pormestarin tytär Ester Elfving suoritti Oulun ruotsalaisen tyttökoulun jälkeen Suomalaisen jatko-opiston tutkinnon. Hänen opettajiaan olivat Valfrid Vasenius ja Mikael Soininen, joista varsinkin jälkimmäinen jätti jälkensä oppilaansa ajatteluun. Ester Elfving toimi opettajana ja kuunteli yliopistossa kirjallisuuden ja filosofian luentoja.

Avioliitto apteekkari Karl Hällströmin kanssa vei hänet kotirouvaksi ensin Forssaan, sitten Viipuriin ja lopuksi Pitäjänmäelle Helsingin liepeille. Erityisesti Forssassa Ester Hällström oli näkyvä ja aktiivinen. Hän kuului Tammelan pitäjän suomalaisten koulujen johtokuntaan ja toimi myös sen puheenjohtajana. Forssan musiikkielämä pyöri paljolti apteekkarin perheen ympärillä. Pariskunta ei saanut omia lapsia, vaan he adoptoivat ensin tanskalaisen pojan Eeron ja sitten Lea-tytön. Onnellinen herraskainen elämä päättyi kaksinkertaiseen suruun, kun ensin Eero kuoli 1916 juuri päästyään ylioppilaaksi ja perheen isä seuraavana vuonna.

Maan ensimmäiseksi naiseksi

Leskeksi jäätyään Ester Hällström sai viran sosiaali- ja terveysministeriön lastensuojeluosastolla, jossa hän vastasi sotaorpojen huollosta. Samoihin aikoihin myös nuoruudenaikainen ystävä ja perhetuttu K. J. Ståhlberg jäi leskeksi. Nämä kaksi yksinäistä löysivät toisensa lastensuojelusuunnitelmaa laadittaessa. Ester Hällström ja tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg vihittiin kesäkuussa 1920, ja Ester Ståhlbergin emännyys presidentinlinnassa alkoi.

Ester Ståhlberg antautui koko sydämestään maan ensimmäisen naisen rooliin. Hän onnistui pehmentämään jylhän ja jäykän presidentin esiintymistä. Ester Ståhlberg piti taiteilijoille ja diplomaattikunnalle vastaanottoja ja aloitti aina talvisotaan jatkuneet presidentinrouvan keskiviikkoiset iltapäiväkutsut pääkaupungin taiteilijoille ja diplomaattien rouville.

Pelastakaa Lapset ry:n perustaminen

Lastensuojeluharrastuksiaan Ester Ståhlberg jatkoi perustamalla 1922 kansainvälisen Save The Children Federationin Suomen osaston Koteja Kodittomille Lapsille -nimisenä. Järjestö on myöhemmin vaihtanut nimensä Pelastakaa Lapset ry:ksi.

Se auttoi muun muassa sotaorpoja lapsia saamaan kasvatuskoteja sekä organisoi kesäsiirtoloita ja kesäkoteja kaupunkilaislapsille. Se kilpaili aluksi Ståhlbergin poliittisen kilpailijan, kenraali Mannerheimin nimeä kantavan lastensuojeluliiton kanssa. Käytännössä työnjako järjestöjen välillä toteutui paikallisella tasolla nopeasti. Muodolliset välitkin lieventyivät 1930-luvulla poliittisten intohimojen laannuttua punamultahallitusten aikana.

Ester Ståhlbergin johdolla Pelastakaa Lapset -järjestöstä kasvoi valtakunnallinen sosiaalialan kansalaisjärjestö, joka organisoi edelleen kesä- ja sijaiskoteja sekä välittää adoptioita. Ståhlberg toimi myös Kansainvälisen lastenavun Suomen toimikunnassa 1920–1929.

Kirjailija

Ester Ståhlberg kirjoitti koko aikuisen elämänsä ajan romaaneja, artikkeleita ja elämäkertateoksia. Kirjallinen läpimurto tapahtui 1922 teoksella Sunnuntai. Se on romaanimuotoinen kertomus nuorena kuolleen Eero-pojan elämästä ja kuvaus ihanteellisesta äidinrakkaudesta. Teos oli aikanaan erittäin suosittu. Sunnuntain lisäksi muitakin Ester Ståhlbergin tekstejä käännettiin useille kielille. Kirjailija itse tuotti tavallisesti sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen version.

Miehensä presidenttikauden jälkeen Ester Ståhlberg omistautui kirjailijaelämälle ja toimi muun muassa Suomen PEN-klubissa. Hänen kirjoittajapalkkionsa olivat oiva lisä hänen joutuessaan auttamaan leskeksi jääneen tyttärensä Lean lasten kouluttamista. Hänen tuotantonsa särmätön ja moralisoiva kerrontatapa ei ole kuitenkaan kestänyt ajan kulua. Ester Ståhlbergin merkittävimmäksi teokseksi on jälkikäteen arvioitu kaksiosainen Mathilda Wreden elämäkerta (1938). Ester Ståhlbergin 1980-luvulla julkaistujen päiväkirjojen kautta jälkimaailma on päässyt kurkistamaan vaikuttajaperheen arkeen.

Ester Ståhlberg onnistui luomaan perinteet presidentinlinnan seuraelämälle ja sovittelemaan presidentin jyrkkiä poliittisia kannanottoja ja ristiriitoja. Sen sijaan hän ei onnistunut olemaan miehensä kuuden lapsen äiti, vaan jäi katkerasti perheen intiimin yhdessäolon ulkopuolelle.

K. J. Ståhlbergin lapset ovat jälkikäteen arvioineet omaa käyttäytymistään kohtuuttomaksi. He oppivat arvostamaan isänsä uutta puolisoa viimeistään 1930, kun lapuanliike kyyditsi K. J. Ståhlbergin puolisoineen. Siitä, että hanke päättyi Joensuuhun ilman fyysisiä loukkaantumisia, lapset antoivat ansion sosiaalisemman luonteenlaadun omaavalle äitipuolelleen.

Kirjoittaja

Aura Korppi-Tommola

Lisätietoja

Vanhemmat pormestari Karl Oskar Elfving ja Jenny Nyman. Ensimmäinen puoliso vuodesta 1893 apteekkari Karl Theofron Hällström, syntyi 1860, kuoli 1917. Puolison vanhemmat piirilääkäri Sanfrid Theofron Hällström ja Anna Katarina Lovisa Hällström. Puoliso vuodesta 1920 tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg, syntyi 1865, kuoli 1952. Puolison vanhemmat kappalainen Johan Gabriel Ståhlberg ja Amanda Gustava Castrén. Lapset (adoptoitu): Eero syntyi 1898, kuoli 1916; Linnéa Märtha Charlotta (Lea) (Etrock, Wennerskog) syntyi 1908, kuoli 1986.
Ura: Uleåborgs svenska frumtimmerskola 1887; Suomalainen jatko-opisto 1891; Ruotsin kielen opettaja Helsingin Suomalaisessa yhteiskoulussa 1891–1893, Suomalaisessa jatko-opistossa 1894–1895; sotaorpojen huoltaja kouluhallituksessa 1918, sosiaalihallituksessa 1918–1919; Aamu-aikakauslehden päätoimittaja 1926–1930.
Jäsenyydet: Koteja Kodittomille Lapsille sittemmin Pelastakaa Lapset ry:n johtokunnan puheenjohtaja 1922–1939, kunniajäsen 1934, kunniapuheenjohtaja 1940; Norden-yhdistyksen johtokunnan jäsen 1925–1945; Suomen PEN-klubin varapuheenjohtaja 1927–1934; Tuki ja työ -setlementtiyhdistyksen, Toimelan vapaaopiston johtokunnan puheenjohtaja 1935–1950; Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön kunniajäsen 1938.
Tuotanto: Frans Michael Franzén. 1905; Grimmin satuja. 1909 (käännös); Italienska dagar. 1912; Söndag. 1922 (9. painos 1985; myös suomeksi; italiaksi, tanskaksi 1924; hollanniksi, puolaksi 1925; ranskaksi 1927; viroksi 1928; saksaksi 1933); Tanskan kasvatit. 1922; Den gamla ljusstaken. 1926 (myös suomeksi); Mot dagbräckningen. 1932 (myös suomeksi; viroksi 1934); Se, drömmeren kommer där... 1933 (myös suomeksi); Mathilda Wrede. 1938 (7. painos 1966; ruotsiksi 1949); Mathilda Wredes testamente. 1938 (3. painos 1939; norjaksi 1939; ranskaksi, saksaksi 1942; suomeksi 1949); Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkirja 1920–1925. 1985; Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet: päiväkirja 1926–1934. 1986; Ester Ståhlbergin sodan ja rauhan vuodet: päiväkirja 1935–1947. 1987.
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: W. Aaltonen. 1940, Pelastakaa Lapset ry:n keskustoimisto, Helsinki; E. Snellman.1935, presidentinlinna.

Lähteet

Artikkeli on julkaistu alunperin Kansallisbiografiassa.

Lähteet: Ester Ståhlbergin arkisto, Kansallisarkisto. Yrjö Blomstedt, K. J. Ståhlberg : valtiomieselämäkerta. 1969; Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkirja 1920-1925. 1985; Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet: päiväkirja 1926-1934. 1986; Ester Ståhlbergin sodan ja rauhan vuodet: päiväkirja 1935-1947. 1987; K. Kamppinen, Ester Ståhlberg sosiaalisena vaikuttajana. Suomen ja Skandinavian historian pro gradu -työ, Helsingin yliopisto. 1989; M. Kauppi, E. Rautanen, Oikeus hyvään kotiin: Pelastakaa Lapset ry ja suomalainen lastensuojelutyö 1922 - 1997. 1997; Salme Saure, Maamme ensimmäiset naiset. 1995; Sakari Virkkunen, Ståhlberg: Suomen ensimmäinen presidentti. 1978.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Egen lön eller eget företag skapar frihet, Föreningsliv skapar välmående, Kansainväliset toimijat, Kvinnor inom konst och kultur, Naisten Ääni, Samarbete över gränserna, Taidetta ja kulttuuria, Työelämä, Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT