– Hän oivalsi osaavansa piirtää piirrettyään onnistuneesti varsin vaikean aiheen: tytön pyörittämässä vannetta. Myös ensimmäinen käynti taidenäyttelyssä 14-vuotiaana oli taiteellisesti tärkeää: Rautiainen tutustui salaa Kemin klubilla olleeseen Yrjö Saarisen näyttelyyn, jota tuolloin pidettiin rohkeana, jopa sopimattomana, kertoo tohtori Eva-Johanna Mäkinen, joka tarkastelee väitöstutkimuksessaan vuodelta 2012 Lapin taiteen Grand Old Ladyksi kutsutun kuvataiteilija ja kuvataideopettaja Liisa Rautiaisen taiteellista kehitystä abstraktiksi maalariksi. Liisa Rautiainen promovoitiin vuonna 1992 Lapin yliopiston taiteen kunniatohtoriksi.

Kirsti Anna Eliisabet (Liisa) Rautiainen syntyi 15.9.1919 Kemissä. Talvisodassa Rautiainen toimi lottana ja välirauhan aikana hän opiskeli Helsingin yliopistossa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Jatkosodassa työt lottana jatkuivat ja hän toimi myös saksalaisten tulkkina Kemin lentokentällä.
Vuonna 1949 Rautiainen pääsi opiskelemaan Helsinkiin kuvaamataidon opettajien linjalle Taideteolliseen oppilaitokseen.

Kuvataideopetuksen kehittäjä Liisa Rautiainen

Heti valmistuttuaan vuonna 1952 Rautiainen palasi synnyinseudulleen ja aloitti työskentelyn Kemin tyttölyseossa kuvaamataiteen opettajana. Opettajan toimen ohessa Rautiainen harjoitti kuvataiteilijan ammattia.

– Rautiainen tunnettiin innostavana opettajana. Hänen aikanaan poikkeuksellisen suuri määrä lyseon oppilaita pääsi Ateneumiin opiskelemaan. Tyttölyseon oppilaat ja opettajat keräsivät myös taidekokoelman, johon kuului muun muassa Picasson litografia Tyttö ruudullisessa puserossa ja joka oli kaikkien nähtävänä koulun aulassa, Mäkinen sanoo.

Kemin tyttölyseossa opettaja Rautiainen ja kollegansa Nina Vanas (1906 – 1977) järjestivät useita oppilaiden kuvaamataidon töiden myyntinäyttelyjä. Näyttelyjen tuotoilla ostettiin  juuri oikeaan aikaan ja edullisesti maailmankuulujen taiteilijöiden töitä mm. Picasso, Chagall, Tapies, Braque. Tyttölyseon aulatilojen taidekokoelma on nykyään Kemin kaupungin taidemuseon hallinnassa.

Taiteilija Liisa Rautiainen

Opettajan toimensa ohessa Rautiainen maalasi. Hän on ollut erittäin tuottelias maalari ja piirtäjä. Vuodesta 1939 lähtien joka kolmas päivä valmistui maalaus tai piirustus. Rautiainen on lahjoittanut Torniossa sijaitsevaan Aineen taidemuseoon 249 teostaan.
Uransa alussa hän teki esittäviä maalauksia kuten maisemia, muotokuvia ja asetelmia. 1960-luvulla hän keskittyi abstraktiin ilmaisuun. Seuraavalla vuosikymmenellä oli vuorossa tarkkarajainen konstruktivistinen ilmaisu, 1980-luvulla siirto vapaamuotoiseen, spontaaniin abstraktiin. Rautiainen matkusti aina lomillaan ulkomaille katsomaan modernin taiteen näyttelyitä Euroopan ja Yhdysvaltojen suurkaupungeihin.

Klassisen musiikin kuuntelulla oli tarkeä osa luomistyössä. Myös Perämeren ranta inspiroi.
– Rautiaisen taiteellisessa prosessissa vaihtelevatkin musiikin kuunteluun pohjautuva heittäytyminen värien, viivojen ja kuvaelementtien vietäväksi ja toisaalta harkinta, älyllisyys ja tietoinen kuvan ja komposition rakentaminen, Mäkinen kuvaa.

Ensimmäisen näyttelynsä Rautiainen piti vuonna 1947. Kaiken kaikkiaan hän on osallistunut lähes 200 näyttelyyn Suomessa ja ulkomailla. Merkittävimpiä ovat näyttelyt New Yorkin Keane Mason Galleriassa vuonna 1981, Berliner Zeitung -lehden gallerian näyttely vuonna 1993, Ruotsin tärkeimpiin kansainvälisiin kesänäyttelyihin Eventa 3:een osallistuminen vuonna 1996 sekä Viva Viiva -näyttely Aineen taidemuseossa vuonna 1999.
Liisa Rautiaisesta on tehty lyhytelokuva Toinen ovi, jonka ohjasi Tita Jänkälä vuonna 2010.

Jussi Vilkunan artikkelissa Elämää viivan valossa ja varjossa taiteilija Rautiainen vastaa toimittajan kysymykseen, kumpaa taiteilija enemmän rakastaa, viivaa vai väriä.
Ja Rautiainen:
– Ihan varmasti viivaa, aivan varmasti viivaa. Kumma kyllä tätä ei ole kysynyt kukaan aiemmin. Minusta viiva on hirveän lähellä oboen ja huilun ja viulunkin ääntä. Pianolla on väri, orkesteri on väri, mutta kvartetissa voi jo nähdä viivoja.

Eva-Johanna Mäkisen väitöskirja:
Eva-Johanna Mäkinen: Abstraktin taiteen tekijäksi – mikrohistoriallinen elämäkertatutkimus Liisa Rautiaisesta. Acta Universitatis Lapponiensis 220. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2012. ISBN 978-952-484-510-6. ISSN 0788-7604.