• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Viola Kuoksa-Wave. http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/pohjoisetkirjailijat/pages/galleria.html

Kirjailija Inarin Ukonjärvellä v. 1965. http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/pohjoisetkirjailijat/pages/galleria.html

Pohjoisen kirjailijoita Perunkajärvellä v. 1963. Kirjailija keskellä. http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/pohjoisetkirjailijat/pages/galleria.html

Sukunimi:
Kuoksa-Wave

Etunimi:
Lempi Maria Viola

Elinaika:
1904-1995

Synnyinpaikka:
Calumnet, Michigan, USA

Kuolinpaikka:
Rovaniemi

Lempi Maria Viola Kuoksa (Kuoksa-Wave) syntyi 1.6.1904 Calumnetissa USA:ssa Michiganin osavaltiossa. Hän kuoli 31.10.1995 Rovaniemellä. Isä oli maanviljelijä Heikki Vilho Kuoksa ja äiti Briita Kustaava Leiviskä. Viola Kuoksa avioitui metsänhoitaja Arvo Gunnar Wavenin (sukunimi aik. Wavén ; 1903–1959) kanssa vuonna 1934.
Viola Kuoksa pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1923. Opiskeli kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarissa ja valmistui v. 1925. Toimi kansakoulunopettajana  Rovaniemellä, Karungissa ja  Alatorniolla vuosina 1923-1927. Pohjoisen jälkeen muutto Lahteen, jossa Viola Kuoksa toimi opettajana Lahden kansanopistossa 1927-1928 sekä suomen kielen opettajana Tallinnassa 1931. Opiskelu jatkui ja hän luki itsensä odontologian lisensiaatiksi Helsingin yliopistossa ja valmistui hammaslääkäriksi vuonna 1933. Muutto Rovaniemelle v.1933 ja vuoden päästä avioituminen Arvo Gunnar Wavenin kanssa. Rovaniemellä Viola Kuoksa-Wave oli mukana aktiivisesti alueen kulttuurielämässä. Hän kirjoitti myös nimimerkillä Hannu Taro.

Pohjoiset kirjailijat ry:n perustajajäsen

Kirjallinen elämä Suomessa oli 1960-luvun alussa Helsinki-keskeistä. Maakuntien kirjailijat alkoivat nähdä tärkeäksi tehdä maakuntien omaa kirjallisuutta tunnetuksi ja parantaa siellä asuvien kirjailijoiden asemaa. Maakunnallisista kirjailijayhdistyksistä oli aikaisemmin perustettu Ukri Joensuuhun ja Pirkanmaan kirjailijat Tampereelle. Tämän jälkeen oli vuorossa Rovaniemi.

Pohjoiset kirjailijat ry. perustettiin Rovaniemellä vuonna 1962. Yhdistyksen tarkoituksena oli olla Lapin läänin ja Kuusamon alueen kirjailijoiden yhdysside ja olla mukana kirjallisuuden kehittämisessä ja kirjailijoiden ammatillisten etujen ja oikeuksien valvomisessa.

Varsinaisiksi jäseniksi kutsuttiin kirjailijoita, joilla oli takanaan hyväksyttävä määrä julkisen arvostelun saanutta kirjallista toimintaa. Tällaisia kirjailijoita Lapin kylistä ja kaupungeista löytyi kolmisenkymmentä. Lisäksi yhdistys hyväksyi harrastajajäseniä. 

Yhdistyksen perustamiskokouksessa v. 1962 paikalla olivat mm. Raoul Palmgren, Annikki Kariniemi, Veikko Haakana, Jorma Etto, Viola Kuoksa-Wave, A. E. Järvinen ja Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Martti Santavuori. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin A. E. Järvinen ja sihteeriksi Jorma Etto.

1960-luku oli Pohjoiset kirjailijat ry:n aktiivisin kausi ja noina vuosina kirjailijat tapasivat toisiaan virallisesti ja epävirallisesti. Tuolloin myös järjestettiin viikonlopun kesätapaamisia eri puolilla yhdistyksen toiminta-aluetta: Viola Kuoksa-Wavenin kesäpaikassa Rovaniemellä Perunkajärvellä ja Ylitornion Törmäsjärvellä Annikki Kariniemen luona. Legendaarisiksi muodostuivat Annikki Kariniemen kestitykset Ylitornion Törmäsjärvellä kesällä ja uutena vuotena. Myös Viola Kuoksa-Wavenin kaupunkikotiin Rovaniemellä olivat kirjailijat tervetulleita ja sinne kokoonnuttiin usein.

Koska Pohjois-Suomen kirjailijakeskuksen toiminta erotettiin yhdistyksen toiminnasta 80-luvulla, menetettiin myös rahoitus. Pohjoiset kirjailijat ry. lopetti toimintansa vuonna 1987. Innostusta oli, mutta voimia ei ollut yhdistyksen monipuolisen toiminnan pyörittämiseen.

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n aktiivijäsen

Ennen toisen maailmansodan hävitystä Rovaniemellä ei ollut tahoa, joka olisi kerännyt tai tallentanut vanhaa kansanomaista perinnettä. Lapin sodassa kauppala tuhottiin lähes kokonaan. Vanha ja arvokas rakennusperinne oli hävitetty. Kotiseutuyhdistyksen perustaminen oli Rovaniemellä ollut vireillä tosin jo 1940-luvun loppupuolella.
Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n perustava kokous pidettiin Rovaniemen kauppalan kirjastossa syyskuun 7. päivä 1951. Johtaja Frans Hannin esityksestä yhdistyksen nimeksi päätettiin yksimielisesti Totto (peräpohjalainen nimitys merkinantotulelle).
Perustavassa kokouksessa oli läsnä 13 henkeä. Yhdistyksen toimialueeksi tuli Rovaniemen kauppala ja maalaiskunta. Yhdistyksen tarkoituksena oli tallettaa näiden alueiden menneisyyttä ja sen asukkaitten entistä elämää valaisevaa esineistöä ja siihen liittyvää tieto- ja kuva-aineistoa. Toton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kirjastonhoitaja Matti Perunka. Yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan kuului mm. hammaslääkäri Viola Kuoksa-Wave.
Vuonna 1953 Pohjanhovissa järjestettiin Kalevalainen juhla. Kohokohta oli heti juhlan alussa, kun Toton johtokunnan jäsen, hammaslääkäri Viola Kuoksa-Wave esitteli tuoreen Rovaniemen kansallispuvun.

Pöykkölän tila Rovaniemen kotiseutumuseoksi

Kotiseutumuseon perustaminen 1950-luvun Rovaniemelle ei ollut aivan yksinkertaista. Ei haluttu esinemuseota, vaan tavoitteena oli talomuseokokonaisuus, johon kuuluisivat myös ulkorakennukset. Se kuvaisi peräpohjalaisen talonpoikaistalon entisaikojen elämää eli sitä, miten oli asuttu ja työtä tehty ja millainen esineistö oli ollut käytössä.
Johtokunnan jäsen Viola Kuoksa-Wave esitti syyskuussa 1955 Toton johtokunnalle, että yhdistys alkaisi neuvotella Pöykkölän tilan ostamisesta talomuseoksi. Tällaiset ajatukset olivat ehkä syntyneet pienessä piirissä, johon kuuluivat ehdotuksen tekijän lisäksi hänen miehensä, metsänhoitaja Arvo Gunnar Wave, Kemiyhtiön toimitusjohtaja Jarl Sundquist ja hänen vaimonsa, kirjailija Annikki Setälä.
Joulukuun 19. vuonna 1957 Pöykkölän tila siirtyi Kemiyhtiön omistuksesta Rovaniemen kotiseutuyhdistys Totto ry:n omistukseen. Kauppahinta 5 miljoonaa silloista markkaa.

Kirjailija Viola Kuoksa-Wavenista kirjoitettua:

* [Levoton virta] Kai Lehtien/Helsingin Sanomat 01.02.1957; Kaarina Ruohtula/Aamulehti 11.03.1957; K.V./Uusi Suomi 22.12.1956; Teuvo Hahl-Marjokorpi/Kaltio 1957, s. 44.
* Kaltion kirjoittajia. Viola Kuoksa-Wave. Kaltio 1955, s. 161.
* K. M-h: Peräpohjalainen opettaja, hammaslääkäri, kirjailija. Opettajain Lehti 5/1957.

Kirjailija on mukana teoksissa:

* Kalevalaseuran vuosikirja. Tarinankertoja Kaisa Paavalniemi : (1694-1773) / Viola Kuoksa-Wave.Werner Söderström Osakeyhtiö. Porvoo, 1969.
* Totto. Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n julkaisu. Puujumalien mahti / Viola Kuoksa-Wave, s. 48-51. Rovaniemi. Näköisp. 1981. Toimitus: Viola Kuoksa-Wave, Seija Suoja ja Antti Ruokanen. 1952.
* Totto : Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n julkaisu. Rovaniemi. Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry. 59, 115 s. Osat 1 ja 2. Totto: 1 / Toimitus: Viola Kuoksa-Wave, Seija Suoja ja Antti Ruokanen.

Viola Kuoksa-Wavenin kirjoittamat näytelmät ja teokset:

* Kotipirtti: peräpohjalainen kertomus. Pellervo-Seura 1945.
* Levoton virta. Pellervo-seura, Helsinki 1956.
* Juhannushäät. (1810-luvun tapaan Rovaniemellä). 1970.
* Häät Kapernaumissa. S.I. 1974. (Kantaesitys Rovaniemen teatterissa 2.3.1974).
* Kettuturkki: Komedia taiteen tukemisesta ja arvostuksesta. 1979.

Kirjoittaja

Raili Ilola

Lähteet

https://www.lapinkansa.fi/kuka-oli-rovaniemen-kansallispuvun-esikuvaksi-main/192795
https://naytelmat.fi/a/viola-kuoksa-wave
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viola_Kuoksa 
https//www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175996843726
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/pohjoisetkirjailijat/index.html
https://bin.yhdistysavain.fi/1587815/nn9CNr6HGPpOn92NJzpo0RWJEE/Harju-Autti_MUSEON%20HISTORIIKKI_02.pdf
https://www.totto.fi/kotiseutuyhdistys-rovaniemen-tot/yhdistyksen-historiaa/

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naisten Ääni, Sivistystä ja tiedettä, Taidetta ja kulttuuria, Työelämä, Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT