Maiju Helle oli taitava kodin taloustoimissa. Hänelle oli tärkeää myös lapsuudenkodin henkinen ja hengellinen perintö.

Lapsuus ja työn syrjään Raahessa

Maiju (Maria Vilhelmina) Helle (o.s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) syntyi Oulussa 28.11.1891 Wilhelm (1851–1928) ja Maria (1856–1891) Rehnbäckin kuudenneksi lapseksi. Äiti Maria menehtyi synnytyksessä. Anna-siskosta, joka oli tuolloin 12-vuotias, tuli Maijulle läheinen ja suorastaan äidin korvike.

Wilhelm solmi toisen avioliiton vuonna 1893, ja Rehnbäckin sisarukset saivat äidin rakkaan ystävän, Hanna Ryselin (1856–1931), toiseksi äidikseen. Pariskunta sai yhden yhteisen lapsen.

Wilhelm Rehnbäck muutti perheineen Raaheen vuonna 1892, kun hänet oli nimitetty Saloisten kihlakunnan kruununvoudiksi.

Maiju kävi koulua yhdessä vanhemman sisarensa Ainon (1890–1992) kanssa. He aloittivat koulutaipaleensa Raahessa ja siirtyivät Oulun suomalaiseen yhteiskouluun, jossa kävivät lukioluokat vuosina 1907–1910. Toukokuussa vuonna 1910 Kaiku-lehti uutisoi: ”Oulun suomal. yhteiskoulu – ylioppilaaksi (…) Aino Reinilä, Maiju Reinilä.”

Aino ja Maiju valmistuivat Raahen seminaarista kansakoulun opettajaksi vuonna 1912 hospitanttiluokalta. ”Raahen seminaarissa hospitantteja oli heti alkuvuosista lähtien. Nämä opiskelijat olivat pääasiassa ylioppilaita, toisinaan myös akateemisen koulutuksen saaneita, jotka halusivat opettajiksi. Hospitantit saivat kelpoisuuden kansakoulunopettajan virkaan yhdessä vuodessa.” (Salmela)

Maiju suoritti kevätlukukauden aikana 1913 Helsingin kasvatusopillisessa talouskoulussa käytännön oppijakson.

Lapsuuden kesät kuluivat Saloisten Järvelässä. ”Ainon kanssa on siivousta harrastettu kovasti. Ylioppilaskeväänä oltiin Järvelässä siivoamassa yölläkin, ennen kun sinne muutettiin.” (Karhunen/Helle)

Ajan tavan mukaan perhe muutti koko kesäksi kesähuvilalle ja asiasta annettiin kuulutus: ”Yleisön tiettäväksi saan täten ilmoittaa, että asuntoni kuluvan kesäkuun 15 päivästä ensitulevan elokuun loppuun saakka tulee olemaan Järvelän sotilasvirkatalossa Salon kappelikunnassa. Salon kihlakunnan kruununvoudin konttorissa, kesäkuun 6 pnä 1904. Wilh Rehnbäck”

Sukututkija Inkeri Sivonen selvitti Järvelän historiaa pyynnöstäni: ”Rehnbäckit/Reinilät viettivät kesiään Järvelän sotilaspuustellissa n:o 13, ehkä vuokralaisina tai asuminen kuului kruununvoudin luontaisetuihin. Järvelä sijaitsi Järvelänjärven rannalla vastapäätä nykyistä Järvelänjärven Grilli-Cafe-rakennusta ja levähdyspaikkaa. Levónien Mutala oli Järvelän lähin naapuri ja asukkaat olivat paljon tekemisissä keskenään.”

Seminaarista valmistuttuaan Maiju toimi opettajan sijaisena useissa raahelaisissa kouluissa. Raahen alkeiskoulussa hän toimi matematiikan opettajan sijaisena kevätlukukaudella 1912. Seuraavana vuonna hän työskenteli laskennon opettajana Raahen seminaarin harjoituskoulun jatkoluokalla. Koulut ja sijaisuudet seurasivat toisiaan hänen omien sanojensa mukaan: ”Kauppakoulussa ruotsia. Seminaarissa Iivarin (veli) sijaisena ainakin fysiikkaa, kemiaa ja luonnontietoa. Alkeiskoulussa saksaa ja venäjää, geometriaa, aritmetiikkaa ja algebraa ja suomea. Keskikoulussa saksaa, Illan (sisar) sijaisena. Merikadun aikana Ruuthin (Iivarin vaimo) sijaisena vielä 60-vuotiaana. Seminaarin harjoituskoulussa, kun Liisa Japinsonilla oli niin paha reuma, sijaisena tunteja vähän, mutta enemmän tuntien kuuntelemista. Opettaminen oli paljon helpompaa kuin kuunteleminen. Haapajärvellä olin kasakoulun opettajan sijaisena ensimmäisellä luokalla.” (Karhunen/Helle) 

Avioliitto ja perheenemännän elämä

Raahe-lehti uutisoi 28.12.1912: ”Kihlauksensa ovat julkaisseet ylioppilas neiti Maiju Reinilä, asessori W. Rehnbäckin ja hänen puolisonsa tytär, ja seminaarin lehtori Wäinö Helle Raahesta.”

Maijun ja Väinö Helteen (1879–1951) hääkelloja soitettiin 14.8.1913.

Helle toimi vuodet 1907–1920 Raahen seminaarin uskonnon ja historian lehtorina opetusaineinaan kristinoppi, historia ja ruotsi ja sen jälkeen seminaarin johtajana vuodet 1920–1942. Vuosina 1944–1951 hän työskenteli Oulun tuomiorovastina. Perheeseen syntyi viisi lasta.

Sakari Helle (461) on kertonut äitinsä muistokirjoituksessa: ”Maiju-äiti oli taitava kodin taloustoimissa; nämä taitonsa hän oli tuonut mukanaan omasta kodistaan. Samalla tavalla kun hänen kodissaan oli säilötty, keitetty, leivottu, maustettu jne., samalla tavalla tehtiin myös hänen johtamassaan taloudessa.”

Maijulle oli tärkeää myös lapsuudenkodin henkinen ja hengellinen perintö. Kodissa oli vallinnut omantunnon kristillisyys.

Kodin ulkopuolella Maiju osallistui ainakin Raahen rouvasväen yhdistyksen toimintaan 1930-luvulla. Hänet valittiin yhdistyksen johtokuntaan pariinkin otteeseen.

Helteet hankkivat 1930-luvulla perheelle Saloisista kesäpaikan, Kesärannan. Se oli aluksi pieni torppa, jota laajennettiin. Ulkorakennus kohennettiin asuttavaksi. Rantaan valmistui sauna. Kesällä 1932 he muuttivat ensimmäisen kerran kesän viettoon huvilalle. Maiju raivasi puutarhan ja hoiti sitä. Hän rakensi maakellarin. Talojen maalaamista varten hän keitti punamultaa. ”Kesärannan maalaukset, puutarhat ja kaikki mitä itelle tehtiin, oli kuin leikkiä vaan! Se merkitsi paljon, oli rentouttavaa ja mieluista!” (Karhunen/Helle)

Helteet muuttivat Ouluun vuonna 1944. Väinö Helle työskenteli vuosina 1944–1951 Oulun tuomiorovastina. Maiju Helle kuoli 8.9.1974 Oulussa.

”Maijun perheen piano, joka hankittiin 1921, soi nykyisin Espoossa, ja Järvelästä Saloisten kautta Espooseen tulleet juurakkokalusteet otetaan esille Maijun lapsenlapsenlapsille juhlapäivinä. Ehjinä ja toimivina” (Karhunen)