”Kesäkuussa määrättiin seminaarin johtajatar, neiti Hilda Nordlund sekä ensimäiset opettajattaret Ellen Wåhlberg, Vendla Forsström ja Adéle Festén toimiinsa, aluksi virkaa tekevinä.” Raahen seminaari aloitti toimintansa vuonna 1896.

Tohmajärveltä musiikin maailmaan

Vendla Hainari (vuoteen 1906 Forsström) syntyi Tohmajärvellä, Pohjois-Karjalassa 29.12.1858. Hänen vanhempansa olivat postinhoitaja Gustaf Adolf Forsström ja Lovisa Augusta Forsström (o.s. Polviander). ”Hainarin äidinisä oli J. L. Runebergin vänrikki Stoolin yhtenä esikuvana pidetty Carl Gustaf Polviander.” (NKK)

”Hän opiskeli pianonsoittoa, sävellystä ja musiikinteoriaa Helsingin Musiikkiopistossa vuosina 1883–1886, muun muassa opiston perustajan Martin Wegeliuksen johdolla. Hainari on Musiikkiopiston varhaisimpia sävellysoppilaita, yhdessä Agnes Tschetschulinin, Elna Engströmin, Olga Tavaststjernan ja Jean Sibeliuksen kanssa.” (NKK)

Hän ilmoitti Aamulehdessä vuonna 1886: ”Allekirjoittanut, joka on läpikäynyt Helsingin Musinkiopiston, antaa opetusta pianonsoitossa, soololaulussa sekä musiikin teoriiassa. Vendla Forsström. Kuninkaan katu n:o 2.”

”Tuttavansa, musiikkikriitikko Anna Ingmanin sekä urkuri-säveltäjä Olga Tavaststjernan, kuoronjohtaja-säveltäjä Thérèse Decker Hahlin ja säveltäjä Aina Korhosen tavoin Hainari kuului niihin suomalaisnaisiin, jotka vierailivat 1800-luvun loppupuolella Bayreuthin musiikkijuhlilla tai osoittivat muutoin intohimoista kiinnostusta Richard Wagnerin musiikkia kohtaan.” (NKK) Vuonna 1888 hän vaikutti Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlissa Tampereella.

Vendla työskenteli kansakoulun- ja seminaarinopettajana Tampereella, Tammisaaressa ja Jyväskylässä. Päätyönsä hän teki Raahen seminaarin musiikinopettajana.

Laulantoa ja soitantoa Raahen seminaarissa

Vendla Forsström toimi Raahen seminaarin musiikinopettajana ja kuoronjohtajana vuodet 1896–1898 ja 1903–1913. Raahen-vuosinaan Vendla osallistui aktiivisesti Raahen kulttuurielämään. Hänen johtamansa seminaarin kuoro esiintyi monissa juhlissa.

Esimerkiksi vuonna 1898 Raahen Lehti uutisoi: ”Kevätjuhlaa vietettiin Kansakoulun puistossa. Ohjelma oli monipuolista ja kansa viihtyi. Laulu, etupäässä isänmaallinen ja torwisoitto näet oliwat pääasiana tässä juhlassa. Saatiin kuulla useampia kertoja hywää sekaköörin laulua sekä kauniita, seminaarin köörin hywin esittämiä naisäänisiä lauluja, joita molempia köörejä johti neiti Vendla Forsström…”

Vendla myös välitti soittokoneita ja nuotteja: ”Allekirjoittaneen kautta saa tilata soittokoneita, n. s. fygeleitä, pianiinoja ja urkuharmoonioita R. Faltin’in (E. R. Westerlund’in) välittämiä ulkomaan paraimmista tehtaista. Yksi mainituita urkuharmoonioita on luonani nähtävänä ja myydään 280 m:kasta. Myös saa kauttani tilata nuotteja. Vendla Forsström.” (Raahen Lehti 1898)

Vuonna 1898 Vendla siirtyi musiikinopettajaksi Jyväskylän seminaariin palaten kuitenkin takaisin Raaheen vuonna 1903. Raahen Lehti kirjoitti: ”Jäähywäisillalliset pitiwät towerinsa ja tuttawansa täkäläisen seminaarin laulun ja soiton opettajattarelle, neiti Vendla Forsström’ille wiime keskiwiikkoiltana Pawiljongilla. Ilta kului erittäin rattosasti hauskassa ja ystäwällisessä seurustelussa. Tuttawien tunteet kunniawieraalle tulkitsi lämpimin ja sattuwin sanoin lehtori A. Holmström. Neiti Forström, joka on kaksi wuotta työskennellyt opettajattarena täkäläisessä seminaarissa, tulee nyt muuttamaan samanlaiseen toimeen Jywäskylän seminaarissa.” Jyväskylän-vuosinaan hän osallistui Jyväskylän Naisyhdistyksen toimintaan.

Jyväskylästä takaisin Raaheen

Vendlan paluusta Raaheen kertoi Raahen Lehti vuonna 1903: ”Musiikinopettajatar Raahen seminaarissa Wiiwi Gammal ja Jywäskylän seminaarissa Wendla Forsström owat saaneet luwan waihtaa wirkoja.”

Raaheen palattuaan Vendla antoi myös yksityistunteja: ”Opetusta piaanonsoitossa, harmooniosoitossa sekä laulussa antaa musiikkiopiston metoodien mukaan Vendla Forsström.” Hän jatkoi aktiivista osallistumista Raahen kulttuurielämään järjestäen konsertteja. Vuonna 1910 hän oli mukana Kalevala-juhlaa valmistelleessa ohjelmatoimikunnassa. Seminaarin kuoro lauloi juhlassa hänen johdollaan.

Raahessa asuessaan Vendla osallistui Raahen eläinsuojeluyhdistyksen toimintaan johtokuntatasolla ja oli mukana järjestämässä lastenjuhlia.

Työsuhde Raahen seminaarissa päättyi vuonna 1913. ”Senaatti on myöntänyt 266 markan 64 pennin määrärahan sijaisen palkkaamiseksi Raahen seminaarin opettajattarelle Wendla Hainarille, joka kiwuloisuuden takia on saanut wirkawapautta.”

Muutto Helsinkiin

Vendla Hainari muutti Helsinkiin vuonna 1913 ja siirtyi majoitus- ja ravitsemusalalle omistaen muun muassa matkustajakodin ja kahvilan.

Sisällissodan jälkeen hän päätti perustaa sotainvalidien hoitokodin, josta Hämetär-lehti uutisoi vuonna 1919: ”Walkoisen armeijan inwalidit. Wiimetalwisen wapaussotamme inwalidien hywäksi ei toistaiseksi ole tehty juuri mitään. Oikeutettua iloa ja myötätuntoa tuleekin sen wuoksi laajoissa piireissä herättämään tieto siitä, että eräs lämminsydäminen nainen, musiikinopettajatar Wendla Hainari, aikoo perustaa kodin wapaussotamme inwalideja warten. Inwalidikoti sijoitetaan Perniön kuntaan kuuluwaan Finbyn kappeliin, Finnarf-nimiselle maatilalle…”

Vendlan yritystointa joutui vuonna 1923 Kauppalehden protestilistalle ja lopulta hän teki konkurssin. Eläkepäivikseen hän muutti Karkkuun. Hän kuoli 1.6.1944 Tampereella.

Hainarin sävellykset

”Vendla Hainarin sävellyksiä ei ole säilynyt julkisissa arkistoissa. Tietoa siitä, esitettiinkö Hainarin teoksia ja jatkoiko hän sävellystyötään opintojensa päätyttyä, ei ole toistaiseksi löytynyt, vaikka todennäköistä on, että hän sävelsi ja sovitti musiikkia esimerkiksi Raahen seminaarin juhliin sekä johtamilleen kuoroille.” (NKK)