Torniolainen kansakoulun opettaja ja kirjakauppias Alma Westerlund (1863-1950) oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella Tornion huomattavimpia naisvaikuttajia. Hän toimi melkein neljä vuosikymmentä kansakoulun alaluokkien opettajana, hän piti kirjakauppaa vuosikymmenet ja oli 1920-luvulla Tornion kaupunginvaltuuston jäsen yhtenä ensimmäisistä naisista. Alma Westerlundilla oli neljä sisarusta, joista Akseli toimi Tornion sairaalan taloudenhoitajana ja Zakris Oulun lyseon rehtorina ja valtiopäivämiehenä.
Koska Lapissa ei ollut 1870- ja 1880-luvun vaihteessa yhtään oppikoulua, pääsi torniolaisen postiljoonin Sakari (Zachris) Westerlundin (ent. Puoskari, 1831-1915) ja Gustavan (o.s. Stark-Nordberg, 1832-1902) tytär 17-vuotias Alma Westerlund III luokalle Ouluun vuonna 1881 perustettuun Suomalaiseen tyttökouluun koulun ensimmäisenä toimintavuotena. Alman isä kuljetti postia Oulun ja Tornion välillä, mikä varmaan helpotti tyttären lähettämistä kauas kotiseudultaan. Muuten ensimmäiset kahdeksan tyttöä pääsivät Tornion alkeiskouluun vasta vuonna 1890. Kaksi- ja neliluokkaiset alkeiskoulut kelpasivat tuolloin kahdeksanluokkaisten lyseoiden pohjakouluksi.
Avelan kirjakauppa
Kauppakatu 10:ssä Torniossa sijaitsevan Avelan tontin osti vuonna 1861 posteljooni Zachris Westerlund. Tontilla olleet vanhat rakennukset purettiin. Vuonna 1862 valmistui nykyisen rakennuksen Eliaksenkadun puoleinen pääty, joka käsitti kaksi asuinhuonetta, kyökin, porstuan ja kuistin. Asuinrakennuksen ohella tontilla oli jo vuonna 1866 ulkohuonerakennus, jossa oli pesuhuone, liiteri ja sontasäiliö. Opettajantoimensa ohella Alma Westerlund perusti 1898 kotitaloonsa Westerlundin Kirja- ja paperikaupan. Vuonna 1902 lunasti Alma talon vanhemmiltaan ja samana vuonna rakennusta jatkettiin nykyiseen pituuteensa. Perusteellisen korjauksen jälkeen oli nyt tilat kirjakaupalle, neljä asuinhuonetta, kyökki, eteinen ja kaksi kuistia, ullakolla oli lisäksi kakluunilla varustettu kamari. Tällöin rakennukseen tehtiin myös Kauppakadun puoleinen kulmaovi ja kaunis nikkarityylinen ulkovuoraus.
Torniossa myönnettiin vuonna 1899 anniskeluyhtiön voittorahoista varoja kansankirjaston perustamiseen. Kirjoja hankittiin 729 markalla Alma Westerlundin kirjakaupasta. Kansankirjaston kokoelmien laajuus näin alkuvaiheessa oli 405 suomenkielistä ja 142 ruotsinkielistä kirjaa.
Kirjakaupan nimeksi muutettiin vuonna 1925 Avelan Kirja- ja Paperikauppa Oy, jota Anna-Liisa Avela hoiti tätinsä Alman jälkeen. Kirjakauppa toimi samassa rakennuksessa 84 vuotta ja sen toiminta päättyi 1982. Talo on entisöity ulkoisilta osiltaan 1900-luvun alun asuun ja tiloissa on erilaista toimintaa yhä edelleen.
Alma Westerlundilla oli jonkin aikaa sivuliike Kemissä ensimmäisen maailmansodan aattovuosina.
Tornion kansakoulun opettaja
Tornion kansakoulun alimpien luokkien opettajana Alma Westerlund toimi vuosina 1884-1923. 1890-luvulla Westerlundin opetustuntien määrä jäi liian pieneksi, jotta eläkettä olisi karttunut. Sen tähden hänelle järjestettiin kahtena lukuvuotena lisätunteja ja tämän ratkaisun ansiosta apukouluopetus, ”heikompilahjaisten lisäopetus”, alkoi Torniossa. Alma Westerlund oli kiinnostunut voimistelunopetuksesta. Hän sai valtuustolta vuosisadan alussa pienen apurahan ja sen turvin hän kävi tutustamassa Helsingissä uudenaikaiseen voimistelunopetukseen.
Tornion seminaari aloitti toimintansa vuonna 1921. Tästä oli seurauksena, että kaupungin kansakoulun kaksi alinta luokkaa siirtyivät seminaarin harjoituskouluksi. Alma Westerlund menetti työpaikkansa ja sai vuoden ajan nauttia lakkautuspalkkaa.
Alma Westerlund oli monessa mukana
Vuoden 1919 kunnallisvaaleissa Suomalaisen Naisliiton Alatornion osasto asetti oman ehdokaslistan, jonka ehdokkaina olivat Katri Snellman ja Alma Westerlund. Vuoden 1919 kunnallisvaaleissa Tornion valtuustoon ensimmäisenä porvarillisena naisena valittiin Katri Snellman. Hän ei ehtinyt olla yhdessäkään kokouksessa, koska menehtyi espanjantautiin. Hänen varaedustajanaan valtuustoon nousi Alma Westerlund. Alma Westerlund oli valtuuston jäsen vuosina 1920-1922.
Tornion kaupungin puistoalueita oli kunnostettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Puistojen hoitaminen unohtui kuitenkin vuosikymmeneksi. Kaupunki varasi vuonna 1924 talousarviossaan 5000 markkaa puistojen kunnostamiseen. Nimettiin puistokomitea, jonka jäsen oli mm. Alma Westerlund.
Tornion kansalaisopisto perustettiin toisen maailmansodan aikana. Paikalliset liikelaitokset lähtivät tukemaan hanketta. Alma Westerlundin kirjakauppa sitoutui tukemaan kansalaisopistoa 10 000 markalla vuodessa neljän vuoden ajan.
Alma Westerlund kuului myös Tornion kirjaston johtokuntaan.
Kirjoittaja
Raili Ilola
Lähteet
Ilkka Teerijoki: Tornion historia 2 1809-1918. Gmmerus Kirjapaino Oy 2007.
Ilkka Teerijoki: Tornion historia 3 1918-2000. WS Bookwell Oy 2010.
Rohkeiden naisten työsarka, Suomalaisen Naisliiton Alatornion osaston historiikki 1907-2000. Toim. Mirjam Kälkäjä. Suomalaisen Naisliiton Alatornion osasto 2002.
Joen ja meren rajakaupunki Tornion kulttuuriympäristöohjelma. Ympäristöministeriö 2012.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=20069
https://tornionkansalaisopisto.wordpress.com/opistotiedot/historiaa/
https://docplayer.fi/70251265-Sanni-pajari-sariolan-tekema-historiikki-tornion-kirjastosta.html
https://www.google.com/search?q=avelan+kirjakauppa&client=firefox-b-ab&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwio6e68hLPeAhWNo4sKHX20DwIQ_AUIDigB&biw=1265&bih=635#imgrc=ymN5rTtpvFU18M:
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.