Wilhelm Rehnbäck (1851–1928) muutti perheineen Raaheen vuonna 1892, kun hänet oli nimitetty Saloisten kihlakunnan kruununvoudiksi. Raahessa toimi tuolloin Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, josta ensimmäiset oppilaat olivat saaneet päästötodistuksen vuonna 1884. Rehnbäck oli voimallisesti mukana hankkimassa opettajatarseminaaria Raaheen. Tyttöjen kouluttaminen oli hänelle tärkeää, ja hänen viisi tytärtään (Anna, Eeva, Elsa, Aino ja Maiju) suorittivat kansakoulunopettajattaren tutkinnon vuonna 1896 toimintansa aloittaneessa Raahen seminaarissa. Elsa-tytär kouluttautui kuuromykkäin koulun opettajaksi.
Oulusta Raaheen
Elsa Heikinheimo (o. s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) syntyi Oulussa 5.7.1888 Wilhelm ja Maria (o.s. Hellman 1856–1891) Rehnbäckin neljänneksi vanhimpana lapsena. Hän oli vain kolmevuotias, kun hänen äitinsä kuoli kuudennen lapsen synnytykseen. Wilhelm solmi toisen avioliiton vuonna 1893, ja Rehnbäckin sisarukset saivat äidin rakkaan ystävän, Hanna Ryselin (1856–1931), toiseksi äidikseen. Pariskunta sai yhden yhteisen lapsen.
Elsa sai Raahessa hyvän koulutuksen. Hän sai päästötodistuksen Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta vuonna 1906. Kaiku uutisoi 15.6.1908: ”Uusia ylioppilaita. Oulun suom. jatko-opistosta: (…) Elsa Reinilä.” Seuraavana keväänä saatiin Kaiku-lehdestä lukea: ”Lukuvuoden kuluessa ovat seminaarissa suorittaneet säädetyt opinnäytteet kansakoulunopettajan virkoihin pääsyä varten ylioppilaat Elsa Reinilä, (…).”
Kansakoulun opettajaksi valmistuttuaan Elsa ryhtyi kouluttautumaan kuuromykkäinkoulun opettajaksi. Jo lokakuussa 1909 hän haki aistivialliskoulujen opettajain kuunteluapurahaa. Kuuromykkäinopettajaksi hän valmistui pari vuotta myöhemmin suoritettuaan opettajakokeet Kuopion kuuromykkäinkoulussa.
Oulun kuuromykkäinkoulun apuopettajan sijaisuuteen hänet valittiin vuonna 1912. Syksyllä 1914 Kaiku uutisoi: ”Oulun kuuromykkäin koulu. Opettajatar Elsa Reinilä on määrätty apuopettajan virkaan Oulun kuuromykkäin koulussa.” Syyskuussa 1914 Raahe-lehden kirkollisissa tiedoissa kerrottiin, että opettajatar Elsa Reinilä on muuttanut Ouluun.
Raahesta Ouluun
”Valtio perusti Oulun kuuromykkäin koulun vuonna 1898. Koulu toimi aluksi väliaikaisissa tiloissa eri puolilla kaupunkia. Koulun ensimmäisenä opettajana toimi neiti Emilia Serenius, ja ensimmäisenä rehtorina maisteri K.E. Kahva. Oma koulutalo valmistui Tuiraan vuonna 1902. Samana vuonna valmistui myös koulun asuntolarakennus. Kaikki rakennukset on suunnitellut arkkitehti Theodor Granstedt.” (Wikipedia)
Elsa toimi opettajana Mikkelin kuuromykkäinkoulussa lyhyen ajan ja sen jälkeen opettajana muutaman vuoden Oulun kaupungin kansakoulujen apukoulussa. Hän sai vuonna 1922 vakituisen opettajan paikan Oulun kuuromykkäinkoulussa.
Elsa omisti huoneiston asuinkumppaninsa, kuuromykkäinkoulun opettaja Eeva Sandmanin, kanssa Kolmiotalossa Oulussa.
Opettajatar Elsa Reinilä 50-vuotias (v. 1938)
”Heinäkuun 5 p:nä täytti Oulussa 50 vuotta opettajatar Elsa Reinilä. Hän on syntynyt Oulussa v. 1888. Käytyään Raahen kauppaopiston ja tultuaan ylioppilaaksi Oulun suom. jatko-opistosta hän suoritti kansakoulunopettajatutkinnon Raahen seminaarissa. Kuuromykkäinopettajaksi hän valmistui pari vuotta myöhemmin suoritettuaan opettajakokeet Kuopion kuuromykkäinkoulussa.
Opettajana toimi neiti Reinilä aluksi Mikkelin kuuromykkäinkoulussa lyhyen ajan ja sen jälkeen kuulevien opettajana Oulun kaupungin kansakoulujen apukoulussa muutamia vuosia, tullen v. 1922 vakinaiseksi opettajaksi Oulun kuuromykkäinkouluun, jossa edelleenkin toimii.
Opettajana neiti Reinilä on erittäin taitava ja tarmokas. Siinä työssä hän on saanut kaikilta jakamattoman kiitoksen ja kunnioituksen. Hän ei tahdo antaa oppilailleen ainoastaan tietoja ja taitoa vaan myös, ja ennen kaikkea, hän on tahtonut kasvattaa heistä hyviä ja Jumalaapelkääväisiä ihmisiä. Hän on suorittanut kylvötyönsä rukouksin. Siunauksetta se työ ei voi jäädä.
Mutta hänen huolenpitonsa kuuromykistä ei ole rajoittunut yksinomaan koulun seinien sisälle, vaan monella tavalla on se jatkunut niiden ulkopuolellakin. Voimiaan ja aikaansa säästämättä, neuvoen ja opastaen on hän ohjannut koulusta poispäässeitä oppilaitaan vielä pitkät ajat senkin jälkeen.
Oulun Kuuromykkäin Auttajayhdistyksen toimintaan on neiti Reinilä myös ottanut osaa huomattavalla tavalla, ollen sen sihteerinä ja johtokunnan jäsenenä monet vuodet. Myös muihin harrastuksiin on häneltä riittänyt aikaa ja voimia. Erikoisesti mainittakoon hänen toimintansa NNKY:ssä, jonka sihteerinä ja johtokunnan jäsenenä hän edelleenkin on.
Nuorekkaalle ja reippaalle 50-vuotiaalle opettajalleen ja ystävälleen tahtovat varmaankin kaikki Oulun koulun entiset oppilaat toivottaa nyt tämän merkkipäivän johdosta sydämmellisimmin onnea, terveyttä ja Jumalan runsainta siunausta. Jatkukoon vielä kauan hänen työpäivänsä kaari korkeana ja kirkkaana.” K. P. Kuurojen lehti nro 7 v. 1938
Kuuromykkäin auttajayhdistys
Elsa ei ollut ainoastaan kuuromykkäin koulun opettaja, hän oli myös oppilaidensa tukihenkilö ja auttaja. Hän kuului vuosikymmenien ajan Kuuromykkäin auttajayhdistykseen ja osallistui monin tavoin sen toimintaan. Kansallisarkiston digilehtiä selaamalla löytyy uutispätkiä, esimerkiksi: Vuoden 1916 vuosikokouksessa hänet valittiin yhdistyksen varatilintarkastajaksi. Vuoden 1923 vuosikokouksessa hänet valittiin yhdistyksen toimikuntaan. Vuonna 1933 Kaiku uutisoi: ”Oulun piirin vuosikokous. Toimikuntaan ovat kuuluneet (…) Elsa Reinilä varapuheenjohtajana (…).”
Elsa huolehti neuvoen ja opastaen oppilaitaan vielä pitkän ajat koulun päättymisen jälkeen.
Oulun Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys
Elsan harrastuksista tärkein lienee ollut pitkäaikainen toiminta Oulun NNKY:n piirissä. Hän ahkeroi vuosien ajan johtokunnassa, sihteerinä, puheenjohtajana ja monissa toimikunnissa.
Oulun NNKY perustettiin vuonna 1899. Elettiin aikaa, jolloin naiset kaipasivat sekä yhteiskunnallista että hengellistä itsenäisyyttä. Aika, jonka keskellä on kulloinkin eletty, on muokannut ja muovannut NNKY-liikettä ja sen työtä. 1920-luvun alkupuolelta alkaen Elsan toiminnasta on mainintoja Rauhan Tervehdys -seurakuntalehdessä.
Kaiku-lehti uutisoi lokakuussa 1928 yhdistyksen oman talon avajaisista: ”Eilen illaksi oli täkäläinen N.N.K.Y. jäljestänyt uuteen huoneustoonsa tupaantulijaisillanvieton. Kutsuvieraiden joukossa nähtiin m.m. läänin maaherra, oikeuspormestari, seurakunnan papit ja joukko muita yhdistyksen ystäviä, jotka tavalla taikka toisella ovat auttaneet heitä oman kodin hankinnassa. Aluksi yhdistyksen puheenjohtaja, neiti Miila Wahlgren lausui vieraat tervetulleiksi. Sen jälkeen saatiin kuulla N.N.K.Y:n kuoron lauluesityksiä. Kun vielä yhdistyksen sihteeri neiti Elsa Reinilä hauskalla tavalla oli kuvannut tämän oman kodin vaiheita, seurasi väliaika, jonka kuluessa tarjottiin kutsuvieraille kahvia.”
”Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävät jättänyt Eva Sandman kuului Riutula-toimikuntaan vuoteen 1946 saakka, jonka jälkeen toimessa jatkoi Elsa Reinilä. Reinilä oli Sandmanin seuraaja myös yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1941 vuoteen 1950” (Historiikki sivu 97) Lisäksi Elsa toimi yhdistyksen lähetystoimikunnassa vuodesta 1944 alkaen vuoteen 1951.
”Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys lähetti diakonissa Naemi von Bonsdorffin vuonna 1902 Lappiin auttamaan hädänalaisia lapsia. Lapissa oli vielä 1900-luvun alussa käytössä huutolaisjärjestelmä. Lastenkodille olikin pohjoisessa suuri tarve. Tilaisuus järjestyi, kun Bonsdorff osti Riutulan rappiotilan Inarista ja lahjoitti sen NNKY:lle.
50 vuotta lastenkoti oli ilman sähköä ja tietä. Viimeiset kahdeksan kilometriä piti taittaa pitkospuita pitkin. 50-luvulla lastenkodille rakennettiin tie ja vedettiin sähköt. 60-luvulla Riutula sai uuden päärakennuksen. Lapsille Riutula tarjosi kodin lisäksi mahdollisuuden retkeilyyn ja kalastukseen. Lastenkodissa oli myös oma kansakoulu.” (Seija Aunila)
Ystävyyden kautta avioliittoon
”Kun metsänhoitaja Heino Heikinheimo (2.12.1899–7.2.1967) halvaantui ja menetti puhekykynsä, Elsa-täti, joka oli tottunut harjoittamaan kuurojen puhetta, antoi Heino Heikinheimolle puheopetusta. Menetettyään kotinsa Heino Heikinheimo muutti asumaan Elsan ja Eevan asunnon vapaaseen huoneeseen.
Eevan kuoltua Elsa ja Heino jäivät kahdestaan asumaan Kolmiotalon asuntoon. Heidän ystävyytensä syveni ja he menivät naimisiin vuonna 1959.” (Olli Vilkki)
Pariskunta muutti Kajaaninkadun ja Uudenkadun kulmassa sijaitsevaan asuntoon, kun hissittömän talon neljännessä kerroksessa asuminen kävi hankalaksi.
Elämänsä viimeiset vuodet leskeksi jäänyt Elsa asui Oulun ruotsalaisessa vanhainkodissa (”De Gamlas Hem”). Elsa Heikinheimo kuoli 19.7.1972.
”Suvun keskuudessa Elsa-täti tunnettiin keskeisenä henkilönä, jolla oli aikaa, voimia ja lämmin sydän omaisia ja etäisempiäkin sukulaisia varten. Luonteeltaan Elsa-täti oli ehjä ja määrätietoinen.” (Olli Vilkki)
Kirjoittaja
Kirsti Vähäkangas
Lähteet
Pentti Pirhonen: Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 100 v. Juhlamatrikkeli sivu 188 v. 1982,
Sari Salmela: Tuikkuja ja kynttilöitä, Muistoja Raahen seminaarista vuosilta 1896–1971 sivu 120, Raahe-seura ry v. 1999,
https://www.geni.com/people/Elsa-Heikinheimo,
Kaiku 15.6.1908 no 67, 11.6.1909 no 65, 4.10.1909 no 114, 2.11.1912 no 255, 17.9.1914 no 214, 24.2.1927 no 45, 2.3.1933 no 50,
Raahe-lehti 23.9.1914 no 73 – kirkollisia tietoja,
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tervav%C3%A4yl%C3%A4n_koulu,
Kaleva 28.2.1916 no 48,
Kuurojen lehti: http://tkm.fi/Kuurojen_Lehdet/1936-1942/kml_1938_nro_7.pdf,
Pekka Hellemaa, Petri Hellemaa ja Suvi Kauhanen (toim.): Oulun Hellman-suku, 200-vuotismuisto 12.6.1816–12.6.2016, Oulun Hellman-sukuseuran julkaisu v. 2017 (Olli Vilkki (4212): Elsa Heikinheimo 5.7.1888–19.7.1972),
Katriina Harviainen: Kätten työtä, hengen lepoa, Oulun Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry. sata vuotta (1899–1999),
Rauhan Tervehdys 20.2.1925 no 7, 13.3.1925 no 10, 5.3.1926 no 9, 26.2.1927 no 47,
Kaiku 28.10.1928 no 252,
Seija Aunila / https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/04/29/riutula-maailman-pohjoisin-lastenkoti (julkaistu 29.4.2010, viitattu 11.1.2025)

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.