Olga Luomi: suomettarelaisen matkapuhujan vivahteikas elämä

Suomalainen-lehti uutisoi 11. syyskuuta 1896 Olga Kauppilan valitun Jämsän Koskenpään Valkealuomen kansakoulun opettajaksi. Samana syksynä kansakoulun, jota tuolloin käytiin Luomin talossa, viimeisen lukuvuoden aloitti Aleksi Aaltonen. Kauppilan ja Aaltosen kohtaamisella oli Suomen historiaan jääneet vaikutukset. Tässä artikkelissa keskityn Olga Kauppilaan (myöh. Luomi), koska hänen elämänsä polku on jäänyt historiankirjoissa hajanaisten mainintojen varaan. Myöhemmin punakaartipäällikkönä tunnettua Ali Aaltosta on muistettu monin tavoin – tarinoidenkin tasolla.

Elimäellä suutarin perheeseen syntyneellä Olga Kauppilalla ei ollut tietääkseni mitään yhteyksiä Jämsän seudulle tullessaan 18-vuotiaana Valkealuomen kylän opettajaksi Helsingin suomalaisen yhteiskoulun (ja Lucina Hagmanin?) entisenä oppilaana.  Tuota taustaa vasten nuoren opettajan vaikutus kylällä ja laajemminkin Jämsän seudulla on ollut huomattava. Hän on seutukunnalla verkostoutunut nopeasti silloisen edistyksellisen oikeiston kanssa.  Tampereen uutisissa on mm. tammikuulta 1898 maininta, jossa Olga Kauppilan kerrotaan osallistuneen Jämsän nuorisoseuran perustamiskokoukseen. Hän on runonlausumisen ohella pitänyt esitelmän nuorisoseuraliikkeen tehtävistä. Olga Kauppilalla on ollut siten ensimmäisessä kokouksessa sekä lausuntataiteilijan että asiantuntijan asema.  On löydettävissä viitteitä siitä, että Olga Kauppila on ollut jo ennen Jämsään tuloaan nuorisoseura-aatteen kyllästämä. Hän on ollut avainhenkilöitä aatteen rantautumisessa Keski-Päijänteelle.

Uusimaa-lehdesssä on Olga Kauppilan pitämä puhe synnyinkunnassaan Elimäellä 23.7.1897. Se on ensimmäinen löydettävissä oleva esimerkki siitä mistä hänet tultiin elämänsä loppuun asti tuntemaan – puhetaidosta!  Puheesta on vieläkin luettavissa hyvin hallittuja retorisia tehokeinoja. On valitettavaa, että hänen puheitaan ei liene säilynyt äänitettyinä – filmitallenteesta puhumattakaan. 

Olga Kauppila lähetti Aleksi ”Ali” Aaltosen Jyväskylän lyseoon. Hän on mm. Aaltosen kansakoulun päästötodistuksen allekirjoittaja. Aaltonen oli lyseovuosiensa alkuajat ”bobrikovilaisuuden” vastustaja. Hän osallistui kotiseuduilla vieraillessaan Olga Kauppilan järjestämiin isänmaallis- ja suomalaisuushenkisiin tilaisuuksiin.  Aaltonen piti nuorena lyseolaisena Kauppilan organisoimissa iltamissa  mm. esitelmät  ”Isänmaasta” ja ”Pimeyden ja valkeuden ajat”.  Kauppilan puhurimainen aktiivisuus herätti myös vastahenkeä kylällä. Suomalainen (15.4.1898) lehdessä opettaja vastaa kipakasti jonkun nimimerkin arvosteluun, jossa ko. ”satoäijä” on arvostellut iltamia. 

Ali Aaltosen organisoidessa maaliskuussa 1906 Valkealuomen kylälle työväenyhdistystä  on pöytäkirjoista löydettävissä myös Olga Luomi. Hän on pitänyt esitelmän raittiudesta. Samassa tilaisuudessa A. Aaltonen on puhunut yhdistysväelleen äänioikeustaistelun historiasta.  Vaikka Aaltonen on jo irtautunut Olga Luomen aatemaailmasta niin silti he mahtuvat tuolloin samaan tilaan. Tämä kertonee myös siitä, että Olga Luomi on ollut kylällä niin vaikuttava tekijä, että edes Ali Aaltonen ei ole pystynyt pitämään häntä oven ulkopuolella, jos Luomi on halunnut Aaltosen joukoille raittiudesta muistuttaa. Sinänsä tuossa on jo historian ironiaa. Aaltosen myöhemmissä – osin naisvihaa tihkuvissa – teksteissä on havaittavissa tiettyä karkeaa kitkeryyttä Olga Luomen siveysajattelua kohtaan (esim. ”Kevät”: Tuohus vappunumero 1910) . Sitä en tiedä, säilyikö heillä silti välit vuoteen 1918 asti. Kahden verbaalisesti lahjakkaan, yhteistä henkilöhistoriaa omaavan, poliittisesti vastakkaisiin leireihin ajautuneen, toimijan kirjeenvaihto olisi äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa.  Jukka Rislakki mainitsee kirjassaan Kauhun Aika, että Luomin talon isäntä oli tunnettu maltillisuudesta – Olga Luomi (Kauppila) oli isännän käly. 

Tässä artikkelissa ei ole ehkä tarkoituksenmukaista käydä läpi kaikkia mm. digitoidusta sanomalehtiarkistosta löytyviä Olga Kauppilan (Luomin) viittauksia.  Mainitsen kuitenkin tiivistettynä vielä kaksi Jämsän aikoihin liittyvää, jotka mielestäni ovat  merkityksellisiä:

1) Vuoden 1907 vaalit olivat tunnetusti historialliset. Niitä ennen oli kuitenkin luotava myös alueelliset ja kunnalliset vaaliorganisaatiot. Olga Luomi valittiin 1906 Luomenkylän vaalilautakunnan puheenjohtajaksi.  Hänellä oli siten yhteiskunnallinen tehtävä jo ennen kuin vaalit oli edes käyty!. 2) Jämsän kansanopisto (grundtvigilainen) perustettiin 1909. Olga Luomi kuului ensimmäiseen johtokuntaan. 

Olga ja Oskari Luomi (vihitty 1902) ostivat Isoahon tilan Korpilahden Rutalahdesta (nykyisin Toivakan Nisulaa) 1909. Lainhuutokortistossa ostajina on mainittu molemmat. Olga Luomi on jo tuolloin aloittanut suomettarelaisen matkapuhujan työnsä. Hän toimii eri tahojen matkapuhujana vuosien ajan. Hän aloitti matkapuhujan uransa Hämeessä Suomalaisen puolueen naispuhujana joulukuussa 1907 (Aamulehti 5.12.1907).  Olga Luomi pyrki myös itse eduskuntaan vuoden 1916 vaaleissa. Hän oli aiemmin ollut ainakin varaehdokkaana (1910).  Aamulehdessä (27.6.1916) on esittely, jossa kerrotaan Luomen puhuja- ja esitelmämatkojen tehneen hänet jo tunnetuksi vaalipiirin alueella.  Vuoden 1916 vaalit olivat Suomalaiselle puolueelle tappiolliset, joten Olga Luomikin jäi siten uutena edustajana valitsematta. 

Olga Luomi toimi myös mm Kokoomuksen naisjärjestöjen ja  Kansallismielisen nuorisoliiton matkapuhujana. Luomi myös opasti puheidensa jälkeen läsnäolijoita perustamaan paikallisyhdistyksiä.  Hänen puhekiertueidensa matkapäiviä on edelleen sanomalehdistä löydettävissä.  Luomella on ollut tiivis ohjelma Hämeessä mm. kiihkeänä vuonna 1917. Mitä hän on tuolloin kokenut, mitä on tuntenut, mitä on kirjannut mahdollisesti ylös – liekö häneltä jäänyt päiväkirjoja?

Olga Luomi kirjoitti lehtiin. Hän oli pitkään mm. Sisä-Suomi lehden avustaja. Minulla ei ole kompetenssia arvioida häntä poliittisena tai yhteiskunnallisena toimijana, joten kirjaan tähän joitakin löytämiäni asioita:

Olga Luomen kirjoitus Koti-ja Yhteiskunta lehdessä 15.1.1904 käsittelee äidin oikeutta lapseensa. Hän on pitänyt aiheesta myös puheen Suomen Naisyhdistyksen 20-vuotisjuhlassa.  Luomi korosti muissa kirjoituksissaan mm. sitä, että naisten on syytä olla mukana myös kunnallisessa päätöksenteossa. Olga Luomi toimikin Korpilahdella 1920-luvulla mm. valtuustossa ja köyhäinhoitolautakunnassa. Jyväskylän naistenpäivien aktivisti Olga Luomi oli vuosien ajan. Hän kirjoitti lehteen mm. siitä, miksi osallistuu naistenpäiville.

Millainen puhuja oli Olga Luomi? Yksi arvio voidaan esittää vaikkei lähdeaineistoa  valitettavasti ole juurikaan  käytettävissä. Se on niiden saama vastaanotto.  Sanomalehtien raportit eri tapahtumista, eri yleisöille, eri vuosikymmeniltä kertovat vakuuttavasti sen, miten häntä on juuri puhujana arvostettu. Monen muun puhujan osalta mainitaan asiaan liittyvä määrite. Olga Luomen puheita kuvataan useimmiten adjektiiveilla. Eri aikakausien kirjoittajat ovat luonnehtineet niitä asiaosaamisen lisäksi  voimakkailla ilmauksilla kuten sydämeenkäyvä, lämminhenkinen, kaunis. 

Olga Luomi kuoli Jyväskylässä syksyllä 1941 muutama viikko miehensä Oskarin jälkeen. He olivat asuneet viimeksi Harjukadulla lähellä lyseota, jonne opettaja Olga Kauppila aikanaan lähetti niin erään historiaan jääneen oppilaansa kuin myöhemmin omat lapsensa.  Hänen muistokirjoituksensa julkaistiin sekä Sisä-Suomi että Keskisuomalainen lehdissä. ”Rouva Luomi omisti valoisan elämänkatsomuksen, epäitsekkään luonteen, ollen ihmisenä hyvin pidetty” (ote muistokirjoituksesta) . Muistokirjoituksessa mainitaan hänen toimineen Jyväskylän vuosinaan mm lottatyössä.  Hänet oli myös juuri valittu Kokoomuksen naisten yhdistyksen puheenjohtajaksi.  Olga ja Oskari Luomi on haudattu Jyväskylän vanhalle hautausmaalle lähelle siunauskappelia. 

Olga Luomen esiintymislahjakkuus periytyi  myös hänen lapsilleen. Jyväskylän sankarihautausmaalla lepää noin 300 askelta vanhempiensa haudasta ekonomi Erkki Luomi. Hän toimi mm. kauppakorkeakoulun gratistana. Luomien kolmesta tykistössä palvelleesta upseeripojasta kaatui kaksi. Heidän tyttärensä oli hammaslääkäri, joka piti praktiikkaa sekä Jyväskylässä että Helsingissä. Yksi lapsista  hukkui  pikkupoikana pudottuaan Päijänteeseen Kaima-laivan proomusta. En  ryhtynyt mm. yksityisyyssuojan vuoksi tarkemmin selvittelemään Olga Luomen jälkeläisiä, joten jos joku hänen lapsenlapsensa tämän lukee, niin toivoisin, että otatte yhteyttä suoraan sivulta löytyvän palautelomakkeen kautta, jos olen tehnyt jonkun virheen tai jos muuten olen mielestänne kirjoittanut isoäidistänne väärällä tavalla. Pyydän jo etukäteen anteeksi.

Tämä pintapuolinen kirjoitus oli lähinnä pohjustus tulevalle – olisi toivottavaa, että joku oppineempi taho tutkisi tarkemmin hänen elämäänsä. 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten matkapuhujista on tutkittu lapualaiset ja agitaattorit, mielestäni noiden väliin on jäänyt paljonkin tutkimustilaa. Olga Luomi ei ole ollut ainoa.