Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) tunnettiin vuosikymmenet vain kirjailija Juhani Ahon puolisona ja Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 pronssia voittaneen Heränneitä-teoksen maalaajana. Taidehistorioitsija Riitta Konttinen, joka on tutkinut Vennyn elämää ja tuotantoa, kirjoittaa, että Venny oli tätä, mutta myös paljon muuta. Hän piirsi ja maalasi, teki kirjankuvituksia, pienoisveistoksia, kameekoruja ja jopa huonekaluja. Hän oli Taidetta kouluihin -yhdistyksen ja Naisasialiito Unionin perustajia ja osallistui vanhempana poikiensa elokuvatuotantoon ja Lallukan taiteilijatalon suunnitteluun.

Ennakkoluuloton, vapaa kotikasvatus

Miten boheemista tytöstä kasvoi rohkea naistaiteilija, taiteen monitaituri ja merta rakastava luontomaalari? Venny Soldan syntyi Helsingissä vapaamieliseen perheeseen. Isä, rahapajanjohtaja August Soldan kasvatti lapsensa, ”variksenpoikansa”, herbartilaiseen kasvatusfilosofiaan pohjaten ja tuki tyttärensä taideopintoja. Venny sai jo kotona ennakkoluulottoman, rohkean alun elämälleen. Taideopintonsa Venny aloitti Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja jatkoi niitä Pietarissa ja Pariisissa. Sieltä käsin hän kävi Italiassa, Espanjassa ja Tunisiassa, tosin perheeltään salaa. Näinä vuosina hänestä kasvoi todellinen kosmopoliitti, joka tunsi koko Euroopan kodikseen. Vuonna 1891 lähes umpiruotsalainen Venny avioitui nuorsuomalaisten kellokkaan, kirjailija Juhani Brofeldtin kanssa. Paria yhdisti suomenmielisyys, kansainvälisyys ja itsenäinen taiteilijaelämä. Venny halusi elää rohkeasti ja boheemisesti turhaa moralisointia kaihtaen. Nämä ajatukset joutuivat koetukselle puolison rakastuttua taiteilijan pikkusisareen Tillyyn ja perheen elämän muodostuttua pian avioitumisen jälkeen omanlaisekseen kolmioliitoksi.

Rantaelämä ja merimaisema mieliaiheita 

Venny Soldan-Brofeldtin 1890- luvun töille on ominaista hillityt, tummat värit. Aiheensa hän valitsi kansan elämästä ja tuli tunnetuksi varsinkin pohjoissavolaisen herännäiskansan kuvaajana. 1900-luvun puolella taiteilija innostui väreistä ja merestä. Suomenlahden rannikkomaisemia ja kalastajia hän oli maalannut jo aikaisemmin Porkkalan ulkosaaristossa, mutta perheen hankkiessa Tammisaaren saaristosta kesäpaikan, Toskan, hän alkoi maalata värikkäitä ranta- ja merimaisemia sekä perheen lapsista, Antista, Heikistä ja Nissestä, kertovia tauluja. Merestä tulikin hänen mielimaisemansa, jota hän kuvasi taidehistorioitsija Tiina Ottelan mukaan kuolemaansa saakka. Järvenpään taidemuseossa näyttäytyykin värikäs ja herkkä ulkoilmamaalari, joka kuvaa saaristomaisemia ja niitä elävöittäviä ihmishahmoja elävästi.

Intelligentti ja itsenäinen boheemi

Riitta Konttisen mukaan Venny oli omana aikanaan, etenkin 1890-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosina, arvostettu taiteilija. Hän kuului niihin taidemaalareihin, jotka venäläisen hallinnon kiristäessä otettaan Suomesta puhuivat teoksillaan vahvasti suomalaisuuden puolesta. Venny Soldan-Brofeldtiä ei voi ohittaa kertomatta, että hän oli uranuurtaja lasten kirjojen kuvittajana. Eikä myöskään mainitsematta hänen boheemisuuttaan, josta Minna Canth totesi 1890-luvun alussa, että neiti Soldan on tavattoman intelligentti nainen, vaikkakaan ei kaunis eikä nuori ja käy jotenkin huolimattomasti puettuna. Venny ei todellakaan piitannut koreudesta, vaan rakasti kauhtanoitaan, kulki usein housupuvussa tupakka tai piippu hampaissaan ja ällistytti ihmiset ajamalla vielä iäkkäänäkin polkupyörällä. Itsenäisestä ajattelusta kertoo myös se, että Venny ei muuttanut koskaan sukunimeään Ahoksi. Hän ei liioin halunnut tulla haudatuksi miehensä viereen Iisalmeen vaan Soldanien sukuhautaan Helsinkiin.