Birgitta Majlis Ara syntyi vuonna 1934 Helsingissä. Hänen isänsä oli Käkisalmessa lapsuus- ja nuoruusvuodet kasvattiäidin kanssa viettänyt oopperalaulaja, baritoni Ture Ara ja äitinsä Elsie Juslin, joka oli nuorena näytellyt Svenska Teaternissa, mutta kouluttautui myöhemmin kansakoulunopettajaksi.

Vanhemmat tapasivat Svenskanissa, mutta pari erosi ennen Aran yksivuotissyntymäpäivää. Ara kasvoi neljän naisen taloudessa: hänen lisäkseen siinä olivat äiti Elsie, tämän sisar Margit sekä heidän saksalaissyntyinen äitinsä Ida (o.s. Rheinhardt).  Ara sai klassisen saksalaisen kasvatuksen, johon kuului kova kuri ja kuuliaisuus.

Birgitta Ara lähetettiin yhdeksänvuotiaana sotalapseksi Hallandiin, Ruotsiin. Tyttären yhteydet Ture-isään katkesivat vuosiksi vanhempien erottua. Hän otti oma-aloitteisesti yhteyttä isäänsä 14-vuotiaana.

Menestyjä muotimaailmassa

Isän musiikkiteatteriura sai Birgitta Aran unelmoimaan näyttelijäntyöstä, mutta siihen isä ei häntä kannustanut.

Ylioppilaaksi päästyään Ara opiskeli vuosina 1952–1955 Ateneumissa, mutta valmistuttuaan hän ei ryhtynytkään koulutuksensa mukaisesti koristemaalariksi, vaan matkusti Pariisiin heti kesällä. Siellä hän tuli tunnetuksi Birgitta Juslin -nimisenä.

Ensimmäisen uransa, jolla hän sai kansainvälistäkin menestystä, hän teki valokuvamallina ja mannekiinina. Samanaikaisesti hän opiskeli René Simonin yksityisessä teatterikoulussa. Tultuaan tutuksi myös niissä piireissä hän sai rooleja ranskalaisissa uuden aallon elokuvissa. Suurimman roolinsa hän teki elokuvassa Le quatrième sexe vuonna 1960.

Kuvanveisto houkutteli

Muoti- ja elokuva-alan työt elättivät Birgitta Aran, mutta rakkaus kuvataiteisiin ja niiden harrastaminen ei ollut hävinnyt minnekään. Jo vuonna 1957 hän sai muutamia maalauksiaan myyntiin pariisilaisgalleriaan ja teki vuosien varrella kollaaseja, joissa käytti alustana nukkeja.

Sitten Birgitta Aran taide ja ura otti suunnakseen kuvanveiston; ensimmäiset kuparireliefit hän takoi kellaritiloissa Pariisissa vuonna 1970. Jo pari vuotta myöhemmin hän voitti Musée de l´art moderne de la ville de Paris´ssa palkinnon kuparista tehdyllä reliefillään. Hän opiskeli Pariisissa École Nationale Superieure des Arts Appliqués et des Métiers d´Arts´:ssa vuosina 1972–1974.

Birgitta Ara piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Pariisissa Galerie Sonnenbergissa, jossa kuparireliefien lisäksi oli esillä hänen ensimmäiset marmoriveistoksensa. Nyt Birgitta Juslin oli myös valmis ottamaan isänsä sukunimen, Ara.

Kansainvälinen menestys

Työ kuvanveistäjänä lähti lopullisesti vauhtiin 1977, kun hän sai tarkoituksenmukaiset työtilat Pariisissa. 1970–1980-lukujen taitteessa hänellä oli lukuisia näyttelyitä Yhdysvalloissa. Suomessa hänen töitään nähtiin ensin 1978 Suvi-Pinxissä, Sysmässä. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti Brondalla Helsingissä vuonna 1983.

Birgitta Ara on tehnyt paljon abstrakteja naisfiguureja, rintakuvia sekä reliefejä. Materiaaleina ovat olleet kupari, marmori ja pronssi. Muodot ovat pyöreitä ja monia hänen teoksiaan yleisö on saanut koskettaa. Hänen veistoksiaan on ollut esillä mm. Lontoossa, New Yorkissa, Pariisissa ja myös Lähi-idässä, Kuwaitissa.

Birgitta Ara palasi pysyvästi Suomeen 1990-luvun puolessa välissä asuttuaan ulkomailla nelisenkymmentä vuotta. Suomalaiset taidepiirit suhtautuivat aluksi hänen teoksiinsa nuivasti, suorastaan tylysti. Ara itse on arvellut, että hänen työnsä muodin ja elokuvan maailmassa ei ole antanut hänelle riittävästi uskottavuutta taiteilijana.

Vuonna 1996 Birgitta Ara sai mieluisan tilauksen tehdä presidentti Martti Ahtisaaren rintakuvan.