Lue suomalaisten naisten elämäkertoja

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71

Elämäkerrat ovat luokiteltu aakkosjärjestyksessä ja aiheen mukaan: yhdistyksissä toimivat, kirjoituksia äideistä, omaelämäkerrat, työelämä, tiede, taide, maaseutu, politiikka, kansainväliset toimijat, vuosien 1918 ja 1939–45 sodat, siirtolaiset ja journalistit

Naisten Äänessä on nyt 1102 kirjoitusta suomalaisista naisista. Tervetuloa tutustumaan suomalaisen naisen elämään!

Aakkosellinen lista kaikista Naisten Äänen elämäkertojen naisista löytyy täältä.

Voit myös hakea elämäkertoja erilaisilla asiasanoilla kuten henkilön nimellä tai paikkakunnan nimellä (Kuopio, Lappeenranta, Salmi), ammatilla (kätilö, opettaja, kansanedustaja), tai tapahtumilla (Itsenäisyyspäivä).

Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

”Tässä ei nyt yksin kukaan voi mitään korjausta saada aikaan, meitä tarvitaan monta samalla asialla.” Helmi Tengén.

Äidit pitävät perheen koossa

”Hän on esimerkillään näyttänyt minulle, kuinka naisen tulisi olla.” Mei Hua Chen.

Kerron oman elämäni tarinan

”Puolet näistä tantereista kuuluu myös meille naisille. Meille ja meidän tyttärillemme.” Seija Estlander.

Palkkatili tai oma yritys vapauttaa

”He rupesivat vissiin huomaamaan, että minä olin tosissani, silloin käytös muuttui.” Ulla Laine.

Sivistystä ja tiedettä

”On tärkeää, että mekin saamme sellaisia näköaloja ja sitä arvostelukykyä, mitä jatkuva perusteellinen syventyminen tieteeseen antaa.” Eira Paunu.

Taidetta ja kulttuuria

”Turhaa valittaa – eihän se siitä parane – mutta kun saisi vähänkään vapautta että saisi maalata.” Maija Kellokumpu.

Naiselämää maaseudulla

”Talvella oli neljän kilometrin matka käveltävänä maatien varteen, jossa kulki postikas ja yksi linja-auto kerran päivässä.” Aune Kinnarinen.

Politiikka rakentaa yhteistä hyvää

”Tasa-arvo ei ole mikään valmis talo vaan tie.” Liisa Jaakonsaari.

Yhteistyötä yli rajojen

”Tutustuminen ihmisiin maailman eri kolkilta opetti ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja kulttuureja.” Sirkka Keränen.

Sota-ajan rankat vuodet

”Toivottomuushan tuo pakkaa tulemaan mieleen, ettette tekään palaa muuten kun valkeassa arkussa.” Aili Alasirniö.

Siirtolaisia ja evakkoja

”Kenenkähän lehmät näitäkin heiniä syövät?” Vieno Jaatinen.

Journalistit

"Tapa kertoa muuttuu, mutta tarina itsessään ei katoa." Liina Putkonen.

Raahen seudun naisia

Kirsti Vähäkangas on kirjoittanut yli 100:n Raahen seudun naisen tarinat.

1600-1800 -luvun naiset

Kirjoituksia 1600-1800 -luvun naisista

Tiennäyttäjät

Suomen naisen vuosisadat kirjasarjasta osa 4.Tiennäyttäjät. Kirja on omistettu uranuurtajanaisille, joilla on ollut voimaa ja rohkeutta murtaa muureja.

Uusimmat suomalaisten naisten elämäkerrat

Tyyne Wideman – TUL:n hiihtotähti

Kirsti Ojala 40 vuotta tekniikan ja teollisuuden muutosten kourissa

Raija Raappana, ensimmäinen naispuolinen nuohoojamestari

Helvi Karhumäki, naisilmailun uranuurtaja

Ida Adolfina Björn – Perusti Tornion ensimmäisen valokuvaamon

Maria Sallinen ent. Molnberg – Kultasepän leski sai leimankäyttöoikeuden

Ida Juhontytär Moilanen – Lapsuusmuistot Iita-mummosta

Kaisu Rautio – Rautaruukin tuoma ja lasten viemä

Maire Junnila – Junnilan talon miniä

Taimi Perikangas oli riuska rakentaja

Laululintu Alli Hannikainen, musiikinopettaja ja kuorojen perustaja

Martta Koljonen – Pihtiputaalta Broadwaylle

Emma Åkerman – Viipurin Naisyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja

Lilly von Heideman – Suomen Naisyhdistyksen tukija

Sofie von Willebrand – Suomen Naisyhdistyksen kantava voima

Täältä löydät kaikki elämäkerrat julkaisujärjestyksessä

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry Aurorankatu 17 a 11 00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

 

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke