Lue suomalaisten naisten elämäkertoja

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71

Elämäkerrat ovat luokiteltu aakkosjärjestyksessä ja aiheen mukaan: yhdistyksissä toimivat, kirjoituksia äideistä, omaelämäkerrat, työelämä, tiede, taide, maaseutu, politiikka, kansainväliset toimijat, vuosien 1918 ja 1939–45 sodat, siirtolaiset ja journalistit

Naisten Äänessä on nyt 991 kirjoitusta suomalaisista naisista. Tervetuloa tutustumaan suomalaisen naisen elämään!

Aakkosellinen lista kaikista Naisten Äänen elämäkertojen naisista löytyy täältä.

Voit myös hakea elämäkertoja erilaisilla asiasanoilla kuten henkilön nimellä tai paikkakunnan nimellä (Kuopio, Lappeenranta, Salmi), ammatilla (kätilö, opettaja, kansanedustaja), tai tapahtumilla (Itsenäisyyspäivä).

Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

”Tässä ei nyt yksin kukaan voi mitään korjausta saada aikaan, meitä tarvitaan monta samalla asialla.” Helmi Tengén.

Äidit pitävät perheen koossa

”Hän on esimerkillään näyttänyt minulle, kuinka naisen tulisi olla.” Mei Hua Chen.

Kerron oman elämäni tarinan

”Puolet näistä tantereista kuuluu myös meille naisille. Meille ja meidän tyttärillemme.” Seija Estlander.

Palkkatili tai oma yritys vapauttaa

”He rupesivat vissiin huomaamaan, että minä olin tosissani, silloin käytös muuttui.” Ulla Laine.

Sivistystä ja tiedettä

”On tärkeää, että mekin saamme sellaisia näköaloja ja sitä arvostelukykyä, mitä jatkuva perusteellinen syventyminen tieteeseen antaa.” Eira Paunu.

Taidetta ja kulttuuria

”Turhaa valittaa – eihän se siitä parane – mutta kun saisi vähänkään vapautta että saisi maalata.” Maija Kellokumpu.

Naiselämää maaseudulla

”Talvella oli neljän kilometrin matka käveltävänä maatien varteen, jossa kulki postikas ja yksi linja-auto kerran päivässä.” Aune Kinnarinen.

Politiikka rakentaa yhteistä hyvää

”Tasa-arvo ei ole mikään valmis talo vaan tie.” Liisa Jaakonsaari.

Yhteistyötä yli rajojen

”Tutustuminen ihmisiin maailman eri kolkilta opetti ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja kulttuureja.” Sirkka Keränen.

Sota-ajan rankat vuodet

”Toivottomuushan tuo pakkaa tulemaan mieleen, ettette tekään palaa muuten kun valkeassa arkussa.” Aili Alasirniö.

Siirtolaisia ja evakkoja

”Kenenkähän lehmät näitäkin heiniä syövät?” Vieno Jaatinen.

Journalistit

"Tapa kertoa muuttuu, mutta tarina itsessään ei katoa." Liina Putkonen.

Raahen seudun naisia

Kirsti Vähäkangas on kirjoittanut yli 100:n Raahen seudun naisen tarinat.

1600-1800 -luvun naiset

Kirjoituksia 1600-1800 -luvun naisista

Uusimmat suomalaisten naisten elämäkerrat

LEILA AHTO – Hoitotyön ammattilainen ja suurisydäminen järjestötoimija

Milly Tojkander – Suomen ensimmäinen Valtionrautateiden naisasemapäällikkö

Anna Mäntyniemi – Suomen romanien uskonnollinen herättäjä

Elissa Aalto – arkkitehti, toimitusjohtaja ja Alvar Aallon puoliso

Taina Manninen – Kuusamo koetteli mutta ei hyljännyt

Elli Ylitalo kirjoitti Tuulikki Otsolan nimellä satu- ja nuortenkirjoja

Sofia Elisabet Hagman – Ensimmäisen suomenkielisen kansanopiston perustaja ja johtaja

Sofia Margareta Hagman – Lucina ja Sofia Hagmanin äiti

Amerikansuomalaisen Lily Leinon elokuvallinen elämä

Äitini pieni, kaunosielu sini-Vuokko Höyhtyä

Lucina Hagman – Marttajärjestön perustajajäsen ja naisasianainen

Alma Moisala muistetaan runoistaan ja tarinoistaan

Olga Sarkkila – Lybeckerin käsityökoulun johtajatar

ANJA AALTO – OPETTAJA JA JÄRJESTÖTOIMIJA

Augusta Krook – Suomen itsenäisyyden alkuvuosien aktivistinainen

Täältä löydät kaikki elämäkerrat julkaisujärjestyksessä

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry Aurorankatu 17 a 11 00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

 

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke