Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen luonnehtii olevansa samaan aikaan pohjalaisen äidin ja karjalaisen isän kulttuurien tuloksena syntynyt iloinen häjy, jota on siunattu hämäläisellä lehmähermoisuudella eli maltilla.

”Kulttuuri on vahva voima ja kaikessa läsnä. Olen kokenut, että kulttuuri lohduttaa ja parantaa”, Sirpa Pietikäinen sanoi esitelmöidessään naisliittolaisille kulttuurin voimasta. Kaunista kulttuurin ei hänen mukaansa silti tarvitse olla. Se voi myös pelästyttää. Sitäkään ei auta kaihtaa. Pitää kysyä itseltä, miksi vaikkapa taideteos hätkähdytti.

”Mihin se tässä ajassa voisi liittyä, kun se herätti voimakkaan tunteen”, hän opasti kuulijoitaan miettimään.

Taiteilija lainaa vaistonsa värähdyksiä

Selvä johtopäätös on, että me tarvitsemme kulttuuria ennen kaikkea ymmärtääksemme tätä hetkeä ja vallankin tulevaa.

”Mitä emme tiedä, siihen etsitään ensin selvyyttä taiteen ja kulttuurin kautta. Taiteilija on niiden kysymysten kynnyksellä, jotka ovat vasta tulossa. Jokainen taiteilija lainaa meille vaistonsa värähdyksiä. Tällä on merkitystä varsinkin nykypäivänä, kun kaikki vaikutteet tulevat globaalisti hetkessä ja ovat syviä. Muutamia vuosikymmeniä sitten maailmalaajuiset muutokset rantautuivat meille parin vuoden viiveellä.”

”Nyt joudumme miettimään, menetänkö työni, kun Kreikassa on pankkikriisi, johon vaikuttavat pankkien pulmat Yhdysvalloissa”, Sirpa Pietikäinen kuvasi maapallon henkistä pienentymistä.

Jokaisella meillä on oma tahto valita

Europarlamentaarikko kannusti luennossaan monenlaisiin kulttuurielämyksiin. Ne yhdessä rakentavat kulttuurin tajua, kasvattavat kielitaitoa lukea taiteilijoiden viestejä hiljaisista muutosvirroista. Kaikilla meillä on tähän myös mahdollisuus. Sirpa Pietikäisen mukaan ihminen on kolmen tekijän summa. Geeniperintö vaikuttaa, samoin kuin se, millaisessa kulttuuriympäristössä elämme. Ruumiillinen ja henkinen historia eivät kuitenkaan sido meitä lopullisesti. Meillä on myös oma, vapaa tahto.

”Olen suomalainen ja eurooppalainen, nainen, globaali, luontoihminen, kuvina ja rytminä maailman näkevä, tytär, lapsi, aikuinen, suvaitseva, kiihkeä. Olen monia asioita, jotka vaikuttavat ja värittävät toisiaan, lisäävät ja täydentävät niitä, mutta eivät uhkaa tai vähennä”, Pietikäinen sanoi.

Monikulttuurisuudessa on Pietikäisen mielestä juuri tästä kyse, että se vahvistaa identiteettiä, eikä uhkaa sitä.

Kulttuurilla merkitystä tulevaisuudelle

Minna Canth-seminaarin luennot aloittanut europarlamentaarikko korosti myös, miten kulttuurilla on ihmisiä kokoava voima.

”Kokemus on erilainen, kun jaamme yhdessä vaikkapa musiikin synnyttämän tunnelman”, hän sanoi ja tähdensi, että kaikissa ihmisissä on perimmältään enemmän samaa kuin erilaisuutta. Siitä todistaa esimerkiksi juuri musiikki.

”Kun sanat tai koodit loppuvat, kulttuuri alkaa. Uskon, että erityisesti siirtymäaikana kulttuurilla on mahtava voima. Kulttuurissa jaetaan asioita, kaikki tekevät yhdessä jotakin. Tälläkin on merkitystä tulevaisuudelle.”

Sirpa Pietikäinen muistutti, että nykykulutus vaatisi pian 4,5 maapalloa. Siksi hänestä on syytä kysyä, miten rakennetaan materiaalisesti niukempaa maailmaa. Hän pohti myös, miten käyttäydytään, kun elämä on ankeaa, rumaa ja toivotonta, kuten sotien runtelemissa oloissa. Onko keinoa kertoa jostakin paremmasta? Vastaus löytyy tietysti kulttuurista.

”Se auttaa ymmärtämään eri osasten yhtäläisyydet ja eroavuudet. Tämä tapahtuu jokaisen henkilöhistoriassa jossakin määrin paikallisin ja kulttuuriperinnön eväin”, Pietikäinen sanoi.

Jos on kykyä käsitellä asioita, ymmärtäminen tapahtuu sitä rikkaammin.

”Jollei kykyä ole, seurauksena on torjunta, viha ja pelko sekä toisia että lopulta myös itseä kohtaan. Seurauksena on myös sen mukainen maailma”, Pietikäinen varottaa.