Olga Ryselin, monitoiminen nainen kahdella vuosisadalla

Virkamiesperheen tytär

Olga Hortling syntyi Oulussa 12.10.1868. Hänen isänsä oli lääninkamreeri Johan Gustaf Hortling ja äiti Olga Beata o.s. Ståhlberg. Hortlingin perheeseen syntyi kymmenen lasta, joista kuusi kuoli jo varhaislapsuudessa. Olgan varhaisvuosista ei ole muita dokumentoituja tietoja kuin valokuvia. Ottaen huomioon hänen myöhemmät opintonsa, hän on varmaan saanut ohjausta pianonsoitossa. Pianotunnit kuuluivat säätyläistyttöjen koulutukseen. 1800-luvun virkamiesperheessä puhuttiin yleensä ruotsin kieltä, mutta suomen kielen Olga oppi lapsena kotikaupungissaan, niin virheetöntä suomea hän on kirjoittanut säilyneissä kirjeissään.

Olgan koulunkäynti alkoi Svenska fruntimmerskolanissa vuonna 1879 ja hän sai päästötodistuksen vuonna 1884. Koulu oli muuttunut 3-luokkaiseksi jo v. 1856. Jokaisella luokalla oli 2-vuotinen oppikurssi. Uskontoa opetettiin joka vuosi 2 tuntia viikossa ja äidinkieltä 2-3 tuntia viikossa. Toinen kotimainen kieli, suomi, oli vapaaehtoista. Saksaa ja ranskaa opiskeltiin ja niihin oli varattu runsaat tuntimäärät jokaisena kouluvuonna. Ranskan kielen valta-asema mureni vasta 1920-luvulla, kun englannin kieli alkoi valloittaa sijaa opetussuunntelmissa.

Sivistyneiden naisten opintoihin kuului luonnollisesti käsityö. Jokaisella luokalla oli käsityötä 3 tuntia viikossa ja voimistelua puoli tuntia joka päivä. Tietysti opintoihin kuului laulua ja piirustusta sekä muita yleissivistäviä oppiaineita. Olga Hortling oli 16-vuotias lopettaessaan koulun fruntimmerskolanissa. Ranskan kieli oli ollut hänen lempiaineitaan ja siinä hän oli edistynyt hyvin. Myöhemmin hän oli antanut ranskan kielen tunteja.

Pari vuotta koulun lopettamisen jälkeen Olga aloitti opiskelun Helsingin musiikkiopistossa, jossa hän vuosina 1886-1887 opiskeli pianonsoittoa sekä vielä vuonna 1889 jatkoi opintojaan. Hänen opettajansa on ollut Ferruccio Busoni, joka silloin oleskeli pari vuotta Helsingissä pianistina ja opettajana. Tämän kirjoittajalle on kerrottu, että Olga soitti pianokappaleita levylle, joka siihen aikaan oli ns. savikiekko. Kohtalokasta lienee ollut, että samaan aikaan, vuosina 1889-1892 Tallinnassa asui nuori oululainen upseeri Johannes Ryselin. Tapasivatko nuoret silloin toisiaan vai oliko seurustelu kirjeiden varassa?

Upseerinrouva ja suurperheen äiti

Johannes (John) Ryselin, syntynyt 22.10.1863, oli oululaisen merikapteeni J.G. Ryselinin poika. Johanneksen äiti, Elisabeth Manninen, oli kotoisin Kalajoelta ja Mannisten sukua vieraili Oulussa vuosikymmenien aikana. Suomenkielinen Ryselinin perhe polveutui 1500-luvulla Karjalasta tulleesta Rysän kauppiassuvusta.

Nuoret tunsivat toisensa jo Oulun ajoilta. Johannes oli valmistunut upseeriksi Haminan kadettikoulusta ja oleskeli vuosina 1889 – 1892 Tallinnassa komennettuna sinne virkatehtäviin. Suomi oli silloin Venäjän autonominen osa ja isäntämaa määräsi virkamiesten, ainakin upseerien virkapaikoista. Johannes osasi tietysti venäjän kieltä, joka kuului upseerin koulutukseen. Avioliitto solmittiin 18.1.1891. Ensimmäinen lapsi, Olga Elisabeth, syntyi 20.11.1891 Räävelissä eli Tallinnassa.

Olgan kohdalla alkoi tyypillinen upseerin rouvan elämä, joka sisälsi siirtymisiä paikkakunnalta toiselle miehen virkapaikan muuttuessa. Vuosina 1903-1906 perhe asui Kemissa, vuosina 1919-1923 Lapualla. John Ryselin toimi kutsuntapäällikkönä ja jäi eläkkeelle vuoden 1918 jälkeen tästä toimesta. Vuodesta 1923 alkaen perhe asui Oulussa. Ryselin oli palvellut Oulun Tarkk´ampujapataljoonan upseerina ja ylennetty majuriksi.

Hyvänä kirjoittajana, molempia virallisia kieliä taitavana Olga toimi miehensä kirjurina kutsuntatehtävisssä, ainakin aika-ajoin. Kirjoittajalle tämän on kertonut perheen miniä Maija-Liisa Rysä. Myös soittotunteja hän on antanut ja opettanut ranskaa. Varmaan upseerin tulot eivät aina tahtoneet riittää kasvavalle perheelle. Suuressa perheessä oli pidettävä jatkuvasti palvelijatarta, ehkä kahtakin. Vuosina 1891-1912 syntyi perheeseen kolmetoista lasta.

Paljon surua saatiin kokea Ryselinin perheessä, sillä lastentaudit ja myöhemmin  keuhkotauti veivät yhteensä kuusi lasta. Kaksi pientä tyttöä kuoli saman viikon aikana vuonna 1902. Tehokkaita lääkkeitä ei 1800-1900 -lukujen vaihteessa vielä ollut. Toinen vitsaus oli ns. lentävä keuhkotauti, jonka uhreiksi joutui etupäässä nuoria ihmisiä. Tästä perheestä menehtyi kolme yli kaksikymmenvuotiasta nuorta 1920-luvulla. Iäkäs Olga-äiti menetti vielä vanhimman tyttärensä Elisabethin, Lisan, talvisodan pommituksissa vuonna 1940, jolloin pommi putosi Oulussa Puistolan taloon. Olgan omasta terveydestä ei ole tietoja, mutta hän saavutti pitkän iän, 73 vuotta, jota siihen aikaan pidettiin kohtalaisen korkeana. Hän kuoli vuonna 1942. Itse majuri Ryselin kuoli  83-vuotiaana vuonna 1946

Olen haastatellut Ryselinin perheen sukulaista, 91-vuotiasta Antti Hyryä Oulusta. Antin äiti kuului Ryselinin sukuun. Juohevaan tapaansa Antti kertoili Olgasta, joka oli ollut vaativa soitonopettaja ja ajan tavan mukaan saattanut näpsäistä sormille, jos oppilas oli tehnyt virheen soitossa. Onneksi Antti kävi toisella opettajalla! Vanhemmiten Olga aina käytti tummaa leninkiä, jossa koristeena oli usein rusetti kaula-aukon alapuolella. Tukka oli ajan tavan mukaan nutturalla, luultavasti nuoruudesta asti. Antti kertoi, että Olga soitti pianoa isänmaallisissa juhlissa. Erityisesti hän muistaa juhlavan Narvan marssin. Hyryn mukaan John Ryseliniä pidettiin viisaana miehenä, jonka seura suvun juhlissa oli hyvin miellyttävää. Olga puolestaan teki ankaran vaikutuksen ainakin Antti-poikaan.

Ryselinien koti sijaitsi Huvilatie n:o 1:ssä, Tuiran puolella heti Merikosken siltojen jälkeen. Kun Tuiran asemakaavaa muutettiin, Ryselinit ostivat talon kauempaa Tuirasta. Talonomistaja John Ryselin piti välillä polkupyöräliikettä ja oli Oulun kaupuginvaltuuston jäsen. Myös Olga Ryselinin nimi löytyy valtuutettujen nimiluettelosta.

Lestadiolaisuus elämän sisältönä

Lestadiolaisuus oli Oulussa vallitseva uskonnon suuntaus 1800-luvulla. Ei ole tietoa, oliko merikapteeni Ryselinin perhe ollut kovin uskonnollinen, mutta John oli liikkeessä mukana nuoresta asti. Oli herännyt ajatuksia sitoutua enemmän Laestadiuksen puhtaaseen oppiin uskossa ja elämässä. Syntyi uusheräyksen nimellä kulkeva liike, johon John Ryselin oli sitoutunut jo nuorena upseerina. Myös Tallinnassa oleskellessaan  hän kokosi ympärilleen lestadiolaisen ystäväpiirin ja edisti siellä uudistushenkistä ns. narvalaista herätystä. John oli koko elämänsä kiinteässä kirjeenvaihdossa uskonystäviensä kanssa, teki matkoja heitä tapaamaan sekä toimi kysyttynä saarnamiehenä.

Näiden toimien seurauksena kodin asioista joutui vastaamaan Olga-rouva. John Ryselin erotettiin vanhoillis-lestadiolaisesta liikkeestä. Rovasti Samuli Pentikäinen kertoi, että erottamisaallon syynä olivat oppiriidat. Vaimon ero oli Pentikäisen mukaan suuri menetys, koska Olga osasi kääntää vieraskielisiä teksteja ja soittaa pianoa. Molemmat puolisot osallistuivat tämän jälkeen uusheräyksen toimintaan.

Perheiden elämää ei voi arvioida nykyisten normien mukaan. Isät eivät silloin yleensä osallistuneet kodin arkeen. Voi kuvitella vaimon huolia suuren lapsikatraan äitinä, kun aviomies liikkuu ympäri maata sekä virkatehtävissä että uusheräyksen puhujana. Ryselinien ystäväpiiriin kuului lestadiolaisia perheitä. Vierailut ystävien ja sukulaisten luona antoivat elämään virkistystä ja henkistä sisältöä. Arjessa Olgan velvollisuudet menivät usein omien toiveiden edelle. Sellainen oli lahjakkaan naisen osa. Vierekkäin lepäävät Olga ja Johannes Ryselinien sukuhaudassa Oulun hautausmaalla Vanhan kappelin takana.