Margareta Keskitalo (o.s. Martinmäki) syntyi Pyhäjoella 30.4.1921. Hän menetti äitinsä 4-vuotiaana ja sen jälkeen hänet sijoitettiin sukulaisten luo. Hän palasi kotiin 9-vuotiaana. Hän elätti itsensä piikatyttönä jo 12-vuotiaana. Runoja hän kirjoitti tytöstä asti. Ensimmäisen runonsa hän kirjoitti lastenlehti Pääskyseen alle 10-vuotiaana.

Keskitalo sai innostuksen kirjoittamiseen isältään Villeltä, joka kirjoitti oululaisiin työväenlehtiin ja avusti Raahen Seutua. Kirjoittaminen kuului aina luonnollisena osana Keskitalon elämään, sillä hänen puolisonsa Aarne Keskitalo (1920-1977) työskenteli Turun Päivälehden päätoimittajana. Leila-tytär on ammatiltaan toimittaja ja kirjoittaa runoja.

Lapsuus Lapaluodossa, sataman äärellä

Keskitalon lapsuuteen kuuluvat Lapaluodossa eletyt vuodet. Vuonna 1930 hänet kirjattiin oppilaaksi Lapaluodon kansakouluun.

Vaikka Keskitalon kirjat eivät ole suoraan omaelämäkerrallisia, useiden kirjojen miljööt tulevat hänen omasta elämästään. 1960-luvulla ilmestyneet kirjat Satamakylän serkukset (1960) ja Tyttö kuunarilaiturilla (1968) sijoittuvat 1930-luvun pula-aikaan. Molemmat teokset kuvaavat lapaluotolaisen työläisperheen tyttöä ja työläisperheen köyhää elämää. Kirjojen henkilöt elävät sataman ja sahamiljöön varjossa. Päähenkilöiden mielikuvitusta ruokkivat salaperäiset huvilat kummituksineen, paarlastikivet ja lautatarhan piilopaikat.

Tyttö kuunarilaiturilla -kirjan päähenkilö Hannamari kasvaa kirjassa kohtaamaan yhteiskunnan vaatimukset.

Kirjaa kiiteltiin siitä, että yhteiskunnalliset aiheet olivat viimeinkin selvästi esillä nuortenkirjallisuudessa, ja niitä oli käsitelty perin taitavasti. Myös Keskitalon kykyä punoa satu ja todellisuus yhteen ylistettiin.

Keskitalon romaaneissa elämä on armotonta ja ihmiset yksinäisiä. Tabut (1970) ja Liukuhihnaballadi (1971) käsittelivät nuorten ongelmia ja ongelmanuoria.

Nuortenkirjojen jälkeen hän kirjoitti aikuisten romaanin Tyly rakkaus (1973), jossa yrittäjänainen raivaa tiensä menestykseen ja rakkaudettoman elämän seurauksena sairastuu.

Työura lehtialalla ja kustannustoimittajana

Nuorena Keskitalo opiskeli Työväen akatemiassa Kauniaisissa vuosina 1943-44 ja suoritti opintoja myös Helsingissä Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa sanomalehtilinjalla. Hän toimi Helsingin Sanomien Oulun vt. aluetoimittajana sen jälkeen kun puoliso oli siirtynyt siltä paikalta toiseen työhön. Kustannustoimittajana oululaisessa Kolmiokirjassa hän työskenteli vuosikymmeniä, aina eläkkeelle jäämiseensä asti, 1970-luvun lopulle.

Runokirja yhdessä tyttären kanssa

Vuonna 1989 ilmestyi omakustanteena Margaretan ja Leila-tyttären yhteinen runokirja On aika peilin särkyä. Runot kuvaavat kahden eri-ikäisen ja erilaisessa elämäntilanteessa elävän naisen maailmaa. Kirjassa toistuvat teemat: rakkaus, matkalle lähtö ja myöhästyminen.

Vuonna 1994 ilmestyi toinen äidin ja tyttären yhteinen runokokoelma Puhu Minulle, linja on vielä avoin.

Keskitalon tuotanto käsittää 7 romaania, näytelmän ja 2 tyttären kanssa yhteistä runokokoelmaa.

Keskitalo palkittiin Valtion nuorisokirjailijapalkinnolla vuosina 1969 ja 1972 sekä Topelius-palkinnolla vuosina 1969 ja 1972. Anni Swanin mitalin hän sai vuonna 1973 ja Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan taidepalkinnon vuonna 1975.

Keskitalo kuoli pitkän sairauden jälkeen 18. helmikuuta vuonna 1999 Tampereella.

Margareta Keskitalo

Syntyi 30.4.1921 Pyhäjoella.

Kuoli 18.2.1999 Tampereella.

On asunut myös Raahessa, Oulussa ja Turussa.

Työura: toimittaja, kustannustoimittaja, kirjailija.

Vuonna 1969 ja vuonna 1972 Valtion nuorisokirjailijapalkinto

Vuonna 1969 ja vuonna 1972 Topelius-palkinto

Vuonna 1973 Anni Swan -mitali

Vuonna 1975 Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan taidepalkinto