• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Kirjailija Margareta Keskitalo toi yhteiskunta-aiheet nuortenkirjoihin. Hän kuvaa kirjoissaan muun muassa lapaluotolaisen työläisperheen arkea pula-aikana. Kuva: Leila Tanskasen albumista

Sukunimi:
Keskitalo

Etunimi:
Margareta

Elinaika:
1921-1999

Synnyinpaikka:
Pyhäjoki

Kuolinpaikka:
Tampere

Margareta Keskitalo (o.s. Martinmäki) syntyi Pyhäjoella 30.4.1921. Hän menetti äitinsä 4-vuotiaana ja sen jälkeen hänet sijoitettiin sukulaisten luo. Hän palasi kotiin 9-vuotiaana. Hän elätti itsensä piikatyttönä jo 12-vuotiaana. Runoja hän kirjoitti tytöstä asti. Ensimmäisen runonsa hän kirjoitti lastenlehti Pääskyseen alle 10-vuotiaana.

Keskitalo sai innostuksen kirjoittamiseen isältään Villeltä, joka kirjoitti oululaisiin työväenlehtiin ja avusti Raahen Seutua. Kirjoittaminen kuului aina luonnollisena osana Keskitalon elämään, sillä hänen puolisonsa Aarne Keskitalo (1920-1977) työskenteli Turun Päivälehden päätoimittajana. Leila-tytär on ammatiltaan toimittaja ja kirjoittaa runoja.

Lapsuus Lapaluodossa, sataman äärellä

Keskitalon lapsuuteen kuuluvat Lapaluodossa eletyt vuodet. Vuonna 1930 hänet kirjattiin oppilaaksi Lapaluodon kansakouluun.

Vaikka Keskitalon kirjat eivät ole suoraan omaelämäkerrallisia, useiden kirjojen miljööt tulevat hänen omasta elämästään. 1960-luvulla ilmestyneet kirjat Satamakylän serkukset (1960) ja Tyttö kuunarilaiturilla (1968) sijoittuvat 1930-luvun pula-aikaan. Molemmat teokset kuvaavat lapaluotolaisen työläisperheen tyttöä ja työläisperheen köyhää elämää. Kirjojen henkilöt elävät sataman ja sahamiljöön varjossa. Päähenkilöiden mielikuvitusta ruokkivat salaperäiset huvilat kummituksineen, paarlastikivet ja lautatarhan piilopaikat.

Tyttö kuunarilaiturilla -kirjan päähenkilö Hannamari kasvaa kirjassa kohtaamaan yhteiskunnan vaatimukset.

Kirjaa kiiteltiin siitä, että yhteiskunnalliset aiheet olivat viimeinkin selvästi esillä nuortenkirjallisuudessa, ja niitä oli käsitelty perin taitavasti. Myös Keskitalon kykyä punoa satu ja todellisuus yhteen ylistettiin.

Keskitalon romaaneissa elämä on armotonta ja ihmiset yksinäisiä. Tabut (1970) ja Liukuhihnaballadi (1971) käsittelivät nuorten ongelmia ja ongelmanuoria.

Nuortenkirjojen jälkeen hän kirjoitti aikuisten romaanin Tyly rakkaus (1973), jossa yrittäjänainen raivaa tiensä menestykseen ja rakkaudettoman elämän seurauksena sairastuu.

Työura lehtialalla ja kustannustoimittajana

Nuorena Keskitalo opiskeli Työväen akatemiassa Kauniaisissa vuosina 1943-44 ja suoritti opintoja myös Helsingissä Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa sanomalehtilinjalla. Hän toimi Helsingin Sanomien Oulun vt. aluetoimittajana sen jälkeen kun puoliso oli siirtynyt siltä paikalta toiseen työhön. Kustannustoimittajana oululaisessa Kolmiokirjassa hän työskenteli vuosikymmeniä, aina eläkkeelle jäämiseensä asti, 1970-luvun lopulle.

Runokirja yhdessä tyttären kanssa

Vuonna 1989 ilmestyi omakustanteena Margaretan ja Leila-tyttären yhteinen runokirja On aika peilin särkyä. Runot kuvaavat kahden eri-ikäisen ja erilaisessa elämäntilanteessa elävän naisen maailmaa. Kirjassa toistuvat teemat: rakkaus, matkalle lähtö ja myöhästyminen.

Vuonna 1994 ilmestyi toinen äidin ja tyttären yhteinen runokokoelma Puhu Minulle, linja on vielä avoin.

Keskitalon tuotanto käsittää 7 romaania, näytelmän ja 2 tyttären kanssa yhteistä runokokoelmaa.

Keskitalo palkittiin Valtion nuorisokirjailijapalkinnolla vuosina 1969 ja 1972 sekä Topelius-palkinnolla vuosina 1969 ja 1972. Anni Swanin mitalin hän sai vuonna 1973 ja Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan taidepalkinnon vuonna 1975.

Keskitalo kuoli pitkän sairauden jälkeen 18. helmikuuta vuonna 1999 Tampereella.

Margareta Keskitalo

Syntyi 30.4.1921 Pyhäjoella.

Kuoli 18.2.1999 Tampereella.

On asunut myös Raahessa, Oulussa ja Turussa.

Työura: toimittaja, kustannustoimittaja, kirjailija.

Vuonna 1969 ja vuonna 1972 Valtion nuorisokirjailijapalkinto

Vuonna 1969 ja vuonna 1972 Topelius-palkinto

Vuonna 1973 Anni Swan -mitali

Vuonna 1975 Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan taidepalkinto

Kirjoittaja

Kirsti Vähäkangas

Lisätietoja

Juttu on julkaistu kaupunkilehti Raahelaisessa 1.5.2021.

Lähteet

 

Asta Virtanen: Raahe ja raahelaisuus kirjallisuudessa/Opaskurssin 1999-2000 kurssitutkielma, Teuvo Virtanen: Yleissuomalainen Lapaluoto, Asta Kemi: jutut Pyhäjokiseudussa 7.11.1989, Susanna Pakkanen: juttu Helsingin Sanomissa 28.2.1999, kirjasampo.fi, wikipedia.org, Leila Tanskaselta saadut tiedot

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Journalistit, Naisten Ääni, Raahen seudun naisia, Sivistystä ja tiedettä, Taidetta ja kulttuuria, Työelämä

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT