” Eilen kuoli täällä rouva Ilmi Hallsten (Hallstén) o.s. Bergroth, vaikean sairauden jälkeen. Hänessä meni manan majoille yksi maamme merkkinaisia, joka kauniilla tavalla vaali naisliikkeemme uranuurtajien perintöä ja joka itse vuosikymmenien ajan taidolla, uhrautuvaisuudella ja koko sydämensä lämmöllä toimi Suomen Naisyhdistyksen johdossa. Myöskin yhteiskunnallisena toimihenkilönä ja nuorisonkasvattajana hän suoritti merkittävän elämäntyön.”
Muistokirjoitus, Uusi Suomi, 5.1.1936.

Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja

Ilmi Hallstén oli läheinen ystävä Suomen Naisyhdistyksen perustajiin kuuluvan Aleksandra Gripenbergin (1857-1913) kanssa. Suomen Naisyhdistys tuli merkitsemään Ilmi Hallsténille hyvin paljon. Ilmi toimi pari vuotta yhdistyksen sihteerinä, sitten vuodesta 1906 varapuheenjohtajana ja vuonna 1914 hänet valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Yli parikymmentä vuotta Ilmi Hallstén toimi Suomen vanhimman naisjärjestön puheenjohtajana. Hän edusti suomalaisia naisia myös kansainvälisissä kongresseissa puheenjohtajan ominaisuudessa.
Ilmi Hallstén oli hyvä kirjoittaja sekä puhuja ja esitelmänpitäjä. Hän toimitti ja suureksi osaksi itse kirjoitti Suomen Naisyhdistyksen 40-vuotisjuhlajulkaisun Uranuurtajanaisia. Yli kolmenkymmenen vuoden ajan hän oli aktiivisesti mukana kokouksissa ja päätöksenteossa. Yhdistyksen aloitteet olivat hyvin harkittuja ja pitkälle mietittyjä. Ilmi Hallstén on Suomen Naisyhdistyksen kunniapuheenjohtaja.
Yhdistykselle perustettiin Ilmi Hallstenin nimeä kantava rahasto hänen täytettyään 70 vuotta. Sen korkovaroista jaettiin apurahoja naisille, jotka valmistautuvat yhteiskunnalliseen huoltotyöhön tai jotka toimivat sillä alalla.

Ilmi Hallstén kuoli vaikean sairauden jälkeen kirurgisessa sairaalassa 4.1.1936. Poismennyttä jäi laajan ystäväpiirin lisäksi suremaan puoliso, kanslianeuvos Onni Hallstén, tytär, poika, miniä ja kolme lastenlasta.

Tammikuun 10. päivänä vuonna 1936 tohtori Paavo Virkkunen toimitti Ilmi Hallsténin ruumiinsiunauksen Hietaniemen kappelissa. Musta arkku oli koristettu valkeilla calloilla ja kieloilla. Maan naisjärjestöt Suomen Naisyhdistys mukaan lukien osoittivat kiitollisuutta ja kaipausta entiselle puheenjohtajalleen Ilmi Hallsténille. Suomen Naisyhdistys päätti kunnioittaa Ilmi Hallsténin muistoa viettämällä vuosikokoustaan helmikuun 20. päivänä muistojuhlanaan.

Naisten Äänessä nro 1-2 vuodelta 1936 kirjoittaa Suomalaisen Naisliiton entinen puheenjohtaja Hilja Vilkemaa seuraavasti: ” Talvisen iltapäivän harmaudessa putoilevat hiljaa hiutaleet yli kukkaisen kummun. Rauhallisena ja avarana leviää ympärillä vainajien puisto. Kappelin kellojen kaiku kantautuu kohti kaukaista taivaanrantaa. Hartaan äänettömänä on tumma väkijoukko seisonut avoimen haudan ääressä. Hiljaa ovat sanattoman kaipauksen kukat pudonneet arkun kannelle. Ja komeat seppeleet ovat peittäneet kummun.”

Yhteiskunnallisen linjan perustaminen Helsingin Suomalaisessa Jatko-opistossa

Ilmi Hallstén opetti viransijaisena suomen kieltä ja kirjallisuutta Helsingin Suomalaisessa Jatko-opistossa kevätlukukautena 1905. Vuosina 1914-1925 hän toimi Jatko-opiston Pedagogisen Johtokunnan vakinaisena jäsenä. Hallsten painotti naisten osallistumista aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Naisasiatyössä oli saavutettuja voittoja. Seuraavaksi piti rohkaista naisia kasvamaan itsenäisiksi persooniksi mm. sivistyksen keinoin. Ja tähän tarvittiin tietoa, jota sai kouluttautumalla. Naisten valtiolliset ja kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet vaativat yhteiskunnallisia tietoja.

Miksi Ilmi Hallsten perusti yhteiskunnallisen linjan Jatko-opistoon? Alla vastaus Ilmi Hallstenille tehtyyn kysymykseen: ” Nykyajan kipeimpiä ja vaativimpia tehtäviä kaikissa sivistysmaissa on yhteiskunnallisten kysymyksien ratkaisu. Suurteollisuuden, koneiden, sähkön ynnä muiden mullistavien uudistusten aikakaudella ovat elämän ehdot suuresti muuttuneet, rikkaille karttunut rikkauksia ja vastaavassa määrässä on inhimillinen kurjuus elämän varjopuolella kärjistynyt.”
Idean linjan perustamisesta Ilmi Hallsten sai kongressimatkallaan Berliinissä vuonna 1912. Hän kävi Berlinin Soziale Frauenschulessa, jossa nuoret naiset saivat tieteellisen ja käytännöllisen valmistuksen jollekin yhteiskunnalliselle työalalle. Valtiolta ja kunnilta ei uuden oppilaitoksen perustamiseen liiennyt varoja Suomessa, elettiinhän venäläistä sortoaikaa.

Oppilaitoksen opettajat innostuivat uuden linjan perustamisesta. Ilmi Hallstén laati ehdotuksen, joka sitten jätettiin Pedagogiselle Johtokunnalle ja hyväksyttiinhän se. Yksityiskohtainen yhteiskunnallisen linjan ohjelma lähetettiin kouluylihallitukselle ja suostumus otettiin hyvillä mielin vastaan. Syksyllä 1915 Yhteiskunnallinen Linja aloitti toimintansa Opettajatarlinjan rinnalla. Ilmi Hallsten opetti sosiaalitietoa ”sosialitietoa”, joka käsitteli naisten yhteiskunnallisia tehtäviä. Opiskelijat työllistyivät mm. lastensuojelualalle, jotkut tehdaskeskuksiin naistyöläisten keskuuteen.

Lapsuus ja nuoruus

Ilmi Lovisa (Ilmi Louise) Hallstén o.s. Bergroth syntyi Ahvenanmaalla Föglön saarella 25.12.1862. Hänen isänsä  oli Ruoveden pappilassa syntynyt rovasti Karl Selim Fritiof Bergroth (1832-1900) ja äitinsä Christiana Strömberg (1832-1902). Ilmillä oli viisi sisarusta: Frans Edvin, Ina Elisabet, Irene Olivia, Selim Mikael ja Karl Kristian. Perhe oli ruotsinkielinen.
Ilmi Bergrothin isä ei ollut varakkaasta kodista.  Ilmin isoäiti, Ebba Lovisa Cajanus, jäi leskeksi viiden lapsen kanssa vanhimman Karl Selimin ollessa yhdeksänvuotias. Köyhyys johtui takauksesta, jonka Ilmin isoisä oli aiheuttanut. Mutta Ebba Lovisa oli tarmokas nainen, muutti Vaasaan ja piti täysihoitolaisia ja antoi ranskan kielen tunteja.
Ilmin äiti Christiana, joka oli syntynyt parooni Rehbinderin omistamassa Kallisten kartanossa Mynämäellä, sai voimakkaan uskonnollisen herätyksen rippikoulun jälkeen. Hän jäi nuorena täysorvoksi, joutui elättämään itsensä ja palvelemaan perheissä. Mynämäellä Ilmin isä ja äiti tutustuivat toisiinsa ja menivät naimisiin vuonna 1859.
Samana vuonna Karl Bergroth vihittiin papiksi Turussa. Luvian kappalaisen apulaisena toiminut Karl Selim nimitettiin Föglön vt. kirkkoherraksi 12.3.1862. Vuonna 1862 joulukuun 25. päivänä syntyi Ilmi Lovisa (Ilmi Louise) Föglön saarella.
Vuonna 1870 perhe muutti Ahvenanmaalta Keuruulle. Keuruulle oli perustettu aikaisemmin kansakoulu ja sinne jo lukutaitoinen Ilmi pääsi oppimaan laskentoa ja kirjoittamista. Vanhemmat halusivat kouluttaa kaikki lapset. Jo 8-vuotiaana Ilmi muutti Helsinkiin isoäitinsä luokse ja alkoi käydä Mia Sahlbergin ruotsalaista tyttökoulua.

Ruotsinkielisen Ilmi Hallsténin yksi elämänsä tärkeimmistä harrastuksista oli suomen kielen oppiminen ja opettaminen. Hän alkoi opiskella suomen kieltä omin päin, käänsi mm. Maamme-kirjaa itselleen ja alkoi opettaa suomea Mia Sahlbergin koulussa. Näin Ilmista tuli opettaja jo ennen opettajaksi valmistuttuaan. Suomen kielen opinnot jatkuivat myöhemmin yliopistossa ja keväällä 1888 Ilmi suoritti suomen kielessä ja -kirjallisuudessa ensimmäisen osan laudaturarvosanaa.

Avioliitto Onni Hallsténin kanssa

Ilmi Bergroth vihittiin avioliittoon Vaasassa syntyneen matematiikan ja fysiikan opettajan Gustaf Onni Immanuel Hallsténin (Hallsten) kanssa vuonna 1892. Ilmi jatkoi työelämässä myös koko avioliiton ajan. Tämä oli poikkeuksellista tuona aikana. He saivat kaksi lasta: Armi Hallstén-Kallia (1897-1956) ja Rauno Gustaf Ilmari Kallia ent. Hallstén (1901-1948). Armista tuli järjestöjohtaja ja Raunosta varatuomari ja IKL:n kansanedustaja. Kaikki perheen jäsenet osallistuivat aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan merkittävillä ja näkyvillä paikoilla.
Olli Hallstén toimi Säätyvaltiopäivien pappissäädyn jäsenenä valtiopäivillä 1899-1900, Suomalaisen Puolueen kansanedustajana 1.8.1908–28.2.1910 ja 1.2.1911–31.10.1917 Uudenmaan vaalipiiristä. Hänestä tuli suomalaisen sosiaalivakuutuksen kehittäjä ja sosiaalipoliitikko. Hän sai kanslianeuvoksen arvon vuonna 1925.

Koulutus:

Ilmi Hallstén valmistui Sahlbergin tyttökoulusta vuonna 1878 ja Helsingin Suomalaisesta Jatko-opistosta 1881. Suoritti yliopistossa suomen kielen ja kirjallisuuden tutkinnon.

Kansanedustaja:

Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä 1.4.1919–4.9.1922 Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä, lakivaliokunnan jäsen.

Työura:

Sahlbergin ruotsalaisen tyttökoulun suomen kielen opettaja 1879-1890
Sahlbergin ruotsalaisen tyttökoulun johtaja 1889-1890
Lyceum för gossar och flickor -koulun suomen kielen opettaja 1891-1893
Nya svenska samskolanin opettaja 1891-1902
Nya svenska flickskolanin opettaja 1909-1932
Helsingin suomalaisen yhteiskoulun opettaja 1901-1905
Helsingin Suomalaisen Jatko-opiston alkeisopetuksen opetusharjoituksen valvoja ja                           Yhteiskunnallisen Linjan opettaja 1915-1925
Helsingin Suomalaisen Jatko-opiston opettaja 1905-1925

Muut luottamustehtävät:
Kokoomuksen Naisten Liitto, pj, 1922-1924
Kokoomuksen naisvaliokunnan jäsen, 1918-1924
Suomen Naisyhdistys, pj, 1914-1935
Suomen Naisyhdistys, vpj, 1906-1914
Suomen Naisyhdistys, sihteeri, 1904-1906
Helsingin käsityökoulun johtokunta, pj
Helsingin seminaarin johtokunta, pj
Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton työvaliokunta, vpj, 1920-1929
Helsingin Suomalaisen Jatko-opiston johtokunta, 1914-1925
Kansainvälisen naisliiton sanomalehtikomitea, suomalainen jäsen, 1911-1932

Julkaisuja:

Kodin sanasto (yhdessä Lilli Liliuksen kanssa 1896), La situation de la femme en Finlande (1924, myös engl. ja saks.). Toimitti ja suureksi osaksi kirjoitti teoksen Uranuurtajanaisia (1924) ja Puoli vuosisataa naisasiatyötä (1934), Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun matrikkeli