• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki

Alma Moisala muistetaan runoistaan ja tarinoistaan

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71


Alma Moisala teki upeita pahkatöitä, jotka vaativat paljon aikaa. Kuva: Vuokko Moisalan albumista

Sukunimi

Moisala

Etunimi

Alma

Synnyinvuosi

1922

Synnyinpaikka

Pyhäjoki

Kuolinvuosi

2011

Kuolinpaikka

Pyhäjoki

– En ole sen arvoinen, enkä pituinen, mutta otan nöyryydellä vastaan sen, mitä minulle annetaan, sanoi Alma Moisala Pyhäjoen Kuulumiset -lehden haastattelussa saatuaan Pauha-Maija-tittelin vuonna 2007.

Almalle meri oli tärkeä. Hänen mielestään meressä kaikkein kauneinta oli se, että näkee kauas ulapalle. Pauha-sanasta tulee mieleen meren läheisyys. Pauha on vanha pyhäjokinen sana ja se tarkoittaa silakkamatalikkoa. Pauhalla käytiin pauhaveneellä ja sieltä saatiin runsaimmat saaliit.

Lapsuus meren äärellä

Alma Maria (o.s. Pietilä) syntyi Parhalahdella 21.10.1922 ja vietti lapsuutensa maalla meren äärellä. Rippikouluikäisenä hän lähti töihin Hämeenlinnaan. Sodan alettua hän siirtyi Helsinkiin, jossa työskenteli käsilaukkutehtaassa viisi vuotta.

Sotavuosien jälkeen hän purjehti avioliiton satamaan Eino Moisalan kanssa. Pariskunta asettui asumaan Einon kotitilalle Pyhännälle. Kun Alman vanhemmat muuttivat Raaheen 1950-luvun alussa, Moisalat ottivat Alman kotitilan haltuunsa ja Alma pääsi takaisin meren äärelle. Parhalahdelta poissa ollessa hänellä oli kova ikävä merta.

Pientilan emännän työt ja kolmen lapsen hoito täyttivät nuoren Alman elämän. Lehmiä oli kolme: Palmu, Ruusu ja Lumikki. Pientila tuotti perheelle peruselintarvikkeet.

Käsistään kätevä Alma ompeli kyläläisille. Naiset ompeluttivat leninkejä, miehet kavennuttivat housunlahkeita kuten muoti vaati. Niilo-veljen tytöt olivat hänellä ompeluopissa.

Eino kävi työssä Ruona Oy:ssä ja Raahe Oy:ssä. Hän oli innokas kalamies. Kalakavereita löytyi Alman laajasta Pietilän suvusta.

Pahka- ja tuohityöt harrastuksena

Kun Almalla oli vanhemmalla iällä luppoaikaa, hän ryhtyi harrastamaan pahka- ja tuohitöitä. Hän on kertonut, että tuohi ja nahka ovat melkein samanlaisia käsiteltäviä. Työkokemuksesta käsilaukkutehtaassa oli hyötyä tuohen käsittelyssä. Lisäksi hän sai arvokkaita ohjeita mieheltään Einolta ja pojaltaan Allanilta. Tuohi- ja pahkatöiden valmistaminen on suuritöistä ja aikaa vievää puuhaa.

– Esimerkiksi kauniiden raitapahkapöytien valmistukseen tarvittava pahka kasvaa maan alla, ja aina ei tiedä, missä raidassa on pahka, Alma selvitti vuonna 2002 antamassaan haastattelussa.

Töissään hän käytti mahdollisimman paljon vanhoja työtapoja, kuten tuohisalpaa, jossa tuohikappaleet yhdistetään ilman liimoja.

Alma kirjoitti ja runoili kotiseutuaiheista

Alma muistetaan erityisesti runoilijana ja kirjailijana. Rakas harrastus alkoi jo nuorena ja monenlaista tekstiä hän ehti elämänsä aikana tuottaa.

Erityisesti Pyhäjoella muistetaan vuonna 1983 omakustanteena ilmestynyt Alman kirjoittama näytelmä Se suuri Kalansaalis. Sisältö perustuu vanhoihin kansantapoihin ja uskomuksiin.

Hän oli pitkän linja kotiseutuaktivisti ja kotiseutuaiheisten tarinoiden kirjoittaja. Hänen tekemänsä työ Pyhäjoen perinnekulttuurin hyväksi oli vapaaehtoista ja pyyteetöntä.

Hänen runojaan ja kotiseutuaiheisia artikkeleitaan on julkaistu muun muassa Raahelaisessa. Hän oli mukana myös useassa harrastajakirjoittaja-antologioissa: Pieni pysäkki (Raahen työväenopisto, 1988), Arki hengittää (Kansalaisopiston kirjoittajapiiri, 1994) ja Kirjoittajakaravaani (Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajat, 2000).

Hän keräsi murresanoja ja sananparsia osallistuen Museoviraston ja Kansanrunousarkiston keräyksiin.

Alma Moisala jäi leskeksi vuonna 1992. Hän kuoli vuonna 2011.

Alma Maria Moisala, o.s. Pietilä

Syntyi 21.10.1922, kuoli 15.12.2011 Parhalahdella (=Pyhäjoella).

4.5.1947 vihittiin Eino Moisalan (s. 1924 k. 1992) kanssa

Lapset: Vuokko, Allan ja Rainer

Vuonna 1947 Moisalat pitivät kahvilaa Siniluodossa.

1950-luvulla perhe muutti Alman kotitilalle Parhalahdelle.

Hanhikivellä sijainnut Pietilän suvun kalastajamökki oli tärkeä paikka.

Vuonna 1983 ilmestyi Suuri Kalansaalis –näytelmä.

Alma Moisala kirjoitti runoja, artikkeleita, näytelmiä.

Hän keräsi murresanoja ja sananparsia.

Hän teki tuohi- ja pahkatöitä.

Vuonna 2007 sai Pauha-Maija-tittelin.

Kirjoittaja

Kirsti Vähäkangas

Lisätietoja

Juttu on julkaistu kaupunkilehti Raahelaisessa 21.10.2022.

Lähteet

Kaisa Salmu: artikkeli Pyhäjoen Kuulumisissa 16.10.2002, Heli Rautio: artikkeli Pyhäjoen Kuulumisissa 4.7.2007, Vuokko Moisalalta saadut tiedot 

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naiselämää maaseudulla, Naisten Ääni, Raahen seudun naisia, Taidetta ja kulttuuria

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry Aurorankatu 17 a 11 00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

 

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT