Alli Margit Reinilä (o.s. Hassi 1916-1988), Maria Hassin kuopus, eli suurimman osan elämästään Raahessa.

Pienenä orvoksi

Alli oli vähän yli puolitoistavuotias äidin menehtyessä keuhkotautiin. Äidistään hänelle jäi muisto, josta hän kertoo itse: ”Eräänä yönä herätin kaikki katsomaan lännenpuoleisesta ikkunasta äitiä, joka on taivaassa. Muut eivät nähneet mitään, mutta minä näin Jumalan ja äidin, kaksi kultaista hahmoa kuin rintakuvat, taivaanrannalla Yläkosken kohdalla. Läpi elämäni tämä näky on merkinnyt minulle äitiä.”

Lapsuuden leikeistä Alli kertoo: ”Unohtumattomimmat leikkini leikin ikäiseni Kuokkalan Annen kanssa Hassin koskella. Rannalla vesi virtasi lepänjuurien ja kivien välissä suurempina ja pienempinä puroina. Ne olivat meidän jokia. Milloinkaan emme kyllästyneet savileipien leipomiseen.”

Kotitalousneuvojana ja lottana

Vuosina 1923-33 Alli kävi Hassinkylän koulua 6 vuotta ja 5 luokkaa Jämsän yhteiskoulua. Vuosina 1934-37 hän kävi Haapaveden emäntäkoulua ja kotitalousneuvojakurssin Orimattilan kotitalousopettajaopistossa. Vuosina 1937-39 Alli toimi eri kunnissa ja kylissä kiertävänä kotitalousneuvojana.

Talvisodassa hän oli ilmavalvontalottana Jämsän Matkusvuoren näkötornissa sekä vuosina 1940-42 muonituslottana Uhtualla tutustuen  Ruokolahdella raahelaiseen upseeriin Yrjö Reinilään.

Perhe ja 5 lasta Yrjö Reinilän kanssa

Alli kihlautui Yrjö Reinilän kanssa 1941 ja häät vietettiin Hassissa 15.2.1942. Matin syntymän lähestyessä Alli muutti Raaheen appivanhempien piharakennukseen Yrjön ollessa rintamalla. Alli ja Yrjö saivat 5 lasta: Matti 1943, Marjatta 1945, Anna-Liisa 1947, Heli Mirjami 1950, Eeva Inkeri 1951.

Nuori perhe asui ensin vuokralla. Vuonna 1951 valmistui Lukiokadulle Yrjön rakennuttama pienkerrostalo, josta muutettiin vuonna 1965 merikapteeni Soveliuksen puutaloon Rantakadulle. Allin sydän oli jäänyt Hämeeseen ja toivo paluusta sammui, kun Lukiokadun rakennus alkoi nousta. Rantakadulle muutto merkitsi Allille vihdoinkin kotiutumista tuuliseen merikaupunkiin Raaheen. Ison puutarhan ja kasvimaan hoidossa, kukkaistutusten suunnittelussa maalaistalon tytär pääsi yhteen mielipuuhaansa.

Käsityötä, kulttuuria ja Raahen kehittämistä

Suomalaisen käsityön sekä kansanperinteen vaaliminen oli lähellä Allin sydäntä. Hän toimi sekä Sofia Lybeckerin vuonna 1844 perustaman tyttöjen Käsityökoulun että Kalevalaisten Naisten johtokunnassa.

Rantakadulla Alli järjesti aittarakennukseen oman kutomistuvan, jossa oli aina matto tekeillä.

Vaativammat kutomistyöt, poppanat, ponchot ym. Alli kutoi Raaheen perustetulla käsitöiden neuvonta-asemalla. Hänellä oli hyvä värisilmä ja sommittelutaito. Tämä näkyi myös kodin sisustamisessa aivan alusta asti.

Avioliiton alkuaikoina nuoripari lauloi mielellään duettoja ja kuorossa Alli kävi useampia vuosia. Emil-isältään hän peri tanssitaidon ja -halun osana musikaalisuutta. Kirjallisuus merkitsi paljon Allille. Hän etsi lukemiselle aikaa, seurasi kirja-arvosteluja ja ohjasi myös lapset sen pariin iltasatujen ja kirjalahjojen avulla. Merkittävä oli Allin tuki miehensä rinnalla tämän taistellessa oman kotiseutunsa kehittämisen hyväksi.

Suuren surun toi kahden lapsen kuolema nuorina aikuisina. Oman lähdön lähestyminen ei pelottanut; päällimmäisenä oli kiitollisuus rikkaasta elämästä.

Koonnut Marjatta Ziegler (tytär) 2014.