Maria Lallukka, omaa sukua Jääskeläinen, syntyi Räisälän Siirlahdessa vuonna 1858, missä hänen vanhempansa Matti ja Valpuri Jääskeläinen omistivat kestikievaritalon. Jääskeläisen kestikievarissa nuori Juho Lallukka tutustui Mariaan, ja tutustuminen johti avioliittoon vuonna 1878.Marialle kuului isän kuoltua perintönä osuus Jääskeläisen talosta, ja niinpä hänen äitinsä ja tämän toinen aviomies halusivat lunastaa tyttären osuuden. Tämä sopi nuorille, ja rahat saatuaan he pian suuntasivat tiensä Käkisalmeen. Paljolti Marian perintörahojen turvin Juho Lallukka perusti ensimmäisen kauppaliikkeensä Käkisalmeen, ja näin hänen liikemiesuransa varsinaisesti pääsi vauhtiin.
Maria Lallukka seisoi tasavertaisena miehensä rinnalla tämän moninaisissa pyrkimyksissä. Kansansivistystyö oli Mariankin sydäntä lähellä, ja niinpä hän suhtautui esimerkiksi Räisälän kansanopiston perustamishankkeeseen ja opiston työn tukemiseen samoin kuin Siirlahden kansakoulun avustamiseen erittäin myötämielisesti.
Nykysuomalaiset tuntevat Lallukat kulttuurimme mesenaatteina. Juho Lallukka totesi itse, että ”mie ja miu virmain on noussiet voa suomalaisuuve oattee avul”, ja kansallisen kulttuurin tukemisesta tulikin näiden lapsettomien puolisoiden tärkein kiinnostuksen kohde. Jo eläessään he tukivat huomattavasti kulttuuria ja kansansivistystyötä, mutta heidän suurimmat lahjoituksensa tulivat testamentteina.
Keskinäisessä testamentissaan puolisot määräsivät merkittävän summan taiteilijoille tarkoitetun talon rakentamiseen. Näillä varoilla rakennettiin vuonna 1933 Helsinkiin Hesperiankadun varrelle Lallukan taiteilijakoti.
Juho Lallukan kuoltua 1.12.1913 Maria Lallukasta tuli Lallukan tukkukaupan johtaja, jonka tehtävän hän hoiti taitavasti. Omaisuus karttui niin runsaaksi, että hän katsoi parhaaksi muuttaa keskinäistä testamenttia omalta osaltaan lisäämällä jälkisäädöksessä olleiden legaattien määrää parillakymmenellä. Puolet omasta osuudestaan hän määräsi Viipurin kaupunginkirjaston perustamiseen. Kaupungin osuudeksi vuonna 1935 valmistuneen Alvar Aallon tunnetun työn toteuttamisessa jäikin näin vain kolmasosa rakennuskustannuksista.
Maria Lallukka kuoli vuonna 1923. Viipurin Ristimäen hautausmaalta Lappeenrannan hautausmaalle siirretty vaikuttava muistomerkki kertoo omalla tavallaan tarinan vaatimattomista oloista lähteneistä, taloudellisesti menestyneistä ihmisistä, jotka halusivat jakaa menestyksensä hedelmät takaisin suomalaisille tukemalla lahjoituksillaan kansallista kulttuuriamme.
Kirjoittaja
Maija-Liisa Varila
Lisätietoja
Kirjoittaja Maija-Liisa Varila (1939 - 2017)
Lähteet
Teksti on ilmestynyt kirjassa Siirlahti aikojen saatossa, toim. Antti Kuisma, Saarijärvi 2011.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.