Bertha Enwald (1871-1957) on neljäs arkkitehdiksi valmistunut suomalainen nainen. Suurimman osan työelämästään hän toimi piirustuksen opettajana, koska naisarkkitehtien oli vaikeaa saada työtä alalta, johon oli saatu ammattipätevyys.
Lapsuus Savonlinnassa ja arkkitehtiopinnot
Bertha Katarina Enwald syntyi Parikkalassa vuonna 1871. Bertha syntyi kymmenlapsiseen perheeseen. Isä oli Savonlinnan piirilääkäri ja nimeltään Kurt Wilhelm Enwald (1832-1909) ja äidin nimi oli Johanna Augusta Walle (1840-1926).
Bertha pääsi ylioppilaaksi Savonlinnan ruotsalaisesta tyttökoulusta (Fruntimmersskolan i Nyslott) vuonna 1887. Hän opiskeli erivapaudella ylimääräisenä oppilaana Polyteknillisen opiston arkkitehtilinjalla vuosina 1890-1894. Hänen opiskelutovereitaan olivat mm. Wivi Lönn ja Albertina Östman. Valmistuttuaan Bertha oli Suomen neljäs naisarkkitehti. Kymmenen vuotta myöhemmin hän sai päästötodistuksen Helsingin käsityökoulun opettajaosastolta.
Työ arkkitehtina
Bertha Enwaldin ura arkkitehtinä kesti vain kymmenen vuotta. Hän työskenteli arkkitehtitoimistoissa kotikaupungissaan Savonlinnassa, Kuopiossa Eskil Hinderssonin ja Leander Ikosen toimistoissa, Pietarissa ja Tartossa ja sai patentin laitteelle, joka helpottaa perspektiivipiirustusta.
Hän teki myös itsenäisiä rakennussuunnitelmia. Vuonna 1897 hän piirsi apteekkari Nevanderin talon Kuopion Kauppakadulle sekä yksikerroksisen asuintalon Kuningattaren kadulle. Enwaldin luonnoskirjaan tekemät pienet huvilaharjoitelmat vuodelta 1898 kertovat kiinnostuksesta puuarkkitehtuuriin.
Vuonna 1897 Enwald teki Nurmeksen kirkon täydentävät mittauspiirustukset. Uusgottilaista tyyliä edustavan Nurmeksen kirkon rakentaminen oli viivästynyt, koska rakentamista johtanut arkkitehti Frithiof Mieritz sai syksyllä 1895 töitä Venäjältä. Rakennusmestari J. Westerlundin piirtämää kirkkoa oli rakennettaessa jouduttu muuttamaan. Bertha Enwaldin piirustuksissa nähdään sitten kirkon lopullinen asu.
Bertha Enwald haki huhtikuussa 1898 piirtäjän paikkaa Pietarista J.F. Huurin toimistosta, jota johti arkkitehti Frithiof Mieritz. Saksassa opiskellut ja Suomessa unohdettu arkkitehti Frithiof Mieritz toimi arkkitehtinä ja rakentajana Suomessa vuodesta 1883 vuoteen 1895 ja tämän jälkeen Pietarissa vuoteen 1915. Pietarin seudulle suunniteltiin puurakennuksia, mm. huviloita Raivolaan ja Kuokkalaan.
Vuosina 1900-1901 Bertha Enwald oli töissä arkkitehti Reinhold Guleken toimistossa Tartossa, mutta palasi 1902 takaisin Pietariin Mieritzin arkkitehtitoimistoon. Työtahti oli kesällä tiivis, mutta myöhemmin tilaukset harvenivat. Syksyllä 1902 Bertha Enwald palasi Suomeen toipumaan työn rasituksista eikä enää palannut Pietariin.
Piirustuksen opettajana
Naisarkkitehdin työ piirtäjänä ei vastannut arkkitehdin koulutusta ja oman toimiston perustaminen tuntui mahdottomalta. Bertha Enwald päätti vaihtaa ammattia ja kouluttautui piirustuksen ja käsitöiden opettajaksi. Vuonna 1904 hän valmistui Helsingin käsityökoulun opettajaosastolta ja lisäksi hän suoritti kasvatusopin tutkinnon 1918.
Bertha Enwald teki opintomatkoja Hollantiin, Sveitsiin ja Saksaan. Vuonna 1906 hän alkoi työskennellä piirustuksen opettaja Savonlinnassa. Vuonna 1909 hän tuli Poriin ruotsalaisen yhteiskoulun opettajaksi toimien samalla tyttöjen ammattikoulussa ja poikain ammattikoulussa opettajana. Porin tyttölyseoon hänet valittiin vuonna 1925 piirustuksen, muovailun ja kaunokirjoituksen opettajaksi. Eläkkeelle Bertha Enwald jäi vuonna 1938.
Arkkitehdin työtään hän ei kokonaan jättänyt. Sukulaisille hän piirsi hirsihuviloita kesäasunnoiksi. Lisäksi hän suunnitteli kansallisromanttisia huonekaluja ja paikalliselle taidetakomolle erilaisia malleja, muun muassa kynttilänjalkoja sekä tuuliviirejä.
Bertha teki myös maalauksia, joita on esillä Enwald-museossa Liperissä. Se on kotimuseo, joka esittelee Berthan veljen opetusneuvos Brynolf Enwaldin ja tämän puolison Signen virkamieskotia. https://www.liperi-seura.fi/penttilan-museoalue/enwald-kotimuseo/.
Eläkepäiviään Bertha Enwald vietti Huittisten Lauttakylässä, jossa asui hänen kunnanlääkärinä toiminut veljensä Harald Enwald.
Arkkitehtuurimuseossa on lukuisia Bertha Enwaldin arkkitehtuuriopintoihin liittyviä piirustuksia.
Päivi Hovi-Wasastjerna on kirjoittanut teoksen Bertha Enwald Uraa uurtamassa, joka ilmestyi vuonna 2022. Teoksessa on mm. Berthan ja suvun kesken käytyä vilkasta kirjeenvaihtoa, jossa Bertha purkaa milloin ilojaan, milloin murheitaan.
Bertha Enwald kuoli Huittisissa vuonna 1957 ja on haudattuna Talvisalon Hautausmaalle Savonlinnaan.
Kirjoittaja
Raili Ilola
Lähteet
Tiirakari, Leeni: Suomen naisen vuosisadat. [4], Tiennäyttäjät. Utrio, Kaari [päätoimittaja]; Tiirakari, Leeni ; Savikko, Sari. Tammi 2005.
https://www.karjalanliitto.fi/
https://www.nurmeksenseurakunta.fi
Satakunnan Kansa 10.4.1931 no 81
Uusi Aika 2.6.1938 no 65
https://www.mfa.fi/kokoelmat/arkkitehdit/bertha-enwald/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bertha_Enwald
geni.com
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.