• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Vappuna 1938 otettu kuva seminaarin II luokan kuorosta. Kuva: Raahen museo.

Seminaarialueen rakennukset on suunnitellut arkkitehti Walter Pólon. Kuvassa opettajakokelaita ja mallikoululaisia (harjoituskoulun oppilaita) seminaarin pihalla. Kuva: Raahen museo

Sukunimi:
Lehtonen

Etunimi:
Helmi

Elinaika:
1909-1990

Synnyinpaikka:
Siikajoki

Kuolinpaikka:
Helsinki

”Helmi Lehtonen oli kansakoulun- ja musiikinopettaja. Musiikki oli hänen kiinnostuksenkohteensa jo Raahen opettajaseminaarissa, jossa hän johti seminaariopiskelijoiden kuoroa.” (Välimäki)

Siikajoelta kotoisin

Helmi Martta Helena Lehtonen (o.s. Kivimäki) syntyi Siikajoella 8.5.1909. Siikajoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa. Siikajoki erotettiin vuonna 1868 omaksi pitäjäksi. Asukasluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nyt (v. 2025) kunnassa asuu noin 5.000 ihmistä.

Helmin vanhemmat olivat Heikki (1874–1938) ja Anni (o.s. Tyyskä) Kivimäki. Heikki hiihti nuorena miehenä kilpaa. Aamulehti kirjoitti vuonna 1897, että Pietarin kilpahiihtoihin 14.3. osallistui 12 suomalaista miestä, yksi heistä oli Heikki Kivimäki Siikajoelta.

Vuonna 1907 Heikki otti vastaan sanomalehti Kansan Tahdon tilauksia Siikajoen alueelta. Vuonna 1910 hän välitti vaaliotteita muilla paikkakunnilla oleville Siikajoen Karinkannassa.

Vuonna 1920 Heikki Kivimäki perheineen muutti Raaheen. Raahen Seutu uutisoi: ”Tehdyllä kauppakirjalla on insinöörin rouwa Betty Krohn myynyt omistamansa talon 9:ssä kaup osassa palstatilallinen Heikki Kiwimäelle Siikajoelta, kauppahinta tuntematon.”

Suomessa oli voimassa kieltolaki vuosina 1919–1932 eikä alkoholijuomia saanut myydä tai itse valmistaa. Raahen Seudussa kerrottiin vuonna 1921: ”Viinanmyynnistä oli syytteessä työmies Heikki Kiwimäki Siikajoelta Alapään kylästä. Wastaaja tuomittiin jatketusta wiinan myynnistä maksamaan sakkoja 1,000, mk. K. oli myynyt pontikkaa muutamille miehille Raahessa.” Alkon myymälä avattiin Raahessa vuonna 1932.

Raahen seminaarin kautta musiikin pariin

Helmi Kivimäki opiskeli vuonna 1896 perustetussa Raahen seminaarissa vuosina 1929–1933. Seminaari antoi perusvalmiudet toimia kansakouluissa musiikinopettajana. Monet kansakoulunopettajiksi valmistuneet jatkoivat musiikin opiskelua ja kehittivät ammattitaitoaan esiintyvinä taiteilijoina ja kuorojohtajina. Anni Heiskari (Soini) opetti oppilaitoksessa musiikkia vuosina 1912–1942.

Helmi Kivimäki oli erityisen kiinnostunut musiikista opiskeluvuosinaan. Hän johti jo ennen valmistumistaan seminaarikokelaiden kuoroa, joka esiintyi Raahen seudun opettajayhdistyksen vuosikokouksessa keväällä 1933.

Raahen seminaarissa järjestettiin lukuvuoden päättäjäiset kesäkuussa 1933. Tilaisuudessa esiintyi oppilaskuoro kokelas Helmi Kivimäen johdolla. Lisäksi oppilaat esittivät soittoa. Seminaarinjohtaja Väinö Helle piti jäähyväispuheen sekä jakoi päästötodistukset 29 opettajakokelaalle, joiden joukossa oli Helmi Martta Helena Kivimäki Raahesta.

”Opettajantöidensä lomassa hän jatkoi opintoja Sibelius-Akatemiassa opiskellen pianonsoittoa Alice Furuhjelmin ja yksinlaulua Mauno Tammisen johdolla vuodet 1942–1946. Lisäksi hän opiskeli laulu- ja kuoropedagogiikkaa.” (Välimäki)

Helmi oli naimisissa vuodesta 1940 alkaen everstiluutnantti Usko Lehtosen (1905–1973) kanssa. Hän kuoli 17.8.1990 Helsingissä.

Pienoisooppera Topsa Tonttu tohtorissa

”Lehtosen sävellyksistä tunnetaan vain pienoisooppera Topsa Tonttu tohtorissa (n. 1961), jota on esitetty kouluissa ja lastentapahtumissa ja esitetään edelleen. Se on lasten esitettäväksi tarkoitettu lyhyt musiikkinäytelmä, jonka Lehtonen sävelsi yhdessä kuoronjohtaja Urpo Jokisen kanssa ja johon hän myös kirjoitti tekstin. Topsa-tontun, tonttutohtorin ja apusisaren lisäksi rooleissa on joukko tonttuja sekä kuoro. Laulua säestää pianon, kahden viulun, sellon ja lyömäsoittimien muodostama pienyhtye.” (Välimäki)

”Helmi Lehtonen -nimisiä musisoivia opettajia on ollut useita. Emme ole kyenneet täysin varmistamaan, olemmeko päätelleet Topsa Tonttu tohtorissa -teoksen säveltäjän henkilöllisyyden oikein.” (Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik)

 

Kirjoittaja

Kirsti Vähäkangas

Lähteet

Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik: Sävelten tyttäret - Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle. SKS v. 2023. SV: Helmi Lehtonen. https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/ha.154. Viitattu 14.5.2025,
Siikajoki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Siikajoki. Muutettu 7.1.2025. Viitattu 14.5.205,
Aamulehti 17.3.1897 no 63,
Kansan Tahto 19.12.1907 no 293, 30.12.1907 no 299 ja 18.11.1910 no 267,
Raahen Seutu 29.7.1920 no 108, 26.1.1921 no 13, 8.3.1932 no 27, 21.3.1933 no 33, 16.6.1933 no 24,
Kieltolaki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kieltolaki_(Suomi).  Muutettu 5.4.2025. Viitattu 14.5.2025,
Liitto 30.6.1921 no 144,
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahen_seminaari. Muutettu 8.1.2024. Viitattu 14.5.2025,
Sari Salmela (toim.): Tuikkuja ja kynttilöitä – muistoja Raahen seminaarista vuosilta 1896–1971. Raahe-seura ry v. 1999

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naisten Ääni, Raahen seudun naisia, Sivistystä ja tiedettä, Taidetta ja kulttuuria, Työelämä

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT