”Helmi Lehtonen oli kansakoulun- ja musiikinopettaja. Musiikki oli hänen kiinnostuksenkohteensa jo Raahen opettajaseminaarissa, jossa hän johti seminaariopiskelijoiden kuoroa.” (Välimäki)
Siikajoelta kotoisin
Helmi Martta Helena Lehtonen (o.s. Kivimäki) syntyi Siikajoella 8.5.1909. Siikajoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa. Siikajoki erotettiin vuonna 1868 omaksi pitäjäksi. Asukasluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nyt (v. 2025) kunnassa asuu noin 5.000 ihmistä.
Helmin vanhemmat olivat Heikki (1874–1938) ja Anni (o.s. Tyyskä) Kivimäki. Heikki hiihti nuorena miehenä kilpaa. Aamulehti kirjoitti vuonna 1897, että Pietarin kilpahiihtoihin 14.3. osallistui 12 suomalaista miestä, yksi heistä oli Heikki Kivimäki Siikajoelta.
Vuonna 1907 Heikki otti vastaan sanomalehti Kansan Tahdon tilauksia Siikajoen alueelta. Vuonna 1910 hän välitti vaaliotteita muilla paikkakunnilla oleville Siikajoen Karinkannassa.
Vuonna 1920 Heikki Kivimäki perheineen muutti Raaheen. Raahen Seutu uutisoi: ”Tehdyllä kauppakirjalla on insinöörin rouwa Betty Krohn myynyt omistamansa talon 9:ssä kaup osassa palstatilallinen Heikki Kiwimäelle Siikajoelta, kauppahinta tuntematon.”
Suomessa oli voimassa kieltolaki vuosina 1919–1932 eikä alkoholijuomia saanut myydä tai itse valmistaa. Raahen Seudussa kerrottiin vuonna 1921: ”Viinanmyynnistä oli syytteessä työmies Heikki Kiwimäki Siikajoelta Alapään kylästä. Wastaaja tuomittiin jatketusta wiinan myynnistä maksamaan sakkoja 1,000, mk. K. oli myynyt pontikkaa muutamille miehille Raahessa.” Alkon myymälä avattiin Raahessa vuonna 1932.
Raahen seminaarin kautta musiikin pariin
Helmi Kivimäki opiskeli vuonna 1896 perustetussa Raahen seminaarissa vuosina 1929–1933. Seminaari antoi perusvalmiudet toimia kansakouluissa musiikinopettajana. Monet kansakoulunopettajiksi valmistuneet jatkoivat musiikin opiskelua ja kehittivät ammattitaitoaan esiintyvinä taiteilijoina ja kuorojohtajina. Anni Heiskari (Soini) opetti oppilaitoksessa musiikkia vuosina 1912–1942.
Helmi Kivimäki oli erityisen kiinnostunut musiikista opiskeluvuosinaan. Hän johti jo ennen valmistumistaan seminaarikokelaiden kuoroa, joka esiintyi Raahen seudun opettajayhdistyksen vuosikokouksessa keväällä 1933.
Raahen seminaarissa järjestettiin lukuvuoden päättäjäiset kesäkuussa 1933. Tilaisuudessa esiintyi oppilaskuoro kokelas Helmi Kivimäen johdolla. Lisäksi oppilaat esittivät soittoa. Seminaarinjohtaja Väinö Helle piti jäähyväispuheen sekä jakoi päästötodistukset 29 opettajakokelaalle, joiden joukossa oli Helmi Martta Helena Kivimäki Raahesta.
”Opettajantöidensä lomassa hän jatkoi opintoja Sibelius-Akatemiassa opiskellen pianonsoittoa Alice Furuhjelmin ja yksinlaulua Mauno Tammisen johdolla vuodet 1942–1946. Lisäksi hän opiskeli laulu- ja kuoropedagogiikkaa.” (Välimäki)
Helmi oli naimisissa vuodesta 1940 alkaen everstiluutnantti Usko Lehtosen (1905–1973) kanssa. Hän kuoli 17.8.1990 Helsingissä.
Pienoisooppera Topsa Tonttu tohtorissa
”Lehtosen sävellyksistä tunnetaan vain pienoisooppera Topsa Tonttu tohtorissa (n. 1961), jota on esitetty kouluissa ja lastentapahtumissa ja esitetään edelleen. Se on lasten esitettäväksi tarkoitettu lyhyt musiikkinäytelmä, jonka Lehtonen sävelsi yhdessä kuoronjohtaja Urpo Jokisen kanssa ja johon hän myös kirjoitti tekstin. Topsa-tontun, tonttutohtorin ja apusisaren lisäksi rooleissa on joukko tonttuja sekä kuoro. Laulua säestää pianon, kahden viulun, sellon ja lyömäsoittimien muodostama pienyhtye.” (Välimäki)
”Helmi Lehtonen -nimisiä musisoivia opettajia on ollut useita. Emme ole kyenneet täysin varmistamaan, olemmeko päätelleet Topsa Tonttu tohtorissa -teoksen säveltäjän henkilöllisyyden oikein.” (Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik)
Kirjoittaja
Kirsti Vähäkangas
Lähteet
Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik: Sävelten tyttäret - Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle. SKS v. 2023. SV: Helmi Lehtonen. https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/ha.154. Viitattu 14.5.2025,
Siikajoki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Siikajoki. Muutettu 7.1.2025. Viitattu 14.5.205,
Aamulehti 17.3.1897 no 63,
Kansan Tahto 19.12.1907 no 293, 30.12.1907 no 299 ja 18.11.1910 no 267,
Raahen Seutu 29.7.1920 no 108, 26.1.1921 no 13, 8.3.1932 no 27, 21.3.1933 no 33, 16.6.1933 no 24,
Kieltolaki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kieltolaki_(Suomi). Muutettu 5.4.2025. Viitattu 14.5.2025,
Liitto 30.6.1921 no 144,
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahen_seminaari. Muutettu 8.1.2024. Viitattu 14.5.2025,
Sari Salmela (toim.): Tuikkuja ja kynttilöitä – muistoja Raahen seminaarista vuosilta 1896–1971. Raahe-seura ry v. 1999

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.