Minna Canth (o.s. Johnson, 1844-97) oli naisasianainen, kirjailija, usean sanomalehden toimittaja ja avustaja sekä oman aikakauskirjan päätoimittaja.

Samalla tavalla kuin Fredrika Runebergista myös Minna Canthista tuli lehtinainen, kun sanomalehden päätoimittajaksi palkattu aviomies ei ehtinytkään täyttää lehden palstoja. Ulrika Wilhelmina Johnson aloitti Jyväskylän seminaarissa tarkoituksenaan valmistua opettajaksi. Hän meni naimisiin 1865 opettajansa lehtori Canthin kanssa ja joutui jättämään opintonsa. Kun Keski-Suomi-lehti aloitti toimintansa Jyväskylässä vuonna 1874, lehtori Canth merkittiin sen päätoimittajaksi. Lehteä julkaistiin kolmesti viikossa, ja pian nuori rouva täytti sen palstoja saksimalla muista lehdistä, kirjoittamalla uutisia ja suomentamalla Björnstjerne Björnsonia ja muita uudenaikaisia kirjailijoita. Canthit hoitivat lehteä vuosina 1874-76.

Minna Canth kirjoitti yhä rohkeammin myös yhteiskunnallisista asioista ilman nimeä, mutta aviomiehen hyväksymänä. Tyttäriemme kasvatus 1874 aloitti hänen pitkän taistelunsa naisten aseman kohentamiseksi. 1875 hän kirjoitti artikkelin Maamme suurin vihollinen, joka käsitteli viinan aiheuttamaa siveellistä rappiota Jyväskylän markkinoilla. Viinaa vastustavia kirjoituksia tuli yhä lisää, ja Minna järjesti kokouksenkin viinatulvaa vastustamaan. Viinan vähittäismyynti kiellettiin Jyväskylässä kesällä 1875.

Keski-Suomen julkaisija oli viinatehtailija eikä hyväksynyt lehtensä linjaa. Canthin perhe erotettiin toimituksesta vuoden 1875 lopulla. Vuonna 1878 perustettiin Päijänne-lehti niille, jotka eivät saaneet ääntään kuuluville Keski-Suomessa. Canthit siirtyivät sen palvelukseen. Minna kirjoitti nimimerkillä Teppo vauhdikkaita pakinoita pienistä sattumuksista ja uusista keksinnöistä. Kirjoitukset jäntevöityivät käsitellessään naisten tasa-arvoa ja raittiuden edistämistä. Salanimellä Wilja hän kirjoitti myös novelleja ja käänsi lehteen pieniä kertomuksia.

Jäätyään leskeksi 1879 Minna Canth muutti Kuopioon kauppiaaksi jatkaen yhteiskunnallista vaikuttamista paitsi kaunokirjallisella tuotannollaan myös kirjoittamalla säännöllisesti lehtiin ja aikakauskirjoihin. Hän perusti myös oman radikaalin kulttuurilehden Vapaita Aatteita, joka ilmestyi 1889-90. Sensuuri kuritti lehteä jatkuvasti, artikkeleita typistettiin, poistettiin ja valmiita lehtiä takavarikoitiin niin, että lehden toimittaminen kävi lopulta mahdottomaksi. Tämän jälkeen Minna oli mukana suunnittelemassa vuonna 1890 perustettua nuorten kirjailijoiden nuorsuomalaista Päivälehteä ja samana vuonna kuopiolaista Uutta Kuvalehteä sekä naisten Nutid-lehteä. Minna Canth toimi Kuopiosta päin lehtien henkisenä tukena ja avusti niitä kirjoituksillaan.