Anni Harju – operettitähti ei jäänyt roolinsa vangiksi

Oulussa 1893 syntynyt Anni Harju aloitti näyttelijänuransa paikallisessa työväenteatterissa. Harjun sisko oli myös tunnettu näyttelijä  – Limingassa talvella 1966 traagisesti tulipalossa menehtynyt Hilja Pisilä (ent. Halonen). Siskokset esiintyivät yhdessä mm. synnyinkaupunki Oulun ohella mm. Yleisradion lähetyksissä. Liekö arkistonauhoituksia vielä tallella?

Anni Harju valmistui 1915 Helsingin musiikkiopistosta liittyen sen jälkeen Suomen Lauluun. Hänen ensimmäinen ammattilaisroolinsa oli Turussa Casino-operetissa. Sen jälkeen Harju oli pitkään kiinnitettynä Turun Suomalaiseen teatteriin saavuttaen ihailua operettitähtenä. Uusi Aura kirjoitti 1924 Harjun Turun ajasta keveän setämäisellä tyylillä, joka vanheni Harjun oikeaan persoonaan nähden hyvinkin nopeasti.  ”Herttaisen, luonnonlapsen, mikä katsoo maailmaa valoisin silmin ja uskoo siitä parempaa kuin se todellisuudessa on.”

Talvella 1928 Anni Harju lähti hankolaissyntyisen näyttelijän Anna Mörkin kanssa Yhdysvaltoihin. Heidän matkustajatiedoissaan lukee ”actress”, joten naiset ylittivät valtameren päämääränään harjoittaa ammattiaan.  Yhdysvalloissa suomalaissiirtolaisten tilaisuuksissa kiertänyt seurue nimetään usein Anna Mörkin mukaan. Se kuitenkin hajosi nopeasti, jonka jälkeen Anni Harju jäi vielä pariksi vuodeksi USAaan.

Harju kiersi yksin Amerikkaa harjoittaen amerikansuomalaisten yhteisöjen teatterikappaleita tinkimättömänä ohjaajana. Hän myös esiintyi omissa nimissään laulu- ja lausuntailloissa. Anni Harju kertoi jälkeenpäin Suomessa kuinka hän oli turhautunut amerikansuomalaisten keskinäiseen kuppikuntaiseen riitelyyn.  Hän joutui välillä työssään absurdeihin tilanteisiin kuten Detroitissa.  Harju johti autokaupungin amerikansuomalaista teatterityhmää, jonka piti esittää ”Pohjalaisia” näytelmä.  Ensimmäinen ongelma tuli siitä, että näyttelijät eivät suostuneet opettelemaan vuorosanoja. Seuraavaksi paikallinen isompi teatteri olisi ottanut Pohjalaisista supistetun version ohjelmistoonsa. Ilmeisesti näytelmästä olisi tehty mukaelma, jossa repliikkejä olisi vähennetty ja vauhdikasta toimintaa lisätty. Tämäkään ei sitten sopinut näyttelijöille, koska ei ollut mitenkään mahdollista että he (-tiukat kommunistit-) olisivat esiintyneet teatterissa, jossa yleisön joukossa istuisi mahdollisesti porvareita. Harju räjähti änkyröille ja  lähti teatterinjohtaksi Chicagoon. Hän tokaisi myöhemmin kuinka eronsa oli varmasti molemmille osapuolille mieluinen.

Anni Harju oli viimeiset Yhdysvaltojen vuotensa Kaliforniassa toimien San Franciscossa ja Berkeleyssä teatteriohjaajana/johtajana.

Harjun Amerikan vuodet saivat dramaattisen käänteen syyskuussa 1929. Hän matkusti tuolloin San Franciscossa rautatievaunussa, johon törmäsi hedelmiä kuljettanut kuorma-auto. Harju sinkoutui vaunusta ulos loukkaantuen erityisesti jalkoihinsa vakavasti. Anni Harju joutui olemaan viikkoja sairaalassa.  Harju ei kuitenkaan jäänyt surkuttelemaan kohtaloaan vaan hän haastoi molemmat kolarin osapuolista oikeuteen vaatien huomattavia vahingonkorvauksia. Oikeusjuttua, jossa oli osallisena ”Leading Finnish Actress”, seurattiin viihdebisneslehti Varietya myöten. Harju sai lopulta tahtonsa siltä osin läpi, että vaunuun törmännyt kuljettaja tuomittiin maksamaan Anni Harjulle 25.000 dollarin korvaukset. Kyseessä oli huomattava summa – ”lähes miljoona” kuten suomalaisissa aikalaislehdissä taivasteltiin.  (yli 400.000 euroa)

Anni Harju ehti opiskella Kaliforniassa vielä äänifysiologiaa ennen kuin hän palasi Suomeen 1931. Hän jatkoi opiskelujaan Helsingissä Heikki Klemetin ohjauksessa.

Harju perusti Astmanvastutus-yhdistyksen ja kirjoitti hengitysfysiologiasta artikkeleita lehtiin.  Hän toimi myös vuodesta 1940 Suomi-Amerikka yhdistyksessä erikoistuen sen Taidekerhon toimintaan. Anni Harju oli 1920-luvulta alkaen Le Droit Humain Suomen Liiton aktivisti. Hän aloitti kotikaupungissaan Oulussa toimineessa Stella Polaris-looshissa.

Harju asui elämänsä viimeiset vuodet Käpylässä. Hän mainosti mm. Helsingin Sanomissa yrityksensä palveluja. Harju harjoitti näyttelijän- ja laulajanaluille esiintymistaitoja, etsi helpotusta hengitysongelmaisille ja otti vastaan soitto-oppilaita.

Anni Harju on jättänyt Käpylään ilmeisen voimakkaan muistikuvan, koska hänen persoonansa on pohjana Ata Hautamäen dekkarin ”Käpylän Tähdet” päähenkilössä Anna Harjulassa. Romaanihahmoa kutsutaan ”Astma-Annaksi” ja erityisesti taloyhtiössä ”Hurja-Annaksi”.  Kirjassa kuvattu taloyhtiö on sama, jossa Anni Harju asui ja otti vastaan asiakkaitaan. Käpylän Tähtien herskyvä henkiökuvaus viittaa siihen että ”Anna Harjulan” taipumukset ylläpitää järjestystä Joukolantie 3:ssa lienevät olleet yhteneväiset oikeasti eläneen Anni Harjun käyttäytymisessä.  Epäilemättä Harju on onnistunut ”jöötinpidossaan” helposti muistaen millaisia otteluja hän oli käynyt amerikansuomalaisten rautakoura jukuripäiden ja lipevien amerikkalaisjuristien kanssa.