Johanna (Hanna) Helena Åström syntyi Oulussa 27.2.1879 kauppaneuvos ja tehtailija Hemming ja Maria Matilda (o.s. Snellman) Åströmin perheeseen. Hanna vietti lapsuutensa kesät Alatorniolla Fältförin tilalla Tornionjoen varrella. Hanna Åström perusti Oulun ensimmäisen lastentarhan. Hän lahjoitti perimänsä Fältförin tilan Peräpohjolan kansanopiston käyttöön. Kulloon kartanon emäntä Hanna Frankenhaeuser kuoli vuonna 1947.

Åströmin suvun juuret ovat Torniossa

Hanna Åströmin isoisä nahkurimestari Johannes (Johan) Åström vanhempi (1805 – 1898) muutti Ruotsin Nederkalixista Tornioon vuonna 1831. Hän osti tontin Rantakadulta Torniosta vuonna 1837 ja rakennutti Keskikadun varrelle nahkurin työpajan, joka on yhä edelleen olemassa.  Johan Åström vanhempi oli Tornion raatimiehenä 18 vuotta ja hänet tunnettiin anteliaana ja tarkkana nahkurimestarina. Hänen puolisonsa oli sepän tytär Helena Berg (1810 – 1854). Heillä oli yhteensä 12 lasta. Åströmin nahkurinverstas oli huomattavin käsityölaitos 1800-luvun Torniossa.
Pojista Hemming (1844 – 1895) muutti Ouluun ja hän perusti nahkatehtaan yhdessä veljensä Karl Robertin kanssa 1860-luvulla. Tehdas menestyi Venäjän kaupan ansiosta ja Åströmin tehdas kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi nahkatehtaaksi. Hemming Åström avioitui Maria Matilda Snellmanin (1853 – 1918) kanssa ja he saivat ainokaisen lapsensa Hannan vuonna 1879.

Hanna Åströmin lapsuus Oulussa ja Alatorniolla

Hannan koti sijaitsi Oulussa Koskenniskassa, jossa myös Åströmin nahkatehtaat toimivat. Myöhemmin perhe muutti kansallisromanttista tyyliä edustavaan Ainolaan. Varakkaassa ja valistuneessa kodissa vallitsi vapaa ilmapiiri. Hannan isä Hemming otti osaa Oulun kunnalliselämään ja toimi kaupunginvaltuutettuna 1882 – 1894 sekä porvarissäädyn edustajana valtiopäivillä 1891. Nahkatehtaan  työläisille järjestettiin vapaa iltakoulu. Åströmit tukivat myös muita kouluhankkeita kuten Oulun suomalaisen yksityislyseon ja Limingan Kansanopiston perustamista. Hemming Åström kuoli Saksassa 1895 ja Ainolaan jäi leski Maria ja tytär Hanna.
Myönteisesti kulttuuriin ja opetukseen vaikuttava kodin ilmapiiri edesauttoi perheen ainoaa lasta Hannaa opintielle. Hanna aloitti koulun Oulun ruotsalaisessa tyttökoulussa 1890 ja hän sai sieltä päästötodistuksen vuonna 1895. Kesät vietettiin perheen kesäkartanossa Fältförissä Alatornion Kivirannalla, jossa nykyisin toimii Peräpohjolan opisto.

Oulun ensimmäinen lastentarha

Hanna Åström matkusti vanhempiensa kanssa mm. Saksaan ja Sveitsiin. 1800-luvun lopulla naiset alkoivat osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja työelämään. Kansainvälistynyt Hanna opiskeli lastentarhaopettajaksi Berliinissä Pestalozzi-Fröbel Hausissa ja Helsingin Ebeneser-seminaarissa ja valmistui vuonna 1900. Ouluun hän perusti Oulun ensimmäisen lastentarhan vuonna 1901. Ensimmäinen toimipiste oli Ainolan sivurakennuksessa. Uudet varta vasten lastentarhaksi suunniteltu rakennus, toisena Suomessa, rakennettiin Kiikkusaarelle. Lastentarhaan otettiin 3-7-vuotiaita pääasiassa Åströmin tehtaalla työskentelevien työläisten lapsia. Hanna vastasi kaikista kustannuksista omin varoin. Lastentarhassa työskentekeville ei maksettu laisinkaan palkkaa, vaan työtä tehtiin rakkaudesta vähäosaisiin.
Iltaisin järjestettiin äitien iltoja ja näissä keskusteltiin lastenhoidosta. Myös varttuneimmille lapsille pidettiin lasten kerhoiltoja, joissa opittiin käytännön taitoja. Työttömille naisille yritettiin hankkia mm. mattojen kutomista. Lastenkasvatus ja nuorison kouluttautuminen olivat Hanna Åströmille sydämen asioita.
Avioiduttuaan arkkitehti Carl Konstantin Frankenhaeuserin kanssa tarjosi Hanna lastentarhaa Oulun kaupungille ja ehtona oli tarhatoiminnan jatkuminen. Kaupunki ei suostunut ehtoihin, joten lastentarha jatkoi toimintaansa Nuoret Ystävät -yhdistyksen ylläpitämänä virallisesti vuodesta 1914.  Toiminta jatkui nimen vaihdoksen jälkeen aina vuoteen 1940, jolloin talvisodan pommit tuhosivat rakennuksen.

Suurlahjoitus Peräpohjolan Kansanopiston kannatusyhdistykselle

Torniossa vaikuttava Hannan isoisä raatimies Johan Åström kuoli vuonna 1898. Hanna osti perikunnalta Fältförin ja Rantalempeän tilat ja lahjoitti ne 31.10.1901 Peräpohjolan Kansanopiston kannatusyhdistykselle. Tilat käsittivät 743 ha maata, Fältförin kartanon, navetan, aitat ja niittyladot. Lahjoituksen avulla ratkaistiin kansanopiston lopullinen sijainti, koska lahjoituksen ehtona oli kansanopiston sijoittaminen Fältförin tilalle.
Lahjoitus oli merkittävä Suomen kansanopistojen perustamishistoriassa. Lahjakirjassa sanotaan: ”Edistääkseni kansansivistystä niillä paikkakunnilla, missä isoisäni raatimies Johan Åström on asunut ja toiminut ja jossa on myös isävainajani, kauppaneuvos Hemming Åströmin syntymäpaikka.” Peräpohjolan opisto on toiminut yli 100 vuotta Hanna Åströmin lahjoittamalla tilalla. Opiston vanhin rakennus entisen omistajansa mukaan nimetty Hannan talo rakennettiin 1800-luvun puolivälissä ja siinä on tällä hetkellä opiston toimistotiloja ja rehtorin kanslia.

Suomen Aktiivisen vastustuspuolueen tukeminen

Venäjän viranomaiset alkoivat 1900-luvun alussa venäläistää Suomea. Osa suomalaisista nousi vastarintaan. Aseellisen taistelun kannattajat perustivat Suomen Aktiivisen vastustuspuolueen vuonna 1905. Varakkaana henkilönä Hanna Åströmin tuki aktivisteille ei ollut pelkästään henkistä, vaan hän rahoitti suurehkon aseoston ja oli myös jäsen.  Åströmit olivat vaurastuneet Venäjän kaupalla, nyt näitä varoja käytettiin venäläisten vastaisiin hankkeisiin. Liiketoiminta Pietariin jatkui kaikesta huolimatta.
Venäläiset asettivat suomalaisen teollisuuden tuotteille rajoitteita. Åströmit kiersivät rajoitteet perustamalla Pietariin uuden tehtaan, joka valmisti Venäjän markkinoille meneviä tuotteita aina vuoteen 1918 saakka.
Viipurissa syntynyt arkkitehti Carl Konstantin Frankenhaeuser (1878 – 1962) oli mukana aktivisteissa vastarintamiehenä ja hänet Hanna Åström tapasi. He rakastuivat ja avioituivat Hannan kotitalossa Ainolassa 11.11.1909.

Hannasta kartanonrouva

Carl hankki omistukseensa Porvoon lähistöllä sijaitsevan Kulloon kartanon, johon nuoripari muutti 1910. Koska Hannan äiti muutti myös Kulloon, hän yhdessä tyttärensä kanssa lahjoitti Oulun huvilansa Ainolan, huvilan puutarhan ja muun omaisuuden Oulun kaupungille. Ainola tuhoutui tulipalossa vuonna 1929.
Kulloon kartanon nuori emäntä tunnettiin vaatimattomana, velvollisuudentuntoisena lähimmäistä auttavana ihmisenä, joka toimi mm. Martta-yhdistyksessä. Kartanon ovet avattiin kaupungista tuleville pakolaisille. Yhdessä miehensä kanssa hän hoiti suuren kartanon velvollisuudet, talouden ja kasvatti viisi lasta. Kulloon kartano on yhä Hanna ja Carl Frankenhaeuserin perillisten omistuksessa.
Hanna Frankenhaeuserin o.s. Åström elämä päättyi pitkäaikaisen sairauden jälkeen 6.2.1947. Kulloon kartanossa Porvoossa.