Kirjailija Selma Anttila - Aikakautensa sydän ja omatunto

Kirjailija Selma Anttila (1867-1942) oli kirjailija, naisasian ajaja, sosiaalipoliitikko, rauhanaktivisti ja aikanaan vahva, vaikutusvaltainen persoona.

Koulutus

Koulutus oli tuiki harvinainen etuoikeus 1880-luvulla rahvaanlapselle, vieläpä tytölle. Sepän tytärtä onnisti, sillä hänen koulutiensä kustansi Lahdessa kauppiaana toimiva isoveli. Selma Anttila kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun ja sen jatko-opiston valmistuen opettajaksi.

Tulisieluinen kansanvalistaja

Selma Anttila hakeutui Alli Tryggin työtoveriksi uuteen Sörnäisten Kansankotiin, jossa hän hoiti kirjaston ja talouden vuodet 1890-93. Pitkänsillan pohjoispuolista kaupunginosaa leimasi surkeat elinolot, juoppous ja sekava elämänmeno. Juuri minkäänlaista köyhänhoitoa ei ollut järjestetty, mutta väkijuomia sentään myytiin 85 sekatavarakaupassa. Kansankoti oli ensimmäisiä yrityksiä lievittää syvintä kurjuutta toimimalla kansanvalistajana ja yhteiskunnallisena herättäjänä työväestön keskuudessa. Tämä työkokemus ohjasi Selma Anttilaa. Hänen työtään yhteiskunta-aktiivina ja kirjailijana tulivat aina leimaamaan sosiaalinen ymmärtämys ja auttamistahto. Hänen oma taustansa vaikutti siihen, ettei hän harjoittanut ”rouvasväen hyväntekeväisyyttä”, vaan piti asenteensa suoran tasavertaisena.

Perhe

Selma Anttila oli viisi vuotta kihloissa maisteri Werner Anttilan (1869-1954) kanssa. Häät pidettiin v. 1890 ja Tampereella molemmat toimivat opettajina. Vv. 1893-1905 Selma Anttila toimi Tampereella mm. kansakoulujen jatkoluokkien johtajana. Tänä aikana perheeseen syntyi neljä lasta. V. 1904 Selma Anttila julkaisi ensimmäisen kirjansa ”Kuvia työväen kaupungista”.

Sosiaalinen omatunto

Selma Anttila näki teollisuuskaupungin lasten ja naisten hädän. Hän toimi aktiivina Tampereen Naisyhdistyksessä ja perusti v. 1898 Tampereen lastenseimen, v. 1901 Työläisnaisten klubin ja v. 1902 Tampereen Valkonauhayhdistyksen toimien näiden puheenjohtajana.

Tampereen Teatterin tukiryhmä

Selma Anttila ideoi ja perusti kirjailija J.H. Erkon kanssa v. 1896 Tampereen Näyttämöyhdistyksen, joka mm. keräsi varoja Tampereen Teatterin pystyttämiseksi. Teatterirakennus valmistui vuonna 1913.

Nuorsuomalaisessa puolueessa

Kirjailija Selma Anttila ajoi Lahden Nuorsuomalaisessa puolueessa voimakkaasti naisten äänioikeutta. Hän oli purjehtimassa hyvässä nosteessa ehdokkaaksi vuoden 1907 ensimmäiseen eduskuntaan, mutta luopui ehdokkuudesta Lucina Hagmanin hyväksi.

Kirjailijana

Kirjailijana Selma Anttila pysyi yhteiskunnallisena realistina, vaikka valtaosa naiskollegoista ajan oloon siirtyi lähinnä keski- ja yläluokan naisten sieluntilojen kuvaukseen. Hän ei liioin ollut statukseltaan professorinrouva, kuten monet naiskirjailijat, vaan hän elätti perhettään kirjoittaen ja esitelmöiden.

Selma Anttila laajensi teoksillaan lukijoiden eläytymiskykyä ja myötätuntoa osoittamalla, että köyhälläkin naisella ja lapsella on ihmisarvo. Neljä vuosikymmentä kestäneellä urallaan hän julkaisi parikymmentä teosta. Kirjailijana hän nousi yllättävään kukoistukseen 1930-luvulla, jolloin hänen sukuromaaneilleen Pyryn perhe ja Nuoret kauppiaat herui kosolti kiitosta ja 72-vuotias tekijä sai valtion kirjallisuuspalkinnon. Hänen kaksi näytelmäänsä esitettiin Kansallisteatterissa ja yhdestä filmattiin elokuva.

Rauhanaatteen puolestapuhujana  

Vahvaksi, edelleen elinvoimaiseksi hankkeeksi osoittautui Suomen Rauhanliitto, jota ideoimassa ja perustamassa v. 1920 Selma Anttila oli. Pasifismia syvensi se, että hänen pojistaan teekkari Tauno Anttila (1897-1918) kuoli keväällä 1918 valkoisten retkikunnassa Itä-Karjalassa. Anttila kirjoitti perheen kokemuksista teoksen ”Uhri”, josta hän sai valtion kirjallisuuspalkinnon v.1923. Rauhanliiton linjariidoista huolimatta Selma Anttila pysyi liiton johtoryhmissä.

Naisliittoa ja kulttuuria

Selma Anttila oli sytyttävä puhuja ja hän kiersi ympäri Suomea luennoimassa erityisesti naisten oikeuksista, kirjallisuudesta ja rauhanaatteesta. Hän kuului Suomalaisen Naisliiton keskushallitukseen vv. 1919-21 ja 1923 ja hän laati kirjoituksia liiton Naisten Ääni -lehteen.

Kulttuuriväen piirit olivat varsin pienet 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa säilytettävissä muistiinpanoissaan Selma Anttila kuvaa verrattomalla tavalla aikansa kulttuurihenkilöitä kuten Juhani Ahoa, Arvid Järnefeltiä, Oskar Merikantoa, Maila Talviota ja Eino Leinoa. L. Onerva ja Leevi Madetoja olivat usein nähtyjä illallisvieraita Anttiloiden kodissa.

Elämäntyön muistelua

Orimattila-Seura järjesti 1950-luvulla keräyksen muistomerkin pystyttämiseksi Selma Anttilan elämäntyölle. Muistopatsas pystytettiin v. 1955 Orimattilaan, kirjailijan synnyinseudulle. Kuvanveistäjä Essi Renvallin muotoilema reliefi esittää kirjailijaa nuoruusvuosinaan. Muistopatsas sijoitettiin Luhtikylän Nuorisoseuran talon, Nuorelan, pihapiiriin.

Luhtikylän Nuorisoseura järjesti v. 2012 Selma Anttilan kirjailijatyön muistotilaisuuden. Orimattilan Teatteri esitti kirjailijan näytelmän ”Vaihdokas” v. 2017, jolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta kirjailijan syntymästä.

Selma Anttilan kuolinpäivänä, 15. toukokuuta, Selma Anttilan lapsenlapset kokoontuvat perinteisesti Hietaniemeen kirjailijan haudalle, jonka äärellä muistellaan hänen elämäntyötään ja  luetaan otteita hänen teoksistaan.