• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Eira Paunu – ensimmäinen teologian tohtoriksi väitellyt nainen

”Minusta tuntuu siltä, että naisteologius vapautuu lapsenkengistään silloin, kun joku meistä painaa tohtorinhatun päähänsä. Mutta myös työmme kannalta on tärkeää, että mekin saamme sellaisia näköaloja ja sitä arvostelukykyä, mitä jatkuva perusteellinen syventyminen tieteeseen antaa. Maailmassa näyttää myös olevan niin, että suoritettu oppiarvo antaa ihmisen sanoille ja teoille suuremman kantavuuden kuin niillä muuten olisi.”

Eira Paunusta tuli ensimmäinen tohtorisnainen teologisessa tiedekunnassa vuonna 1952, mutta helpolla hän ei tutkintoaan saanut. Paunu osallistui myös aktiivisesti keskusteluun naisena olosta ja naisen tehtävistä kirkossa ja yhteiskunnassa. Lue lisää teologian professori Eira Paunusta.
 

kirjoittanut Pirkko Lehtiö, julkaistu 18. 10. 2016

Anna Blomqvist – Naisten koulutuksen uranuurtaja ja laulupedagogi

Anna Catharina Blomqvist (1840-1925) oli laulunopettaja, laulupedagogiikan tutkija ja kehittäjä. Ammatiltaan hän oli saksan kielen ja kirjallisuuden opettaja ja kääntäjä. Hän opiskeli myös sävellystä, mutta ei koskaan julkaissut sävellyksiään.  Siskonsa, tyttökoulun johtajatar Elisabeth Blomqvistin tavoin Anna Blomqvist oli naisten koulutuksen ja naisten opettajakoulutuksen uranuurtaja. Hän on Suomessa ensimmäinen nainen, jolle myönnettiin kasvatusopillista tutkintoa edellyttävä kollega-virkanimike.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 16. 6. 2025

Eija Sorjamaa – Lasikattojen rikkoja rakennusalalla ja pankkisektorilla

Eija Sorjamaa on tehnyt pitkän uran rakennusalalla monissa eri tehtävissä sekä työntekijänä että rakennusliikkeen omistajana. Luottamustehtävistä mittavin on toiminta Osuuspankin hallituksessa ja sen ensimmäisenä naispuheenjohtajana. Eija Marjatta Sorjamaa (o.s. Annala) syntyi Oulussa 17.11.1957. Hänellä on yksi sisko. Isä teki töitä Valtion rautateillä. Äiti oli lääkärikeskuksen vastaanottoapulainen/ välinehuoltaja. Perhe asui kerrostaloissa Heinäpäässä ja Karjasillalla. Kerrostaloissa asui…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 7. 6. 2025

Iida Liakka – Kiertokoulunopettaja Tornionlaakson Karungista

Iida Eriika (Ida) Niva (Juntti) syntyi Karungissa vuonna 1885. Hänen äitinsä oli Hilda Abramintytär o.s. Rautio Karungin Rautionpäästä (1862-?) ja isä, seppä Juho Juhonpoika Juntti (1828-1905) myös Karungissa syntynyt. Ikäeroa oli 34 vuotta. Tämä avioliitto oli Juho Juntille jo kolmas. Hilda oli aikaisemmin seurustellut Juhon pojan Juhanin kanssa, mutta aviomieheksi valikoitui Juho. Juhani muutti sittemmin…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 7. 6. 2025

Maija-Leena Hirvonen – Lasten ja kuntalaisten asialla vuosikymmenet

Maija-Leena Hirvoselle perustyö neuvola- ja kouluterveydenhuollossa on ollut oikea kutsumusammatti. Työuran ohessa hän on hoitanut useita luottamustoimia vuosikymmenien ajan. Maija-Leena Hirvonen (o.s. Leinonen) syntyi vuonna 1943 Säräisniemellä. Heikki-veli syntyi vuonna 1945. Vanhemmat, Anna Valpuri (o.s. Häikiö) ja Eino Johannes Leinonen, viljelivät maata Veneheiton kylässä. Veneheitto on Vaalan kunnassa Oulujärven länsipuolella sijaitseva kylä. Sieltä on noin…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 6. 2025

Thora Vallenius – Säveltäjä, taidemaalari, runoilija

Säveltäjä, runoilija ja taidemaalari Thora Vallenius o.s. Wahlström (1848-1915) syntyi Ruotsissa. Hän oli 1800-luvun lopulla Vaasan Soitannollisen Seuran kantavia voimia ja perustajajäsen. Avioiduttuaan baritoni ja taidemaalari Otto Valleniuksen kanssa oli muutto edessä aviomiehen kotiseudulle Kemin maalaiskuntaan. Männikkö-nimisessä kulttuurikodissa sävellettiin, maalattiin ja kirjoitettiin runoja. Carolina Viktoria (Thora) Wahlström syntyi vuonna 1848 Svärtunassa nykyisen Nyköpingin alueella Ruotsissa.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 23. 5. 2025

Helmi Lehtonen johti kuoroa jo opiskeluaikanaan Raahen seminaarissa

”Helmi Lehtonen oli kansakoulun- ja musiikinopettaja. Musiikki oli hänen kiinnostuksenkohteensa jo Raahen opettajaseminaarissa, jossa hän johti seminaariopiskelijoiden kuoroa.” (Välimäki) Helmi Martta Helena Lehtonen (o.s. Kivimäki) syntyi Siikajoella 8.5.1909. Siikajoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa. Siikajoki erotettiin vuonna 1868 omaksi pitäjäksi. Asukasluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nyt (v. 2025) kunnassa asuu noin 5.000 ihmistä. Helmin vanhemmat olivat…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 20. 5. 2025

Ida Wallenius Rancken – Kittilässä syntynyt romantiikan laulusäveltäjä

Ida Wallenius Rancken (1846-1924) kuuluu suomalaisiin romantiikan laulusäveltäjiin. Hän sävelsi yksinlauluja ja hengellisiä lauluja sekä ainakin yhden kuoroteoksen sekä muuta laulumusiikkia.    Pohjanmaalla syntynyt sopraano Ida Basilier-Magelsenin (1846-1928) konserttiohjelmiin kuului Ida Wallenius Ranckenin säveltämä Kehtolaulu. Ida Basilier-Magelsen oli ensimmäinen suomalainen oopperadiiva, joka teki näyttävän ja menestyksekkään kansainvälisen uran eurooppalaisilla konsertti- ja oopperalavoilla. Hän ei unohtanut…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 10. 5. 2025

Martha Dahl-Salonen – Edelläkävijä kirkkomusiikin kentällä

”Martha Dahl-Salonen oli yksi tasa-arvon edelläkävijöistä Suomen kirkkomusiikin kentällä. Vaikka kanttorin ja kanttori-urkurin vakituiset tehtävät avattiin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa naisille virallisesti vasta vuonna 1963, Dahl-Salonen ehti toimia jo sitä ennen vuosikausia urkurina ja kanttorin sijaisena.” (NKK) Martha (Martta) Nina Dahl-Salonen (o.s. Dahl) syntyi Raahessa 27.7.1909. Vuonna 1907 Marthan vanhemmat Johan Vilhelm Dahl ja Vilhelmina Korhonen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 10. 5. 2025

Greta Dahlström – Säveltäjä ja kansansävelmien kerääjä

Greta Dahlström o.s. Stenbäck (1887-1978) oli säveltäjä, musiikinopettaja, kuoronjohtaja ja yksi tärkeimmistä suomenruotsalaisen kansanmusiikkiperinteen tallentajista. Hän keräsi yli 3 000 suomenruotsalaista kansansävelmää 40 vuoden aikana.     Tyrvään piirin piirilääkärina ollessaan Otto Stenbäckin perheeseen syntyi tytär Greta (Sofia Margareta) vuonna 1887. Vaasassa syntynyt piirilääkäri Edvard Otto Stenbäck (1840-1904) oli mennyt naimisiin vuonna 1877 Sofia Fransiska…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 4. 5. 2025

Maija Haavisto-Hyvärinen: Geologin uran valinta yllätti itsenikin

Elämänkaareni alkoi Lapin sodan aikana kevättalvella vuonna 1945. Vanhempani olivat tutustuneet Rovaniemellä jatkosodan lopulla. Punkalaitumella syntynyt isäni (1923–1993), joka oli kotoisin Kittilästä. Martta toimi sairaanhoitajatätinsä apuna kuljetettaessa junalla Sallan rintamalta haavoittuneita ja menehtyneitä sotilaita Rovaniemelle.  Kihlapari Martta ja Onni saivat tukea myös Martan toiselta tädiltä . He kuulivat myös ensimmäisinä sodan loppuvaiheessa Martan odottavan minua.…

kirjoittanut Maija Haavisto-Hyvärinen , julkaistu 1. 5. 2025

Arja Virolainen – Urheilija, liikunnanopettaja, monipuolinen liikkuja

Arja Virolainen muistetaan Raahessa menestyneenä keihäänheittäjänä ja monipuolisena urheilijana. Hän työskenteli 35 vuotta liikunnanopettajana. Eläkepäivinään hän golfaa, kävelee, pyöräilee, liikkuu aktiivisesti ja monipuolisesti. Arja Liisa (Sabra) Virolainen (o.s. Mustakallio) syntyi 4.6.1946 Pyhäjoella. Hän sanoo, että isä johdatti hänet urheilun pariin. Isä Niilo Viljo Mustakallio (s. 1918 Pyhäjoki) oli työssä Ruona Oy:ssä (myöh. Raahe Oy). Hän…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 1. 5. 2025

Ida Moberg – Unohdettu suomalainen naissinfonikko

Säveltäjä Ida Moberg on ensimmäisiä suomalaisia naissinfonikkoja. Häntä on myös kutsuttu Suomen ensimmäiseksi naissäveltäjäksi. Säveltäjä Ida Moberg oli tuottoisa, hän sävelsi lähes 100 teosta. Mutta Ida Mobergia ei tunneta, koska hänen teoksiaan ei ole painettu. Sinfonian käsikirjoituskin on yhä edelleen kateissa.  Helsingissä syntyneen Ida Georgina Mobergin (1859-1947) vanhemmat olivat soitinrakentaja ja puuseppä Alexander Moberg (1814-1885)…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 29. 4. 2025

Pauliina Vanhatalo – ”Viihdyn historiaa henkivässä pikkukaupungissa”

”Kirjailijan ammatti merkitsee minulle, että tutkin, luen, ajattelen, kuvittelen ja kirjoitan työkseni.” Pauliina Vanhatalo syntyi Oulussa 18.4.1979. Perhe muutti Kemiin vuonna 1980 ja Keminmaahan vuonna 1983. Oulusta ja Kemistä hänen muistikuvansa jäivät vähäisiksi. Diplomi-insinööri-isä Kalevi Vanhatalo toimi opettajana Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa, ja biokemistiksi opiskellut Arja Vanhatalo (o.s. Kukkola) huolehti kodista ja lapsista. ”Meitä on neljä sisarusta.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 29. 4. 2025

Helvi Leiviskä – Suomen ensimmäisiä naissäveltäjiä

Helvi Leiviskä oli suomalaisten naissäveltäjien uranuurtaja ja ensimmäinen merkittävä naispuolinen säveltäjä ja naissinfonikko Suomessa. Hän loi monipuolisen orkesteri-, laulu- ja kamarimusiikkituotannon. Säveltäjä Helvi Leiviskä ei suinkaan ole unohdettu taiteilija. Hänen elämäkertansa julkaistiin vuonna 2017 ja 2000-luvulla levytettiin hänen säveltämiään teoksia.  Helvi Lemmikki Leiviskän (1902-1982) isä oli muhoslainen pappi ja kirjallisuuden suomentaja Hannes Leiviskä (1873-1918) ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 21. 4. 2025

Annika Kronqvist – Boheemi, opettaja, taiteilija, äiti

Leila Annika Kronqvist syntyi Ylitorniolla 3.7.1955 ja kuoli kotonaan Haaparannalla syyskuun 15. päivänä 2024. Hänen vanhempansa olivat Veikko Antero Kronqvist (1930–2020) ja puolisonsa Outi Sinikka Kronqvist o.s. Siikanen (1936–2000), Sisaret Sirpa Hannele Pukema (o.s. Kronqvist, s.1957) sekä Lea Maarit Kronqvist (s. 1961). Vanhemmat toimivat Ylitorniolla monialayrittäjinä. Heillä oli liike Rautasähkö ky (pienrauta-, urheilu- ja kodinkoneliike),…

kirjoittanut Katriina Pietilä-Juntura, julkaistu 13. 4. 2025

Maria Castrén – Suomen ensimmäinen naisurkuri

Maria Castrén oli ensimmäinen nainen Suomessa urkurina ja päätoimisena musiikin lehtorina sekä ensimmäinen nainen Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuustossa. Urkurin virka avautui naisille jo vuonna 1898. Tehtävään ei kuitenkaan liittynyt kanttorin tehtäviä, sillä sen aikaisen käsityksen mukaan naisen ääni ei sopinut virsien laulamiseen. Ensimmäinen naisurkuri nimettiin vuonna 1905 Uudenkaarlepyyn seurakuntaan ja hän oli Alatorniolla syntynyt Maria Castrén (1871-1969).…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 13. 4. 2025

Inkeri Savolainen – sukupuolten tasa-arvon kannattaja

    Inkeri Savolaisesta (1922–2014) Suomalaisen Naisliiton ja sen Helsingin Osaston historioihin pienoiselämänkerran kirjoittanut kertoo, että Inkeri muisteli kiitollisena Naisliitossa saamaansa vastaanottoa. Sodan jälkeen sopeutuminen oli vaikeaa koko kansalle, mutta varsinkin menetetyltä Karjalan alueelta Suomeen muuttaneille. Inkeri, joka oli syntynyt Lahdenpohjan kauppalassa ja käynyt siellä kansakoulun, kertoi kotiutumisensa Naisliittoon sujuneen hyvin myös siksi, että Helsingin…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 28. 3. 2025

Iida Fri – Kansakoulun opettaja, historian tekijä monessa kunnassa

Kansakoulunopettaja Iida Frin (myöh. Artimo) nimi mainitaan monen kunnan historiassa. Opettajan toimen ohella hän oli näkyvä henkilö kulloisessa asuinkunnassaan. Pattijoen-vuosinaan hän toimi useissa yhdistyksissä ja kunnallisissa luottamustoimissa. Hän vaikutti myös opettajien yhdistyksessä ainakin Raahessa ja Antreassa. Iida Fri (o.s. Pakarinen, vuodesta 1932 Artimo) syntyi 27.9.1882 Rautalammilla. Hänen vanhempansa olivat Kalle Mikonpoika Pakarinen (s.1852) ja Katrina…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 22. 3. 2025

Aino Suits – Kulttuurivaikuttaja ja Tarton yliopiston lehtori

Aino Suits oli opiskellut Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta, kansatiedettä, taidehistoriaa ja kansanrunoutta vuosina 1903-1912. Hänestä tuli suomalais-virolaisen kulttuurin moniottelija.   Aino Emilia Thauvón syntyi 1884 Haapajärvellä kuusilapsiseen pappisperheeseen. Ainon isä oli Torniossa vaikuttanut kirkkoherra ja alkeiskoulun rehtori Johan Fredrik Thauvónin (1828-1918) poika Emil Thauvón (1860-1926) ja äiti Raahessa syntynyt Katarina Alma Alexandra (1859-1892)…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 18. 3. 2025

Constance Montgomery – 1800-luvun kansalaisaktivisti

Lasimaalaus ”Antakaa lasten tulla minun työni” Diakonissalaitoksen kirkossa Helsingin Kalliossa muistuttaa vuonna 1923 kuolleesta hyväntekijästä, rouva Constance Montgomerystä. Varat lasimaalauksen hankintaan Diakonissalaitos sai tämän pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa testamenttilahjoituksesta.   Rouva Constance Montgomery eli ja toimi oman säätynsä ja aikakautensa mukaisesti. Hänen nimensä on jo unohtunut, mutta toiminta heikommassa asemassa olevien helsinkiläisten hyväksi ansaitsee tulla muistutetuksi. Lukuisissa…

kirjoittanut Jaana af Hällström, julkaistu 15. 3. 2025

Tuula Koukku – Tiedejournalismin pioneeri

Kun Tuula Koukku syntyi, äiti Tellervo oli 22- ja isä Leo 26-vuotias. Odotettu ja toivottu lapsi jäi ainokaiseksi. Äiti oli kotona, isä tehtaassa töissä ensin Karhulassa Ahlströmillä, sitten työnjohtajana Jyväskylässä Valmetilla. Tuula Koukku oli kaksivuotias, kun perhe muutti Jyväskylään. Kummallakin vanhemmista oli teollisuustyöväen tausta.  Isä suoritti työteknikon tutkinnon ja siirtyi suunnittelutehtäviin. Äiti työskenteli ensin liikeapulaisena…

kirjoittanut Maija Toppila, julkaistu 15. 3. 2025

Hanna Huotari – Kainuusta Orivedelle

Luokanvalvojani Hanna Huotari, Oriveden Yhteiskoulun luonnonhistorian lehtori, oli sisukas ihminen. Hanna Emilia syntyi 30.10.1900 Sotkamossa pienviljelijän perheeseen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1920 Kajaanin yhteislyseosta. Hanna Huotari opiskeli ensin vuoden Kauppakorkeakoulussa. Todettuaan, ettei ala sovi hänelle, hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon opiskelemaan luonnontieteitä ja maantietoa. Hanna Huotari valmistui filosofian maisteriksi 1927. Hanna Huotarin koulutoverina Kajaanissa oli tuleva presidentti…

kirjoittanut Anneli Ojala, julkaistu 15. 3. 2025

Fredrika Runeberg – Raahe-yhteyksiä monen sukupolven ajalta

Walter Runebergin veistämä Pehr Brahen patsas seisoo Raahessa keskellä Pekkatoria (ent. Isotori). Kuvanveistäjällä on äitinsä puolelta sukujuuria Raaheen. Hänen isänsä oli kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg. Fredrika-rouvan äiti (Anna Margareta Tengström, o.s. Bergbom), oli Raahessa sijainneen Ollinsaaren kartanon tyttäriä. Onpa kuvanveistäjän Fredrika-äitikin (o.s. Tengström 1807-1879), viettänyt ainakin yhden talven Ollinsaaressa serkkujensa luona, siis mummolassa. Vanhemmat lähettivät…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 15. 3. 2025

Ida Sarkanen – Suomalaisen Naisliiton puheenjohtaja ja tunnettu luennoitsija

Maisteri Ida Sarkanen oli sisäistänyt naisasian ja toimi sen mukaisesti olemalla kansanedustajaehdokas useampaan kertaan ja oli arvostettu luennoitsija, joka lukuisissa tilaisuuksissa kertoi naisasiasta ja avioliittolain uudistamisesta.   Ida Vilhelmina Mikkonen syntyi Keiteleellä vuonna 1885. Isä oli nimeltään Aapeli Pekanpoika Mikkonen (1856-1906) ja äiti Anna Maria (1851-?) o.s. Jäntti. Perheessä oli neljä lasta.     Kesäkuun…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 6. 3. 2025

Nanny Cedercreutz – Vuorikiipeilijä, matemaatikko ja kirjailija

Langin, Franzénin ja Soveliuksen suvun toimijat olivat Raahen merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Nanny Cedercreutzin (o.s. Lagerborg) sukujuuret ulottuvat purjelaivakauden Raaheen Franzénin suvun kautta. Langin kauppahuoneen omistajasuku vaihtui kaksi kertaa liikkeen siirtyessä avioliittojen kautta ensin Franzéneille (1823) ja sitten Soveliuksille (1859). Vuonna 1829 Zachris Franzén (1787-1852) solmi toisen avioliittonsa itseään 18 vuotta…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 2. 3. 2025

Elisabeth Blomqvist – Naisten koulutuksen uranuurtaja

Anna Charlotta Elisabeth Blomqvist syntyi Helsingissä vuonna 1827. Hän oli Suomen naiskasvatuksen tiennäyttäjä, tyttökoulun johtajatar, tyttöjen opetuksen uudistaja ja naisopettajien koulutuksen pioneeri. Elisabeth Blomqvist on Suomen ensimmäinen nainen, joka on kuvattu mitaliin.   Elisabeth Blomqvistin isä oli oppihistorian professori ja yliopiston kirjastonhoitaja Alexander Blomqvist (1796-1848 ), joka oli syntynyt ruukinpatruuna Alexander Magnus Sederholmin ja palvelija…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 27. 2. 2025

Alli Varpula – Palonkoulun opettaja, kuorojen ohjaaja, ilmavalvontalotta

Alli Varpula toimi Palonkoulussa (Raahessa) opettajana 37 vuotta. Hän ohjasi Palonkylän lapsikuoroa yli kaksi vuosikymmentä. Hän osallistui jatkosodassa ilmavalvontaan. Alli Elma Varpula syntyi 6.3.1912 Oulussa (veteraanikirjan mukaan). Hän tuli Palonkouluun opettajaksi (epäpätevänä) vuonna 1936. Vuonna 1948 hän lähti Raahen seminaariin suorittamaan opettajan pätevyyttä ja sai päättötodistuksen III hospitanttikurssilta vuonna 1950. Hän pätevöityi myös yläluokkien opettajaksi.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 23. 2. 2025

Irene Mendelin – Naisasianainen ja ensimmäinen runokokoelman julkaissut naisrunoilija

Runoilija ja kääntäjä Irene Mendelin (1864-1944) oli ensimmäinen suomeksi runokokoelmia julkaissut nainen ja oman aikansa naisasianainen. ”Hiljaa juuri kuin lammen laine” on Irene Mendelinin sanoittama laulu.   Keski-Suomen Suojeluskuntalainen tammikuun numerossaan vuonna 1925 onnitteli Irene Mendeliniä hänen 60-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi seuraavin sanoin: ”Irene Mendelin ei ole koskaan pyrkinyt loistamaan. Hän on tehnyt työtä kaikessa hiljaisuudessa ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 19. 2. 2025

Saara Mikkola – isän tyttärestä itsenäiseksi vaikuttajanaiseksi

Äidiltäni Saara Mikkolalta jäi muistelmien kirjoitus kesken. Paljon hänellä oli kuitenkin muistelmiensa kirjoituskonetekstiä ja otsikoksi luonnoksia, joista valitsin tämän ”Isän tyttärestä itsenäiseksi vaikuttajanaiseksi”. Isänsä kirkkoherra Jussi Annalan rooli oli suuri koko äitini elämässä alusta loppuun. – Helsingin Sanomissa otsikoin lyhyen muistokirjoituksen otsikolla ”Sosiaalipolitiikan tienraivaaja oikealta”. Se oli suppeampi ja korosti äitini roolia eduskunnan silloisen sosiaalivaliokunnan…

kirjoittanut Jaakko Mikkola, julkaistu 1. 2. 2025

Ottilia Stenbäck – Tyttökoulun johtajatar ja NNKY:n perustajajäsen

Tuleva suomalaisen tyttökoulun johtajatar ja Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Ottilia Stenbäck (Tiila) syntyi 31.12.1848 Alavudella. Hänen vanhempansa olivat rovasti ja valtiopäiväedustaja Alahärmässä syntynyt Karl Fredrik Stenbäck (1798-1875) ja luutnantin tytär Emilia Ottilia Christina von Essen (1817-1915). Heidät oli vihitty Vöyrillä 1834 ja he kuuluivat herännäisyyden kannattajiin. Perheeseen syntyi 13 lasta. Ottilian nuoruus  sijoittui…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 30. 1. 2025

Marja-Leena Pernu – päädyin alalle, jonka kehittämisestä tuli intohimoni

Isäni Antti Valdemar Yliraasakka s. 1912 oli Raahen seminaarille perustetun armeijan koulutuskeskuksen kouluttajana ja äitini Lempi Anna Yliraasakka (o.s. Haikara s. 1917) Raahen lotissa koulutuskeskuksen keittiöllä komennuksella, siellä he tapasivat toisensa. Vihkikuvassa isällä oli sotilaspuvun kauluksessa ylikersantin natsat, äidilläni lottapuku ja marraskuunruusuja morsiuskimpussa. Synnyin Raahen sairaalassa kesäkuun kuudennen päivänä aamuna 1944. Samaan aikaan liittoutunet nousivat…

kirjoittanut Marja-Leena Pernu, julkaistu 29. 1. 2025

Maiju Helle – ”Minun elämä on pääosin perheenemäntänä elettyä elämää.”

Maiju Helle oli taitava kodin taloustoimissa. Hänelle oli tärkeää myös lapsuudenkodin henkinen ja hengellinen perintö. Maiju (Maria Vilhelmina) Helle (o.s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) syntyi Oulussa 28.11.1891 Wilhelm (1851–1928) ja Maria (1856–1891) Rehnbäckin kuudenneksi lapseksi. Äiti Maria menehtyi synnytyksessä. Anna-siskosta, joka oli tuolloin 12-vuotias, tuli Maijulle läheinen ja suorastaan äidin korvike. Wilhelm solmi toisen avioliiton…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 17. 1. 2025

Maj-Lis Tervaskanto – Iloinen ja positiivinen voimanainen

Nuori äiti oli 5. elokuuta 1924 synnyttämässä toista lastaan Oulussa Uudenkadun ja Asemakadun kulmassa Vanhalan talossa. Lapsi syntyi, mutta ei heti alkanut itkeä auttamisesta huolimatta. Äidinäiti Hilda Karoliina huusi silloin viereisestä kamarista sairasvuoteeltaan: ”Antakaa sen lapsi raukan olla ja päästä Luojan luo taivaaseen”. Silloin kuului parkaisu ja vauva jäi kuin jäikin elämään. Vauva sai kasteessa…

kirjoittanut Tiina Tervaskanto-Mäentausta, julkaistu 17. 1. 2025

Aino Reinilä – Kutsumusammatissa kansakoulunopettajana

Aino Reinilä teki elämäntyönsä kansakoulun opettajana. Hän sai koulutuksensa Raahen seminaarissa hospitanttina. Hän toimi opettajana Raahen seudulla ja Helsingissä. Aino Maria Reinilä (vuoteen 1906 Rehnbäck) syntyi 11. maaliskuuta 1890 Oulussa Wilhelm (1851–1928) ja Maria (1856–1891) Rehnbäckin viidentenä lapsena. Perheen Maria-äiti kuoli kuudennen lapsen synnytykseen, jolloin perheen esikoisesta, Annasta, tuli jonkinlainen ”varaäiti” 12-vuotiaana. Wilhelm solmi toisen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 14. 1. 2025

Ida Godenhjelm omisti elämänsä Suomen naiskasvatukselle

Ida Godenhjelm perusti miehensä Bernhard Godenhjelmin kanssa Helsingin suomalaisen tyttökoulun ja Helsingin suomalaisen jatko-opiston. Godenhjelmit työskentelivät yhdessä suomalaisen naiskasvatuksen ja suomenkielisen väestönosan ja erityisesti nuorten naisten hyväksi kymmenien vuosien ajan. Bernhard Godenhjelmille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1901. Ida Godenhjelmiä ei palkittu.   Ida Gustava Lindroos syntyi vuonna 1837 Helsingissä tullilaitoksen vahtimestarin Abraham Lindroosin (1799-1876) ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 14. 1. 2025

Elsa Heikinheimo – Kuuromykkäin koulun opettaja ja hyvää tarkoittava auttaja

Wilhelm Rehnbäck (1851–1928) muutti perheineen Raaheen vuonna 1892, kun hänet oli nimitetty Saloisten kihlakunnan kruununvoudiksi. Raahessa toimi tuolloin Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, josta ensimmäiset oppilaat olivat saaneet päästötodistuksen vuonna 1884. Rehnbäck oli voimallisesti mukana hankkimassa opettajatarseminaaria Raaheen. Tyttöjen kouluttaminen oli hänelle tärkeää, ja hänen viisi tytärtään (Anna, Eeva, Elsa, Aino ja Maiju) suorittivat kansakoulunopettajattaren tutkinnon…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 12. 1. 2025

Maria Korppila – Kansakoulunopettaja ja innokas Lotta Svärd -toimija

Torpparin tytär Maria Korppila muistetaan Pattijoella viimeisenä kiertokoulun opettajana. Hän oli innokkaasti mukana muun muassa Lotta Svärd -järjestön toiminnassa. Korppilan tilan perustaja, pientilallinen Juho Anna Gretanpoika Korppila syntyi vuonna 1861. Hänen puolisonsa oli Priitta Johanna Antintytär (Hietala), joka oli syntynyt vuonna 1864. Pariskunta sai viisi lasta, joista nuorin oli 22.5.1901 syntynyt Nanni Maria. Hän toimi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 12. 1. 2025

Helmi Heikinheimo – lähetyslääkäri, hermo- ja mielitautien erikoislääkäri

Helmi Maria Heikinheimo (vuoteen 1906 Heikel) toimi vuosina 1911–1916 Suomen Lähetysseuran lääkärilähettinä suomalaisten ja kiinalaisten lääkärinä Pohjois-Hunanissa Kiinassa. Hän sai hermo- ja mielitautien erikoislääkärin oikeuden vuonna 1929. Hän työskenteli Takaharjun parantolassa ja Pitkäniemen sairaalassa. Helmi Heikinheimo syntyi 3.8.1879 Kittilän pappilassa Augusta (o.s. Hellman) ja Karl Abiel Heikelin viidentenä lapsena. Pariskunnalla oli 11 lasta. Helmin reippaus…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 7. 1. 2025

Eeva Vilkki – Elämäntehtävänä kuuromykkäin opettaminen

Eeva Vilkki työskenteli yli neljä vuosikymmentä Oulun kuuromykkäinkoulussa toimien johtajattarena ja opettajattarena. Oppilaat saivat vierailla hänen kotonaan ja työskennellä puutarhassa. Eeva Vilkki (o. s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) syntyi Oulussa 27.7.1882. Hän oli Wilhelm Rehnbäckin (1851–1928) ja Maria Hellmanin (1856–1891) toiseksi vanhin lapsi. Pariskunnalla oli kuusi lasta. Maria Hellmanin kuoltua vuonna 1891, Wilhelm solmi vuonna…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 7. 1. 2025

Hedvig Bensow-Ståhlberg – Suomen ensimmäinen naishammaslääkäri

Tukholmassa syntynyt Hedvig Bensow (1858-1894) oli ensimmäinen nainen, joka oli koulutettu hammaslääkäri ja joka sai harjoittaa koulutustaan vastaavaa ammattiaan Suomessa. Hedvig Eleonora syntyi Tukholmassa 1858. Isänsä, hovihammaslääkäri Simon Constantin (Konstantin) Bensow (1828-1918) ja äiti Eleonora Wallenstein (1830-1904) olivat molemmat syntyneet Pietarissa ja muuttaneet Tukholmaan. Perheessä oli seitsemän lasta.  Simon Bensow oli valmistunut hammaslääkäriksi 1851 Tukholmassa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 7. 1. 2025

Anna Salmberg – Mamsellikoulun johtajatar Turusta

Tyttökoulun johtajatar Anna Salmberg o.s. Brinck tunnetaan kuuluisamman oppilaansa Fredrika Runebergin (1807-1879, o.s. Tengström) ansiosta. Kielten opetus oli niin tehokasta Salmbergin mamsellikoulussa, että Fredrika osasi kääntää tekstejä aviomiehelleen Johan Ludvig Runebergille suoraan ranskasta, saksasta ja englannista vielä vanhoilla päivilläänkin.    Anna Brinck syntyi Kööpenhaminassa vuonna 1788. Hän ei ollut tanskalainen vaan englantilainen ainakin äidinkieleltään. Hän…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 4. 1. 2025

Anna Heikinheimo sai Raahesta hyvät elämäneväät

Anna Heikinheimo (o. s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) asui Raahessa vuodesta 1892 vuoteen 1908. Hän suoritti ammattitutkinnon Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa ja Raahen seminaarissa. Hän työskenteli Raahen kaupunginkamreerina vuodet 1899-1907. Hän oli yhdistysaktiivi. Petter Wilhelm (1851–1928) Rehnbäck muutti Ouluun vuonna 1875. Hänestä tuli Oulun lääninhallitukseen kirjuri. Alussa vuotta 1878 Wilhelm Rehnbäck ja Maria Hellman (1856-1891)…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 4. 1. 2025

Marjukka Helenius – Stadin friidusta Kauppakorkeakoulun kamreeriksi

Marjukka, Marja-Leenaksi ristitty, syntyi Helsingin kalliolaiseen työläisperheeseen 1943. Sotaa hän ei tietenkään muista, mutta ei hän muista myöskään, että hänen lapsuutensa oli ollut millään tavalla turvaton. Kalliossa asuttiin tiiviisti ja lapsia oli sodan jälkeen paljon. Lähistöllä oli kaksi leikkipuistoa keinuineen, mutta myös pihoilla, kaduilla ja naapuritaloissa leikittiin villisti koetellen silloisten talonmiesten hermoja. Talon takana oli…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 30. 12. 2024

Emma Saltzman – Naiskagaalin, Marthaförbundetin, Folkhälsanin ja Svenska Kvinnoförbundetin aktiivinen toimija

Valtioneuvoksetar Emma Saltzman (1853-1934) aloitti muistelmiensa ”Minnen och anteckningar” kirjoittamisen 40-vuotiaana luultavasta kotonaan Pohjoisranta 14:ssä Helsingissä vuonna 1894. Hänen aviomiehensä, Fredrik Saltzman, oli lääkintöhallituksen pääjohtajana vuodet 1890–1902 ja heillä oli viisi lasta. Muistelmissaan Emma kertoo omista lapsuudenmuistoistaan ja suvustaan. Kiitos muistelmien ja tyttärensä Emma Saltzmanin kirjoittaman ”En släktrönika” on jälkipolville jäänyt taltioituna Emma Saltzmanin ainutlaatuinen…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 18. 12. 2024

Senja Anttila – Selan seurassa -pakinapalsta ilmestyi Raahen Seudun jokaisessa numerossa

Me, jotka olemme kasvaneet Raahen Seudun lukijoina, jäimme kaipaamaan Selan seurassa -pakinoita. Se palsta oli luettava aina ensin, sitten vasta uutiset. Toimittaja Senja Anttila kirjoitti 27 vuoden ajan Raahen Seutuun. Selan seurassa -palstalla hän ilahdutti lukijoita vielä 2000- ja 2010-luvuillakin. Viimeisen kirjoituksensa Raahen Seutuun hän kirjoitti 93-vuotiaana. Anni Senja Viola Anttila (o.s. Mustakallio) syntyi 17.8.1926…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 8. 12. 2024

Gerda Holmström – Raahen kaupunginkirjaston pitkäaikainen kirjastonhoitaja

Helsingin yliopiston kirjastossa säilytetään yksityisen raahelaisen lainakirjaston luetteloa, joka on vuodelta 1818. Kyseinen kirjasto oli Johan Christian Wichmannin omistama. Vuonna 1821 Johan Christian Wichmann muutti Raahesta Tornioon, ja yksityinen lainakirjasto siirtyi hänen veljensä, apteekkari Carl Wilhelm Wichmannin, haltuun. Samana vuonna kaupunkiin perustettiin lukuseura ja sille kirjasto. Vuodesta 1864 kaupunki alkoi avustaa kirjastoa. Kirjaston toimintaa valvoi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 8. 12. 2024

Adele Korhonen – Yksi Raahen seminaarin esikoisista

”Seminaarin perustaminen Raaheen vuonna 1896 herätti kaupunkilaisissa monenlaisia tuntemuksia. Suomenkielinen naisopettajaseminaari oli aluksi väheksytty yhdistelmä. Raahe oli elänyt maineikkaan menneisyytensä merenkulusta ja laivanvarustuksesta, eikä seminaaria osattu alkuvuosina arvostaa.” (Sari Salmela) Ruotsinkieliset valtuustomiehet eivät halunneet suomenkielistä seminaaria kaupunkiin. Raahen seminaari aloitti työskentelynsä 22.8.1896. Seminaarin johtajaksi oli valittu lehtori Kosti Raitio Jyväskylän seminaarista. Hänen tehtävänsä oli saada…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 8. 12. 2024

Rita Gripenberg – Muurolan parantolan ensimmäinen ylilääkäri

Rita Elisabeth Gripenberg (1880-1965) oli Muurolan parantolan ensimmäinen ylilääkäri ja samalla Suomen ensimmäinen parantoloiden naisylilääkäri.   Rita Elisabethin isä oli Johannes Gripenberg (1842-1893), joka toimi senaattorina (1891-1893), valtiosihteeriviraston virkamiehenä Pietarissa ja oli koulutukseltaan maisteri. Äiti Sigrid Maria Aminoff (1853-1922) oli aatelinen. Heillä oli yhdeksän lasta. Rita Gripenbergin täti oli Suomen tunnetuimpia naisasianaisia, kansanedustaja Aleksandra Gripenberg…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 30. 11. 2024

Vuoden Lotta 2023 Alli Korvan vierailu Raahessa 13.8.2024

Raahen rotaryklubien vierailulla elokuussa Alli muisteli pitkän elämänsä vaiheita ja kertoi lottavuosistaan. Täysi lotta Allista tuli hänen oltuaan 10 vuotta pikkulottana. 101-vuotias Alli Korva syntyi Rovaniemellä Patokosken kylässä v. 1922. Alli kertoi, että täytettyään 17 vuotta Stalin tuli Suomen rajan yli. Vanhin veli oli harjoituttanut tuttua poikaporukkaa koko syksyn ampumahiihtoon, joten pojat olivat valmiina, kun…

kirjoittanut Sari Nurro, julkaistu 25. 11. 2024

Jenny Grundström valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista ensimmäisten joukossa

”1896 huhtikuun 29. päivänä K.M. Armollinen Julistus siitä, että kaksi uutta yksinkertaista seminaaria – kummassakin suomi opetuskielenä, on perustettava kansakoulunopettajain ja opettajatarten valmistamiseksi, – sekä sijoitetaan naisseminaari Raahen ja miesseminaari Rauman kaupunkiin.” Reilun 50 hakijan joukosta 36 naista hyväksyttiin oppilaiksi ja näin pääsivät koulun esikoiset aloittamaan opiskelunsa kansakoulunopettajan ammattiin. Toiminta alkoi neliluokkaisena kansakoulupohjaisena naisseminaarina. Esikoiset…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 18. 11. 2024

Kaino W. Oksanen – Kasvatusopista ensimmäisenä naisena väitellyt

Tohtori Kaino W. Oksanen oli kansanedustaja, Ilmatieteen laitoksen meteorologi ja ensimmäinen nainen suomalaisessa yliopistossa, joka väitteli kasvatustieteistä.     Kaino Wilhelmiina Oksanen, filosofian tohtori, syntyi vuonna 1884 Tampereella ja kuoli 1966 Jyväskylässä.   Kainon isä oli Pirkkalassa syntynyt rovasti Oskar Vilhelm Oksanen, ent. Juvenius (1849-1925) ja äiti tamperelainen Wilhelmiina Kaapontytär Blom (1850-1899). Perheessä oli kuusi…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 13. 11. 2024

Sinikka Sipilä – maalaiskylästä maailmalle, runotytöstä presidentiksi

”Sinusta tulisi hyvä sairaanhoitaja”, totesi kummisetäni ylioppilasjuhlissani. En vain kestänyt nähdä verta, joten se ala oli poissuljettu. Vanhempani, hauholainen maanviljelijä Jaakko Sipilä (synt. 1924) ja maatalon emäntä Annikki Sipilä (synt. 1930) toivoivat minusta ekonomia, mutta minun matikkapäälläni se oli mahdoton ajatus. Kotitalousopettajana toiminut sukulaistäti mainitsi, ettei tulevaisuudessa ole hänen alallaan töitä, kun kerroin sen minua…

kirjoittanut Sinikka Sipilä, julkaistu 9. 11. 2024

Tuula Väyrysen värikkäät opevuodet – kasvutarina Kainuussa ja Kempeleessä

Synnyin pienessä Hossan korpikylässä Kainuun takamailla lähellä Venäjän rajaa vuonna 1950. Lapsena en tajunnut, että sota-ajasta oli kulunut vain viitisen vuotta. Isäni ”yliopisto” oli ollut vapaaehtoisena talvisotaan lähtö, armeija välirauhan aikana, asemasota ja lopuksi vielä saksalaisten ajaminen Lapin kautta Norjaan. Hän perusti maalaiskylään pienen kyläkaupan maataloustoimien rinnalle. Rauhan aikaa siivitti monenlainen jälleen rakentamisen into. Kylä…

kirjoittanut Tuula Väyrynen, julkaistu 2. 11. 2024

Kaija Asukas – Koko työura ihanassa työpaikassa, Raahen kirjastossa

Kaija Asukas on avojalakanen raahelainen. Hän syntyi 11.1.1957. Hän meni kirjastoon vuoden työllistämistukijaksolle vuonna 1980 mutta aika venähti 44 vuodeksi. Nyt syyskuussa 2024 hän aloittelee eläkeläisen kiireisiä vuosia. Kun kuuntelee Kaijan muistelmia lapsuudesta, tulee pakostakin mieleen elokuva ”Pikku Pietarin piha”. Lapsia ja kavereita oli paljon. Pihaleikit täyttivät lasten elämän, oltiin konkkasilla ja pallo paikalla, hypättiin…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 10. 2024

Ina Colliander – Kosmopoliittinen kuvataiteilija ja graafikko

Ina (Inna) Colliander o.s. Behrsen syntyi Pietarissa 1905 ja kuoli Helsingissä 1985. Hän oli kuvataiteilija, joka tunnetaan enkeleitä esittävistä puupiirroksistaan. Hän oli yksi modernin suomalaisen puupiirrostaiteen keskeisiä uranuurtajia ja mestareita, yksi maamme parhaista graafikoista. Hänen vanhempansa olivat baltiansaksalaisia. Isänsä oli valtioneuvos, arkkitehti ja professori Richard Georg Behrsen (1869-1958) ja äitinsä aatelissukuinen Lydia Louise von Golicke…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 18. 10. 2024

Jenny Maria Montin-Tallgren – Naisasianainen, ruustinna, muinaistutkija

Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjassa kerrotaan, että kapteeni, raatimies ja kauppamies Johan Montin (1807-1893) asui Kirkkokadun ja Mentzerinkadun (nyk. Koulukatu) kulmauksessa Friemanin naapurina. Durchmanin yhtiössä Johanilla oli osuutta, mutta mikään suuri laivanvarustaja hän ei ollut. Montin oli sen sijaan suuri maamies. Hän viljeli vainioittain ruista, ohraa ja perunoita. Syksyisin saatiin talossa puida 30 riihtä. Talossa…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 10. 2024

Edit Reinilä-Hellman – Kotitalousopettaja ja Kotiruoka-kirjan kirjoittaja

Kotitalousopettaja ja Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun pitkäaikainen johtajatar Edit Reinilä-Hellman vaikuttaa vielä 2000-luvullakin monissa Suomen kodeissa Kotiruoka-keittokirjan kirjoittajana. Kotiruoka on usean sukupolven ajan ohjannut suomalaisten ruoanvalmistusta ja vaikuttanut merkittävästi ruokakulttuuriin. Edit (Edda) Elisabeth Reinilä-Hellman (o. s. Reinilä, vuoteen 1907 Rehnbäck) syntyi 11. heinäkuuta 1877 Oulussa, jossa isä Johan Edvard Rehnbäck (1849–1930) toimi Suomen Pankin komissaarina. Äiti…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 10. 2024

Fanny Pyhtilä – Lapaluodon kansakoulun ensimmäinen opettaja

Raahessa kansakoululaitos pääsi alkuun vuonna 1871. Se oli kaksiosastoinen. Toisessa opetettiin suomeksi, toisessa ruotsiksi. Vuonna 1910 kaupunginvaltuusto päätti joidenkin lapaluotolaisten anomuksesta, että Lapaluodon satamakaupunginosaan rakennetaan oma koulu. Jotkut epäilivät, ettei koulusta tulisi eläjää. Toisin kävi. Koulu alkoi kukoistaa. Lapaluodon kansakoulun ensimmäiseksi opettajaksi tuli kuusi hakemusta. Kansakoulunopettajaksi valittiin Fanny Sofia Pyhtilä Merikarvialta. Merikarvialla 19.5.1910 päivätyn hakemuksen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 10. 2024

Anna-Liisa Virta – Äitiyshuolto elämäntehtävänä

Raahen kaupunki myönsi Anna-Liisa Virralle vuonna 2022 Pro Raahe -mitalin nro 121 1950-luvulla alkaneesta ansiokkaasta pitkäaikaisesta toiminnasta terveydenhuollon hyväksi, joka edelleen jatkuu koko seutukunnan parhaaksi luottamustoimissa. Anna-Liisa Virta syntyi Kemissä vuonna 1934. Isän sukujuuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Äidin kotiseutu on Olkijoella. Hän kasvoi kansainvälisyyteen jo lapsena: ensin sotalapsena Ruotsissa, sitten seuraneitinä ja opiskelijana Englannissa. Sota sotki monen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 10. 2024

Anneli Sauli – Raahe jäi, filmitähti syntyi

”En minä oikeastaan muista Raahesta mitään”, myöntää Anneli Sauli Vappu Kalliolle vuonna 2019 antamassaan haastattelussa. Raahelaiset muistavat Anneli Saulin. ”Anneli oli Lapaluodossa pidetty, kaunis tyttö. Hän auttoi äitiänsä muun muassa viemällä Kankaan talon kahvilasta satamaan kahvia sekä työskentelemällä kesäisin Lindbergin satamaruokalassa.” Anneli Helena Sauli (vuodesta 1965 oik. Pakkasvirta, o.s. Savolainen, vuosina 1956–1965 Lindman, Saksassa taiteilijanimenä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 10. 2024

Viola Gahmberg, vaasalainen rakastettu Lis Laviola

Viola Gahmberg, joka tunnetaan näyttämön lady Lis Laviolana, on tehnyt merkittävän 42 vuoden uran teatterissa. Lis Saviolan sukujuuret ovat mielenkiintoiset. Hänen esivanhempien elämää ovat muokanneet suuret maailman tapahtumat, kuten Puolan jakautuminen ja Venäjän vallankumous.  Esivanhemmat ovat kotoisin Puolasta, joka on ollut monien perimyssotien ja jakojen näyttämönä. Puola jaettiin vaiheittain Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken, ja…

kirjoittanut Marjatta Björknäs, julkaistu 10. 8. 2024

Anna Edelheim – Suomen ensimmäinen palkattu sanomalehtinainen

Anna Christina Charlotta Edelheim (1845-1904) oli Suomen ensimmäinen kiinteästi palkattu sanomalehtinainen ja naisasianainen, ruotsiksi kirjoittava toimittaja ja kirjailija. Päätoimittaja, jonka kirjoitusten ansiosta protestanttiset eriuskoiset saivat oikeuden perustaa omia seurakuntia. Anna Edelheimin isä Paul Henrik Edelheim, ent. Krogius, aateloitu vuonna 1817, oli Porvoossa syntynyt senaattori ja valtioneuvos (1801-1855). Hän oli naimisissa vuosina 1844–1854 serkkunsa Emilia Kristina…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 29. 7. 2024

Emilia Chydenius – Isännöitsijä, kirjapainon johtaja

Emilia Augusta Chydenius syntyi vuonna 1844 Helsingin pitäjässä Degerön tilalla. Hänen isänsä oli yliopiston asiamies, revisionioikeuden ylikomisarius Anders Johan Chydenius (1795-1865) ja äiti, sittemmin kirjapainon johtaja Margareta Sofie o.s. Enbom (1811-1886). Perheessä oli kahdeksan lasta. Oulusta kotoisin oleva Emilian täti äidin puolelta Lina Snellman (1846-1924) vieraili useasti perheessä. Hän oli koulutukseltaan diakonissa ja toimi Helsingin…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 27. 7. 2024

Emma Wichmann – Ensimmäinen vihitty diakonissa Helsingin Diakonissalaitoksessa

Sisar Emma oli yksi niistä suomalaisista naisista, joita kutsutaan uranuurtajiksi. Hän oli ensimmäinen Helsingin Diakonissalaitoksella vihitty diakonissa vuonna 1873. Sisar Emma teki arvokasta työtä myös Limingan orpolastenkodin johtajattarena vuosina 1876-1894. Emma Maria Wichmann syntyi Raahessa vuonna 1836. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Carl Wilhelm Wichmann (1792-1856) ja Beata Gustava o.s. Frosterus (1800-1871). Perheessä oli yksitoista lasta.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 25. 7. 2024

Lina Snellman – Suomalaisen diakonissan perushahmo

Sofia Karolina (Lina) Snellman syntyi Oulussa vuonna 1846. Hän oli koulutukseltaan diakonissa ja hän toimi Helsingin Diakonissalaitoksen johtajattarena vuosina 1883-1924. Sanotaan että hänestä tuli suomalaisen diakonissan perushahmo. Lina Snellmanin Suomussalmella syntynyt isänsä, Johan Wilhelm Gerhardsson Snellman (1809-1881), oli arvostettu kauppaneuvos Oulussa. Äiti oli oululainen Jeannette o.s. Enbom (1817-1878), jonka isä oli lääninrahastonhoitaja J. H. Enbom.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 23. 7. 2024

Sirkka Mattila – Musiikillisesti lahjakas opettaja

Raahelaiset muistavat Sirkka Mattilan opettajana ja laulajana. ”Laulaminen on antanut minulle paljon, se on luonut rikkaan elämän. Se on henkisen minän tyydyttämistä, en voisi ajatellakaan elämääni ilman laulua”, hän sanoi eräässä lehtihaastattelussa vuonna 1977. Hän oli myös vaimo ja neljän lapsen äiti. Raahen kaupunki palkitsi hänet Pro Raahe -mitalilla nro 28 vuonna 1999.   Sirkka…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 23. 7. 2024

Jaana Ritola – Koulutuskuntayhtymä Brahen johtaja ja rehtori

Raahen kaupunginhallitus myönsi Jaana Ritolalle Pro Raahe -mitalin nro 124 vuonna 2023. Perusteluina mainittiin muun muassa se, että hän on kehittänyt alueemme ammatillista toisen asteen koulutusta, jolla on ollut merkittäviä vaikutuksia Raahen seutukunnan elinkeinoelämälle, nuorten työllistymiselle ja hyvinvoinnille. Työhön intohimoisesti suhtautuvalle Jaanalle myös perhe ja synnyinkaupunki Raahe ovat hyvin tärkeitä. Kun Jaana (o.s. Asukas) syntyi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 6. 2024

Amanda Cajander – Helsingin diakonissalaitoksen ensimmäinen johtajatar

Amanda Cajanderin oma elämä oli täynnä tragedioita. Tämä sisukas nainen omisti elämäntyönsä kurjille, sairaille ja hylätyille. Suomessa vietettiin vuonna 2022 diakonian juhlavuotta, koska tuolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisen diakonissa Matilda Hoffmanin vihkimisestä tehtäväänsä Suomessa. Mutta hän ei ollut Suomen ensimmäinen diakonissa, vaan vuonna 1866 Pietarin Evankeelisessa Hospitaalissa diakonissavihkimyksen sai Mikkelistä kotoisin oleva Amanda Cajander.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 19. 6. 2024

Jane Trygg-Kaipiainen – Monipuolinen vaikuttaja ja luova tahtonainen

Jane Trygg-Kaipiaisen elämää ohjaa voimakas vaikuttamisen tahto ja epäkohtien korjaaminen. Jane on syntynyt Sakari Topeliuksen päivänä Heidekenillä, eli hän on aito turkulainen. Hänen syntymäkotinsa oli Raunistulassa. Isä oli monen sukupolven turkulainen. Äiti oli syntyjään Oulun seudulta. Isä oli sotalapsena ensin Tankassa ja sitten Ruotsissa.  Äiti muutti lapsena äitinsä kanssa Ruotsiin. Vanhempien taustan vuoksi perhe koki…

kirjoittanut Marjatta Björknäs, julkaistu 14. 6. 2024

Anna Heikel – kuuromykkäinkoulun opettaja ja johtajatar

Kuuromykkäin-lehti kirjoittaa maaliskuussa 1897 kuuromykkäinkoulun johtajattaresta ja opettajasta Anna Heikelistä seuraavasti: ”Hän tahtoi tehdä hyvää tässä maailmassa, tahtoi olla hyödyllinen ihminen, tahtoi tehdä työtä.” Kauniisti ja syvällisesti sanottu ihmisestä, joka omisti elämänsä opettamalla kuuromykkiä. Anna Charlotta Heikel (1838-1907) syntyi Turussa Turun lukion rehtori, Pietarsaaren kirkkoherra, luonnontieteiden lehtori, valtiopäiväedustaja ja tuomiorovasti Henrik Heikelin (1808-1867) ja Johanna…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 13. 6. 2024

Sirkka Kiilakoski – Lapset sydämenasiana

Sirkka Kiilakosken pitää elämässä kiinni perhe, lapset ja lastenlapset. Pitkän työuransakin hän on tehnyt lasten parissa. Varhaiskasvatus ja lapset ovat hänelle sydämenasia.   Sirkka syntyi vuonna 1957 Mirjam ja Pentti Mäntylän perheeseen neljäntenä lapsena. Perhe asui Piehingin Ylipäässä Mäntylänperällä. Suvun esi-isät ovat asuneet siellä 1600-luvulta saakka. Sen pidemmälle hän ei ole vielä sukututkimuksessa päässyt, koska…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 4. 6. 2024

Maria Colliander – Pikakirjoituksen uranuurtaja

Suomenkielinen pikakirjoitusjärjestelmä luotiin vuonna 1875 keisarillisen Suomen senaatin tarpeeseen. Maria Colliander opetteli 30-vuotiaana ruotsin ja suomen kielen pikakirjoitustaidon, josta tuli hänen elämäntyönsä. Liki seitsemänkymmentä vuotta hän uurasti pikakirjoituksen opettamisen ja kehittämisen parissa. Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi hänet nimitettiin vuonna 1936. Maria Magdalena Colliander (1857-1954) syntyi Valkealan kartanossa Kymenlaaksossa. Hänen isoisänsä, herännäisyyden historiamme yksi merkkihenkilöistä, luutnantti…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 22. 5. 2024

Alexandra Theodora Frosterus-Såltin, unohdettu vaasalainen taiteilija

Kuka on Suomen tunnetuin ja samalla unohdetuin naispuolinen taiteilija? Kenen teoksia miljoonat suomalaiset ovat ihastelleet yli sadan vuoden ajan? Kuka vaasalainen taiteilija on ollut unohdettu kymmenien vuosien ajan ilman, että Vaasassa olisi ainoatakaan muistomerkkiä tai patsasta hänelle, puhumattakaan siitä, ettei kaupungissa ole yhtään hänen mukaansa nimettyä katua? Kuka on taiteilija, jonka terveyttä edistäviä piirustuksia koululaisemme…

kirjoittanut Marjatta Björknäs, julkaistu 15. 5. 2024

Mathilda Linsén – Suomen ensimmäisen sokeainkoulun opettaja

Johanna Mathilda Linsén (1831-1872) tunnetaan Suomessa ensimmäisenä sokeainopettajana ja Helsingin sokeainopiston johtajattarena. Mathildan isä oli kansallisen herätyksen puolestapuhuja Johan Gabriel Linsén (1785-1848), Turun yliopiston roomalaisen kirjallisuuden professori ja myöhemmin myös Helsingin yliopiston roomalaisen kirjallisuuden professori. Linsén oli myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajajäsen. Professori menetti omaisuutensa Turun palossa 1827. Samana vuonna hänen ensimmäinen aviovaimo ja kaikki…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 7. 5. 2024

Ritva Pesonen-Ehrola – Juridiikkaa ja ihmisläheisyyttä

Ritva Pesonen-Ehrola (o.s. Räsänen) kävi kansakoulua ja oppikoulua Kajaanissa, Rovaniemellä, Tampereella ja Oulussa. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1966 ja palveli lähes koko työuransa oikeuslaitosta. Eläkkeelle hän pääsi Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta vuonna 2011. Elettiin vuotta 1943. Räsäsen perheen koti oli Sukevalla, Sonkajärven kunnassa. Perheenpää Jorma Räsänen oli Valtion Rautateiden palveluksessa ja perheen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 5. 5. 2024

Hedvig von Haartman – Suomen Pelastusarmeijan perustaja ja brigadööri

Hedvig Eleonora von Haartman syntyi joulukuussa 1862 Piikkiön pitäjässä Raadelman kartanossa Varsinais-Suomessa. Hänen isänsä oli valtioneuvos Carl Daniel von Haartman (1792-1877) ja äitinsä Emilia Teodora (Emmy) von Haartman o.s. Westzynthius (1835-1906), jonka kanssa Carl Daniel von Haartman oli solminut kolmannen avioliittonsa. Aviovaimo oli 43 vuotta miestään nuorempi. Hedvig oli avioparin toinen lapsi. Hedvigin isä oli…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 28. 4. 2024

Leila Riihijärvi sai laulunlahjan suvun perintönä

Valssi soi. Letkeä foksi tekee seuraa. Tulinen tango vie mukanaan. Tanssikansaa ei mikään pidä paikoillaan, kun kutsu on käynyt parketille tai kesäiselle torille. Tahdit takasi yli 10 vuoden ajan Leila & Luna. Leila Riihijärvi on edelleenkin monipuolinen viihdyttäjä sekä kaupungin että yksityisissä tilaisuuksissa. Leila on muutakin kuin laulaja. Hän on Raahe-lähettiläs, joka on toiminut pitkään…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 4. 2024

Aino Malmberg – Ylirajainen feministi, naisasianainen, verkostorakentaja

Aino Malmberg oli suunnannäyttäjä, ns. ensimmäinen monessakin mielessä. Hän oli Tekla Hultinin kanssa ensimmäinen suomenkielisestä koulusta ylioppilastutkinnon suorittanut nainen. Hän kuului siihen sukupolveen, joka pääsi ensimmäisenä naisena opiskelemaan yliopistossa. Aino vihittiin nuorena Emil Malmbergin kanssa ja heistä tuli yliopistohistoriamme ensimmäinen akateemisesti koulutettu aviopari ja Ainosta ensimmäinen yliopistossa opiskellut opiskelijaäiti. Aino Malmberg kirjoitti ensimmäisenä Pohjoismaissa naisten…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 15. 4. 2024

Kerttu Ojanlatva – Opettaja ja moniosaaja taiteen saralla

Raahen taidemaalareista ei kovin moni ole päässyt matrikkelitaiteilijoiden joukkoon. Kerttu Ojanlatva on yksi heistä. Hän vaikutti Raahen kulttuurikentässä taiteilijana, opettajana ja taidekriitikkona. Hän kirjoitti runoja ja novelleja. Hän sai Raahen kaupungin taidetunnustuspalkinnon vuonna 1998. Kerttu Anja Ojanlatva (o.s. Kopsakangas) syntyi 25.6.1925 Pyhäjoella. Kertun isä Hannes Matias Kopsakangas oli syntynyt 21.9.1897 U.S.A:ssa ja kuoli 24.9.1957 Pyhäjoella.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 13. 4. 2024

Sofia Madetoja – kauppias, prokuristi, naisasianainen

Madetojan sukua on vuosisatojen ajan asunut Raahessa. Jaakko (1847-1922) ja Hilda Gustaava (o.s. Nevanperä 1847-1923) saivat viisi lasta: pojat Matti August (1874-1936), Karl Jakob (1879-1975) ja Leonard Aleksander (1886-1960) sekä tytöt Maria Sofia (1877-1927) ja Hilda Kristiina (1881-1968). Leevi Antti Madetoja (1887-1947), joka oli suomalainen säveltäjä, kapellimestari, kirjoittaja ja opettaja ja Maria Sofia ovat kolmannet…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 25. 3. 2024

Milma Lappala – Unitaariseurakunnan naispappi Minnesotassa

Kuopiossa syntynyt Milma Lappala (1879-1950) oli Suomalaisen unitaari- eli vapaakristillisen seurakunnan pappi Virginiassa. Häntä on pidetty ansioituneena amerikansuomalaisena. Hänen vierailunsa Suomeen vuonna 1925 herätti naisasiajärjestöissä ihastusta. Olihan Milma Lappala naispappi. Milma Sofia Tikkanen syntyi Kuopiossa 15.12.1879. Hänen isänsä oli räätäli Pekka Tikkanen (1847-1923) ja äiti Anna Helena Tikkanen (1851-?). Milmalla oli sisko Ida Maria Väänänen…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 19. 3. 2024

Tiina Tervaskanto-Mäentausta – Sairaanhoitajasta kansainväliseksi tutkijaksi

Työurani terveysalan eri tehtävissä kesti liki neljäkymmentä vuotta. Ihmisen sairauksien hoidon perusasiat eivät tänä aikana juuri muuttuneet. Sen sijaan tiede ja tutkimus välitti – ja välittää edelleen – koko ajan uutta tietoa sairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä. Monialainen yhteistyö eri tieteenalojen kesken sekä teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen tuovat uusia palvelu- ja hoitomuotoja terveyspalvelujärjestelmään ja koulutukseen. Oma…

kirjoittanut Tiina Tervaskanto-Mäentausta, julkaistu 16. 3. 2024

Pirkko Ahokas-Tuohinto – Reumalääkäri, kunnallispoliitikko, kotiseutuihminen, tarmonpesä

Pirkko Ahokas-Tuohinnolla on kaksi kotiseutua: Karjala ja Pattijoki. Hän tuli Raaheen lievittämään lääkäripulaa. Hän osallistuu kunnallispolitiikkaan ja vaalii lottaperinnettä. Raahen kaupunki myönsi hänelle Pro Raahe -mitalin nro 102 vuonna 2017. Pirkko syntyi vuonna 1950 Kalajoella, jonne Ahokkaan perhe päätyi evakkotaipaleellaan. Heidän oli lähdettävä sodan jaloista Lahdenpohjan kauppalasta Laatokan rannalta. – Vanhempani menettivät sodan takia oman…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 10. 3. 2024

Sari Jaatinen – Lapuan lahja Raahen kulttuurielämälle

Tämän pienoiselämäkerran sankaritar Sari Jaatinen on Lapuan tyttöjä. Hän tuli opiskelemaan Raahen Porvari- ja Kauppakouluun ja jäi Raaheen. Nyt Sarin hengentuotteet ilahduttavat Raahen Seudun lukijoita ja Raahen Teatterin yleisöä. Raahe on ominut hänet tämän kaupungin kulttuurintekijöiden joukkoon. Siitä on vakuutena Pro Raahe -mitali nro 71, jonka kaupunginhallitus myönsi hänelle vuonna 2008. Sari Jaatinen (o.s. Hautala)…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 3. 2024

Fanny Palmén – Konkordia-liiton ja lasten työkodin perustaja

Suomen Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston varakanslerin tytär, yhteiskuntavaikuttaja Fanny Palmén valitsi avioliiton ja seurapiirielämän sijasta köyhien auttamisen. Hän perusti Helsinkiin köyhien lasten työkodin, oli mukana perustamassa Konkordia-liittoa ja toimi myös Naisasialiitto Unionissa. Hänen muistokseen on perustettu Fanny Palménin rahasto. Fanny Amalia Palménin (1842-1905) vanhemmat olivat senaattori, yliopiston varakansleri ja lainopin professori Johan Philip Palmén (1811-1896) ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 24. 2. 2024

Eija Turunen – Suomen vanhimman paikallismuseon museotantti

”Suomen vanhin paikallismuseo, Raahen museo on kasvanut vuosikymmenten saatossa ja tällä hetkellä se koostuu seitsemästä eri toimipisteestä. Ympärivuotisesti kohteista avoinna ovat Pakkahuoneen museo ja Kruununmakasiinimuseo. Museon kuuluisin nähtävyys, maailman vanhin säilynyt sukelluspuku Wanha Herra on tätä nykyä ihmeteltävänä Kruununmakasiinin sukellusosastolla.” Museonjohtajana toimii Eija Turunen (o.s. Pelkonen). Elettiin elokuuta vuonna 1963. Olavi Pelkosen mieltä painoi se,…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 17. 2. 2024

Maria Garvolia – Utsjoen kirkkoherran ihailtu puoliso

Siikajoen varakkaan rovastin tyttärestä Maria Garvoliasta tiedämme aika paljon, vaikka hän eli 1700-luvulla. Sattumalla on ollut sormensa pelissä. Nimittäin Turun akatemiassa opiskellut ja Oulussa syntynyt Frans Mikael Franzén (1772-1847) matkusti yhdessä oppi-isänsä, professori Henrik Gabriel Porthanin (1739-1804) kanssa Perämeren rannikolla vuonna 1794. Marian tarina ja elämä Utsjoella innoitti Franzénia kirjailijana. Fransén ja Porthan pysähtyivät matkallaan…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 17. 2. 2024

Heidi Köngäs – Raahelaisuus putkahtelee esiin hänen romaaneissaan

Me raahelaiset olemme ylpeitä siitä, että olemme voineet kasvattaa ja saatella maailmalle monta maineikasta kirjailijaa. Patsaan on saanut toistaiseksi vain Martti Merenmaa. Pro Raahe -mitalin nro 89 sai Heidi Köngäs vuonna 2013. Voin ilokseni todeta, että raahelaisuus näkyy hänen kirjallisuudessaan monin tavoin. Heidi Maritta Köngäs (o.s. Myntti) syntyi 15. syyskuuta 1954 Tukholmassa, jonne perhe oli…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 9. 2. 2024

Liisa Päivike teki opetustyön ohella vapaaehtoistyötä Raahen seurakunnassa

Raahen kaupunki palkitsi saksaa ja latinaa vuosikymmenet opettaneen Liisa Päivikkeen hyvin suoritetusta virkatyöstä Pro Raahe -mitalilla nro 35 vuonna 2000. Hänen tekemänsä monipuolinen ja uuttera vapaaehtoistyö Raahen seurakunnassa muistetaan suurella lämmöllä. Hän oli myös vaimo, äiti ja isoäiti. Liisa ja puolisonsa Matti Päivike olivat puheliaita satakuntalaisia, joilla juttujen kerronta oli verissä toisin kuin meillä jöröillä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 6. 2. 2024

Eevi Rantamaula: Sukka näkee kun saapas lentää -muistokirjoitus

Mitä voisikaan muistokirjoitukseen sisällyttää ainutkertaisesta naisesta, Eevistä, joka sai elää poikkeukselliset sata vuotta. Se on elämän pituus, joka vain harvoille suodaan ja johon väistämättä sisältyy tapahtumia, tunnelmia ja sattumuksia. Erityisen merkityksellistä on kirjoittaa Eevistä, koska naisten roolia yleensä tiettyjen sanomattomasti hyväksyttyjen normien läpi. Eevin kaltaisten naisten merkitys on ollut paljon laajempi ja merkittävämpi kuin on…

kirjoittanut Varpu Wiens, julkaistu 29. 1. 2024

Vivi Marttila: Kunnanjohtajana Lapissa – aina omana itsenä

Olen Vivi Marttila ja toimin Simon kunnanjohtajana. Olen Sodankylässä syntynyt ja varuskunta-alueella varhaislapsuuden vapaana viettänyt äidin puolelta karjalainen ja isän puolelta puoleksi karjalainen. Perheen keskimmäisenä lapsena olen jo nuorena kuulemma ollut kovatahtoinen ja omasta mielestä oikeudenmukainen. Peruskoulun oppeja olen ammentanut Kemissä Paattion kartanossa 1-3 luokkien ajan ja sitten muutettuamme vuonna 1975 Simoon Simoniemen turvallisessa kyläkoulussa…

kirjoittanut Vivi Marttila, julkaistu 29. 1. 2024

Cajsa Wahllund oli arvostettu ravintoloitsija Turussa ja Helsingissä 1800-luvulla

Catharina ”Cajsa” Christina Wahllund syntyi Keski-Ruotsissa Vermlantin (Värmland) maakunnassa vuonna 1771 ja kuoli Helsingissä 1843. Hän on tullut tunnetuksi omistamastaan ravintolasta Kaisaniemi. Hänen nimensä mukaan on nimetty myös Kaisaniemen puisto, Kaisaniemenkatu, Kaisaniementie, Kaisaniemenlahti ja Kaisaniemenranta. Ei tiedetä ihan tarkkaa vuosilukua, milloin Cajsa saapui Suomeen. Vuosi 1805 on mainittu. Ja arvellaan hänen tulleen säätyläisperheen taloudenhoitajaksi. No,…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 29. 1. 2024

Opetusneuvos, FM Marja Liisa Toivanen – Luetaan yhdessä -verkoston perustaja

  Marja Liisa syntyi pian talvisodan jälkeen Aurassa 4.4.1940. Alkutaival ei ollut ruusuinen. Hänen isänsä oli menehtynyt rauhan aattona sotilasjunan onnettomuudessa Turengissa, ja hänen äitinsä oli jäänyt leskeksi raskautensa viime metreillä. Varsinaissuomalainen suku tuli kuitenkin Elli-äidin tueksi ja tämän käydessä töissä Marja Liisa oli hoidossa enonsa kotona, jossa asui myös hänen isoäitinsä Maria. Isoäiti vaikutti…

kirjoittanut Susanna Sulkunen, julkaistu 25. 1. 2024

Kirsti Mäkinen-Reijasalo peri ammatin isältä ja harrastuksen äidiltä

Kirsti Mäkinen-Reijasalo asuu talossa, jonka asukkaat ovat monin tavoin vaikuttaneet Raahen historiaan aina 1800-luvulta alkaen. Sivert Lundberg, joka rakennutti Brahenkatu 5:ssä sijaitsevan talon 1800-luvulla, oli omana aikanaan yksi kaupungin varakkaimpia kauppiaita. Kirstin isoisä, apteekkari Väinö Mäkinen, aloitti apteekkitoiminnan Kirkkokadulla vuonna 1917. Apteekki muutti Kirkkokadulta Kauppakadulle vuonna 1921 ja isä, Paavo Mäkinen, toimi Raahen apteekkarina vuosina…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 20. 1. 2024

Hanna Wegelius – Naisasialiitto Unionin rahastonhoitaja

Opettaja Hanna Wegelius o.s. Bergroth syntyi Ähtärissä 1847 ja kuoli Helsingissä diakonissalaitoksella vuonna 1906 vaikeaan sairauteen 59-vuoden ikäisenä. ”Erittäin lahjakas ja samalla lujaluontoinen oli tämä Pohjanmaan metsänperiltä tullut nainen, kaksi etevää nimeä oli hänen syntynsä takana: Stenbäck oli äiti ja Bergroth isä; Ähtäri oli syntymäpaikka.” Näin kirjoitti naisasianainen Lucina Hagman Naisten äänessä numerossa 12 vuodelta…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 20. 1. 2024

Aino Krohn: Mikähän minusta tulee isona?

Synnyin 23.7. 1948 Hämeenlinnassa Elina Marja Annikki Patailan (ent. Peltonen, os. Kurki-Suonio) ja Pentti Samuel Peltosen tyttärenä. Äitini oli pianonsoiton lehtori, isäni lääketieteen lisensiaatti, ortopedian erikoislääkäri. Molemmat elivät varsin iäkkäiksi; isäni kuoli 101-vuotiaana vuonna 2021, äitini kaksi vuotta myöhemmin 97-vuotiaana. Opin kolmevuotiaana lukemaan melkein vahingossa ääntelemällä kirjaimia peräkkäin. Lukeminen oli iso oivallus, joka muutti elämäni,…

kirjoittanut Aino Krohn, julkaistu 4. 1. 2024

Maila Hakala – keksijänaisten tulkki

Maila Hakala on paljasjalkainen helsinkiläinen. Hän syntyi 18. elokuuta 1939 Olavi ja Elli Pekkarisen (o.s. Rinkinen) perheen esikoisena. Äiti oli vauraan maalaistalon tytär Vuoriniemeltä, joka kuului ennen Säämingin kuntaan, mutta on nykyään osa Savonlinnaa. Hän kävi emäntäkoulun Somerolla. Muutettuaan Helsinkiin hän sai työpaikan, mutta avioitui pian paljasjalkaisen helsinkiläisen, liikealalla toimivan Olavi Pekkarisen kanssa, ja jäi…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 19. 12. 2023

Laululintu Alli Hannikainen, musiikinopettaja ja kuorojen perustaja

Laura Alfhild (Alli) Nikander syntyi 21.4.1867 Hämeenlinnassa. Isä Kustaa Josefinpoika Nikander ja äiti Heleena Gustava o.s. Jägerroos saivat viisi tytärtä. Alli oli nuorin lapsi. Jo lapsena Allin musikaalisuus ja laulunlahjat huomattiin. Hän kertoi, että seitsenvuotiaana hän osasi ison joukon lauluja ja esitti niitä perhevieraille: ”Ja vaikka muuten olin kovin ujo, sain laulaessani sellaisen rohkeuden, että…

kirjoittanut Outi Raatikainen, julkaistu 15. 10. 2023

Emma Åkerman – Viipurin Naisyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja

Vuonna 1886 perustettiin Viipurin Naisyhdistys. Naisasia oli silloin vielä suurelle yleisölle outo; niistäkin, jotka siitä jotain tiesivät, suhtautui osa siihen epäillen ja monet halveksien ja pilkaten. Paria vuotta aikaisemmin oli pääkaupunkiin jo tämänlainen yhdistys perustettu, mutta aate ei ollut levinnyt paljoakaan ulkopuolelle pienen innostuneen harrastajapiirin. Senpävuoksi vaadittiinkin paljon siltä, joka pääkaupungin ulkopuolella uskalsi ottaa asiassa…

kirjoittanut Helmi Winter, julkaistu 26. 8. 2023

Lilly von Heideman – Suomen Naisyhdistyksen tukija

Kauniilla Urajärveen pistävällä niemekkeellä on samanniminen vanha herraskartano. Vuodesta 1672 alkaen omisti tilan von Heidemanin suku. Eräs jälkeläinen neljännessä polvessa, luutnantti Axel von H., joka Suomen valloituksen jälkeen oli muuttanut Ruotsiin, palasi Suomeen ja ryhtyi äitinsä v. 1837 tapahtuneen kuoleman jälkeen sukukartanoa hoitamaan. Hänen tyttärensä oli yllämainittu Lilly, täydelliseltä nimeltään Axelia Fredrika Amalia, s. 1849.…

kirjoittanut Elin Sjöström, julkaistu 25. 8. 2023

Alma Jalava – Suomen Naisyhdistyksen nuorisokirjaston hoitaja

Alma Floman syntyi Viipurissa vuonna 1855 ja sai koulukasvatuksensa Helsingin ruotsalaisessa tyttökoulussa. Tämän oppilaitoksen suomenkielen opettajasta Antti Almberg-Jalavasta tuli sitten hänen ”kohtalonsa” – sekä sanan tavallisessa merkityksessä, yksityisen elämänonnen antajana, että aatteellisessa merkityksessä, Alma Almberg kun miehensä mukana joutui suomalaisuuden esitaistelijain joukkoon. Hänestä tuli yksi suomalaisuuden nousuajan, kansallisen kevätkauden huomatuimpia naisia. Ja tuntuu, kuin tuosta…

kirjoittanut Laura Harmaja, julkaistu 13. 8. 2023

Augusta af Heurlin – Koulukeittoyhdistyksen perustaja

Augusta Bergbom näki ensimmäisen kerran päivän valon Vaasassa tammikuun 6 p. 1847. Perhe siirtyi sittemmin Helsinkiin, missä isä, Johan Erik Bergbom, toimi hallituksen jäsenenä. Äiti, Fredrika Juliana Roschier, oli pohjalainen samoin kuin isä. Augusta Bergbomin lapsuudenkodin muistoihin liittyi paljon jalointa ja parhainta, mitä suomalainen henki on pystynyt aikaansaamaan. Hänen nuoruutensa aikana J. W. Snellman kohotti…

kirjoittanut Olga Moberg, julkaistu 12. 8. 2023

Elisabeth Stenius-Aarneenkallio – Kuopion Naisyhdistyksen puheenjohtaja

Elisabeth Gripenberg syntyi Kurkijoella 18 p. jouluk. 1847. Hänen vanhempansa olivat vapaaherra sittemmin senaattori Johan Ulrik Sebastian Gripenberg ja Maria Öhrnberg. Viitaten Hilda Käkikosken tässä teoksessa olevaan Aleksandra Gripenbergin elämänkuvaukseen sivuutan Elisabeth Gripenbergin lapsuudenajan ja koetan perustumalla erään hänen nuoruudenystävänsä antamiin mielenkiintoisiin tietoihin kuvata hänen suuripiirteistä, joskin vähemmän tunnettua elämäntyötään. Elisabeth sai kasvatuksensa Katharinan instituutissa…

kirjoittanut Ilmi Hallsten, julkaistu 10. 8. 2023

Maria Furuhjelm – Suomen Naisyhdistyksen esitelmöitsijä

Kun 35 vuotta sitten jouduin opettajaksi pääkaupungin kansakouluihin, oli vielä suuri puute oppikirjoistakin, mutta etenkin sellaisesta kirjallisuudesta, josta voi saada sisällystä juhlien ohjelmiin ja koulun päättäjäisissä oppilaille evästystä. Hankkiakseni heille jotain henkistä hyvää käännyin Kansanvalistusseuran puoleen, ja sieltä annettiin käteeni Marian nimimerkillä varustettuja pieniä kirjasia. Sellaisia olivat ”Muutama sana Suomen äideille” ja myöhemmin ”Tervolan sarja”,…

kirjoittanut Selma Kohonen, julkaistu 4. 8. 2023

Elin Sjöström – Suomen Naisyhdistyksen ”emäntä”

Siihen aikaan, jolloin Suomen Naisyhdistys vielä kokoontui Ylioppilastalon kirjastorakennuksessa – rautaristikkojen ja merkillisten portaiden keskellä – kuulin Elin Sjöströmistä ”määritelmän”, joka on jäänyt muistiini: hän oli Naisyhdistyksen emäntä, kun Aleksandra Gripenberg oli isäntä. Valpas, viisas, tarmokas emäntä – sellainenhan Elin Sjöström juuri on – emäntä, joka äidin tavoin huolehtii muidenkin kuin oman perheensä menestymisestä, nainen,…

kirjoittanut Laura Harmaja, julkaistu 30. 7. 2023

Alma Hjelt – Suomen Naisyhdistyksen ensimmäinen sihteeri

Alma Hjelt syntyi 30 p. syysk. 1853 Helsingissä, eräässä noista vanhanaikaisista kodeista, joissa vallitsi järkkymätön täsmällisyys ja järjestys, missä velvollisuudentäyttämys oli vaatimuksena kaikkiin sen jäseniin nähden ja missä ei annettu talouskoneiston pettää eikä lasten harjoittaa vallattomuutta. Kaikella ja kaikilla oli tietty paikkansa ja tehtävänsä. Vanhimpana tyttärenä Almalla kuitenkin oli johonkin määrin etuoikeutettu asema siskopiirissä; hänellä…

kirjoittanut Elin Sjöström, julkaistu 30. 7. 2023

Anja Pirttilahti – porvoolaisen nukketeatterin äiti

(synt. Pulkka) esikoisena. Hän painoi syntyessään vain 1,7 kiloa. Hengissä hänet pidettiin imettämällä hänelle ensin rättiin imeytettyä maitoa, sitten antamalla lusikalla vieraan naisen äidinmaitoa.    Isällä, Adolf Wirtasella oli Helsingissä parturiliike, karjakon koulutuksen saanut Riitta-Kaisa toimi Jokioisista Helsinkiin muutettuaan maidontarkastajana. Toisensa he olivat tavanneet Jyväskylässä ja avioituneet vuonna 1925.   Isästään Anja kertoi muistavansa, että…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 22. 7. 2023

Rita Piirainen – Ensimmäinen nainen tiejohtajana

Ensimmäinen nainen tiejohtajana on Lahdesta maailmalle lähtenyt Rita Piirainen, joka on käynyt koulunsa Helsingissä. Hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä rakennusinsinööriosastolla pääaineenaan tienrakennustekniikka ja valmistui diplomi-insinööriksi 1977. Jo teekkarina hän oli kesätöissä tietyömaan paalutustyönjohtajana ja vuodesta 1972 harjoittelijana osapäivätyössä silloisessa Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirissä. Diplomityönsä hän teki Uudenmaan tiepiirille ja sai sieltä vakituisen viran jo ennen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 19. 7. 2023

Helena Westermarck – Naisasianainen, kirjailija, taiteilija ja Naisasialiitto Unionin ensimmäinen sihteeri

Helsingissä syntynyt Helena Westermarck oli Naisasialiitto Union ensimmäinen sihteeri, Nutid-lehden toimittaja, naisten äänioikeuden puolestapuhuja, kirjailija ja taidemaalari sekä naisasianainen. Hän oli ehdolla ensimmäisissä eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi. Helena Charlotta Westermarck (1857-1938) syntyi vauraaseen porvariskotiin Helsingissä. Isä Nils Christian Westermarck (1826-1904) oli Helsingin yliopiston kamreeri ja äiti, kulttuurikodin kasvatti Constance Gustafva Blomqvist (1830-1909). Helenan täti,…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 19. 7. 2023

Helena Sibelius – Ensimmäinen naislääkintöneuvos

Lääketieteen lisensiaatti ja Suomen ensimmäinen naislääkintöneuvos Helena (Leena) Sibelius (o.s. Fabritius) syntyi Helsingissä vuonna 1905. Hänen isänsä oli nimeltään Harald August Fabritius (1877-1948), joka toimi Helsingin yliopiston psykiatrian professorina ja Helsingin Lapinlahden sairaalan ylilääkärinä ja äiti Sophie (Sonja) Olga Felicia Friedländer (1880-1956) oli venäläissyntyinen taiteilija. Perheessä oli kolme lasta, Helena oli esikoinen. Vaikka Harald Fabritiuksen…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 2. 7. 2023

Eira Palin-Lehtinen, viestintäjohtaja ja varatoimitusjohtaja pankkialalla

Nordea-pankin varatoimitusjohtaja Eira Palin-Lehtinen (s. 1950) syntyi insinööriperheeseen silloisessa Helsingin maalaiskunnassa. Vuonna 1975 hän suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Työskenneltyään vajaat kymmenen vuotta asianajotoimistossa Eira Palin-Lehtinen siirtyi pankkimaailman palvelukseen, jossa eteni viestintäjohtajasta varatoimitusjohtajaksi. 2000-luvun alussa hänen vastuualueenaan oli Nordean pohjoismaisten vähittäispankkien säästäminen ja varallisuudenhoito ja alaisinaan noin 800 pankkialan ammattilaista. Palin-Lehtinen arvelee kuuluvansa sukupolveen,…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 2. 7. 2023

Sinikka Siekkinen – Yleisradion ensimmäinen naisulkomaankirjeenvaihtaja

Ensimmäinen nainen Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtajana oli Sinikka Siekkinen (s. 1943), joka valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1969 ja pääsi kohta toimittajaksi televisiouutisiin. Hän oli aluksi kotimaan reportterina, mutta siirtyi pian uskomaanosastolle. Hän toimi parina kesänä kirjeenvaihtajan sijaisena Tukholmassa, joten oli luonnollista, että vuonna 1984 hän päätti hakea avoinna olevaa Skandinavian kirjeenvaihtajan virkaa. Hakijoita oli runsaasti, ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 28. 6. 2023

Pia Hortling – Panimomestari Olvi Oyj:llä

”Olen periaatteessa syntynyt tynnyriin”, sanoo viidennen polven olvilainen Pia Hortling (1976). Hänen sukunsa on ollut Olvilla sen perustamisesta lähtien, 126 vuotta [vuonna 2004]. Pia Hortlingin isoisän isoisä ja isoisä olivat panimomestareina. Hortling valmistui Teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan osastolta keväällä 2002 pääaineenaan bioprosessitekniikka. Hän jatkoi opintojaan Kööpenhaminan panimokorkeakoulussa. Tutkintoon sisältyvät harjoittelut hän oli suorittanut kesätöinään Virossa, Saksassa…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 26. 6. 2023

Lucina Hagman – luottamusyhteiskunnan rakentaja

Lucina Hagman (1853–1946) oli nimismies Nils Johan Erik Hagmanin (1811–1868) ja Sofia Margareta Hagmanin (s. Nordman, 1813–1895) viidestä lapsesta nuorin. Lucinan syntyessä vanhin veli Johan August (1841–1885) oli 13-vuotias, Sofia Elisabeth (1842–1900) 12-vuotias, Anna Augusta Hagman (1844–1891) yhdeksän ja Tyko Crispinus Hagman (1849–1914) neljän vanha. Lapsuusperhe seurasi Lucina Hagmanin elämässä vahvasti mukana. Vuonna 1868 leskeksi…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 26. 6. 2023

Riitta Vepsäläinen – Ensimmäinen naispanimomestari

Ensimmäinen naispanimomestari on Riitta Vepsäläinen (s. 1946), joka syntyi Jyväskylän maalaiskunnassa ja kasvoi nelilapsisen perheen esikoisena. Hän aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä kemian osastolla ja valmistui diplomi-insinööriksi 1973 pääaineenaan biokemia. Diplomityönään hän suunnitteli hiivauutetehtaan Mallasjuoma Osakeyhtiölle Lahteen, ja siten avautui tie panimoteollisuuteen. Vepsäläinen työskenteli vuodesta 1972 Lahden tehtaalla tuotanto-, tuotekehitys- ja laboratoriopäällikkönä. 1984 hän siirtyi…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 14. 6. 2023

Harriet Eckstein – Ensimmäinen nainen lääketehtaan johtajana Euroopassa

Euroopan ensimmäinen lääketehtaan naisjohtaja Harriet Eckstein (1962-2004) syntyi esikoislapsena suomenruotsalaiseen lääkäriperheeseen. Kouluaikana hän vietti vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Hän valmistui farmaseutiksi ja työskenteli muutaman vuoden apteekissa, mutta vaihtoi lääke-esittelijän ammattiin, koska pystyi siinä työssä käyttämään erinomaista kielitaitoaan ja hyödyntämään sosiaalisuuttaan. Työ oli juuri niin haastavaa kuin hän oli odottanut. Hän eteni urallaan 1992 amerikkalaisen Bristol-Myers Squibb…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 2. 6. 2023

Eila Koivuniemi – Suomen ensimmäinen naiskomisario

Eila Koivuniemi (s. 1951) on ensimmäinen poliisikoulutuksen kautta poliisipäällystöön kohonnut naispoliisi. Hän on kotoisin Petäjävedeltä Keski-Suomesta. Hän pääsi Petäjäveden yhteiskoulusta ylioppilaaksi 1970, valmistui ylioppilasmerkonomiksi Mäntän kauppaoppilaitoksesta 1974 ja aloitti samana vuonna poliisikoulutuksen. Eila Koivuniemi kasvoi maalla. Äidillä oli kyläkauppa, jossa myytiin kaikkea hiivasta hevosenkenkiin. Lapset pitivät kesäisin kioskia. Kauppa ja kioski olivat maalaiskylän sosiaalisen elämän…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 31. 5. 2023

Irja Ketonen – Ensimmäinen naispuolinen vuorineuvos

Irja Ketonen (o.s. Blomqvist, 1921-1988) oli ensimmäinen naispuolinen vuorineuvos. Irja Blomqvist oli viilarin tytär Turun työläiskaupunginosasta Portsasta. Viisitoistavuotiaana hän tuli juoksutytöksi Turun Sanomiin ja viisi vuotta myöhemmin avioitui itseään 33 vuotta vanhemman päätoimittaja Arvo Ketosen kanssa kaupunkia ravistelleen romanssin jälkeen. Hän synnytti neljä lasta, jäi nuorena leskeksi, taisteli perinnöstä ja paikasta lehtiyhtiön johdossa ja voitti,…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 30. 5. 2023

Kaarina Buure-Hägglund, Ensimmäisenä naisena Suomen kenraalikunnassa

Oikeustieteen tohtori Kaarina Buure-Hägglund (s.1942) oli puolustusvoimien asessori vuosina 1995-2002 ja ensimmäinen nainen Suomen kenraalikunnassa. Asessori Kaarina Buure-Hägglund valittiin 1995 Pääesikunnan oikeudellisen osaston johtajaksi. Asessori on puolustusvoimien johtava juristi ja komentajan oikeudellinen neuvonantaja. Hän valvoo, että kaikki tapahtuu puolustusvoimissa laillisesti. Protokollassa asessori kuuluu kenraalikuntaan, sillä kaikki armeijan virat on sidottu sotilasarvoon. Kaarina Buure-Hägglund valmistui 1960-luvulla…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 30. 5. 2023

Tuire Santamäki-Vuori, SAK:n valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja

Kauppatieteiden tohtori Tuire Santamäki-Vuori (s. 1952) valittiin KTV:n puheenjohtajaksi 2001 ja myös SAK:n valtuuston puheenjohtajaksi. Hän on sekä liittonsa että SAK:n valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja. Tuire Santamäki-Vuori syntyi vuonna 1952 Hyvinkäällä. Hän opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa ja väitteli tohtoriksi kansantaloustieteestä 1986. Hän työskenteli aluksi Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Suomen Akatemiassa. Väitöksen jälkeen hän siirtyi 1986 Työväen taloudellisen (nykyisen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 29. 5. 2023

Rosa Forstén – Ensimmäisiä naisia Postilaitoksen palveluksessa

Naisista tuli Suomessa juridisia henkilöitä vuonna 1864, ja siitä alkoi naisten palkkatyö. Postilaitos oli yksi ensimmäisistä naisia palkanneista valtion laitoksista. Postin tehtäviin sai alkaa palkata naisia vuodesta 1864 lähtien. Yksi ensimmäisistä naisista Postilaitoksen palkkalistoilla oli Rosa Forstén (1843-1929). Hänen työuransa Postin palveluksessa kesti 67 vuotta. Rosa Bernhardina Forstén syntyi Joensuun maakylässä 20.9.1843 ruotsinkieliseen maanmittari-insinööri Frans…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 28. 5. 2023

Sirkka-Heleena Nyman – Ensimmäinen nainen merenkulkulaitoksen johtoryhmässä

Ensimmäinen nainen ”kruununluotsina”, merenkulun ylitarkastajana, merenkulkupiirin päällikkönä ja merenkulkulaitoksen johtoryhmässä on Sirkka-Heleena Nyman (s. 1952). Nyman valmistui joulukuussa 1974 Helsingin merimiesammattikoulusta kansimieheksi ja 1977 Kotkan merenkulkuopistosta perämieheksi. Hän seilasi perämiehenä vuodesta 1977 ja sai ensimmäisen yliperämiehen pestin kesällä kolme vuotta myöhemmin. Hän valmistui Turun ruotsinkielisestä merenkulkuoppilaitoksesta merikapteeniksi 1980 ja Bergenin Sjömanskole – Maritime Högskolesta höyere…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 17. 5. 2023

Bärtta Rainio – Eduskunnan vaikutusvaltainen ja särmikäs kanslisti

Kanslisti Bärtta Rainio (1873-1940) ohjasi vuosikymmenet eduskunnan elämänmenoa. Hän kehitti nuoren tasavallan eduskunnan käyttäytymissäännöt ja päätti itsevaltiaasti kanslian toiminnasta. Häntä kunnioitettiin ja pelättiin ylintä johtoa myöten, mutta häntä myös arvostettiin ja häneen luotettiin. Tyyra Bertha (Bärtta) Linnea Rainio syntyi vuonna 1873 Ylöjärvellä Karl Konrad Casimir Liljestrandin (1826-1889) ja Eleonora Gustava Grönbergin (1830-1904) kahdeksanlapsiseen virkamiesperheeseen. Isä…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 2. 5. 2023

Marjatta Laitinen – Ensimmäinen nainen ehdolla piispaksi

Teologian lisensiaatti, kirkkoherra, tuomiorovasti ja tuomiokapitulin varapuheenjohtaja Marjatta Laitinen (s. 1944) astui vuonna 2004 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovastin virkaan. Se on korkein kirkkojohtajan virka, johon Suomessa on valittu nainen. Virassaan hän on [oli] uuden Espoon hiippakunnan piispan lähin työtoveri ja tuomiokapitulin varapuheenjohtaja. Kirkkolakia muutettiin 1991 niin, että myös piispan virkaan voidaan nimittää nainen. Kun kirkolliskokous jakoi…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 27. 4. 2023

Fredrika Runeberg – Ensimmäinen sanomalehden toimittajatar

Ensimmäinen naispuolinen sanomalehden toimittaja oli Fredrika Runeberg (o.s. Tengström, 1807-79). Helsingin Lauantaiseura perusti vuonna 1832 oman lehden, Helsingfors Morgonbladin, jonka toimittajaksi J. L. Runeberg lupautui, sillä lehdessä hän saisi nopeasti julki uusia tuotteitaan. Mutta kirjailijan kiireet johtivat siihen, että vaimo Fredrika sai ryhtyä avustamaan lehdentekoa taloustöiden ohella. Hän käänsi ulkomaisista lehdistä sopivia kirjoituksia ja täytti…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 27. 4. 2023

Lyyli Hagan – Suomenkielisen sairaanhoitajatarliiton ensimmäinen puheenjohtaja

Lyyli Ingrid Hagan, Suomenkielisen sairaanhoitajatarliiton ensimmäinen puheenjohtaja, syntyi Kokkolassa 14.2.1889. Hänen vanhempansa olivat konsuli John Wilhelm Hagan (1857-1921) ja Selma Sofia Jakobintytär Hagan (1866-1951). Perheessä oli neljä lasta. Lyyli Hagan pääsi ylioppilaaksi Tampereen Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1907. Hän opiskeli ensin talouskoulussa ja kävi lääkitysvoimistelukurssin valmistuen sieltä 1909. Seuraavaksi oli vuorossa sairaanhoitajattaren opinnot Helsingin Yleisen Sairaalan…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 27. 4. 2023

Toini Nousiainen – Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja

Toini Nousiainen (s. 1926) oli Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1982-85. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1945 ja valmistui sairaanhoitajaksi neljä vuotta myöhemmin. Nousiainen aloitti ammattijärjestötaipaleensa 1952, jolloin hänet valittiin Sairaanhoitajaliiton sihteeriksi ja neljän vuoden kuluttua pääsihteeriksi. 1963 hänestä tuli liiton puheenjohtaja. Hän toimi Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton TVK:n hallituksessa siitä saakka kun Sairaanhoitajaliitto liittyi siihen 1950-luvulla. Kun…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 24. 4. 2023

Anna Falcken – Sairaanhoitajatarliiton ensimmäinen puheenjohtaja

Sairaanhoitajatar Anna Mathilda Falcken syntyi Turussa vuonna 1852. Hänen isänsä oli nimeltään Joel Falcken (1808-1862) ja äitinsä Christina Josefina Nummelin (1820-1890). Perheessä oli yhdeksän lasta. Anna Falcken aloitti sairaanhoitajaopiskelunsa Helsingin Yleisessä sairaalassa tammikuussa 1893. Hän toimi sairaanhoitajattarena sairaalan kirurgisella osastolla vuosina 1895-1898, osan ajasta hän oli myös osaston ylihoitajatar. Anna teki opintomatkan omin varoin Skandinavian…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 24. 4. 2023

Berit Paatsi – Suomen toinen naismaanmittari

Suomen toinen naismaanmittari, maanmittausinsinööri Berit Linnea Paatsi (1909-2000, ent. Björkell) pääsi ylioppilaaksi yksityisluokalta Helsingissä vuonna 1919. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta maanmittausosastolta maanmittariksi vuonna 1936, toisena naisena Suomessa. Ensimmäinen naismaanmittausinsinööri oli Sirkka Liakka, joka valmistui vuonna 1931. Berit vaihtoi sukunimensä Björkell vuonna 1936 Paatsiksi. Ensin Berit opiskeli matematiikkaa ja pyrki toisen kerran maanmittausosastolle ennen kuin…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 15. 4. 2023

Kirsi Arve-Inkinen – Finnairin ensimmäinen naislentäjä

Ensimmäinen naislentoperämies Kirsi Arve-Inkinen (s. 1958) on kotoisin entisestä Karkun kunnasta. Hän kasvoi maanviljelijä-toimihenkilöperheessä ja poikaenemmistöisessä toveripiirissä. Leikit olivat sen mukaiset. Kirsi innostui ilmailusta lukioaikana, mutta hevosharrastus siirsi alaan tutustumista tuonnemmaksi. Suvusta löytyi lentäjiä ilmavoimien puolelta, mutta sillä seikalla ei ollut suurta osuutta ammatinvalinnassa. Kirsi Arve pääsi ylioppilaaksi Vammalan lukiosta 1977. Hän suoritti ammattilentäjän peruskurssin…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 13. 4. 2023

Rauni Hagman – Viestintäviraston sekä patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja

Viestintäviraston pääjohtaja Rauni Hagman (s. 1953) on kotoisin poliisiperheestä Helsingin keskustasta. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1975. Juristin ura vaikutti järkevältä ja turvalliselta vaihtoehdolta. Työllistyminen oli varma, ja toisaalta oikeustieteellinen tutkinto antoi myös naiselle etenemiseen suhteellisen miesvaltaisissa tehtävissä. Rauni Hagman työskenteli koulun ja opiskelun ohella muun muassa osastoavustajana sekä Helsingin ulosottoviraston ja liikenneministeriön toimistoapulaisena.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 4. 2023

Jenny Markelin- Svensson – Ensimmäinen naisinsinööri ja ammattienylitarkastaja

Jenny Maria Gustava Markelin syntyi vuonna 1882 Helsingin pitäjässä Tikkurilassa. Hänen isänsä oli maanviljelijä Johan Fredrik Albert Markelin (1840-1882) ja äiti Amanda Fredrika Nummelin (1843-1910). Perheessä oli 11 lasta. Jenny sai päästötodistuksen Helsingin Uudesta Ruotsalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1899 vasta 16-vuotiaana. Hän alkoi opiskella Polyteknillisessa opistossa tie- ja vesirakennusosastolla ja valmistui ensimmäisenä naisena insinööriksi vuonna 1905.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 11. 4. 2023

Anneli Linna-Penttilä – Ensimmäinen ilma-akrobaatti

Ilma-akrobaattien ensimmäinen nainen oli Anneli Linna-Penttilä (1932-94). Tämä pilvien huimapää syntyi Vimpelissä. Isä kaatui jatkosodassa. Lentämisen kipinä tarttui Vaasan Lentokerhosta, jossa Anneli sai purjelentäjäkoulutuksen. Koneet sinkauteltiin rinteiltä taivaalle kumiköysistartilla. Ensimmäisen kerran Anneli hyppäsi laskuvarjolla 17-vuotiaana Kauhavan juhannusjuhlilla 1950. Vuoden kuluttua Annelille tuli kutsu Jämijärven Ilmailukouluun, jonne tarvittiin naishyppääjiä. Hyvä yleiskunto ja voimistelutaito sopivat ilma-akrobatiaan. Anneli…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 4. 2023

Sirkka Liakka – Ensimmäinen naismaanmittausinsinööri

Sirkka Liakka (1908-1999) oli ensimmäinen Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta valmistunut nainen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen kenttätöissä toiminut naismaanmittari. Aulis Ilta Sirkka Liakka syntyi sivistyneeseen perheeseen Alatorniolla vuonna 1908. Hänen isänsä oli Alatorniolla syntynyt Niilo Liakka (1864-1945), suomalainen kanslianeuvoksen arvonimen saanut kansanvalistuksen edistäjä, maalaisliittolainen kansanedustaja (1919-1922) ja ministeri eri hallituksissa (1921-22, 1922-24,1924). Perä-Pohjolan kansanopiston syntysanat lausui maisteri…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 6. 4. 2023

Sirpa Rautio – Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja

Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja Sirpa Hannele Rautio syntyi Laihialla maanviljelijäperheeseen. Hän suoritti kunnallistutkinnon Tampereen yliopistossa 1970 ja aloitti uransa kunnallishallinnossa toimimalla kuusi vuotta kunnansihteerinä. Hän oli ollut jo kolme vuotta kunnansihteerinä Uuraisissa, kun kunnanvaltuusto 1976 osoitti ennakkoluulottomuutensa ja valitsi Sirpa Raution Uuraisten kunnanjohtajaksi. Valinta ei ollut vaikea, sillä hänet tunnettiin entuudestaan ja näyttöä osaamisesta oli runsaasti.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 3. 4. 2023

Tarja Halonen – Suomen ensimmäinen naisulkoministeri ja naispresidentti

Tarja Halonen (s. 1943) on Suomen ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri ja presidentti vuodesta 2000 [2000-2012]. Toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen syntyi naisten sukupolvi, joka mursi perinteisen sukupuoliajattelun. Kun he kasvoivat aikuisiksi 1960-luvulla, tulevaisuus kotiäitinä kaupunkilähiössä ei tuntunut enää houkuttelevalta. Nuoret naiset muuttivat yhteiskuntaa kouluttautumalla ja lähtemällä joukolla työelämään kodin ulkopuolelle. Tarja Halonen syntyi Helsingin…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 2. 4. 2023

Helmi Arneberg-Pentti – Lotta Svärd -järjestön tehokas organisaattori

Helmi Arneberg-Pentti (1889-1981) oli Lotta Svärd -järjestön organisaattori. Helmin vanhemmat erosivat, kun hän oli 4-vuotias. Lydia-äiti vei lapsensa Vaasaan, josta oli saanut kansakoulunopettajan paikan. Niukoista oloista huolimatta tytär pantiin oppikouluun, ja Helmi pääsi ylioppilaaksi 1907. Augusta Krookin koulussa hän sai isänmaallisen kasvatuksen. Hän lähti Helsinkiin opiskelemaan pohjoismaista filologiaa, suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä kirjallisuushistoriaa. Hän…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 2. 4. 2023

Katri Bergholm – Suomen Sotilaskotiliiton perustaja

Katri Bergholm (1878-1949) oli Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustajajäsen. Senaattori ja tilastollisen toimiston johtaja Karl Ferdinand Ignatius ja Lapväärtin rovastin tytär Amanda Bergman saivat kahdeksan lasta, joista Katri oli kuudes. 1887 Katri aloitti Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun, josta hän valmistui vuonna 1895. Kaksi vuotta myöhemmin hänet lähetettiin Pariisiin sisäoppilaitokseen kieltä oppimaan. Siellä oleskeli samaan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 2. 4. 2023

Tyyne Leivo-Larsson – Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs

Tyyne Leivo-Larsson (1902-77) oli ensimmäinen naispääministeri 1958 Reino Kuuskosken ollessa estyneenä sekä Suomen ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs 1958-65. ”Jostain merkillisestä kohtalon oikusta olen joutunut olemaan eräänlainen muurinmurtaja. Olen nimittäin joutunut monta kertaa elämässäni olemaan ensimmäinen nainen sillä tai tällä paikalla puhumattakaan siitä, että olen monesti joutunut olemaan ainoa nainen”, kirjoitti Tyyne Leivo-Larsson muistelmissaan Elämässä tapaa ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 1. 4. 2023

Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve – UM:n poliittisen osaston ensimmäinen naisjohtaja

Ulkoministeriön poliittisen osaston ensimmäinen naisjohtaja, ulkoasiainneuvos Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve (s. 1957) syntyi Porissa kirjailijan, historian lehtorin Tuure Vierroksen perheen neljän pojan katraaseen. Koti tarjosi runsain määrin kirjallisia virikkeitä, yhteiskunnallista keskustelua ja historian harrastusta. Tällaisin eväin hän lähti Tampereelle opiskelemaan poliittista historiaa. Hän opiskeli myös ranskaa ja pääsi 1983 ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille. Hän opiskeli Ranskassa hallintokorkeakoulussa.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 1. 4. 2023

Meeri Saarsalmi, ensimmäinen naispuolinen liiketaloustieteen tohtori ja professori

Meeri Saarsalmi syntyi Tampereella 18.6.1923 lämpöteknikko Kustaa Saarsalmen ja Amanda Maria Krusellin perheeseen.  Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1943 ja valmistui pikavauhtia ekonomiksi jo vuonna 1945 ja myöhemmin kauppatieteiden kandidaatiksi Helsingin Kauppakorkeakoulussa.  Hän lähti suorittamaan jatko-opintoja Yhdysvaltoihin, missä  suoritti ensin MBA-tutkinnon 1951 ja väitteli liiketalouden tohtoriksi (Doctor of Business Administration) vuonna 1955. Tutkintoja ei kuitenkaan hyväksytty Suomessa.…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 1. 4. 2023

Hulda Soini – Pankinjohtaja ja talousneuvos

Talousneuvos Hulda Soini (1899-1971) toimi Someron Säästöpankin johtajana 1944-60. Hän oli kotoisin Haapasaaresta. Kotkan kauppakoulun käytyään hän muutti Somerolla 1920 kirjanpitäjäksi Maanviljelijäin Kauppaan ja avioitui somerolaisen Toivo Soinin kanssa. Soinin isä Matti Finni oli Someron Säästöpankin kamreeri. Isän terveyden heikettyä poika, Toivo Soini, nimitettiin ensin kirjuriksi ja 1921 kamreeriksi pankkiin ja samalla kunnankirjuriksi. 1925 Toivo…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 1. 4. 2023

Hilda Malm – Ensimmäinen naisfarmaseutti

Hilda Malm (o.s. Brunberg, 1852-1952) oli Suomen ensimmäinen naisfarmaseutti. Hildan isä oli Pietarsaaren raatimies ja kaupunginnotaari. Hildan veli Karl Albert Brunberg sai vuonna 1867 Lapuan apteekkioikeudet ja huomasi pian sisarensa suuren innon apteekkialalle.  Veli ryhtyikin etsimään Hildalle koulutusväylää. Hänen anomuksestaan Hilda sai kaksi vuotta myöhemmin, 17-vuotiaana, keisarillisen lupakirjan, jossa hänet sukupuolestaan huolimatta hyväksyttiin oppilaaksi Lapuan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 1. 4. 2023

Helvi Sipilä – YK:n ensimmäinen naisapulaissihteeri ja Suomen ensimmäinen naispresidenttiehdokas

Helvi Sipilä (o.s. Maukola, 1915-2009 ) oli ensimmäinen suomalainen nainen Yhdistyneiden Kansakuntien apulaispääsihteerinä ja ensimmäinen nainen ehdolla Suomen presidentiksi 1982. Helvi Maukola syntyi Helsingissä tilanomistajan, talousneuvos Vilho Maukolan perheeseen. Helvi kuului nuorena partioon ja toimi Lahden Tähtityttöjen lippukunnassa. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1933 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1939. Talvisodan vuosina hän toimi ilmavalvontalottana. Sota-aikana…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 29. 3. 2023

Suoma Kyykoski – Tiettävästi maailman ensimmäinen agronomikoulutuksen saanut nainen

Ensimmäinen nainen agronomina oli 1906 valmistunut, 1938 talousneuvoksen arvon saanut Suoma Kyykoski (1882-1963). Hänet oli luvialaisen kruununvoudin tytär ja pienestä pitäen kiinnostunut kotitilan töistä. Kun Suomen Naisyhdistys onnistui peräämään senaatilta naisille luvan maatalousopintoihin, Suoma päätti pyrkiä Mustialaan 1904. Seuraavalle agronomien vuosikurssille tuli jo kolme tyttöä. Ennen Suoman valmistumista 1906 saapui kotoa tieto, että kotitila oli…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 27. 3. 2023

Lempi Karjalainen – Ensimmäinen nainen valtion budjettivastaavana

Lempi Karjalainen (1912-95) oli ensimmäinen nainen valtion budjettivastaavana, ja hänelle annettiin ensimmäinen naiselle myönnetty virkaan liittyvä hallitusneuvoksen arvonimi 1971. Lempi Karjalainen aloitti opintiensä Viitasaaren yhteiskoulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoen yhteiskoulusta 1930. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon ja auskultoi Vaasan ja Turun hovioikeuksissa istuen käräjiä muun muassa Mäntsälässä. Karjalainen nimitettiin 1942 kauppa- ja teollisuusministeriöön aluksi kirjanpitäjäksi, sitten…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 27. 3. 2023

Paula Kokkonen – Perustuslakivaliokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja

Varatuomari Paula Kokkonen (s. 1946) oli perustuslakivaliokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen TEO:n ensimmäinen ylijohtaja. Turkulainen Kokkonen pääsi ylioppilaaksi 1966 Turun tyttölyseosta ja valmistui Turun yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi 1971. Hän harrasti opiskeluaikana laskuvarjohyppyjen ohella itämaisia kamppailulajeja ja ratsastusta. Auskultoituaan Kemijärven tuomiokunnassa Kokkonen tuli Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntasihteerin tehtävään. Tästä hän siirtyi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 27. 3. 2023

Raili Nuortila, Kemianteollisuuden voimanainen

  Raili Nuortila (s. 1929) on kotoisin asikkalalaisesta maanviljelijäperheestä. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun kemian osastolta 1953 ja aloitti varsinaisen työuransa saman vuoden syyskuussa vasta perustetun Lisenssiviraston kemian osastolla. Myöhemmin Nuortila suoritti työn ohessa myös kauppatieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa 1977. Raili Nuortilan työura kesti katkeamattomana yli 40 vuotta. Hän siirtyi eläkkeelle joulukuun lopussa 1993…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 26. 3. 2023

Hanna Parviainen – Suomen ensimmäinen kauppaneuvoksen arvonimen saanut nainen

Hanna Parviainen (1874-1938) oli ensimmäinen nainen kauppaneuvoksena. Vuonna 1926 myönnettiin Suomessa ensi kerran naiselle kauppaneuvoksen arvonimi. Tapahtuman kunniaksi neljä jyväskyläläistä naista ojensi kauppiaalle kahdensadan allekirjoittajan adressin, joka julisti: Me allekirjoittaneet Jyväskylän naiset pyydämme täten esiintuoda vaatimattoman, ihailevan ja kunnioittavan onnittelumme Teille äsken annetun ja niin täydellisesti ansaitun arvonimen johdosta. Hanna Parviainen kuului Jyväskylän ja Säynätsalon…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 26. 3. 2023

Rakel Wihuri – Kauppaneuvos ja kulttuurielämän tukija

Kauppaneuvokseksi 1963 nimitetty Rakel Wihuri (o.s. Hellberg, entinen Aarnio, 1905-87) oli Wihuri-yhtymän johtokunnan puheenjohtaja. Rakel Justiina Hellberg syntyi Porvoossa mekaanikon tyttärenä. Ylioppilaaksi hän kirjoitti 1926. Työura alkoi veljen omistamassa urheilukaupassa. Hän solmi avioliiton 1938 turkulaisen tukkukauppiaan Hjalmar Aarnion kanssa. Rouva Aarnio osallistui liikkeen hoitoon ja toimi johtokunnan jäsenenä. Leskeydyttyään 1943 Rakel Aarnio jatkoi liiketoimintaa ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 26. 3. 2023

Elisabeth Blomqvist – Tyttökoulun johtajatar ja taidemaalari

Elisabeth Blomqvist (1827-1901) oli naisopettajakoulutuksen uranuurtaja. Elisabeth Blomqvist syntyi oppihistorian professorin vanhimpana tyttärenä. Perheen tyttäret saivat huolellisen kasvatuksen. Aluksi Elisabeth ajatteli antautua taidemaalariksi, mihin hänellä oli kyllin lahjoja. Mutta hänellä oli palava halu myös opettajaksi. Kun isä kuoli 1848, äiti perusti Helsinkiin yksityisen ruotsinkielisen tyttökoulun, johon kolme vanhinta sisarusta asettuivat opettajiksi. Äidin kuoltua kaksi vuotta…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 22. 3. 2023

Leena Rantanen – Ensimmäinen naiskirkkoneuvos

Kirkkoneuvoksen viran sai ensimmäisenä naisena Leena Rantanen, s. 1956 Suolahdessa. Kirkon yhteisen talouden ohjaksiin astui nainen, kun helsinkiläisestä Leena Rantasesta tuli vuonna 2001 kirkon keskusrahaston johtaja. Rantanen on ensimmäinen naispuolinen kirkkoneuvoksen virkaan valittu henkilö. Kirkkoneuvokset ovat johtavia viranhaltijoita kirkkohallituksessa, joka hoitaa kirkon yhteistä toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kirkon keskusrahaston varoista katetaan kirkon yhteiset menot, avustetaan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 22. 3. 2023

Vuokko Knuutila-Arni, Suomen ensimmäinen lentolupakirjan lentänyt nainen

Suomen ensimmäinen lentolupakirjan ja purjelentolupakirjan lentänyt nainen oli Vuokko Knuutila-Arni (1906-72). Suojeluskuntain esikunnan 25-vuotias konekirjoittaja Helsingistä sai lentokoulutuksensa Sääski Oy:n siviililentokoulussa lentomestari Georg Jäderholmin oppilaana. Knuutila ilmoittautui lentokouluun syksyllä 1930, mutta säät olivat kehnot ja koulutus pääsi alkamaan vasta helmikuussa. Hän suoritti lentokokeensa ilmailuklubin edustajille seuraavana vuonna. Yleisö päivitteli tapahtumapaikan jäällä, että yksinkö se nainen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 20. 3. 2023

Ina Rosqvist – Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri

Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri Alma Josefina (Ina) Rosqvist (1865-1942) syntyi Loviisassa merikapteenin perheeseen. Loviisassa alkanut koulunkäynti jatkui Helsingissä tyttökoulun jatkoluokilla. Siellä Ina ystävystyi Karolina Eskelinin kanssa. Tytöt opiskelivat samaa tahtia ja suorittivat ylioppilastutkinnon 1885 sekä filosofian kandidaatin tutkinnon 1888. He valmistuivat lääketieteen lisensiaateiksi 1896. Valmistuttuaan Ina Rosqvist kiinnostui tartuntataudeista. Jo valmistumisvuonna hän joutui Helsingissä hoitamaan lavantautiepidemian…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 19. 3. 2023

Aleksandra Gripenberg – Ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, kansanedustaja

Aleksandra Gripenberg (1857-1913) oli ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, ensimmäinen päätoimittaja ja kirjailija. Isä, senaattori ja vapaaherra, oli kahdesti aviossa, ja hänellä oli 17 lasta. Aleksandra oli toiseksi nuorin. Hän otti elämäntehtäväkseen avata naisilta suljetut ovet kirjoittamalla realistisia kertomuksia. Kirjailijan ura vaihtui kuitenkin naisasian ajamiseen. Liikkeen keulahahmona hän pystyi vaikuttamaan paljon voimakkaammin kuin kirjailijana. Vuonna 1887 Aleksandra…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 19. 3. 2023

Inkeri Anttila – Ensimmäinen nainen oikeusministerinä

Ensimmäinen naispuolinen oikeustieteen tohtori, rikosoikeuden professori ja ensimmäinen nainen oikeusministerinä oli Inkeri Anttila (o.s. Metsämies, 1916-2013). Tuleva tuomari pääsi ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulusta 1933 ja ilmoittautui Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, vaikka oli suunnitellut myös muusikon uraa. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1936, tuli lakitieteen kandidaatiksi 1937 ja varatuomariksi 1942. Inkeri Anttilan aviopuoliso oli erikoistunut keuhkosairauksiin. Keuhkotautiparantolat sijaitsivat…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 16. 3. 2023

Hilma Jahnsson – Kouluneuvos ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokuntasihteerinä

Ensimmäinen naispuolinen eduskunnan valiokuntasihteeri Hilma Jahnsson (o.s. Hägg, 1882-1975) oli lähtöisin äärimmäisen niukoista oloista, mutta onnistui äidin ponnistusten ja vapaaoppilaspaikan avulla suorittamaan ylioppilastutkinnon Turun suomalaisessa jatko-opistossa 1900. Hilma aloitti oikeustieteen opinnot 1914. Hän oli lahjakas ja innostunut ajan sosiaalisista pyrinnöistä kuten miehensä Yrjö Jahnsson. Hilma Jahnsson valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1917 ja toimi valmistumisvuodestaan aina vuoteen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 15. 3. 2023

Olga Bremer – Ensimmäinen raastuvanoikeuden naistuomari

Ensimmäiseksi raastuvanoikeuden naistuomariksi nimitettiin 1946 Olga Bremer (1909-2001), tuomarin tytär, joka valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1937 ja pääsi auskultantiksi Viipurin hovioikeuden alaiseen Rannan tuomiokuntaan. Työ alkoi Koiviston käräjillä. Työstä maksettiin matkakorvausta, asumiskulut käräjäpaikalla ja vähän palkkaakin arkistotyöstä, mikä ei ollut aivan tavallista. Kesällä tuomiokuntaan tuli miespuolinen auskultantti, joka sai heti oikeusneuvosmiehen viransijaisuuden Viipurin raastuvanoikeudesta. Myös Olga…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 14. 3. 2023

Inkeri Harmaja – Ensimmäinen tuomarin virassa toiminut nainen

Ensimmäinen tuomarin virassa toiminut nainen ja hovioikeudenneuvos oli Inkeri Harmaja (o.s. Vaarila, 1898-1978). Agnes Lundellin esimerkillisen toiminnan innostamana oikeustieteen tutkintoon pääsivät käsiksi muutkin naiset, mutta vasta Inkerin Harmajan onnistui päästä ensimmäiseksi todelliseksi tuomariksi. Harmaja valmistui ylioppilaaksi Turun suomalaisesta jatko-opistosta 1917. Hänen aloittaessaan syksyllä oikeudtieteen opinnot oli Suomessa jo neljä naista suorittanut tuomarin tehtävään vaadittavan tutkinnon.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 13. 3. 2023

Lyyli Jyrhämä – Ensimmäinen nainen hallitussihteerinä

Ensimmäinen nainen hallitussihteerinä oli Lyyli Jyrhämä (1886-1971), joka sai valmiiksi oikeustutkintonsa neljä vuotta Agnes Lundellin jälkeen, vuonna 1910. Hänen isänsä oli rovaniemeläinen kansakoulunopettaja, ja perheen lapsista useat suorittivat yliopistollisen tutkinnon. Yksi Lyylin sisaruksista valmistui lääkäriksi, yksi veli juristiksi. Lyyli Jyrhämän virkaura alkoi senaatin kirkollistoimikunnan ylimääräisenä kopistina ja jatkui toimitusekspeditöörinä. Vuodet 1917-36 hän toimi jälleen kopistina,…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 3. 2023

Agnes Lundell – Ensimmäinen naisjuristi

Ensimmäinen naisjuristi Agnes Amanda Lundell (1878 – 1936) suoritti erivapaudella 1899 ylioppilastutkinnon 21-vuotiaana ja jatkoi samana vuonna Helsingin yliopistossa. Opinnot keskeytyivät välillä varojen loppuessa, mutta hän saattoi jatkaa saatuaan Sigrid Avellanin ja sittemmin Nygrenin säätiön stipendin. Agnes Lundell suoritti 1906 oikeustutkinnon ensimmäisenä naisena. Onnitellessaan häntä tiedekunnan dekaani Wilhelm Chydenius huomautti: ”Ette koskaan voi tulla onnelliseksi…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 3. 2023

Selma Rainio – Ensimmäinen lääkäri Ambomaalla

Ensimmäisenä naispuolisena lähetyslääkärinä Ambomaalla toiminut Selma Rainio (ent. Lilius, 1873-1939) syntyi Saarijärvellä Tarvaalan pappilassa Liliuksen pappisperheeseen. Suuresta lapsikatraasta varttui aikuiseksi kymmenen, kaikki tarmokkaita ja lukuhaluisia nuoria. Vanhimmasta tyttärestä tuli Hämeenlinnan tyttökoulun ja myöhemmin Jyväskylän seminaarin johtajatar, toinen opiskeli seminaarissa, ja Selma aloitti 11-vuotiaana kotikoulun jälkeen Jyväskylän tyttökoulussa. Hän pääsi sieltä 1890 ja palasi kotipappilaan hoitamaan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 3. 2023

Alma Söderhjelm – Suomen ensimmäinen naisdosentti ja ensimmäinen historian naisprofessori

Ensimmäinen naisdosentti ja ensimmäinen historian naisprofessori Alma Söderhjelm (1870-1949) syntyi Viipurissa hovioikeuden sihteerin seitsemäntenä tyttärenä. Perheeseen syntyi kaikkiaan 11 lasta. Alman muistelmien mukaan kodin elämää sävyttivät älykkyys ja juridiikka. Alma kävi koulunsa Viipurissa ja luki ylioppilaaksi yksityisopettajan avulla. Alma aloitti yliopisto-opinnot 1889 ja valitsi historian. Sinä syksynä naisylioppilaita oli 17, mutta vuonna 1893, kun Alma…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 3. 2023

Laimi Leidenius – Pohjoismaiden ensimmäinen lääketieteen naisprofessori

Gynekologi ja Pohjoismaiden ensimmäinen lääketieteen naisprofessori Laimi Leidenius (1877-1938) oli 18-lapsisen kappalaisperheen esikoinen. Hän syntyi Kurikassa 1877 ja kävi koulua ensin Vaasassa, sitten Jyväskylässä ja valmistui opettajaksi Helsingin suomalaisesta jatko-opistosta. Ylioppilastutkinnon hän suoritti 1897. Kappalaisen lapset olivat eteviä, sillä perheen lapsista kymmenen luki ylioppilaaksi. Laimi Leidenius valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1908, oli jonkin aikaa kunnanlääkärinä Juvalla…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 3. 2023

Agnes Sjöberg – Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri

Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri ja eläinlääketieteen naistohtori Agnes Sjöberg (1888-1964) syntyi tilanomistajaperheeseen Kauhajoella viidentenä lapsena. Hän oli jo lapsena erityisen kiinnostunut eläimistä ja kertoi kaikille, että hänestä tulisi isona eläinlääkäri. Koska Agnes oli hyvin lahjakas, päättivät vanhemmat kouluttaa häntä tavallista pidemmälle. Koulunkäynti alkoi kotiopettajattaren johdolla. 1890-luvulla tilan vanhaan päärakennukseen perustettiin karjanhoitokoulu, jossa Agneskin usein istui kuulijana.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 8. 3. 2023

Karolina Eskelin – Ensimmäinen lääketieteestä väitellyt naistohtori

Ensimmäinen lääketieteestä väitellyt naistohtori Karolina Eskelin (1867-1936) syntyi Helsingissä merikapteeni Nikolai Eskelinin ja Sidonia Antoinetta Bobergin perheeseen. Isän työn vuoksi perhe asui pitkään ulkomailla. Isän kuoltua perhe muutti Belgiasta Suomeen ja Karolina pääsi Helsingin ruotsalaiseen tyttökouluun. Jäätyään täysin orvoksi hän jatkoi opintojaan tätinsä hoivissa, mutta 14-vuotiaana hän halusi itse ansaita elantonsa ja ryhtyi kauppa-apulaiseksi ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 3. 2023

Minna Canth – naisasianainen, kirjailija, toimittaja

Minna Canth (o.s. Johnson, 1844-97) oli naisasianainen, kirjailija, usean sanomalehden toimittaja ja avustaja sekä oman aikakauskirjan päätoimittaja. Samalla tavalla kuin Fredrika Runebergista myös Minna Canthista tuli lehtinainen, kun sanomalehden päätoimittajaksi palkattu aviomies ei ehtinytkään täyttää lehden palstoja. Ulrika Wilhelmina Johnson aloitti Jyväskylän seminaarissa tarkoituksenaan valmistua opettajaksi. Hän meni naimisiin 1865 opettajansa lehtori Canthin kanssa ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 3. 2023

Hedvig Gebhard – Ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen valiokunnan puheenjohtajana

Hedvig Gebhard (o.s. Silén, 1867-1961) oli ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokunnan puheenjohtajana vuonna 1924. Hedvig syntyi Turussa ruotsinkielisen kauppiaan tyttäreksi. Hän oli energinen ja opinhaluinen. Kun opiskelu ei Suomessa käynyt päinsä, hän suoritti ylioppilastutkinnon Tukholmassa ja aloitti opinnot Uppsalan yliopistossa. Hän siirtyi Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon 1890, meni seuraavana vuonna naimisiin suomen kielen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 3. 2023

Ruusu Merikallio – Suomen ensimmäinen naistalousneuvos

Ensimmäinen naistalousneuvos Ruusu Merikallio (o.s. Rantonen, 1880-1948) syntyi Haapavedellä maanviljelijäperheeseen. Hän kävi kansakoulun lisäksi Haapaveden kansanopiston, Oulun kauppakoulun sekä talouskoulun Tampereella ja opiskeli vielä Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun opettajatarosastolla. Työkokemusta hän hankki toimimalla kansakoulunopettajan viransijaisena kaksi vuotta Haapavedellä ja talousopettajana kahtena kesänä ruustinna Nora Pöyhösen 1892 perustamassa kasvitarha- ja kotitalouskoulussa. Hän solmi avioliiton saksan ja ruotsin…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 6. 3. 2023

Ilmi Hallstén – kansanedustaja ja Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja

” Eilen kuoli täällä rouva Ilmi Hallsten (Hallstén) o.s. Bergroth, vaikean sairauden jälkeen. Hänessä meni manan majoille yksi maamme merkkinaisia, joka kauniilla tavalla vaali naisliikkeemme uranuurtajien perintöä ja joka itse vuosikymmenien ajan taidolla, uhrautuvaisuudella ja koko sydämensä lämmöllä toimi Suomen Naisyhdistyksen johdossa. Myöskin yhteiskunnallisena toimihenkilönä ja nuorisonkasvattajana hän suoritti merkittävän elämäntyön.” Muistokirjoitus, Uusi Suomi, 5.1.1936.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 5. 3. 2023

Constance Ullner – Suomen ensimmäisiä eläinoikeusaktivisteja

Vaikuttajanainen ja Suomen eläinsuojelun äiti Constance Maria Ullner ent. Gullberg (1856-1926) toimi postitoimiston hoitajana ja eläinsuojeluaatteen innokkaana herättäjänä ja valistajana. Hän perusti elämänsä aikana useita eläinsuojeluyhdistyksiä, esitelmöi ja kirjoitti eläinten kaltoinkohtelusta. Hän toimi Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Hänen aloitteestaan Suomessa vietetään maailman eläinten päivää 4.10. Hänet on palkittu Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkillä vuonna…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 22. 2. 2023

Anni Harju – operettitähti ei jäänyt roolinsa vangiksi

Oulussa 1893 syntynyt Anni Harju aloitti näyttelijänuransa paikallisessa työväenteatterissa. Harjun sisko oli myös tunnettu näyttelijä  – Limingassa talvella 1966 traagisesti tulipalossa menehtynyt Hilja Pisilä (ent. Halonen). Siskokset esiintyivät yhdessä mm. synnyinkaupunki Oulun ohella mm. Yleisradion lähetyksissä. Liekö arkistonauhoituksia vielä tallella? Anni Harju valmistui 1915 Helsingin musiikkiopistosta liittyen sen jälkeen Suomen Lauluun. Hänen ensimmäinen ammattilaisroolinsa oli…

kirjoittanut Jouni Hyytiäinen, julkaistu 5. 2. 2023

LEILA AHTO – Hoitotyön ammattilainen ja suurisydäminen järjestötoimija

LEILA Tuulikki AHTO 28.7.1937-14.11.2022 Sairaanhoitaja, valkonauhasisar Leila Ahto kuoli Helsingissä Suursuon sairaalassa 14.11.2022 iän tuomien sairauksien uuvuttamana. Hän syntyi 28.7.1937 Vesannolla Martta ja Uuno Huuskosen monilapsiseen perheeseen. Kodin ulkoiset puitteet olivat niukat. Vanhemmat antoivat Leilan vuonna 1943 adoptiolapseksi Lempi ja Arvi Pettiselle Ristiinaan. Päätös ei ollut tuohon aikaan epätavallinen. Vastaavaan ratkaisuun päädyttiin monissa perheissä. Taustalla…

kirjoittanut Irja Eskelinen, julkaistu 31. 1. 2023

Elissa Aalto – arkkitehti, toimitusjohtaja ja Alvar Aallon puoliso

Kemissä syntynyt ja nuoruutensa Rovaniemellä viettänyt arkkitehti Elissa Aalto (ent. Elsa Kaisa Mäkiniemi) oli naimisissa arkkitehti ja akateemikko Alvar Aallon kanssa vuosina 1952-1976. Elissa Aallolla oli tärkeä rooli Alvar Aalto -säätiön perustamisessa vuonna 1968 ja hän oli Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n toimitusjohtaja (1976-1994), jolloin alkoivat monet Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten peruskorjaukset mm. Finlandia-talon ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 6. 1. 2023

Taina Manninen – Kuusamo koetteli mutta ei hyljännyt

Taina Manninen o.s. Keränen syntyi 13. elokuuta 1962 Kuusamossa, jossa hän myös kävi koulunsa. Agrologi-isä teki työuran maatalousneuvojana. Äiti oli kansanopistossa kotiteollisuusopettajana ja opetti yhteiskoulussa ruotsia. Taina oli neljästä sisaruksesta toiseksi nuorin, mutta hän sai pitkään viettää perheen kuopuksen elämää, nuorin veli kun syntyi vasta hänen ollessaan 8-vuotias. Kodin uskonnollisuus oli eleetöntä, juurevaa arjen kristillisyyttä…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 28. 11. 2022

Elli Ylitalo kirjoitti Tuulikki Otsolan nimellä satu- ja nuortenkirjoja

Räätäli Vilho Henrik Marjomaa ja Kaisa-vaimonsa asuivat perheineen Saloisissa keltaisessa Otsola-nimisessä talossa, joka sijaitsi Raahesta pohjoiseen menevän tien varrella. Marjomaan neljästä lapsesta löytyy tietoja Raahen oppikoulun matrikkelista. Elli Tuulikki syntyi 20.11.1924. Hänet merkittiin oppikoulun oppilaaksi vuonna 1937, päättötodistuksen hän sai vuonna 1942. Elli valmistui kansakoulun opettajaksi Raahen seminaarista vuonna 1946. Pellon kunta oli laittanut lehteen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 11. 2022

Amerikansuomalaisen Lily Leinon elokuvallinen elämä

Legendaarinen amerikansuomalainen toimittaja Ulpukka ”Lily” Leino syntyi Omajassa Kuubassa suomalaisessa utopiasiirtokunta Ponnistuksessa 1911. Hänen vanhempansa olivat salolainen Aina Maria Leino (Hammar) ja Juho Kustaa Leino Eurajoelta. Perhe jätti ihanneyhteisön muuttamalla Yhdysvaltoihin 1912. Lilyn vanhemmat erosivat myöhemmin ja Lily asui äitinsä kanssa eri puolilla Yhdysvaltoja Aina Maria Leinon kuolemaan (1975) asti. Professori Eero Tarastin mukaan Lily…

kirjoittanut Jouni Hyytiäinen, julkaistu 8. 11. 2022

Lucina Hagman – Marttajärjestön perustajajäsen ja naisasianainen

Lucina Hagman (5. kesäkuuta 1853 Kälviä – 6. syyskuuta 1946 Helsinki) oli marttajärjestön perustajajäsen ja tarmokas naisasianainen. Hagmanin 93 vuotta kestänyt elämä kattoi ajanjakson, johon sisältyy Suomen historian kannalta monia ratkaisevia vaiheita. Lucina Hagman, tuttavallisemmin Cina, eli pitkän ja monipuolisen elämän tavoitellen määrätietoisesti päämääräänsä: Naisten aseman parantaminen ja tasa-arvon edistäminen.Järjestötyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäksi Hagman…

kirjoittanut Marttaliitto / Marttaliiton viestintä, julkaistu 1. 11. 2022

ANJA AALTO – OPETTAJA JA JÄRJESTÖTOIMIJA

Lehtori Anja Iiris Aalto syntyi Viipurissa 22.12.1924 ja kuoli Tampereella 24.5.2021. Anjan lapsuuden ja nuoruuden koti oli historiallisessa Viipurin linnassa, sillä perheen isä oli armeijan palveluksessa. Linnan vallit olivat lapsuuden rakkaita leikkipaikkoja. Talvisodan alta perhe muutti Lahteen. Anja toimi lottana mm. Ivakissa ja rintamalottana Karjalan kannaksella. Anja pääsi ylioppilaaksi 1944 ja valmistui 1947 Helsingin yliopistosta…

kirjoittanut Irja Eskelinen, julkaistu 23. 8. 2022

Eeva Niinivaara – viron kielen ja kirjallisuuden kulttuurilähettiläs Suomessa

FM Eeva Niinivaara o.s. Pedriks (1901-2000) toimi viron kielen ja kirjallisuuden lehtorina Helsingin yliopistossa vuodesta 1945 vuoteen 1969. Hänen aikanaan Helsingin yliopiston virolaisesta laitoksesta kehittyi kulttuurikeskus, jonka ansiosta virolainen kirjallisuus ja taide tuli tunnetuksi Suomessa ja suomalaista kirjallisuutta käännettiin viroksi.  Eeva Pedriks syntyi 20.12.1901 Siimustin seitsemän talon kylässä Virossa Pohjois-Tartonmaalla Jõgevan lähistöllä. Eeva Pedriksin vanhemmat…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 22. 6. 2022

ULLA SALUNEN – ARJEN TURVAAJA JA AUTTAJA

Lehtori, talousopettaja syntyi Ylöjärvellä 8.9.1929 ja menehtyi 6.4.2022 monia koskettaneen elämäntyön tehneenä.   Ulla syntyi Taimo ja Saimi Salusen henkisesti virikkeisen kaksilapsisen maanviljelijäperheen vanhimmaksi tyttäreksi. Vanhemmat olivat aktiivisia myös kodin ulkopuolella. Äiti toimi Lotta Svärd -järjestössä sekä seurakunnan diakoniatyössä ja kuorotoiminnassa ja isä kunnallisissa ja seurakunnallisissa luottamustehtävissä. Koti oli vieraanvarainen ja avoinna apua tarvitseville. Talvisodan…

kirjoittanut Irja Eskelinen, julkaistu 5. 6. 2022

Rehtori Naëmi Ingman – yhteiskunnallinen vaikuttaja

Naëmi Ingman toimi kolmekymmentäkuusi vuotta Vaasan suomalaisen tyttökoulun rehtorina. Hän oli aktiivinen jäsen naisjärjestöissä toimien mm. Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajana ja Kansainvälisen Naisten Rauhan ja Vapauden Liiton Suomen osaston puheenjohtajana. Lisäksi hän oli mukana usean muun yhteisön johtoelimissä, sekä Vaasassa että valtakunnallisesti. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu mm. Naisten äänessä ja Emäntälehdessä, ja hän oli suosittu esitelmöitsijä.…

kirjoittanut Vuokko Palonen, julkaistu 5. 6. 2022

Greta Toivonen – Rovaniemen kauppakoulun ensimmäinen rehtori

Kauppatieteiden kandidaatti Greta Toivonen o.s. Hahl (1898-1982) valittiin Rovaniemen vastaperustetun kauppakoulun ensimmäiseksi rehtoriksi vuonna 1943. Hän valmistui ensimmäisenä naisena kauppatieteiden kandidaatiksi vuonna 1931 Kauppakorkeakoulusta ja hänestä tuli Suomen ensimmäinen vakinainen naisrehtori kauppaoppilaitokseen. Vuonna 1963 perustettiin Kemijärven kauppalan kauppakoulu, jonka ensimmäisenä rehtorina jo eläkkeellä oleva Greta Toivonen toimi kaksi vuotta. Margaret (Greta) Hahl syntyi Helsingissä 10.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 30. 4. 2022

Anna-Liisa Hyvönen. Sukua, politiikkaa ja Oulua

Syksyllä 2015 menin tapaamaan tuttavaani helsinkiläiseen ikäihmisten palvelutaloon. Avarassa ala-aulassa oli koolla iloisesti jutteleva iso ryhmä. Siinä joukossa tuttavakin oli. ”Tervetuloa tänne nuorison opintopiiriin!” ryhmän kookas, tarmokas johtaja huudahti. Tunnistin hänet: Anna-Liisa Hyvönen (silloin 89 v.), Helsingin kaupunginvaltuutettu (SKDL) 1965–80, kansanedustaja (SKDL) 1972–80, Helsingin terveydenhuollon apulaiskaupunginjohtaja 1980–89. Vuonna 1980 hän oli ollut ensimmäinen nainen Suomen…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 26. 4. 2022

Alli Trygg-Helenius – Raittiuskasvatuksen uranuurtaja Suomessa

Kansakoulunopettaja Alli Trygg-Helenius oli poikkeuksellisen hyväsydäminen ja tarmokas ihminen, joka halusi auttaa jokaista avuntarvitsijaa. Hänen ansiostaan perustettiin Sörnäisiin Kansankoti sosiaalisen elämän keskukseksi. Hän oli puolisonsa Matti Helenius-Seppälän kanssa raittiuskasvatuksen uranuurtaja Suomessa. Alli Trygg-Helenius valittiin Palvelijatar-yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Maria Alexandra (Alli) Trygg vuodesta 1897 Trygg-Helenius, syntyi 16.7.1852 Raisiossa ja kuoli 2.12.1926 Helsingissä. Alli Trygg-Helenius oli naimisissa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 7. 4. 2022

Annikki Brander-Pitkänen – Raahelaiseksi omittu kirjailija

Kirjailija Annikki Brander-Pitkänen asui kehitysvuotensa Raahessa. Hän sijoitti historiallisten romaaniensa tapahtumat Raaheen. Me raahelaiset olemme omineet Annikki Brander-Pitkäsen raahelaiseksi hänen kirjojensa kautta. Vuonna 1975 ilmestynyt Oodi meren kaupungista: taru memoaareista on julkaistu nimimerkillä Anselina Brand. Oodi meren kaupungista on pieni taru kahdesta merikansan nuoresta. Pojasta, jolle vanhan kirkon palo koitui elämän menetykseksi. Ja tytöstä, joka…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 4. 2022

Linda Tanner – maanviljelijä ja Väinö Tannerin puoliso

Linda Tanner o.s. Anttila tunnetaan lähinnä poliitikko ja Elannon toimitusjohtajan Väinö Tannerin puolisona. Linda Anttila oli ensimmäisiä naisylioppilaita Hämeenlinnassa. Nuoruudessaan hän oli naisasianainen ja opiskeli yliopistossa naisille harvinaisia aineita kuten matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Hän oli kahdeksanlapsisen perheen äiti, jonka päätehtäväksi tuli Sorkin maatilan hoito ja kehittäminen. Linda Anttila syntyi Tyrvännössä 24.6.1882, silloin oli juhannuspäivä.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 27. 2. 2022

Pirkko Keskinen – lähtö Kainuuseen oli työuran paras päätös

Pirkko Anneli Tolvanen syntyi joulukuussa 1945 mummilassaan Puirookankaalla Nurmeksen maalaiskunnassa. Isoäiti Aino Nevalainen, sairaanhoitaja, auttoi hänet maailmaan. Viikon päästä isoisä, ”ukki”, toi hänet hevoskyydillä kotiin, Ylikylän Pyysärkkään, joka vielä tuolloin oli monen sukupolven perheyhteisö. Pirkko oli talon ensimmäinen vauva 22 vuoteen. Sittemmin lapsia syntyi taloon nopeaan tahtiin, joten hänen lapsuusympäristöönsä kuului omien sisarusten ohella useita…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 20. 2. 2022

Jenny Paulaharju – ensimmäisiä naispuolisia kansanperinteen kerääjiä

Jenny Paulaharju o.s. Simelius (1878-1964) oli Suomen ensimmäisiä suullisen ja aineellisen perinnetiedon ja tapakulttuurin naispuolisia kerääjiä. Hän oli naimisissa kirjailija, valokuvaaja, professori, Suomen kaikkien aikojen ahkerimman kansanperinteen kerääjän Samuli Paulaharjun kanssa. Paulaharjujen yhteisten vuosien keräämästä aineistosta on Jennyn osuus noin viidennes. Jenny kirjoitti yli 50 kansanperinnettä koskevaa artikkelia. Jenny Olivia Simelius syntyi Paavolan Kortekankaalla 7.11.1878.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 5. 2. 2022

Ida Aalle-Teljo – ensimmäisiä naiskansanedustajia ja ensimmäinen Työläisnaisten Liiton puheenjohtaja

Ida Sofia Aalle-Teljo (alk. Ahlstedt , vuosina 1906-1912 Aalle) syntyi 6.5.1875 Kaitarannassa Nurmijärvellä ja kuoli Helsingissä 17.6.1955.  Hän oli yksi Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista, Työläisnaisten Liiton (nyk. Sosialidemokraattinen Naisliitto) perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja, ensimmäinen puoluehallintoon osallistunut naisedustaja, työväenliikkeen merkittävimpiä naisvaikuttajia, äänioikeustaistelija, vanhainkotitoiminnan kehittäjä. Koulutukseltaan Ida Ahlstedt oli sokerileipuri. Ida Aalle-Teljon puoliso vuodesta 1912 oli kapellimestari Kyösti…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 20. 1. 2022

Mirja Korhonen, Äitini, Karjalan punatukkaisen evakkotytön, muistolle hänen 100-vuotissyntymäpäivänään 11.1.2022

Synnyin toisena kaksosista rajantakaisen Muolaan, joka pitäjä muutama vuosi myöhemmin liitettiin Äyräpäähän, Kaukilan kylässä keskellä tammikuun pakkasia vuonna 1922. Siskostani Mairesta tuli vaalea kiharapää ja kasvultaan pidempi. Minä taas sain aivan punaiset hiukset ja olin pienempi ja heiveröisempi. Isämme oli räätäli Jooseppi Vanhanen (1894–1964) ja äitimme Maria o.s. Rämö (1894–1926). Aiemmin perheeseemme olivat syntyneet veljeni…

kirjoittanut Marja Irjala, julkaistu 10. 1. 2022

Mimmi Augusta Hevonpää – isänmaallisen isosiskon äidillinen rakkaus

Suomalaisen naisliiton Oulun osasto syntyi kahden naisen orkestroimana 1907. Heistä nuorempi oli tuleva lottajohtaja Fanni Luukkonen. Yhtä lailla paikallisosaston syntymisestä kertovissa lehtiuutisissa on opettaja Mimmi Hevonpään nimi. Luukkonen ja Hevonpää toimivat yhdessä myös mm. Nuorsuomalaisten ”agitatsiooni”osastossa 1908-. (Kaleva 15.8.1908) Mimmi Augusta Hevonpää oli syntyisin Oulujoelta kansakoulunopettaja Gråstenin perheestä. Hän oli sisarussarjan ensimmäinen, kolmesta nuoremmasta veljestä…

kirjoittanut JI Hyytiäinen, julkaistu 28. 12. 2021

Elisa Jalkanen – maaseudun kätilö

Torstaina, elokuun 6. päivän aamuna 1942 iso kuorma-auto ajoi kätilö Elisa Jalkasen kotipihaan Ähtärin Myllymäentien varrella. Jalkanen oli ihmeissään. Häntä oli haettu synnytykseen hevosreellä ja kärryillä, veneellä, henkilöautolla, pyörällä, juosten. Mutta harvemmin kuorma-autolla.  Monet kerrat hän oli kiirehtinyt lapsenpäästöön pyörällä. Talvisin myös sukset olivat olleet tarpeen. Kolmekymppinen mies juoksi autosta ja sai tuskin sanottua: ”Nopeasti…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 28. 11. 2021

Hanne Aho – Ensimmäinen nainen journalistien johdossa

Suomen Kuvalehden graafikkona Hanne Aho ei kynää enää juuri käyttänyt, kun koko ala digitalisoitui valokuvia myöden. Parinsadan journalistin pääluottamusmiehenä toimiminen ja monet muut luottamustehtävät kantoivat Hanne Ahon Suomen Journalistiliiton ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi. Hanne Aho on kulkenut omanlaisiaan urapolkuja jo aivan nuorena. Yläasteen hän kävi sisäoppilaitoksessa Anna Tapion koulussa Aitoossa  ja oppi siellä samalla emännän aakkoset: kynimään…

kirjoittanut Riitta Lehtimäki, julkaistu 14. 11. 2021

Tyyne Luoma – Suomen ensimmäinen terveydenhuoltoneuvos

Yksilöön kohdistuva terveydenhuoltotyön kehittäminen alkoi Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Uranuurtaja Tyyne Luoma oli avainasemassa, kun Suomeen suunniteltiin terveyssisarten koulutusta, terveyssisar- ja neuvolalain aikaansaamista ja terveyssisartyön jatkuvaa kehittämistä. Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, järjestötyöntekijä, opistonjohtaja ja lääkintöhallituksen asiantuntija Tyyne Luoma sai ensimmäisenä Suomessa terveydenhuoltoneuvoksen arvonimen vuonna 1961. Tyyne Luoma osallistui moniin komiteoihin ja muihin valtion, kuntien ja järjestöjen työryhmiin sekä…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 14. 11. 2021

Charlotte Backman – ensimmäinen nainen valtion virassa

Sofie Charlotte Backman (1835-1927) oli ensimmäinen valtion viran saanut nainen Suomessa. Hänet nimitettiin Kajaanin postimestariksi vuonna 1878. Samanlaisen postimestarin viran sai vielä kaksi naista, Florentine Lind Kotkassa ja Rosa Forstén Salossa, ennen kuin vuoden 1888 postiasetus kielsi naisen nimittämisen korkeisiin virkoihin. Kaikki virat, joihin kuului käskyvaltaa, varattiin asetuksella miehille. Kukaan näistä kolmesta ei ollut viranhoidossaan…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 18. 9. 2021

Anna, Seiska ja Aller virstanpylväitä Eeva-Helena Jokitaipaleen pitkällä uralla

Eeva-Helena Jokitaipale aloitti toimittajauransa kesätoimittajana paikallislehti Itä-Hämeessä. Tosin vähän nuorempana kuin yleensä eli jo lukiolaisena. ”Olin lukiossa ajatellut rikosasianajajan tai toimittajan uraa, Seiskassahan nämä molemmat puolet sitten myöhemmin yhdistyivät”, naurahtaa Betsynä paremmin tunnettu päätoimittajaksi ja julkaisujohtajaksi urallaan päätynyt konkari. Betsy aloitti Tampereella lehdistö- ja tiedotusopin opinnot vuonna 1970. Toimittajan ura jatkui Keskisuomalaisessa sekä alue- että…

kirjoittanut Merja Helle, julkaistu 18. 9. 2021

Asta Heickell – Miksi Yleisradio vaikeni lotista

Tulin Yleisradioon lehdistöstä 1965 Hella Wuolijoen perustaman ”Kotien ohjelmat” -nimisen toimituksen toimituspäälliköksi. Muutin omana päällikkökautenani nimen ”Perheradioksi”. Se sopi hyvin yhteen ”Kouluradion” ja ”Lasten radion” kanssa. Ensimmäinen toimituspäällikkö oli Juho Kusti Paasikiven tytär Annikki Paasikivi. Wuolijoki oli nimitetty pääjohtajaksi 1945 ja erotettu harjoitetun ohjelmapolitiikan vuoksi 1947 Lex Jahvetin perusteella. Pääjohtajan nimitys siirrettiin sen jälkeen yhtiön…

kirjoittanut Asta Heickell, julkaistu 29. 8. 2021

Leila Kastelli – Ruusumuori ja kulttuurivaikuttaja

Leila Kastelli syntyi muusikko Matti Tuhkalan perheeseen Raahessa vuonna 1948. Lapsuudenkoti sijaitsi Palonkylässä muutaman kilometrin päässä Raahen keskustasta. Metsät ja luonto olivat lähellä ja koko perheelle tärkeitä. Retkiä merenrantaan ja metsään eväiden kanssa Tuhkalat tekivät usein. Näin luonnonkasvit, marjat ja sienet tulivat tutuiksi jo lapsena. Leilan äiti hoiti kukkia ja mansikoita täynnä kasvavaa puutarhaa ja…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 25. 8. 2021

Helmi Pallari – Syytettynä sodan vastustamisesta

Edesmennyt äitini palasi viimeisinä vuosinaan useasti kertomukseen eräästä oikeudenkäynnistä. Äiti joutui todistajaksi oikeudenkäyntiin Koivun koulun opettajaa Helmi Pallaria vastaan. Opettajaa syytettiin armeijan vastaisista puheista ja esivallan solvaamisesta. Opettaja Pallari oli Jehovan todistaja. Äitini muistelut todistaa oikeaksi hänen sittemmin, isäni kuoleman jälkeen, esille ottamat sota-aikaiset kirjeensä isälle, kuinka hän oli todistanut opettajan puolesta ja kuinka opettaja…

kirjoittanut Tapio Salo, julkaistu 25. 8. 2021

Laina Riihonen – Valonviejä kansalle

Keväällä 1923 valittiin uusi opettajatar Kuhmoniemen kirkonkylän 2-opettajaiseen kansakouluun. Hän oli Laina Lyydia Korpela, joka pian kesän koittaessa muutti uuteen kotipitäjäänsä. Mikä sai Hämeen viljavilla vainioilla varttuneen 31-vuotiaan terhakkaan neidon muuttamaan ”ihmisten ilmoilta” kauas periferiaan Kainuun korpeen?  Vastaukseksi riittää yksi sana: rakkaus. Laina oli kihlautunut tammikuussa 1922  naapurikylänpojan Akseli Riihosen kanssa. Tuolloin hän oli opettajana…

kirjoittanut Tuula Hyyrö, julkaistu 9. 8. 2021

Kirsti Ojala luokkaretkellä

Kirsti Ojala. o.s. Hiltunen s.1947 Hailuodossa. Olen elänyt etuoikeutettujen joukossa, koska minulla on ollut aina työtä.  Uskon, että työttömyys olisi ollut minulle pahin itsetunnon tuhoaja. Pidän tärkeimpänä voimavarana itsetuntoani, minkä turvin olen selvinnyt kohtuudella kovassa kilpailuyhteiskunnassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Äitini Greetta Sofia Hiltunen o.s. Laurila oli hailuotolainen, syntynyt vuosisadan alussa 1904, isä Eino Hiltunen…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 4. 8. 2021

Heli Eskolinilla upea elämänkaariura vauvasta vaariin

junaansa. Mutta tuleva isä ei antanut periksi, ja niin pariskunta matkusti konduktöörin vaunussa Helsinkiin. Ongelmat jatkuivat. Tytär syntyi sunnuntaina kovan ukonilman raivotessa eikä äidiltä tullut maitoa. Onneksi samassa huoneessa oli everstinna, joka imetti lapsensa ohella myös 2,3 kiloa painavan vastasyntyneen ja antoi tälle samalla ”kovan äänen”. Painon vähäisyyden syynä oli äiti, joka oli antanut odottaville…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 1. 8. 2021

Esteri Heikinheimo – Suomen ensimmäinen naispankinjohtaja oli Kemijärveltä

Esteri Maria Heikinheimo syntyi Hailuodossa 8.2.1874 Heikelin perheen kahdeksanneksi lapseksi ja hän kuoli 13.12.1957 Kemijärvellä. Muutti sukunimensä Heikel vuonna 1908 nimeksi Heikinheimo. Hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi naispankinjohtajaksi vuonna 1905, hän oli ensimmäinen nainen Kemijärven kunnallisvaaleissa vuonna 1920 ja ensimmäinen naisehdokas Kemijärveltä vuoden 1927 eduskuntavaaleissa. Esteri Heikinheimo oli merkittävä sivistys- ja kulttuurielämän kehittäjä. Esteri Heikinheimon isä,…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 18. 7. 2021

Eeva Raekallio – Elämänvaiheista ja elämäntyöstä

EEVA RAEKALLIO (Eva Sarlin — Eva Hagelberg — Eeva Raekallio) 3.10.1876 — 9.11.1951 Muistitiedon, kirjallisen aineiston ja painettujen lähteiden pohjalta koonnut Vuokko Raekallio-Teppo Syksyllä 1973 äitimme, Vuokko Raekallio-Teppo, päätti vihdoin toteuttaa jo kauan mielessään olleen ajatuksen: kirjoittaa sukulaisia ja lähiystäviä varten oman äitinsä Eeva Raekallion elämäkerran. Käsikirjoitus oli kolmea viimeistä jaksoa lukuun ottamatta valmis kevättalvella…

kirjoittanut Vuokko Raekallio-Teppo, julkaistu 7. 7. 2021

Oili Tolvanen Matematiikan vihaajasta atk-toimittaja

Oili Tolvanen ei pienenä haaveillut toimittajan töistä, vaan isosiskosta piti tulla perheen journalisti. Toisin kuitenkin kävi. Helsingin yliopistossa Oili valitsi pääaineeksi poliittisen historian, koska siinä ei tarvinnut suorittaa tilastotieteen peruskurssia. ”Yritin kyllä!” Parin vuoden opintojen jälkeen piti ryhtyä miettimään tulevaisuuden työpaikkaa. ”Tutor ilmoitti, että poliittisen historian opiskelijoille töitä on joko järjestöissä tai tiedotusvälineissä. Minä tein…

kirjoittanut Merja Helle, julkaistu 7. 7. 2021

Margareta Keskitalo tunnettiin yhteiskuntakriittisistä nuortenkirjoistaan

Margareta Keskitalo (o.s. Martinmäki) syntyi Pyhäjoella 30.4.1921. Hän menetti äitinsä 4-vuotiaana ja sen jälkeen hänet sijoitettiin sukulaisten luo. Hän palasi kotiin 9-vuotiaana. Hän elätti itsensä piikatyttönä jo 12-vuotiaana. Runoja hän kirjoitti tytöstä asti. Ensimmäisen runonsa hän kirjoitti lastenlehti Pääskyseen alle 10-vuotiaana. Keskitalo sai innostuksen kirjoittamiseen isältään Villeltä, joka kirjoitti oululaisiin työväenlehtiin ja avusti Raahen Seutua.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 9. 5. 2021

Aila Pervonsuo – Berliinistä Pasilaan ja puhelinvaihteesta päätoimittajaksi

“Haaveilin nuorena, että minusta tulisi politiikan toimittaja. Sellainen ‘tähtitoimittaja’, joka tekee poliittisia reportaaseja ja syvähaastatteluja. Mutta ei se mennyt lähellekään niin. Vähän harmi, etten tällaista journalismia päässyt enkä kyennyt tekemään. Mutta joskus on pakko tehdä, mitä eteen tulee, vaikka se ei olisikaan niin mieluista. Olenhan minä toki menestynyt työssäni ja saanut kiitosta ja kehuja. Ei…

kirjoittanut Merja Helle, julkaistu 31. 3. 2021

Terttu Kukkonen – MAAILMA EI LAISKOJA ELÄTÄ

  Työtä kuudella vuosikymmenellä 1963 – 2012                                       Eläkeläisenä 2012 alkaen  Anneli Halme: Ympäristö, perimä ja läheiset ihmiset vaikuttavat siihen, millaisia meistä tulee. Mitä valintoja teemme. Mistä löydämme tavan ilmentää omaa kasvuamme. Terttu Kukkosen, kaupunkilaistytön minäkuvan takaa löytyy isän ammatin myötä kasarmialueen järjestelmällinen omaleimaisuus.  Sekä kauneudentajuisen äidin antama ahkeran ja yritteliään naisen malli. Sosiaalisten…

kirjoittanut Terttu Kukkonen, julkaistu 28. 3. 2021

Ritva Karhula: Urani aikana radio monipuolistui monta kertaa

”Opin lukemaan viisivuotiaana ja olen aina kirjoittanut, jo pikkulikkana maalaistalon peräkamarissa. Runoja, satuja ja jatkokertomuksia julkaistiin lapsena maakuntalehdessä. Päiväkirjan yksityisyydestä kävin toistuvia taisteluita äitini kanssa. Varhaisteininä luin romaanin toimittajan työstä. Siitä lähtien tiesin, että maanviljelijän tyttärestä tulee toimittaja. Koti arvosti koulutusta, ja hain tietysti Tampereelle opiskelemaan. Opintoihin kuuluvaa ennakkoharjoitteluun en ymmärtänyt ajoissa etsiytyä, mutta yllättävän…

kirjoittanut Ritva Karhula, julkaistu 21. 3. 2021

Sigrid Axelson oli opettaja ja taiteilija

Sigrid Sofia Axelson syntyi Joensuussa 15.3.1871 upseerin perheeseen. Lapsuudenkoti oli komea Linnunniemen huvila. Taloustyöt jäivät tytölle vieraaksi, mutta muuten hän oli käsistään taitava. Hän aloitti koulutaipaleensa Joensuun tyttökoulussa, josta siirtyi Helsingin suomalaiseen jatko-opistoon vuosiksi 1889-1890 ja 1894-1896. Hänen tiensä kulki Helsingin käsityökoulun jälkeen Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja yliopiston piirustussaliin. Häntä opettivat muiden muassa Albert Gebhard, Carl…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 21. 3. 2021

Eeva-Liisa Pennanen – Bingohallin hoitajasta päätoimittajaksi

Eeva-Liisa Pennasen ura sai alkunsa liftausreissulla.   ”Liftasimme kaverin kanssa kahden miehen kyytiin, ja he kysyivät mitä teemme työksemme. Ja minähän sanoin, että olemme toimittajia.” Todellisuudessa Pennanen ei kuitenkaan ollut toimittaja vaan Kuopion Pallotovereiden bingohallin hoitaja. Aikaa myöten valheesta tuli kuitenkin itseään toteuttava ennuste.   Seuraavana vuonna 25-vuotias Pennanen hakeutui henkilöstösihteerikurssille Kuopioon. Kurssin kautta hän…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 7. 3. 2021

Kansainvälisyys on Satu Lipposen työelämän punainen lanka

Kalevan yhteiskoulun oppilaana Satu Lipponen tuijotteli koulun pihalta Sorsapuiston yli Tampereen yliopistoa, jonne pääsikin opiskelemaan vuonna 1975 kansainvälistä politiikkaa ja sivuaineina tiedotusoppia ja kansantaloustiedettä. Nurmijärveläinen Satu Lipponen on nyt, vuonna 2021, Syöpäjärjestöissä johtajana vastuualueenaan strategia ja ennakointi neljättä vuotta. Matka nykyiseen tehtävään on ensimmäisestä vakituisesta työpaikasta kestänyt 45 vuotta ja se on ollut mielenkiintoinen ja…

kirjoittanut Anu Kytölä, julkaistu 7. 3. 2021

Rosemarie Särkkä: Uutiskuvaajana nainen jäi jalkoihin

Oli tammikuu 2009. palasivat Helsinki-Vantaalle Unkariin suuntautuneelta häämatkaltaan. Tuoretta avioparia oli vastaanottamassa kolme valokuvaajaa, heidän mukanaan Ilta-Sanomille työskennellyt Rosemarie Särkkä. ”Kaksi isoa mieskuvaajaa tunki eteeni ja jyräsi minut täysin. Jäin sanamukaisesti jalkoihin.” Nainen valokuvaajana ei ollut enää harvinaisuus noina vuosina, mutta uutispuolella ala oli selvästi miehinen. Se näkyi ilmapiirissä. ”Tyypillinen keskustelu kulki niin, että mitenkähän…

kirjoittanut Tiina Vahtera, julkaistu 7. 3. 2021

Katja Hedberg – ”Journalismi on kulkemista totuutta kohti”

  Syksyllä 2009 toimittaja Katja Hedberg matkusti valokuvaaja J kanssa juttumatkalle sisällissotien runtelemaan Kongoon. Matkan tarkoituksena oli käydä tutustumassa paikalliseen kouluun, joka oli rakennettu kuopiolaisten keräämillä varoilla.   Matkan jälkeen Katja palasi töihinsä Savon Sanomiin, mutta Kongo ei jättänyt häntä rauhaan. Seuraavana vuonna hän lähti juttumatkalle uudelleen.    ”Kauheudet, joita siellä näimme, käänsivät maailmani äitinä, naisena…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 7. 3. 2021

Kaija Vähäsöyrinki: Maataloustoimittajana maakuntalehdessä

”Mitä katoavan elinkeinon edustaja”, tapasi tunnettu nivalalainen vaikuttaja Jaakko Vuolteenaho avata keskustelun aina, kun hän soitti minulle. Vuosikymmenien ajan. Katoavuus ei viitannut lehtityöhön vaan maatalouteen, jonka vaikeuksista usein uutisoin. Maakunnan talonpojat perustivat Keskipohjanmaan 1917 puolustamaan alueen etuja. Maaseudun ihmisten henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen oli vahva arvo alusta alkaen. Keskipohjanmaa on luultavasti ainoa maakuntalehti, jossa…

kirjoittanut Kaija Vähäsöyrinki, julkaistu 7. 3. 2021

Lempi Hanhisalo – Kun suurin osa miespäätoimittajista järkyttyi

Vaskiseppä Johan Viktor Löfgrenin ja vaimonsa Matildan tytär Lahja Lempi syntyi 1896 Helsingin Kalliossa. Osa perheenjäsenistä suomalaisti sittemmin nimensä Venojaksi, niin Lempikin. Lapsuus ja nuoruus viisilapsisessa perheessä kuohuvassa, itsenäistyvässä ja pian sisällissodan repimässä maassa antoi rohkeutta kohdata haasteita. Ja rohkeutta tarvittiinkin! Helsingin kaduilla liikkui sotilaita pistimineen. He yrittivät sulkea kadun, mutta Lempin johdolla tyttöjoukko vain…

kirjoittanut Helena Anttiroiko-Mehtälä, julkaistu 28. 2. 2021

Anna-Stina Nykänen: Hesarin kapinallinen

Anna-Stina Nykäsen kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen juontaa juurensa Kuopion Linnanpellon lukioon. Siellä hän kuului kaveriporukkaan, joka kävi usein innokkaita keskusteluja ja väittelyitä. ”En ole koskaan ollut mikään kirjoittaja, mutta mulla oli tämä maailmanparantamisen halu.” Halu muuttaa maailmaa johdattikin Anna-Stinan kokeilemaan siipiään toimittajana. Ensimmäisen työpaikkansa hän sai vuonna 1981 kuopiolaisesta Uutiskukko-lehdestä. Kuopiosta tie jatkui Helsingin yliopistoon opiskelemaan…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 28. 2. 2021

Tytön tie Viipurista Savoon – opettaja Ida Nissisen elämäntaival

Sukuni vahvat äidit ja naiset Mummoni Walpuri Ylä-Outinen syntyi Säkkijärvellä noin v. 1842 ison talon tyttärenä. Äitinsä kuoltua hän lähti etsimään työtä ja omaa elämää Viipurista. Siellä hän tapasi myös Säkkijärveltä kotoisin olevan pojan, Aatami Pönkän, jonka kanssa avioitui Viipurissa. Aatami oli lihakauppias. He saivat viisi tytärtä ja kaksi poikaa. Vappu-mummo oli hyvin tarmokas ja…

kirjoittanut Kerttu Tapaninen, julkaistu 28. 2. 2021

Lasikaton murtaja Terttu Häkkinen – Asian pitäisi olla keskiössä, ei persoonan

Hämeen Sanomien päätoimittajana kymmenvuotiskauden 1992-2002 toiminut Terttu Häkkinen ei nimityksensä aikaan edes huomannut, että särki lasikaton. Joku siitä sitten huomautti, ja pakkohan se oli uskoa. Seitsenpäiväisissä lehdissä vastaavina päätoimittajina oli tosiaankin ollut vain miehiä. Asemasta päätoimittajakunnan ainoana naisena oli etua. Terttu muistettiin, mikä helpotti yhteydenottoja vaikkapa politiikan ja talouden ykkösketjun päättäjiin. Seminaarien ja kurssien päivällisillä…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 28. 2. 2021

Helena Anttiroiko-Mehtälä – Työn ohella tiedon lähteille

Kiinnostus kirjoittamiseen ja äidinkieleen sekä intohimo kirjoihin ja lukemiseen sai minut jo varhain haaveilemaan toimittajan työstä. Jo ollessani kansakoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla 1960-luvulla opettajamme Kerttu Erkkilä lähetti oppilaiden tekstejä ja piirroksia maakuntalehti Keskipohjanmaahan, jossa ne julkaistiin Lasten iloksi -palstalla. Toimittaja Annikki Wiirilinna kävi tekemässä luokastamme juttua ja ottamassa kuvia lehteen, mikä innoitti kirjallisiin puuhiin.…

kirjoittanut Helena Anttiroiko-Mehtälä, julkaistu 28. 2. 2021

Sole Lahtinen-Manninen: HS:n kirjeenvaihtajahistorian ensimmäinen äiti ja vaimo

Alku Skandinavian-kirjeenvaihtajana oli tukala syyskuussa 1994. Edeltäjän poismuutto viivästyi, ja Tukholman-työhuoneisto piti remontoida. yöpyi viikkoja hotellissa. Työtehtävät vyöryivät päälle: Tanskan parlamenttivaalit sekä Ruotsin ja Norjan vaalit EU-jäsenyydestä. Niiden välissä virolainen autolautta Estonia upposi myrskyssä Itämerellä. Liki tuhannesta matkustajasta menehtyi yli 800. Ruotsalaisia heistä oli 501. ”Sitä maansurua raportoin sitten kaiken ohella Ruotsista. Onneksi kollega tuli…

kirjoittanut Vellamo Vehkakoski, julkaistu 28. 2. 2021

Keski-Suomen äiti Impi Sirkka

Impin isä , synt. Vesannolla 3/7 1859, asuivat Niinivedenpäässä Niemen talossa ja lähtivät nälkävuonna 1867 nälkää pakoon. Tämän isä Matti Korhonen ja vaimo Susanna Korhonen, ensimmäinen serkku, ja saivat maksaa sukurahaa siitä, että saisivat mennä naimisiin.” Muistitiedot eivät pidä kaikin osin paikkaansa ihan tarkasti. Impin äidinpuolen isovanhemmat eivät päässeet nälkää pakoon, vaan kuolivat nälkään tai…

kirjoittanut Hannu Korhonen, julkaistu 24. 2. 2021

Annikki Wiirilinna – Legenda jo eläessään

ANNIKKI WIIRILINNA o.s. Tilvis, syntynyt vuonna 1921 maanviljelijäkodissa Kalajoella, oli toimittaja jos kukaan. Hän halusi niin kiihkeästi toimittajaksi, että saapuessaan opiskelijana kesälomalle Helsingistä, asteli asemalta heti Keskipohjanmaan toimitukseen, joka sijaitsi Kokkolassa Isokatu kahdessa asemaa vastapäätä. Annikki pyysi päästä kesätoimittajaksi vaikka ilman palkkaa. Hän teki sittemmin muutamia taukoja lukuun ottamatta pääasiallisen elämäntyönsä Keskipohjanmaassa vuodesta 1948 vuoteen…

kirjoittanut Raija Pelttari, julkaistu 24. 2. 2021

Kirsti Pohjonen – lahjomaton toimittaja

farmaseutti. Molemmat vanhemmat olivat kiinnostuneita kulttuurista: isä kuvataiteista – hän oli harrastajamaalari – äiti musiikista ja teatterista. Molemmat myös lukivat paljon. Vanhempien sivistys vaikutti myös tyttären elämään. Kirsti muistaa käyneensä teatterissa ja konserteissa jo pienenä. Viuluakin hän opetteli soittamaan ja tanssi balettia kahdeksan vuotta.   Tampereella oli 1940–50-luvuilla kaksi merkittävää tanssitaiteilijaa: . Kirsti kävi Liisi…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 24. 2. 2021

Leena Ahlholm – Kirjoittava elämä

Tulevan työurani suunta määräytyi abikeväänä 1969. Koulussa vahvin aineeni oli äidinkieli, jossa kielioppia ja kirjallisuutta ei opetettu erikseen. Molemmat olivat mieliaineitani. Lukiossa erityisesti kirjallisuus ja sen analysointi alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Valkolakit saatiin toukokuun viimeisenä päivänä 1969. En tehnyt tietoisesti suunnitelmaa ammatista ja siihen opiskelusta. Vanhempien kanssa siitä varmaan oli puhetta. Kirjoittaa halusin; siis toimittajaksi…

kirjoittanut Leena Ahlholm, julkaistu 20. 2. 2021

Hilda Kuokkanen – Lappeen kätilö

Rippikirjasta saa sellaisen käsityksen, että  isojaossa muodostettu Pekkala (Kerkonjoensuu 19) oli 1800-luvun puolivälissä jaettuna neljään osaan (1).  Nujulan kaupungin historian (2) mukaan talon alkuperäisen nimen säilyttäneen puoliskon osatalot sijaitsivat Pänttärintaipaleella Saikarinniemellä. Toista asui kylänvanhin (byaman) Pekka Lassinpoika Korhonen s. 1825 ja toista Aatami Matinpoika Raatikainen s. 1820 puolisonaan Pekan sisko Loviisa s. 1819.  Pekka Korhonen…

kirjoittanut Hannu Korhonen, julkaistu 20. 2. 2021

Maarit Tyrkkö – Lyhyt jakso lähellä valtaa, kokonainen elämä toimittajana

Maarit Tyrkkö ajattelee työuraansa tienä, josta on haarautunut monia polkuja. Niistä on pitänyt valita epävarmana siitä, mihin ne vievät. On vain pitänyt uskoa valitsemaansa tiehen – siihen, että se sattuma on oikea. Tämä tunne on vain vahvistunut koronakesän ja -syksyn kuukausina, jotka hän on viettänyt Kansallisarkistossa Helsingin Kruununhaassa järjestämässä arkistojaan.  Maarit Tyrkkö sanoo tätä ”toimita…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 7. 2. 2021

Raija Pelttari – Muistoja Keskipohjanmaasta

Tässä oma tekemäni juttu kulttuuritoimittajan vuosistani Keskipohjanmaassa. Viivyin ja viihdyin Keskipohjanmaassa lähes 40 vuotta eli täsmällisesti ilmaistuna 37, 5 vuotta vuodesta 1968 vuoteen 2005 saakka. Koko ajan kulttuuritoimittajana ja myöhemmin sen esimiehenä. Koulutukseltani olen filosofian maisteri (s.1940 Lapualla) Helsingin yliopistosta ja tavoitteenani oli äidinkielenopettajan ura. Kokeilinkin opettajana muutaman vuoden pohjoisessa Lapissa ja viihdyin lasten kanssa.…

kirjoittanut Raija Pelttari, julkaistu 7. 2. 2021

Anna-Liisa Lilius – Sitkeää tiedon hakua lukijan puolesta

Anna-Liisa Liliuksen, Annukan, lapsuudenkoti Haapajärvellä oli tiedonhaluinen.  Rautatieläis-isä ja pankkivirkailijaäiti lukivat Helsingin Sanomia, mistä myös tytär oppi seuraamaan maailman menoa. ”Isän kanssa keskustelin yhteiskunnallisista asioista. Meillä oli suorastaan urheiluna se keskustelu. Kun opiskeluaikana menin kotiin, äiti ihmetteli, että ’voi hyvänen aika, kun yökaudet täytyy puhua’.” Perhe muutti Ouluun 1964 isän työn vuoksi. Annukka kävi lukion…

kirjoittanut Hanna Rajalahti, julkaistu 31. 1. 2021

Outoja perunoita ja ympäristönsuojelua – Yrsa Slotten mielestä toimittajalla on oltava halu vaikuttaa ja parantaa maailmaa

Pieni tyttö, joka  keinotteli itsensä uhkarohkeasti yläkerran huoneestaan  kuistin katolle ja huuteli sieltä ohikulkeville ihmisille. Koulutyttö, joka vaikutti  suuna päänä oppilasneuvostossa, ja myöhemmin monissa muissa yhdistyksissä. Tyttö, joka kulki usein metsissä metsäteknikko-isänsä kanssa ja oppi rakastamaan luontoa. Toimittaja, joka rohkeasti avasi suunsa infoissa ja otti asioista selvää perusteellisesti, aina kaupunginhallituksen b-listoja myöten. Nämä mielikuvat, tai…

kirjoittanut Leena Nygård, julkaistu 31. 1. 2021

Riitta Vihavainen – Urheilutoimittajan piti ansaita kollegojen ja haastateltavien arvostus

Riitta Vihavainen aloitti Uuden Suomen urheilutoimittajana vuonna 1980, yhtenä ensimmäisistä naisista alalla.  Kotoaan urheilukipinän saanut Riitta Vihavainen oli tottunut seuraamaan urheilua tarkasti, mutta urheilutoimittajan ammatissa hän joutui taistelemaan saadakseen arvostusta, etenkin miespuolisilta kollegoiltaan. Uuden Suomen urheilutoimituksessa vuonna 1980 aloittanut Vihavainen oli ensimmäisiä suomalaisnaisia urheilutoimittajana. Häntä ennen alalla olivat vain Helsingin Sanomien Marjut Svahn ja Reetta…

kirjoittanut Kaija Yliniemi, julkaistu 31. 1. 2021

Päivi Alasuutari: Osa asioista on menossa hyvään suuntaan

 Päivi Alasuutari aloitti sosiologian opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 1981. Hän oli vuotta aiemmin pyrkinyt lukemaan erittäin suosittua tiedotusoppia mutta ei päässyt sisään. Tampereella opiskeleva isoveli ja hänen kaverinsa onneksi neuvoivat, että tiedotusopin ei tarvitse olla pääaine, jos aikoo toimittajaksi. – Olin saanut koulusta hyvän kirjoittajan itsetunnon, ja minua kiinnostivat yhteiskunnalliset asiat. Olen kotoisin duunariperheestä, joten…

kirjoittanut Johanna Liukkonen, julkaistu 17. 1. 2021

Lotta Jaanu – musiikki on elämäni suola

Lotta-Liisa Jaanu (o.s. Elo) syntyi Pusulassa läntisellä Uudellamaalla viikkoa ennen talvisodan syttymistä. Koti oli Ikkalan kylän kansakoululla, missä hänen äitinsä Annikki Elo oli alakoulun opettajana. Isällä, Ahti Elolla, oli maatila, jossa Lotta sai kokea maalaistytön elämää ja oppi jo tällöin rakastamaan metsää. Lotta Jaanu kertoo, että hänen lapsuudenkotinsa ja koulunsa olivat hengeltään hyvin isänmaallisia ja…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 9. 1. 2021

Raija Lahtinen: Räväkkä toimittaja voi ryhtyä vaikka mihin

Aina rohkeasti uusiin tehtäviin hypännyt toimittaja Raija Lahtinen on kokeillut muitakin kuin median työpaikkoja ja havainnut, että toimittajista on mihin vain. Mutta journalistin identiteettiä ei voi koskaan pestä pois. Raija on myös ahkeroinut journalistien järjestöissä ja toiminut muun muassa Naistoimittajat ry:n puheenjohtajana. Journalistin ammatti tuli ylioppilaskirjoitusten jälkeen Raija Lahtisen mieleen yhtenä vaihtoehtona, olihan hän 16-vuotiaana…

kirjoittanut Riitta Lehtimäki, julkaistu 31. 12. 2020

Marjut Lindberg: ”Median rooli vahtikoirana turvaa heikoimpien oikeuksia”

Käsitöistä ja ompelemisesta kiinnostunut Marjut Lindberg vietti osan kesästä 1969 Hollolan naisteollisuuskoulun käsityöopistossa. Tähtäimenä oli valmistua käsityönopettajaksi. Se oli hänen ainoa tulevaisuuden suunnitelmansa.  – Olen aina ommellut, neulonut ja tehnyt paljon muitakin käsitöitä. Minulla oli tuossa koulussa kuitenkin tosi ”kettumainen” opettaja. Hänen takiaan päätin, ettei minusta koskaan tule ainakaan käsityönopettajaa. Pysyköön käsityö harrastuksena ja niin…

kirjoittanut Anne-Maj Aunula, julkaistu 29. 12. 2020

Maarit Tastula – ”Tärkeintä on saada itsensä ulos poterosta”

Yhdysvaltalaiskirjailija Louisa May Alcotin klassikkoteos, Pikkunaisia (1868, 1869) ja kanadalaiskirjailija Lucy Maud Montgomeryn Pieni Runotyttö (1923) ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen moniin tyttöihin ja naisiin ympäri maailman. Yksi, jonka sisäistä maailmaa teokset aikanaan myllersivät, on kahdeksalla Telvis-palkinnolla useasti noteerattu suomalaistoimittaja Maarit Tastula. – Luin aikoinaan paljon suosittuja tyttökirjoja, muun muassa Pikkunaisia ja Pientä runotyttöä. Samaistuin kirjojen…

kirjoittanut Maria Paldanius, julkaistu 20. 12. 2020

Marja Kytömäki – Järjestölehdessä kuului lukijoiden ääni

– Haaveilin, millaisen lehden perustaisin, jos voisin. Näin Marja Kytömäki kuvaa mietteitään kouvolalaisena ylioppilaana 1977. Toimittajan työ kiehtoi. Silti hän hakeutui Helsingin yliopistoon opiskelemaan kansatiedettä, joka vaihtui pian ihmisläheisemmältä tuntuneeseen uskontotieteeseen.  Yliopisto-opintojen lomassa Marja kävi Laajasalon lehdistö- ja tiedotusopin kurssin, työskenteli kesän Yleisradion Kaakkois-Suomen alueradiossa, kirjoitti ja teki taittotöitä freelancerina eri julkaisuihin, perusti perheen ja…

kirjoittanut Karjalainen Merja, julkaistu 20. 12. 2020

Merja Karjalainen – Alan vaihto palautti ilon kirjoittamiseen

Merja Karjalainen on uuden edessä. Pitkä ja monipuolinen toimittajan ura tuli käännekohtaan kevättalvella 2018, kun työhön ei enää löytynyt paloa. Tähän hetkeen jokainen aikaisempi työ tuo kuitenkin jotakin, eniten vuodet Työ Terveys Turvallisuus -lehden toimituspäällikkönä ja päätoimittajana. Merja kuvaa itseään ihmiseksi, joka toimii innoituksen mukaan. – Palo, halu ottaa selvää ja toimia sanansaattajana jonkun toisen…

kirjoittanut Marja Kytömäki, julkaistu 20. 12. 2020

Raili Malmberg – valovoimainen opettaja, päätoimittaja ja järjestöaktiivi

Opetusneuvos Raili Malmberg (omaa sukua Vasara) on monista yhteyksistä tunnettu vaikuttaja, joka on elämänsä aikana työskennellyt opettajana monilla kouluasteilla ja toimittajana sekä osallistunut työnsä ohella ja eläkkeellä ollessaan lukuisiin järjestöihin niiden kantavana voimana. Taitavana sanankäyttäjänä hän on esitelmöinyt ja luennoinut erilaisille yleisöille ja kirjoittanut monia teoksia. Raili Malmberg syntyi Helsingissä 22. marraskuuta 1926. Hän vietti…

kirjoittanut Pirkko Nuolijärvi, julkaistu 4. 12. 2020

Liisa Vasama – käytännön sosiaalipoliitikko, suorapuheinen verkostoituja

Liisa Vasaman elämän ja poliittisen toiminnan johtotähtenä olivat lapset – lapsen asema ja heidän parhaansa. Liisa oli hyvin aktiivisesti mukana, kun Helsingissä kehitettiin edelläkävijänä Suomessa kaikille avointa nykyaikaista päivähoitojärjestelmää.  Hän toimi lasten päivähoitolautakunnan puheenjohtaja aikana, jolloin maahan rakennettiin nykyinen, kansainvälisestikin arvostettu päivähoitojärjestelmä. Ennen päivähoitolain voimaan astumista 1973, lasten päivähoito oli vähän kuin huutolaistoimintaa. Äidit laittoivat…

kirjoittanut Leila Vasama, julkaistu 25. 11. 2020

Maija Toppila – Kolmen lehden päätoimittaja

Lukijan palvelemiseksi on käännettävä kaikki kivet, ja hyvä taloudellinen tulos kertoo, että lehti on siinä onnistunut.  Monen aikakauslehden päätoimittaja ja erikoislehden tekijä Maija Toppila kertoo oppineensa nämä asiat jo alle kolmikymppisenä toimituspäällikkönä. Maija Toppilan koti ei ollut akateeminen eikä tuttavapiiriin kuulunut ainuttakaan toimittajaa.  Lähtiessään Oulusta opiskelemaan Maija ei tähdännyt journalistin uralle. Intohimoinen humanisti ja latinisti pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan yleistä kirjallisuustiedettä mutta…

kirjoittanut Jenna Parmala, julkaistu 8. 11. 2020

Helena Tahvanainen – Unelmatyössä Pohjois-Karjalassa

Helena Tahvanainen oli lukioaikana kirjoittanut Karjalaisen nuorten palstalle ja eri lehtien mielipiteisiin ja jopa myynyt aineiden aloituksia koulukavereilleen. Äidinkielen opettaja oli useammankin kerran kysynyt, onko hän ajatellut toimittajan ammattia. Ei hän ollut, häntä kiinnosti juridiikka. Oikeustieteellisen pääsykokeissa ei kuitenkaan tärpännyt, ja Helena jätti yrittämisen yhteen kertaan. Koska hän halusi Helsinkiin, jossa tuleva puoliso jo opiskeli,…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 8. 11. 2020

Tuula Heinänen – Sydämellä lapset ja kulttuuri

Tuula Heinäsen koko työuran kestänyt suhde Hämeen Sanomiin alkoi hauskasti. Hän oli saanut kesäksi 1967 varapaikalta pestin lehden kesätoimittajaksi. Kun hän ensimmäisenä työpäivänään meni toimitukseen, hän esittäytyi ensimmäiselle vastaantulijalle. ”Kiuru”, hän sanoi ujosti. ”Leivo”, mies vastasi. Ohikiitävän hetken uusi tulokas mietti, pilaako hänestä tehdään, mutta ei sentään. Jyri Leiwosta tuli hänelle pitkäaikainen, hyvä työtoveri. Tuula…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 8. 11. 2020

Kaija Virta – Maailmanpolitiikan syväluotaaja

Uutisreportterina palaneen parlamenttitalon edessä Moskovassa, lakkolaisten piirittämänä Gdanskin laivatelakalla, jakkupukunaisten ja kravattimiesten seurassa EU:n ja Naton huippukokouksissa milloin Madridissa, milloin Brysselissä. Nuo ovat välähdyksiä ulkomaanjournalisti Kaija Virran uralta. Hän on pyörinyt kriisien keskellä ja vallan saleissa. Omimmillaan hän silti kokee olevansa kirjoittaessaan syvällisiä analyysejä maailman tapahtumista. Maailmanpolitiikan syväluotaus ei ole hellittänyt eläkkeelläkään. Kaija Virta ojentaa…

kirjoittanut Tellervo Yrjämä-Rantinoja, julkaistu 8. 11. 2020

Hilkka Ritola-Sunnari, Ylen aluetoimittaja sai Lapin kylissä juhlavan vastaanoton

Kun Hilkka Ritola-Sunnari aloitti toimittajan työt Ylen aluetoimituksessa 1970-luvun alussa, ohjelma-aikaa oli vähän, mutta into saada maakunnan ääni kuuluviin oli kova. Nuoren toimituksen tekemisiä valvoi Ylen alueellinen ohjelmaneuvosto, joka ratkaisi jopa äänestyspäätöksin, olivatko ohjelmat tasapuolisia ja oliko haastateltu oikeita ihmisiä. Hilkka Ritola-Sunnarin ammatinvalinnan ratkaisi kesäharjoittelu Ylen Oulun aluetoimituksessa vuonna 1970. Kalajoella oli syttynyt suuri, sitkeä…

kirjoittanut Hilkka Säävälä, julkaistu 30. 10. 2020

Anita Salmi – Pitkä ura kirjoituskoneen ajasta someen

”En koskaan ajatellut, että minusta tulisi toimittaja. Kuitenkin pienestä saakka olin väsännyt pieniä tarinoita ja tykännyt kirjoittaa. Toimittajan tehtävään tulin silti eräällä tavalla ”sattumalta” tai olisiko siinä ollut jonkinlainen polku, johdatus. Työskentelin Keskipohjanmaa-lehdessä aluetoimittajana vuodesta 1985 vuoteen 2015. Olin koulutukseltani markkinointilinjan yo-merkonomi ja saanut mieheni siivellä töitä Wärtsilän Pietarsaaren tehtaiden konttorista, jossa melko pian sain…

kirjoittanut Anita Salmi, julkaistu 30. 10. 2020

Mirja-Liisa Lindström – Tornion seurakunnan ensimmäinen naiskirkkoherra

Tornion seurakunnan nykyinen kirkkoherra Mirja-Liisa Lindström on pariinkin otteeseen rikkonut ns. lasikattoja. Mirja-Liisa Lindström asetettiin kirkkoherran virkaan Torniossa Alatornion kirkossa vuonna 2020. Hän on täten ensimmäinen naiskirkkoherra Tornion seurakunnassa ja Oulun hiippakunnassa ensimmäinen nainen, joka sai pappisvihkimyksen vuonna 2001. Mirja-Liisa Lindström (o.s. Ikonen) on syntynyt vuonna 1957 Jyväskylän maalaiskunnassa Vaajakoskella. Isän nimi Sulo Ikonen ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 30. 10. 2020

Maija Kauppinen – Perusolemukseltaan toimittaja

Elettiin 1950-lukua, kun ystävykset Maija, Kaarina ja Ritva tekivät Iisalmen tyttölyseossa lehtiä. Käsin kirjoitettuja tietenkin. Yhdelle heistä innostus ja tekemisen ilo jäi alitajuntaan niin, että hänestä tuli toimittaja, ja urasta pitkä ja upea. Maija Kauppinen on työskennellyt yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana kolmessa lehdessä. Hän aloitti Emäntälehden toimitusharjoittelijana 1968, ja jäi eläkkeelle Pirkan toimituspäällikkönä…

kirjoittanut Tuula Stenberg, julkaistu 16. 10. 2020

Hilja Mörsäri – aforistikko ja runoilija Tornionlaaksosta

Kirjailija ja entinen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, lehtori Hilja Karoliina Mörsäri (24.8.1932-13.6.2016) kuoli vaikeaan sairauteen Hämeenlinnassa. Hän oli kuollessaan 83-vuotias. Hilja Mörsäri syntyi Karungissa Aapajoen kylässä Tornionlaaksossa kaksitoistalapsiseen lestadiolaisperheeseen. Hän vietti suurimman osan elämästään Hämeenlinnassa, jonne muutti vuonna 1968. Hilja Mörsäri opiskeli Helsingin yliopistossa äidinkieltä ja kirjallisuutta. Äidinkielen opettajaksi Hilja Mörsäri valmistui 1957. Hänen gradunsa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 16. 10. 2020

Jenna Parmala – Vapaus veti freelanceriksi

Vapautta arvostavalle toimittaja Jenna Parmalalle freelancerin työ on ollut hauskaa mutta median murroksessa myös väistämätöntä. Kun Jenna Parmala (s. 1987) oli lukiolainen, hän uneksi monen tulevan toimittajan tapaan vapaasta taiteilijaelämästä. Ammattihaaveissa siinsivät filosofin ja luovan kirjoittajan työt. Kun paikkaa yliopistolta eikä Teatterikorkeakoulusta auennut, hän löysi Laajasalon opiston. Vuosi sen medialinjalla oli ensi sysäys journalistin ammattiin.…

kirjoittanut Maija Toppila, julkaistu 7. 10. 2020

Heli Meriläinen – pikkuonnellinen kirjoittelija

Motto: ”Do any of your relatives suffer from mental illness? (kysyy psykiatri) Potilas vastaa: ”No, they all seem to enjoy it.” Olen syntynyt Oulussa toukokuussa 1959 kellolaisen insinöörin ja siikajokisen merkonomin esikoisena. Äitini työskenteli silloin Osuuskassalla ja isäni Talouseuralla. Olin toivottu lapsi, joskin poikaa odoteltiin. Minulla oli kaksi mummulaa ja paljon rakkaita serkkuja, Heikki-pappa ja…

kirjoittanut Heli Meriläinen, julkaistu 1. 10. 2020

Liina Putkonen: Tarina ei katoa koskaan

Tapa kertoa muuttuu, mutta tarina itsessään ei katoa. Niitä kerrottiin jo ennen kirjapainotaitoa. Tekstin kuolema kuulostaa meidän sukupolvelle mahdottomalta, vaikka ovathan myös TikTok ja Snapchat omanlaistaan tarinankerrontaa. Liina itse joutui vuosiksi työntämään syrjään intohimonsa kirjoittaa. Paine purkautui tavalla, jonka on monelle journalistille tuttu. – Menin luovan kirjoittamisen kurssille. Törmäsin dekkarikilpailuun, satuin voittamaan sen ja sain…

kirjoittanut Tiina Vahtera, julkaistu 15. 9. 2020

Liisa Kuittinen: Mikään uralla ei ole lopullista

Kun Liisa Kuittinen muutti Helsingistä Lappiin ja lähti palkkatyöstä freelanceriksi, hän arveli, että sopeutuminen kestää muutaman kuukauden. Nyt hän ymmärtää, että muutoksen sisäistäminen kestää vuosia. Liisa Kuittinen valmistui vuonna 2004 yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereelta ja pääsi imeytymään suoraan työelämään. – Se oli hyvää aikaa valmistua. Oli nousukausi. Olin tehnyt gradukesänä juttuja Alma Median Lehdentekijöille, ja valmistuttuani…

kirjoittanut Johanna Liukkonen, julkaistu 31. 8. 2020

Anna-Liisa Hämäläinen: ”Kirjoittajan ääni tuo brändiin elämän maun”

Vapaus jatkaa on parasta, mitä Anna-Liisa Hämäläinen haluaa työelämältä, vaikka jäikin eläkkeelle. Nykyinen yrittäjä ja entinen päällikkö palvelee lukijoita koko vapaan journalistin sydämellään. Koronakevät 2020 viuhahti ohi Anna-Liisa Hämäläisen nauttiessa kertyneitä pitämättömiä lomiaan, ja niiden jälkeen odotti eläkkeelle jääminen. Kurjia tunteita herättävät vain uutiset työpaikan yt-neuvotteluista. Oma tiimi työskenteli tietämättä tulevaisuudestaan. – Kovat on ajat. …

kirjoittanut Sinikka Luhtasaari, julkaistu 21. 8. 2020

Tiina Komi: ”Tärkeintä on säilyttää suhteellisuudentaju”

Tiina Komi ajautui freetoimittajaksi asuessaan lyhyen aikaa kahdessa maassa. Hän kiittää ammattia, joka toimii eri elämäntilanteissa iästä riippumatta ja jossa tärkeintä ovat kysymykset. Tiina Komi kasvoi Kouvolassa äitinsä ainokaisena. Päiväkirjaan hän kirjoitti kesäkuussa 1971: – On ihme, miten kynä lentää ihan itsestään. Olisi ihana tehdä sinusta, rakas päiväkirja, jotain erikoista, niin kuin kirjoissa olevat päiväkirjat…

kirjoittanut Sinikka Luhtasaari, julkaistu 21. 8. 2020

Jenni Pitko – nuori arkkitehti ja kansanedustaja monessa mukana

  Olen aina asunut Pohjois-Suomessa lukuunottamatta lyhyitä retkiä Helsingissä. Ouluun muutin opiskelemaan syksyllä 2005. Arkeni Oulussa kuluu politiikan, ystävien ja ulkoilun parissa. Kesäisin patikoin ja pyöräilen, talvisin hiihdän. Kotini on Karjasillalla 50-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Toinen koti kansanedustajalla on luonnollisesti Helsingissä, jonne kuljen pääsääntöisesti junalla. Synnyin viisihenkiseen Pitkon perheeseen 1986 Kemissä.  Minulla oli veli ja sisko.…

kirjoittanut Heli Meriläinen, julkaistu 4. 8. 2020

Leena Piikivi – Lääkäri, taiteilija ja poliitikko

Leena Piikivi, lääketieteen- ja kirurgian tohtori, Oulun kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja,  kuoli Oulussa 9.4.2020 nopeasti edenneeseen syöpään. Piikivi oli syntynyt Oulussa 1.9.1945. Leenan lapsuuden maisemat olivat Tuirassa. Hän opiskeli Tipalan tyttölyseossa, josta hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1965. Tipalan vuosina hän tapasi tulevan puolisonsa Ollin.  Lääketieteen opinnot hän aloitti  Turussa, valmistuen kandidaatiksi 1968. Leena jatkoi opintojaan Oulussa…

kirjoittanut Anne ja Lauri Piikivi, julkaistu 28. 6. 2020

Toimittaja Rita Dahl: Rakkaudesta journalismiin

Nuorena Rita Dahlin unelma-ammatteja olivat oopperalaulaja, kirjailija ja professori. Hän päätyi toteuttamaan suuren osan haaveistaan. Nykyään Rita on laaja-alaisesti työskennellyt vapaa toimittaja, kirjailija, kääntäjä, runoilija, viestinnän ammattilainen, opettaja ja sopraano. – Nyt opetan suomen kieltä Helsingin aikuislukiossa, vedän kirjoituskursseja viestinnän ammattilaisille ja käännän galicialaisen nuoren runon antologiaa. Rita myös markkinoi kirjojaan podcastien avulla ja tekee…

kirjoittanut Jenna Parmala, julkaistu 27. 5. 2020

Leena Karhu-Westmanin tarina

Lämmin kiitos Leenalle keskusteluista ja mielenkiintoisista muisteluista, jotka liittyivät sosiaalitoimen eri aikoihin Helsingissä. Olemme tehneet työmme muutosten ja kehityksen aikakaudella. Emme vieläkään ehtineet laskea kuinka monta organisaatiomuutosta me molemmat olimme kokeneet. Sanonpa vain, että Leena oli nainen paikallaan, kun talousasiat piti jämäkästi hoitaa kuntoon. Tapaamisissamme kohtasin empaattisen ja lempeän ihmisen, joka on sovussa itsensä ja…

kirjoittanut Anita Vihervaara, julkaistu 1. 4. 2020

Aila Kervinen – ikuisen opiskelijan turha tutkimus

Aila Marjatta Kervinen syntyi Sonkajärvellä 14.4.1954. Syntymäpaikka oli hieman erikoinen, jos ottaa huomioon vuosiluvun 1954. Aila Kervinen syntyi nimittäin vanhempiensa omakotitalon isoimmassa kamarissa, kaikessa rauhassa. Häntä ei kiidätetty ennen syntymää taksilla tai ambulanssilla sairaalaan ikään kuin hän olisi ollut äitinsä vakava tauti. Ei ollut kätilökään hätäilemässä synnyttäjän vierellä. Koulunsa käynyt mutta todistukseton kyläkätilö viimein saatiin…

kirjoittanut Kervinen, Aila, julkaistu 1. 4. 2020

Kirjastoäiti Saara Katainen

Äitini Saara Maria Katainen kuoli aurinkoisena syysaamuna v. 2016. Päivä 10.10. eli Aleksis Kiven päivä sopi hänen lähtöönsä hyvin, sillä Saara oli sydämestään kirjaihminen ja kirjastoihminen. Kun muutin muualta äitini kanssa asumaan hänen sairastuttuaan Alzheimerin tautiin, melkein kaikki tapaamani ihmiset kysyivät, että oletko Saaran tyttö.Eikä ihme, että Saara tunnettiin. Hänen elämäntyönsä Hankasalmen kirjastossa kesti vuodesta…

kirjoittanut Sirpa Katainen, julkaistu 1. 4. 2020

Kouluneuvos Edla Maria Kojonen – kulttuurin ystävä, kasvattaja, naisten aseman edistäjä ja suuren perheen äiti

Edla Maria Kojonen o.s. Tiitinen syntyi 23.6.1879 Rautalammilla vanhimmaksi tyttäreksi perheeseen, jonka vanhemmat Otto ja Anna Liisa Tiitinen toimivat luonnonparantajina. Taito oli periytynyt sukupolvelta toiselle: Edla Marian äidinisä oli Juho Hytönen, kuuluisa lääkitsijä, ihmeparantajaksi ja poppamieheksikin nimitetty ”Vesijärven ukko” Vesannolta. Lääkäreitä oli hänen aikaansa Suomessa vähän, Edla Marian äidin kertoman mukaan tuskin parikymmentä koko maassa.…

kirjoittanut Kirsi Sjöblom, julkaistu 1. 4. 2020

Anni Swan – vaikuttajanainen

Tunnettu klassikkokirjailija Anni Swan (1875-1958) on merkittävä suomenkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden luoja ja edistäjä. Hän aloitti satukirjailijana ja kääntäjänä kansallisen heräämisen aikana, jolloin jokainen suomenkielinen lastenkirja ja käännös oli merkittävä kulttuuriteko. Swan debytoi satukirjailijana jo 1896 ja kehitti suomalaisen symbolistisen taidesadun. Saduissa kieli on aistimusvoimaista ja runollista, ja sisältää omaperäistä symboliikkaa, joka liittyy Suomen taiteen…

kirjoittanut Sirpa Kivilaakso, julkaistu 1. 4. 2020

Elli Saurio – sopiva ja pätevä johtajaksi

Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella Kitunen ja Elli Saurio. He kaikki toimivat kotitalousopettajien opettajina, Harmaja ja Kitunen kotitalousopettajia kouluttavissa oppilaitoksissa ja Saurio Suomalaisen Marttaliiton konsulenttikunnan esimiehen roolissa. Syntymävuosissa on noin kymmenen vuoden erot. Harmaja oli…

kirjoittanut Aila Kervinen, julkaistu 31. 3. 2020

Elli Esteri Näppinen – Sydän paikallaan

Minä en voi sietää veteläksi keitettyä kananmunaa. Sitä tätini Esteri tarjosi minulle aamupalaksi asuessani hänen perheensä luona oppikouluaikana. Hän huolehti terveellisestä aamupalasta, mutta minua alkoi kääntää kyseinen artikkeli. Se oli ainut kerta, kun meille tuli riita tai paremminkin pieni erimielisyys. Tahtojen taiston jälkeen lähdin kouluun ja kananmuna jäi syömättä. Iltapäivään mennessä se oli pöydältä hävinnyt…

kirjoittanut Kirsi Arvela, julkaistu 31. 3. 2020

Helmi Peuronpuro – ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”

”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”   Tyttäreni Lea toi minulle ”Naisten ääni” -kirjoituskilpailuesitteen ja kehotti minua kirjoittamaan. Sanoin heti, että se on sitten Äiti. Aloittelin kirjoitusta, mutta se ei sujunutkaan toivomallani tavalla. Päätinkin kirjoittaa oman elämäni vaiheista. Ainesta on kyllä, sillä 95 vuoteen mahtuu yhtä ja toista. ”Oi mistä alkaisin”, huokailee lauluntekijä. Sama kysymys tuli…

kirjoittanut Helmi Peuronpuro, julkaistu 31. 3. 2020

Elli-Kaija Köngäs-Maranda – tulisoihtu, professori

Rinnassa syttyi kipinä, niin voimakas, ettei siitä voinut erehtyä. Yksitoistavuotias Elli-Kaija tunsi sen. Hän piteli käsissään Kalevalaa, eeposta, jonka mukaan oli nimetty koti ja jonka mukana sinetöitäisiin pienen, tulisieluisen ja runosieluisen tytön kohtalo. ”On oikeastaan onni olla syntynyt naiseksi ja maalla ja 12-lapsisen perheen yhdeksäntenä … Ei ole niin paljon harhaluuloja itsestään.”, kertoi Elli-Kaija Köngäs…

kirjoittanut Eemeli Hakoköngäs, julkaistu 31. 3. 2020

ÄITINI EEVA SIRKAN, O.S. SAURU, ELÄMÄSTÄ; SAIRAANHOITAJAOPPILAASTA TERVEYSSISAREKSI 1940 -LUVULLA

Olen taltioinut Äitini Eeva Sirkan (o.s. Sauru) haastattelun audionauhalle hänen kotonaan joulukuussa 1993. Hän oli silloin 75 –vuotias. Minulla oli lupa käyttää haastattelua Turun yliopiston kulttuurihistorian opintoihini. Olen halunnut taltioida rakkaan Äitini äänen, joten en ole muuttanut hänen kertomaansa ajankuvausta hänen opiskelustaan. Äitini kuvailee seikkaperäisesti sairaanhoitajatarkoulutusta 1940 –luvun Helsingissä, Vanhalla Kirurgialla, jossa toimi valtion sairaanhoitajatarkoulu.…

kirjoittanut Hanna-Leena Paakkolanvaara, julkaistu 31. 3. 2020

Shamanismin ja folkloristiikan tutkija, Anna-Leena Siikala

Suomalaisen kansanperinteen ja mytologian tutkimuksen asiantuntijana Anna-Leena Siikalaa (1943-2016) muistetaan lämmöllä ja kiitollisina niin tutkijoiden, opiskelijoiden kuin lukijakansan keskuudessa. Hän oli professori, joka toi unohtumassa olevia perinteitä nykyajan tietoisuuteen. Hän oli akateemikkona ja tutkijana edistämässä folkloristiikan tunnettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti.  Anna-Leena Siikala keskittyi tutkimustyössään Euraasian alkuperäiskansojen uskonnollisiin tapoihin, shamanismiin, mytologiaan ja kalevalamittaisiin runoihin. Häntä on…

kirjoittanut Johanna Ikonen, julkaistu 31. 3. 2020

Laura Harmaja avasi uusia ajattelun uria suomalaiseen taloustieteeseen

Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella Kitunen ja Elli Saurio. He kaikki toimivat kotitalousopettajien opettajina, Harmaja ja Kitunen kotitalousopettajia kouluttavissa oppilaitoksissa ja Saurio Suomalaisen Marttaliiton konsulenttikunnan esimiehen roolissa. Syntymävuosissa on noin kymmenen vuoden erot. Harmaja oli…

kirjoittanut Kervinen, Aila, julkaistu 30. 3. 2020

Elin Sjölund – Pianisti ja yksinhuoltajanainen 1900 -luvun vaihteessa Suomessa

Elinin ollessa teini-ikäinen perhe muutti Vaasasta Helsinkiin, koska isä Karl Ludwig sai paremman työpaikan asianajotoimistosta. Äiti Olga Sofia oli kotiäiti ja Elin oli ainoa lapsi. Heidän kaunis kotinsa sijaitsi Temppelikadulla. Huonekalut olivat lähes kokonaisuudessaan molempien vanhempien suvun perintöä. Mahonki kiilsi lipastoissa ja upeassa shakkipöydässä. Seinillä oli Sjölundin suvun merkkihenkilöiden muotokuvia. Lattiaa peittivät harvinaiset persialaismatot, jotka…

kirjoittanut Anna Sjölund, julkaistu 30. 3. 2020

Pirkko Fihlman – äänellä itkijä ja yhteisöllisyyden puolesta puhuja

”Sortavalassa isä sai paikan Supisen sahan seppänä ja me asuttiin Jänneksen kadulla, henkilökunnan asunnoissa. Oli helluntain aika ja aika, jolloin minun piti syntyä. Äiti oli hälyttänyt jo kätilön kotiin, ja naapurin rouva oli laittanut vettä lämpiämään. Ja kun kätilö tuli, hän tokaisi, että eihän häntä täällä enää tarvitakaan. ’Johan täällä on väkeä jo vaikka kuinka…

kirjoittanut Hanna Ahrnberg, julkaistu 30. 3. 2020

Ella Kitunen – akateeminen tutkija ja kunniatohtori

Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella Kitunen ja Elli Saurio. He kaikki toimivat kotitalousopettajien opettajina, Harmaja ja Kitunen kotitalousopettajia kouluttavissa oppilaitoksissa ja Saurio Suomalaisen Marttaliiton konsulenttikunnan esimiehen roolissa. Syntymävuosissa on noin kymmenen vuoden erot. Harmaja oli…

kirjoittanut Kervinen, Aila, julkaistu 29. 3. 2020

ISOMUMMUNI HANNA SALOJÄRVI

Alkuperäisessä valokuvassa harmaalla sohvalla Viialassa vaneritehtaalaisille 1940-luvun lopulla rakennetussa modernissa kerrostaloasunnossa istuvat isoäiti, ukki ja isomummu. Kuvan päällä on violetti leima ”näyte”. Kuvaa ei ole myöhemmin valittu ostettavien kuvien joukkoon, mutta minä valitsen tämän. Olen rajannut kuvasta ulos ukin ja isoäidin, jättänyt tärkeimmän. Hän on isomummuni, isän äidinäiti, Mummu. Vaikka 1950-luvulla otettu kuva on mustavalkoinen,…

kirjoittanut Silva Tedre, julkaistu 28. 3. 2020

AINO SIBELIUS – RAKKAUDESTA MIEHEEN

Aino (ent. Aina) syntyy Järnefeltien perheen seitsemäntenä lapsena 10. elokuuta 1871 Suomen kansallisen heräämisen aikaan. Hänellä on neljä vanhempaa veljeä: Kasper, Arvid, Erik ja Armas, jotka kaikki tekevät uransa kulttuurin parissa sekä neljä sisarta: Ellida, Ellen, Hilja ja Siiri, joista kaksi viimeisintä syntyvät Ainon jälkeen ja kuolevat jo lapsina.  Ainon vanhemmat – kenraali Alexander Järnefelt…

kirjoittanut MARIKA SAMPIO-UTRIAINEN, julkaistu 25. 3. 2020

Ulpu Iivari – Pienoiselämänkerta

Kaikki alkoi varsinaisesti Naruskasta. Kylästä, joka sijaitsee tiettömän tien takan, noin 50 kilometrin matkan päässä Sallan keskustasta pohjoiseen, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Naruskan kylä rakennettiin joen rannalle asumattomaan korpeen. Naruskasta tuli rajan taakse sodassa jääneen Korjan kylän asukkaiden uusi kotipaikka. Sinne poltettuun ja miinoitettuun Lappiin palasivat muiden mukana Tornion seminaarista parhain arvosanoin valmistunut opettaja ja…

kirjoittanut Miina Salo, julkaistu 23. 3. 2020

Hilda Mäenpää o.s. Ahokas, Sortavalan seminaarin kasvatti

Kävelen maantieltä pihaan, villiintyneessä ruohikossa on vielä muistuma pihatiestä. Vertaan rakennusta kädessäni olevaan vanhaan valokuvaan. Rakennus on ränsistynyt, maali hiutunut seinistä miltei olemattomiin, katto paikkailtu monenlaisilla pellinpalasilla, kaksi viistoon naulattua riukua pitää koossa kuistin seinää. Mutta rakennus on tunnistettavissa. Tähän pihaan äitini Hilda, silloin vielä Ahokas, tuli elokuussa 1934 21-vuotiaana, kesäkuussa Sortavalan seminaarista yläkoulun opettajaksi…

kirjoittanut Annikki Niku, julkaistu 23. 3. 2020

Lahja Laitinen – ATK-alan pioneeri

Tätä kirjoittaessani olen 77 vuoden ikäinen, pitkä ATK-urani  alkoi kuitenkin  jo 57 vuotta sitten ollessani 20 vuotias. Opin koodaamaan eli ohjelmoimaan v. 1963 Sveitsissä IBM:n ohjelmointikurssilla ja työskentelin Badenissa Brown Boveri & Cie:n tehtailla (nyk. ABB) ohjelmoijana. Kun palasin Suomeen sain tietää, että Suomessa IBM:n tietokoneita oli vain Vaasan Höyrymyllyssä ja Postisäästöpankissa. Valitsin pankin ja…

kirjoittanut Lahja Laitinen, julkaistu 20. 3. 2020

Sisareni Marja Huttunen – psykologi, psykoterapeutti, lasten ja perheiden puolustaja

Varhaiskasvatukseen ja lapsipsykologiaan erikoistunut psykologisisareni Marja Anneli Huttunen o.s. Kumpulainen syntyi jatkosodan loppuvaiheessa marraskuun lopulla 1943. Sodan monella tavalla runtelema maa ja vanhemmat yrittivät pärjätä pelkojensa ja odotustensa kanssa toivoen hartaasti sodan loppumista. Pieni ihmisen alku toi uskoa ja toivoa vanhempien elämään, mutta oli varmasti myös omalla tavallaan huolen aihe – miten selvitä sodan keskellä…

kirjoittanut Päivikki Kumpulainen, julkaistu 18. 3. 2020

Joyce Swanljung ikuisti Vanhaa-Raahea

Joyce Swanljungin sukujuuret ovat Raahessa. Hän vietti usein kesänsä suvun keskuudessa. Raahelaisella merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia-vaimolla (o.s. Montin, 1847-1939) oli 9 poikaa, heistä kuudentena syntyi Harald Einar (1881-1936). Harald sai päättötodistuksen Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta vuonna 1901. Hän opiskeli sähköinsinööriksi Hannoverissa ja suoritti opintoja myös teknisessä korkeakoulussa Middlesbrouhgissa, Englannissa. Haraldin vaiherikas työelämä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 2. 2020

Viola Kuoksa-Wave – Kulttuurivaikuttaja ja kirjailija Rovaniemeltä

Lempi Maria Viola Kuoksa (Kuoksa-Wave) syntyi 1.6.1904 Calumnetissa USA:ssa Michiganin osavaltiossa. Hän kuoli 31.10.1995 Rovaniemellä. Isä oli maanviljelijä Heikki Vilho Kuoksa ja äiti Briita Kustaava Leiviskä. Viola Kuoksa avioitui metsänhoitaja Arvo Gunnar Wavenin (sukunimi aik. Wavén ; 1903–1959) kanssa vuonna 1934. Viola Kuoksa pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1923. Opiskeli kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarissa ja valmistui…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 3. 2. 2020

Mirja Tukiainen – liikkeen mestari

 Koreografi, pedagogi ja tanssija Mirja Tukiainen, syntyi v 1947 ja menehtyi kotonaan v 2019 Orivedellä.  Hän tanssi mm. Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmässä 1967–1985 ja toimi koreografina ja pedagogina eri puolilla Suomea. Hän toimi Keski-Suomen läänintaiteilijana 1994–1999. Tukiainen oli mukana aloittamassa Tanssin ­aika -festivaalia Jyväskylään. Luottamustehtäviä hänellä oli useita: Suomen tanssitaiteilijain liiton hallituksessa 1971–1974 ja 1976–1984, Tanssin ammatillisen…

kirjoittanut Helena Seppälä, julkaistu 19. 1. 2020

Virpi Honkala haluaa oikeasti tehdä hyvää

Virpi Honkala (o.s. Salminen) syntyi Nokialla vuonna 1951. Hänen isänsä työskenteli moottoriasentajana Nokian paperitehtaalla. Äidillä oli prokuristin paikka tamperelaisessa yrityksessä. Virpin vanhemmat olivat tavanneet sota-aikana ja aloittaneet yhteisen elämänsä lähes tyhjästä. He halusivat kouluttaa lapsensa hyvin. Virpi oppi lukemaan 6-vuotiaana isonveljen mukana. Perheen opettaja-ystävä suositteli, että tyttö aloittaisi koulun jo tuolloin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut,…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 28. 11. 2019

Tuulikki Antila – sata vuotta suomalaista journalismia

Naistoimittajat ry:n perustaja- ja kunniajäsen ja 1960-luvun lopun puheenjohtaja, ekonomi Tuulikki Antila (o.s. Väänänen) syntyi kolme viikkoa vanhaan itsenäiseen Suomeen Hämeenlinnassa 31.12.1917. Hän ehti elämänsä aikana kokea Suomen ja maailmanhistorian merkittävät käänteet ja tavata ajan valtaapitävät. Ennen kaikkea Antila koki naisen aseman muutoksen ruutuessuisesta hellapoliisista aktiiviseksi virkanaiseksi. Antila kirjoitti paljon, elävästi ja modernisti. Tupakka sauhusi taukoamatta. Hän työskenteli…

kirjoittanut Tiina Vahtera, julkaistu 24. 11. 2019

Leena Jääskeläinen – Hiihtoliiton ensimmäinen naiskunniajäsen

Liikuntaneuvos ja vuonna 2009 Pro Urheilu -mitalilla palkittu liikuntavaikuttaja, Rovaniemellä asuva Leena Jääskeläinen, kutsuttiin Hiihtoliiton kunniajäseneksi vuonna 2019. Hän on Hiihtoliiton historiassa ensimmäinen kunniajäseneksi kutsuttu nainen. Liikuntaneuvos ja urheiluvaikuttaja Leena Marjatta Jääskeläinen o.s. Hakola syntyi 22.7.1939 Viipurissa. Leena Jääskeläinen on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri. Hän valmistui liikunnanopettajaksi vuonna 1964 Helsingin yliopiston voimistelulaitokselta ja opiskeli Jyväskylän liikuntatieteellisessä…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 15. 11. 2019

Aino Pietarinen – Paremman työelämän puolesta

Päätoimittaja Aino Pietarisen elämäntyönä on ollut suomalaisten työelämän seuraaminen ja työn muutoksesta kirjoittaminen. Kolmekymmentä vuotta Palkkatyöläinen-lehdessä kietoi oman toimittajauran ja lehden tavoitteet erottamattomasti yhteen. Molemmat pyrkivät parantamaan työelämää ja työntekijöiden asemaa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa liippaavat aiheet lankesivat pitkään Aino Pietariselle siksi, että hän oli Palkkatyöläisen toimituksen ainoa nainen ja myös siksi, että hän…

kirjoittanut Maija Töyry, julkaistu 31. 10. 2019

Inkeri Kerola – Maaseudulta vallan kamareihin

Inkeri Kerola syntyi vuonna 1957 Saloisten kunnassa, joka vuonna 1973 liitettiin Raahen kaupunkiin. Hän on Siniluodossa asuneen Kerolan perheen viidestä lapsesta nuorimmainen. Vanhemmat viljelivät maata ja heillä oli karjaa. Kaikki maatalon työt tulivat tutuiksi kaikille talon lapsille. – Meillä ei koskaan lajiteltu miesten tai naisten töitä. Ainoastaan fyysisen voiman tarve rajoitti ”työllistämistä”. Äidillä oli tapana…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 18. 9. 2019

Terttu Soinila – saksan kielen opettaja, apulaisrehtori

Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Oulussa. Kansakoulua kävin sota-aikana. Oulua pommitettiin ja koulut suljettiin ajoittain. Kävinkin osan kansakoulusta Lumijoella. Neljännen luokan jälkeen aloitin opiskelun 9-vuotisessa tyttölyseossa eli Oulun Tipalassa. Koulu taisi olla vaativa, ensimmäisellä luokalla oli kaksi suurta rinnakkaisluokkaa, viidennellä enää yksi luokka. Yhdeksännellä luokalla meitä oli 20, joista kukaan ei reputtanut. Opiskelin 5 vuotta Turun…

kirjoittanut Heli Meriläinen, tekstin välittäjä, julkaistu 11. 8. 2019

Olga Nyman – opettaja ja piirtäjä

”… siis hyvästi soveltuu kuvaannon opettajaksi,” kirjoitti Jyväskylän seminaarin piirustuksen ja suomen kielen opettaja Edla Soldan oppilaansa Olga Nymanin ”päästökirjaan” keväällä 1873. Olga Fredrika Nyman (1849 Muurola­–1931 Oulu) oli nyt vastavalmistunut kansakoulunopettaja, kuten 28 muuta opiskelutoveriaankin. Heidän joukossaan olivat muun muassa Raahen kappalaisen Zachris Toppeliuksen tytär Aina Katariina, tuleva opettajakollega Oulussa Juho Gråsten ja tuleva…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 5. 8. 2019

Hilkka Aaltonen – Kaupunginarkkitehti rakastui Raaheen

Vuonna 2008 Raahe-seura antoi Hilkka Aaltoselle Raahen Fiian arvonimen tunnustuksena hänen toiminnastaan kaupunginarkkitehtina ja hänen ansiokkaasta työstään Raahen kulttuurihistorian ja Vanhan Raahen säilyttämisen puolesta. Hilkka (o.s. Paakki) syntyi Kempeleessä vuonna 1945. Hänellä on isoveli ja iso pikkuveli. Koti Oulun keskustassa Asemakadulla oli tuhoutunut sodan pommituksessa ja vanhempien oli aloitettava kodin rakentaminen uudelleen alusta. Isä halusi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 29. 7. 2019

Pia Katerma – kulttuurin monitaitaja ja vaikuttaja

FT Pia Katerma vaikutti vahvasti 1930–70-luvuilla Suomen taide-elämään ja -kasvatukseen. Hän opetti kuvataiteita lyseolaisille, suunnitteli ryijyjä ja kirkkotekstiilejä Wetterhoffille ja oli Aalto-yliopiston edeltäjän, Taideteollisen oppilaitoksen yliopettaja. Monialaisuutta kuvaa myös se, että hän perusti eri taiteenalat yhdistävän Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen ja avusti teosofien lehteä.    Dagny Pia Katerma (alk. Lindberg) syntyi Kajaanissa lokakuussa 1905 pankinjohtaja Evert…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 18. 6. 2019

Kirsti Vähäkangas – Piehingistä Pikkulahelle

Soli 1950-lukua, ku puskeuvuin elon taipaleelle Pitkäkarin kuusikosa elikkä Gellmannin lasareetisa täälä Raahesa. Pienen piehinkiläisen maalaistalon esikoisena mun hääty pahasesta sikiästä asti reuhkasta häläppärinä maatöisä. Ei siinollu kahta puhetta: soli kopattava harava kouraan jo keskenkasvusena. Ei Luoja laiskoja elätä! Käsityötaitua meillä kotona pijettiin tähellisenä. Niimpä oonki oppinu kuttoon ennenku lukkeen. Ja seittemän lakanapitsiähän sitä hääty…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 4. 6. 2019

Hildur Kianto – Iki-Kiannon 1. vaimo oli Torniosta

Hildur (Hilkka) Maria Kianto (o.s. Molnberg) syntyi 7.3.1882 Torniossa. Hänen isänsä oli kultaseppä Johan Olof Molnberg ja äiti Brita Maria Majava.  Hildurilla oli kymmenen sisarta: Väinö Olavi (1881-1882), Ada Katariina (1883-1969) Bertha Helena (1884-1947), Johan Olof (1885-1886), Georg Olof (1886-1887), Frida Elisabet (1888-1962), Wera Regina (1890-1978), Wilma Sofia (1891-1894), Lotta Matilda (1899-1923) sekö siskopuoli Eedit…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 14. 5. 2019

Helle Kannila: tasa-arvon ja kirjastojen puolesta

Ehkä monetkin – varsinkin vanhemman polven suomalaiset – kuullessaan Helle Kannilan nimen osaavat yhdistää hänet suomalaiseen kirjastolaitokseen. Helle Cannelin (vuodesta 1938 Kannila) valittiin 1921 perustetun Valtion kirjastotoimiston johtajaksi, eli rakentamaan Suomeen yleistä kirjastolaitosta. Hän oli tuolloin vain 25-vuotias eikä hänen valintansa suinkaan ollut itsestäänselvää. Naisen – ja vielä nuoren naisen – valinta korkeaan valtion virkaan…

kirjoittanut Pirjo Tuomi, julkaistu 16. 4. 2019

Karin Mäkinen liikutti raahelaisia avojaloin

Laura Karin, Kati, Mäkinen (o.s. Koskelainen) syntyi 18.1.1920 Tervajoella Viipurin maalaiskunnassa (Vahvialassa). Lapsuuden koti ja koulu olivat Tervajoella, jossa hänen isänsä Mikko Koskelainen toimi maanviljelijänä. Nuorena tyttönä urheilu oli Katille lähempänä sydäntä kuin voimistelu. Omimmalta lajilta tuntui korkeushyppy. Olipa hänestä vähällä tulla olympialaisten kävijäkin, mutta maailmansota keskeytti Vierumäellä olympialeiriään pitävien harjoittelun. Hän on harrastanut myös…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 4. 2019

Kirsti Ikonen – jämpti ja reilu, ei horju ei heilu

Kirsti Larja syntyi tammikuussa 1941 Kangasalla nimismiehen perheeseen.  Myös äiti oli lukenut oikeustiedettä, mutta keskeyttänyt opintonsa miehensä toiveesta: ”Ei samaan perheeseen kahta juristia tarvita”. Kirsti kertookin kasvaneensa juristiseen ilmapiiriin, joka on leimannut hänen koko elämäänsä. ”Äidinisä Torsten Malinen (ent. Malin) oli kihlakunnan tuomari ja laamanni, joka toimi oikeusministerinäkin virkamieshallituksessa. Myös äitini veli oli juristi, nuorin…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 25. 3. 2019

Pirjo Laukka – Opettaja ja lausuntataiteen edistäjä

Pirjo Laukka (o.s. Kinnunen) on syntyjään Karjalan tyttöjä. Hän syntyi vuonna 1933 Lauritsalassa, joka nykyään kuuluu Lappeenrannan kaupunkiin. Lauritsala oli ennen sotia työläiskylä, jossa asui Kaukaan tehtaan työväkeä. Pirjon isä Toivo Kinnunen oli lappeenrantalaisen suutarimestarin poika, joka kiinnostui maanviljelystä ja osti maatilan. Sanni-äiti oli työskennellyt sairaanhoitajana ennen avioliittoa. Pariskunnalle syntyi 7 lasta. Kinnusilla oli karjaa:…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 3. 2019

Auli Kananen – Käsityöläinen viidennessä polvessa

Auli Kananen (o.s. Niemi) teki mittavan työrupeaman Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston johtajana ja rehtorina. Hänen johdollaan koulu kehittyi valtakunnallisesti tunnustetuksi ja arvostetuksi opinahjoksi. Toivo ja Anni Niemi saivat neljä lasta, joista Auli on toiseksi vanhin. Hän syntyi 2. maailmansodan päättyessä 24.8.1945 Pöytyällä, jossa hänen isänsä Toivo (s. 1912) työskenteli puuseppänä. Auli on tutkinut sukuaan ja…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 3. 2019

Outi Länsman – kaikkien aikojen ensimmäinen vuoden saamelainen

Saamelaisasioiden edistäjä, inarilainen opettaja, poronhoitaja ja FM Outi Länsman valittiin kaikkien aikojen ensimmäiseksi vuoden saamelaiseksi vuonna 2015. Outi Länsman toimii Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, SOGSAKK, pohjoissaamen kielen lehtorina. Hän on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja haluaa herättää keskustelua saamelaisten yhteiskunnallisista kysymyksistä. Hänen erityisalansa somessa on kulttuurinen omiminen kuten esimerkiksi saamenpuvut. Outi Susanna Länsman on syntynyt poronhoitajaperheeseen Inarin Angelissa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 24. 3. 2019

Paula Pirinen – Raaheen tykästynyt

Raaheen juurtunut ja Raahessa hyvin viihtyvä Paula Pirinen syntyi Iisalmen järvimaisemissa vuonna 1940. Hän oppi lukemaan neljävuotiaana ja muistaa vielä aikuisenakin sen huikean hetken kun hän tajusi kirjan sisällön ilman tavaamista. Vasta alakoulussa hän oppi tavaamisen taidon. Hän muutti 13-vuotiaana perheen mukana Pyhäjoelle ja kävi oppikoulua Raahessa päästen ylioppilaaksi vuonna 1960. Lapsena hän suunnitteli mallit…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 11. 3. 2019

Pirkko Utriainen – Avojalakanen kotiseutuihminen

Pirkko Utriainen (s. 1941) on Wanhan-Raahen tyttöjä. Hän asui 17 ensimmäistä ikävuottaan Härkätorin puiston liepeillä Kaivokatu 54:ssä (nyk. Reiponkatu). Ison pihapiirin ympärillä oli kahdeksan taloa. – Lapsuuden leikit olivat joskus aika raisuja, hän tunnustaa ja kertoo esimerkkejä. Korttelin tenavien lempipuuhaa oli kiipeily, niinpä lähiympäristön puut, aidat ja katot tulivat tutuiksi. Härkätorin puistoon vuonna 1932 pystytetty…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 11. 3. 2019

Kirjailija Selma Anttila – Aikakautensa sydän ja omatunto

Kirjailija Selma Anttila (1867-1942) oli kirjailija, naisasian ajaja, sosiaalipoliitikko, rauhanaktivisti ja aikanaan vahva, vaikutusvaltainen persoona. Koulutus oli tuiki harvinainen etuoikeus 1880-luvulla rahvaanlapselle, vieläpä tytölle. Sepän tytärtä onnisti, sillä hänen koulutiensä kustansi Lahdessa kauppiaana toimiva isoveli. Selma Anttila kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun ja sen jatko-opiston valmistuen opettajaksi. Selma Anttila hakeutui Alli Tryggin työtoveriksi uuteen Sörnäisten Kansankotiin,…

kirjoittanut Sari Anttila, julkaistu 18. 2. 2019

Seija Niemi-Pynttäri – Tarmokas pienen puolesta taistelija

Seija Sofia Niemi-Pynttäri syntyi maanviljelijäperheeseen Alajärvellä vuonna 1930. Lääkärin ammatti oli hänelle kutsumusammatti. – En ajatellut, että lääkäri tienaa hyvin. Jos niin olisin tehnyt, olisin pettynyt. Lukioluokalla minulle tuli vimmattu halu lääkäriksi. Se oli niin selvää, että muita vaihtoehtoja ei ollut, hän sanoi Martti Nevalalle vuonna 1990 antamassaan haastattelussa. Vuonna 1959 nuori lääkäri ajatteli, että…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 2. 2019

Tarja Vanhamaan matka pikkukylästä suurteollisuuden vaikuttajaksi

Olen Tarja Vanhamaa. Olen äiti ja diplomi-insinööri, tuotannon kehittämisen päällikkö sekä vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokas Lapista. Asun lastemme ja mieheni kanssa Keminmaassa. Synnyin Lapissa eräänä kylmänä talvipäivänä kaamoksen keskelle. Ensimmäinen kotini oli Savukosken Lunkkauksen kylässä, jossa isäni toimi opettajana. Matka vei minut sieltä Ylikiiminkiin isäni kotiseudulle suvun lähelle. Veljeni ja minut kasvatettiin siis samalla tavalla. Meillä…

kirjoittanut Tarja Vanhamaa, julkaistu 31. 12. 2018

Olga Ryselin, monitoiminen nainen kahdella vuosisadalla

Olga Hortling syntyi Oulussa 12.10.1868. Hänen isänsä oli lääninkamreeri Johan Gustaf Hortling ja äiti Olga Beata o.s. Ståhlberg. Hortlingin perheeseen syntyi kymmenen lasta, joista kuusi kuoli jo varhaislapsuudessa. Olgan varhaisvuosista ei ole muita dokumentoituja tietoja kuin valokuvia. Ottaen huomioon hänen myöhemmät opintonsa, hän on varmaan saanut ohjausta pianonsoitossa. Pianotunnit kuuluivat säätyläistyttöjen koulutukseen. 1800-luvun virkamiesperheessä puhuttiin…

kirjoittanut Marja Anneli Rysä o.s. Hiltunen, julkaistu 26. 11. 2018

Saima Kallinen – Ensimmäinen nainen Tornion kaupunginvaltuustossa

Saima Johanna Kallinen (17.2.1884-5.4.1947) oli ensimmäinen Tornion kaupunginvaltuustoon valittu nainen. Hän toimi konttoristina 1900-luvun alussa Röyttän satamassa ja perusti Tornioon vuonna 1918 kenkäkaupan. Saima Kallinen oli merkittävän rauhanpolitiikon ja puolustusministerin (1946-1948) sekä kansanedustaja (SDP) Yrjö Kallisen (1886-1976) sisar. Entisen Oulujoen kunnan Puralan tilalla syntyi Saima Kallinen. Isänsä Henrik eli Heikki (1853-1925) ja äitinsä Johanna Elisa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 12. 11. 2018

Raija Lummi/Tasa-arvoon kasvaa kotoa käsin/Torniolainen vaikuttaja 2000-luvulla

Raija Lummi on vuonna 1961 syntynyt torniolainen 4. kauden kaupunginvaltuutettu, filosofian maisteri, lehtori, kielten opettaja Lapin ammattikorkeakoulussa. Raija syntyi Torniossa viidentenä tyttönä Lummin perheeseen. Isoisä, pappa Iisak Lummi oli kuulemma ehdottanut nimen Raija Inkeri. Perheessä oli jo neljä isosiskoa ja nimiä oli jo paljon otettu käyttöön. ”Laitetaan tytölle nimeksi Raija Inkeri. Se on hyvä nimi.”, …

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 1. 11. 2018

Ritva Heikkilä – Lukiossa heräsi kiinnostus biologiaan

Ritva Heikkilä (o.s. Miilukangas) merkittiin kirkonkirjoihin Pyhäjoella vuonna 1949. Hän vietti lapsuutensa Saloisten Kertunkankaalla, joka vuoden 1973 kuntaliitoksen jälkeen on kuulunut Raahen kaupunkiin. Ritva kertoo, että hänen lapsuuskotinsa oli vaatimaton. – Isäni kuoli ennen syntymääni ja perheemme elämän pelasti alkuvaiheessa isän kuoleman jälkeen isoveljeni Erkki, joka ilmoitti – ollessaan silloin 13-vuotias – että hoida sinä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 10. 2018

Anu Mattila – Se teatteri on vaan niin ihanaa

Pekkateatterin (nyk. Raahen Teatteri) näyttämöltä yleisölle tutuksi tullut Anu Mattila (ent. Krekilä) sanoo tammikuussa 2010: ”Tunne on tärkeintä. Kyllä se tuntuu hyvältä, kun ihmiset taputtavat. Hyvin onnistuneen esityksen jälkeen näyttelijällä on samanlainen tunne kuin urheilijalla, joka on päässyt maaliin voittajana. Ensi-illat ovat aina jännittäviä. Perhosia on vatsassa. Kyllähän sitä pääsisi helpommalla, jos istuisi yleisön joukossa.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 10. 2018

Sanni Pajari-Sariola – Tornion kirjastotoimenjohtaja

Sanni tuli Tornion kirjastonhoitajaksi 1971. Kirjasto sijaitsi tuolloin Länsirannan Pienteollisuustalossa Karkiaisen leipomon yläpuolella. Pikkukaupungin kirjastossa oli lämmin tunnelma. Koska henkilökuntaa oli alkuun vain kaksi työntekijää, itse tulin pari vuotta myöhemmin kolmanneksi, kaikki tekivät yhdessä kaikkia töitä. Pääkirjaston lisäksi oli kaksi sivukirjastoa ja kaksi laitoskirjastoa. Kuntaliitos 1973 toi lisää toimintaa, sivukirjastoja oli kuusi, laitoskirjastoja kolme ja…

kirjoittanut Mervi Mustonen, julkaistu 24. 10. 2018

Maija Pekkarinen – terveellisen ruoan puolesta puhuja

Maija Liisa Pekkarinen syntyi 20.5.1915 Kuopiossa perheen toiseksi lapseksi Nikolai II:n ollessa Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas. Hänen vanhempansa olivat metsäteknikko, maanviljelijä Johan Fredrik (Hannes) Pekkarinen, äiti emäntä Maria Pelkonen. Koti oli Vehmersalmella Räsälän kylässä, jossa Maija aloitti kansakoulun. Opettajien kehotuksesta hän pyrki Kuopion suomalaiseen tyttökouluun, josta pääsi ylioppilaaksi 1938. Ensimmäisenä kotikylänsä naisylioppilaana.  Koko koulun…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 14. 10. 2018

Olga Luomi: suomettarelaisen matkapuhujan vivahteikas elämä

Suomalainen-lehti uutisoi 11. syyskuuta 1896 Olga Kauppilan valitun Jämsän Koskenpään Valkealuomen kansakoulun opettajaksi. Samana syksynä kansakoulun, jota tuolloin käytiin Luomin talossa, viimeisen lukuvuoden aloitti Aleksi Aaltonen. Kauppilan ja Aaltosen kohtaamisella oli Suomen historiaan jääneet vaikutukset. Tässä artikkelissa keskityn Olga Kauppilaan (myöh. Luomi), koska hänen elämänsä polku on jäänyt historiankirjoissa hajanaisten mainintojen varaan. Myöhemmin punakaartipäällikkönä tunnettua…

kirjoittanut JI Hyytiäinen, julkaistu 6. 9. 2018

Hanna Frankenhaeuser o.s. Åström – kauppaneuvoksen tytär Pohjois-Suomesta

Johanna (Hanna) Helena Åström syntyi Oulussa 27.2.1879 kauppaneuvos ja tehtailija Hemming ja Maria Matilda (o.s. Snellman) Åströmin perheeseen. Hanna vietti lapsuutensa kesät Alatorniolla Fältförin tilalla Tornionjoen varrella. Hanna Åström perusti Oulun ensimmäisen lastentarhan. Hän lahjoitti perimänsä Fältförin tilan Peräpohjolan kansanopiston käyttöön. Kulloon kartanon emäntä Hanna Frankenhaeuser kuoli vuonna 1947. Hanna Åströmin isoisä nahkurimestari Johannes (Johan)…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 6. 9. 2018

Marja L. Tuominen – lappilainen Annikki Kariniemi tutkija

KT, FM, KM Marja Liisa Tuominen (o.s. Wiitamäki) syntyi 2. lokakuuta 1943 Laviassa pienviljelijäperheeseen. Kotoa saatiin hyvät lähtökohdat tulevaa elämää varten, sillä lapsuudenkodissa luettiin paljon, käytiin kirjastossa ja elokuvissa, mikä oli harvinaista maaseudulla tuohon aikaan. Marja suoritti ylioppilastutkinnon Lavian yhteiskoulussa vuonna 1962 ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1970 Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Vuoteen 1992 asti…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 2. 9. 2018

Eva Piispanen – Kuopion ensimmäinen naislääkäri

Kuopion tärkeimpiin uranuurtajanaisiin kuuluva tohtori Eva Piispanen täytti 50 vuotta toukokuun 25. päivä 1927. Merkkipäivänään ja pitkään sen jälkeen hän oli Kuopion ensimmäinen naislääkäri. Hän valmistui 1902 lääketieteen kandidaatiksi ja 1907 lääketieteen lisensiaatiksi. Eva Piispanen kaatoi ennakkoluulon muureja runsain määrin. Jo ensimmäiset potilaat kertoivat ihastuksella ja hämmästyksellä, että niin se vain koputteli ja kuunteli kuin…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 26. 8. 2018

Olga Slottsberg – opetusta, musiikkia, teatteria ja yhdistyksiä kaiken ikää

”…Laulunopettajakseen Nykarlepyyn poika sai Olga Slottsbergin, jonka lempinimi oli Sussu. Kun uusi oppilas oli yrittänyt antaa ääninäytteen, oli Sussu vaatinut välittömästi vaikenemaan. Tyst, tyst! Poika lauloi kuulemma yhtä falskisti kuin oli laulanut tätinsä Lina. Kun täti sitten oli kuullut tämän, hän oli nauraen ihmetellyt, vieläkö se Sussu opetti.” Näin Atte Kalajoki muisteli serkkunsa tuloa Uusikaarlepyystä…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 15. 8. 2018

Maili Autio – kiinteistöyrittäjä ja suurlahjoittaja

Maili Mandi Autio syntyi vuonna 1877 Saarijärvellä maanviljelijä Knut Aution ja emäntä Vilhelmiina Ahvenaisen perheen nuorimpana lapsena. Mailin viisi sisarusta kuoli jo lapsina, ja niin hän varttui vanhempiensa ainokaisena aikuiseksi. Isä kuoli tyttären ollessa kouluikäinen. Monien aikalaisnaisten tavoin Maili suunnitteli opettajan uraa. Hän jätti kuitenkin Jyväskylän seminaarin kesken jouduttuaan ristiriitaan opettajien kanssa. Tämä erimielisyys ei…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 12. 8. 2018

Suoma Loimaranta – lottajärjestön lääkintäjohtaja

Kun Suoma Loimaranta suostui vuonna 1922 Lotta Svärd -järjestön lääkintäjaoston päälliköksi, hän oli 41-vuotias lääketieteen lisensiaatti, joka oli erikoistunut keuhkosairauksien hoitoon. Tämä vastuullinen tehtävä jatkui 20 vuotta (1922–1924 ja 1927–1942), aina vuoteen 1942 saakka, lukuun ottamatta kolmen vuoden taukoa 1920-luvulla.   Suoma Helena syntyi vuonna 1881 Kuopiossa lääninrovasti Vilhelm Lindstedtin ja Hilda Nyholmin kymmenlapsiseen perheeseen.…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 12. 8. 2018

Marina Takalo – vienankarjalainen runonlaulaja

Vienan Karjalasta kotoisin oleva Marina Takalo tunnetaan runonlaulajana, vanhan kalevalamittaisen kansanrunouden taitajana, jolta on tallennettu sadan tunnin äänitekokoelma ja joka lienee suurin yhden ihmisen suullisesta muistista koottu perimätieto maassamme. Marina Takalo kuolee Kemin kaupunginsairaalassa 22.7.1970. Hänet on haudattu Peurasaaren hautausmaalle Kemiin. Marina Ivanovna Nikitin syntyy 3.8.1890 Vienan Karjalassa Oulangan Taavonkylässä monen sukupolven vanhauskoisten suurperheeseen. Kalastus…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 7. 8. 2018

Jenny af Forselles – länsimaisen Suomen rakentaja

Jenny Matilda af Forselles (1869–1938) syntyi Elimäellä everstiluutnantti Fredrik af Forsellesin ja Adolfina Emelia Kellanderin tyttärenä. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1896, siis vasta 27-vuotiaana. Filosofian maisterin tutkinnon hän suoritti 1900. Vuonna 1904, 35-vuotiaana hän väitteli tohtoriksi kirjallisuudentutkimuksessa. Jenny af Forsellesin elämän vaiheet ja elämän eetos odottavat tutkijaansa. Tiedetään, että hän oli vuonna 1892 perustetun Unioni…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 2. 8. 2018

Jenny Ivalo – Sortavalan Diakonissalaitosen perustaja, johtaja ja ylläpitäjä

Maaliskuun 23. pnä 1921 kätkettiin Sortavalassa maan poveen Kurjan Karjalan ja kaikkien elämän varjopuolella elävien lämmin ystävä, Sortavalan Diakonissalaitoksen johtajatar Jenny Ivalo (Ingman). Hän on esimerkki heikosta ihmisestä, joka antaessaan itsensä Jumalan käyttöön saa paljon aikaan. Jo lapsena Jenny Ivalo antoi sydämensä Jumalalle, mutta erittäin ratkaisevasti ja syvästi lienee hänen elämäänsä vaikuttanut se, että hän…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 20. 7. 2018

Jenny Vaivio – kutsumusopettaja

Äyräpään Pölläkkälän sahan koulun opettaja Jenny Vaivio täytti 50 vuotta lokakuun 3. pnä 1925. Hän oli todellinen lasten hyväksi toimisen uranuurtaja. Kun Jenny Vaivio lopetti Viipurin tyttökoulun ja palasi Pölläkkälän saha-alueelle, ei hän voinut olla ojentamatta auttavaa kättään saha-alueen melkein hoidotta oleville lapsille. Apu konkretisoitui kouluna, jonka Jenny perusti omaan pieneen kamariinsa. Kohta se täyttyikin…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 20. 7. 2018

Anni Kaste o.s. Lindeberg – kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Anni Lindeberg syntyi Nastolassa ”Kumian kukkana” helmikuun 6. pnä 1876. Hän oli 14-lukuisesta lapsikatraasta 11. Isä Karl Kustaa Lindeberg oli vanhaa hämäläistä rusthollarisukua ja äiti Karolin Kristina Elisabeth Hymander papintytär Pornaisista. Äidinäiti perhe tuli kaukaa, hänhän oli Saksasta muuttaneen upseeriperheen lapsia. Isä oli kruunupuustellin hoitaja. Suuren lapsilauman elättäjänä ja maalla asuvana ei hän voinut tarjota…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 20. 7. 2018

Lilja Kinnunen-Riipinen – teologiaa ja kirkkodraamaa

Teologian tohtori, teatteriohjaaja ja maailmankansalainen Lilja Kinnunen-Riipinen syntyi Muuramessa 16.12.1946 ja hän kuoli Salossa 14.5.2018 vaikeaan sairauteen 71-vuotiaana. Kinnunen-Riipinen oli karismaattinen nainen, kielitaitoinen ja poikkeuksellisen lahjakas ja joka aina pukeutui mustaan. Lilja Kinnunen-Riipinen vietti lapsuutensa ja kävi koulunsa Perniössä. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1966 ja aloitti opiskelun Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Myös teatteri veti puoleensa.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 15. 7. 2018

Ester Kähönen – Viipurista Kouvolan Tyttölyseon rehtoriksi

Ester Kähönen oli karismaattinen persoona, joka kannusti tyttöjä omalle uralle. Kähöstä on kuvailtu ylvääksi, ryhdikkääksi ja huolitelluksi rehtoriksi, joka arvosti perinteitä ja kulttuuria. Hän piti kiitettävästi kuria ja järjestystä, mutta jäi monelle etäiseksi. Ester Kähösen nimi kuului olennaisena osana mielikuvaan Kouvolan tyttölyseosta. Hän tuli tunnetuksi tuhansille opiskelijoille. Hänen vaikutusvaltansa ulottui koulua paljon laajemmalle alueelle: Kouvolan…

kirjoittanut Marjatta Hietala, julkaistu 14. 7. 2018

Liisa Rautiainen – Lapin taiteen Grand Old Lady

– Hän oivalsi osaavansa piirtää piirrettyään onnistuneesti varsin vaikean aiheen: tytön pyörittämässä vannetta. Myös ensimmäinen käynti taidenäyttelyssä 14-vuotiaana oli taiteellisesti tärkeää: Rautiainen tutustui salaa Kemin klubilla olleeseen Yrjö Saarisen näyttelyyn, jota tuolloin pidettiin rohkeana, jopa sopimattomana, kertoo tohtori Eva-Johanna Mäkinen, joka tarkastelee väitöstutkimuksessaan vuodelta 2012 Lapin taiteen Grand Old Ladyksi kutsutun kuvataiteilija ja kuvataideopettaja Liisa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 1. 7. 2018

Hildur Larsson – Lapin valokuvauksen uranuurtaja

Hildur Augusta Larsson (vuodesta 1916 Sammallahti) syntyi Pohjois-Ruotsissa Nederkalixissa (Alakainuussa) vuonna 1882 herrasperheeseen. Hänen isänsä Nils Petter Larsson (1849 – 1918) oli ammatiltaan metsäntarkastaja ja työskenteli Kemi Oy:ssä. Äidin nimi oli Johanna Margreta Larsson (o.s. Pettersson). Nils Petter Larssonin perheellä oli yhdeksän lasta. Yhdestä heistä, Hildurista, tuli Lapin valokuvauksen uranuurtaja. Valokuvaaja Hildur Larssonista (1882 –…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 9. 6. 2018

Aila Tamminen – Varalaa kehittämässä!

Aila Sylvia Tamminen, o.s. Malm syntyi Tampereella 8.6.1942. Hänen äitinsä oli työnjohtajana Lapinniemen Puuvillatehtaalla ja isä toimi metallimiehenä Ajokilla, jossa hän oli myös pääluottamusmiehenä. Pieni perhe, Aila ainoana lapsena, oli hyvin kiinteä ja paljon asioita tehtiin yhdessä.   Liikunta ja urheilu tulivat Ailan elämään jo hyvin varhain. Isä toimi aktiivisesti Tampereen Pallo-Veikoissa, Suomen Palloliiton joukkueiden…

kirjoittanut Tuula-Maija Leikomaa, julkaistu 5. 6. 2018

Hilkka Finne, kuvataiteen opettaja, tekijä ja kirjoittaja

Hilkka Finne (1877 Kangasala–1964 Helsinki) kuuluu siihen 1900-luvun alkupuolen naistaiteilijoiden runsaaseen joukkoon, jotka ovat osin jääneet tutkimusten ja muistelmien ulkopuolelle. Näin ehkä siksi, ettei Finne ollut perinteinen taidemaalari, vaan graafinen suunnittelija, kuvittaja sekä taideteollisuuden tekijä ja puolestapuhuja. Ja ennen kaikkea hän oli kuva- ja puhetaiteen opettaja, joka jatkuvasti etsi uusia tietoja, ideoita ja menetelmiä taidekasvatustyöhön.  …

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 15. 5. 2018

Musiikkineuvos Sointu Annala – työtä musiikin hyväksi liki 70 vuotta

Kansakoulunopettaja Sointu Honkalampi (s. 1931 Kuopio) mietti kesällä 1956, minne lähtisi, etelään vai pohjoiseen. Hän oli 25-vuotias, valmistunut opettajaksi 1952 Heinolan seminaarista ja ollut neljä vuotta opettajana Savonlinnassa. Vihje tuli unessa: ”Hae Ouluun, siellä on vuorolukua ja pommitusten jälkiä. Oulu sopii, et kuitenkaan koskaan mene naimisiin.” Sointu halusi kouluun lisää musiikkia ja musiikkikerhoja, joissa olisi…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 23. 2. 2018

Kaija Lehmuskallio – elämänsä lukutaidolle omistanut tutkija

Sibeliukselle liputuspäivä, arvokas aapis- ja postikorttilahjoitus Hattulan kirjastolle, nimikkosäätiö, arvopokkari, neljä runoteosta, romaani kartanoelämästä. Jollekin jo yksi näistä on koko elämän saavutus. Kasvatustieteen tohtori, dosentti Kaija Lehmuskallio on tehnyt tämän kaiken seniorivuosinaan. Työvuotensa pedagogi omisti lapsen alkukasvatuksen ja -opetuksen tutkimiseen, josta väitteli, opetti ja kirjoitti oppikirjoja. Kaija Lehmuskallio (o.s. Kovanen) syntyi Hankasalmella, mutta muutti pian…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 23. 2. 2018

Eija-Liisa Ahtila – nuori akateemikko

”Feminismini on tasa-arvoa: sama palkka, sama asema kulttuurissa, sama näkyvyys”, vastaa videotaiteilija Eija-Liisa Ahtila kysymykseen, millainen feministi hän on. Seisomme Hämeenlinnan Taidemuseossa Koirat purivat -nimisen värivalokuvasarjan edessä, missä alaston nuori nainen jäljittelee koiran eleitä: venyttelee, kyyristelee, kerjää… Eija-Liisa Ahtila kertoo valokuvien olevan hänen varhaisimpiaan ja kuuluvan kauteen, jolloin häntä kiinnosti naiseksi kypsyminen. Hetkeä aikaisemmin olimme…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 29. 1. 2018

Martta Wendelin – nostalgian mestari

Helena Schjerfbäck on rikkaiden, mutta Martta Wendelin köyhien Schjerfbäck. Näin Kari Suomalainen totesi pilapiirroksessaan vuonna 1990, jolloin Ateneumissa oli suuri Schjerfbäck-näyttely. Nyt, 25 vuotta myöhemmin, asetelma on jo toinen. Martta Wendelinin töitä – kortteja, kansikuvia ja sekä maalauksia – kerätään, ja niiden hinnat ovat taidehistorioitsija, tietokirjailija Tuula Karjalaisen mukaan huimassa nousussa. Samoin kiinnostus Martta Wendeliniin…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 29. 1. 2018

Maire Juujärvi – oman polun raivaaja

Maire Irene Luusua syntyi Sallan Vuorikylässä 1936 esikoisena metsätyönjohtaja Uuno Luusuan ja talollisen tytär Helvi Hoikkalan perheeseen. Vuorikylä sijaitsi Vuorijärven ja Nannakkajärven välissä Neuvostoliiton rajan kupeessa. Vakinainen asutus oli syntynyt 1800-luvulla, kun hyvät luonnonolosuhteet kalaisine järvineen houkuttelivat sinne suomalaisia etelästä päin. Samaan aikaan lappalaiset muuttivat pohjoisemmaksi alueelta. Vuorijärven suojaisilla rinteillä viljeltiin ohraa. Ympäröivistä metsistä pyydystettiin…

kirjoittanut Soile Juujärvi, julkaistu 22. 1. 2018

Eeva Holma – pohjoisten puhurien ihmenainen

Eeva Holma on mystinen meren ja tunturituulien hioma lumoojatar. Työuransa hän teki Ylikiimingin yläkoulun lehtorina opettaen kieliä ja uskontoa. Eläkevuosinaan Eeva Holma on kirjoittanut runoja ja koostanut niistä viisi runokirjaa sekä kääntänyt englanniksi taiteilijamiehensä Kari Holman runokirjan. Näiden lisäksi hän on jatkanut työikänsä harrastuksia: lausuntaa, keramiikkatöitä, maalausta ja kotonaan kokoontuvan Eevan Salonki -lukupiirin pitoa sekä…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 22. 1. 2018

Venny Soldan-Brofeldt – merta rakastava luontomaalari

Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) tunnettiin vuosikymmenet vain kirjailija Juhani Ahon puolisona ja Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 pronssia voittaneen Heränneitä-teoksen maalaajana. Taidehistorioitsija Riitta Konttinen, joka on tutkinut Vennyn elämää ja tuotantoa, kirjoittaa, että Venny oli tätä, mutta myös paljon muuta. Hän piirsi ja maalasi, teki kirjankuvituksia, pienoisveistoksia, kameekoruja ja jopa huonekaluja. Hän oli Taidetta kouluihin -yhdistyksen ja Naisasialiito…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 19. 1. 2018

Leena Helander – yksi vihoviimeisistä Raahen seminaarilaisista

Luokanopettaja Leena Helander (s. 1949) valmistui ammattiinsa Raahen seminaarista vuonna 1971 viimeisten joukossa. Hän on viihtynyt työssään erittäin hyvin. Eläkeikä tuli ja meni, mutta hän ei malttanut jäädä kotijoukkoihin, vaan jatkoi uraansa sijaisuuksia tehden. Pikku tyttönä Leenalla oli kaksi toiveammattia: kansakoulunopettaja ja kaupanmyyjä. Myyjättäreksi hän halusi siksi, että siinä pääsisi tekemään paketteja. Esimakua myyntityöstä hän…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 18. 1. 2018

Tuula Lehtinen – kauneuden kapinallinen

Tuula Lehtinen tunnetaan taidemaailman tuhmana tyttönä, joka uskaltaa maalata vaaleanpunaisia ruusuja, kehystää ne kukkatyynyillä ja antaa näyttelylleen epäilyttävän nimen: Kauneudesta. ”Tosikkokin täällä herkistyy ja ajatus lentelee leikitellen ruususta ruusuun.” ”Kyllä tää on niin hyödytöntä.” ”Upea, herkullinen näyttely, erityisesti mosaiikkityöt lumosivat.” ”Posliinimosaiikkijuttu on ihan kamala, taidat tahallasi ärsyttää katsojaa.” ”Ihanaa, upeaa, monta erilaista tekniikkaa, kaunista.” Sitaatit…

kirjoittanut Maija Kauppinen Terttu Välikangas, julkaistu 16. 1. 2018

Hanna Rönnberg – uutta etsivä kosmopoliitti

Hanna Rönnberg (1860-1946) oli kuvataiteilija, kirjailija, toimittaja ja rohkea oman tiensä kulkija. Hän oli varsin näkyvä taiteilija runsas vuosisata sitten, mutta unohdettiin monen naistaiteilijan tavoin. ”Hän oli monipuolinen taiteilija, joka olisi syytä nostaa yhdeksi Suomen kuvataiteen kulta-ajan edustajaksi”, filosofian maisteri, tutkija Anna-Maria Wiljanen kertoo Rönnbergistä. Hanna Rönnberg tuli tutuksi Anna-Maria Wiljaselle vuosina 2003–2004 hänen tehdessään …

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 15. 1. 2018

Päivi Istala – valtakunnan feministi

”Feminismi on Suomessa kirosana. Feministit ovat hirveitä naisia, samassa sarjassa kuin kirkonpolttajat ja pedofiilit”, aloittaa Päivi Istala. Ja jatkaa tykitystään: ”Feminismissä tiivistyy ikiaikaista naisvihaa. Jo sanan tulkinnassa on myyttistä hehkua, ja ilmaisun alle sopivat niin keskiaikaiset noitavainot kuin naurettavat suffragetit 1900-luvun alusta. Feministit ovat rumia ja kolhoja, niillä on ruustinnanuttura tai jakaus keskellä päätä, marttakengät…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 12. 1. 2018

Eija Pessinen – keksijänainen synnytyssalissa

Eija Pessinen tietää mistä puhuu kertoessaan kätilön ammatin rasittavuudesta. Työssään hän alkoi kummastella, miksi äitien piti synnyttää ”ylämäkeen”. Ja sitähän se meillä perinteisesti on ollut. Omat kokemukseni 1960-luvun Naistenklinikalta ovat hyvin karuja. Siellä sitä pötkötettiin selällään lavitsalla ja odoteltiin tilanteen kehittymistä. Tänä päivänä synnyttäjät ovat tässä suhteessa kuin toisella planeetalla; tältä ainakin kuulostaa, kun kuuntelee…

kirjoittanut Maijaliisa Kaistila, julkaistu 9. 1. 2018

Oili Kinnunen – bridgemestarista kirjailijaksi

Ihmisen sanotaan elävän neljä elämänvaihetta. Oili Kinnunen, naisliittolainen, elää nyt vahvasti niistä kolmatta. Kun työ englannin kielen lehtorina päättyi 1996, hän muutti Helsinkiin, alkoi pelata bridgeä intohimoisesti ja – kun tunsi taitavansa sitä tarpeeksi – ilmoittautui luovan kirjoittamisen kursseille. Samaa aloitekykyä ja rohkeutta vastata uusiin haasteisiin Oili Kinnusella on ollut aina. Jo ylioppilasvuonna hän oitis…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 9. 1. 2018

Hilkka Olkinuora – sinnikäs perheen puolustaja

Suomalaisen Naisliiton huhtikuisessa Minna Canth -seminaarissa Helsingissä rovasti-kirkolliskokousedustaja-toimittaja-äitipuoliso-uusperheen jäsen Hilkka Olkinuora puhui aiheesta ”Perhe ja totuudet”. Esimerkkiperheeksi Hilkka Olkinuora oli valinnut perinteisen viisihenkisen perheen, joka halusi kasvattaa lapsistaan säädyllisiä, kunnon kansalaisia. Isä oli ankara periaatteen mies, joka piti itsestään selvyytenä, että hänen totuutensa olivat koko perheen totuuksia. Lasten aikuistuessa heille tuli oman elämän painotuksia ja…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 8. 1. 2018

Tuija Brax – maailmanparantaja jalat maassa

Oikeusministeri Tuija Brax tunnetaan työnsä hallitsevana ja aikaansaavana ministerinä, jonka tekemisiä ohjaa tasa-arvon palo. Maanpinnalla hänet pitää perhe ja naispiirit. Oikeusministeri Tuija Brax tulee tapansa mukaan vauhdikkaasti ja hymyillen yliopiston aulaan. On lauantai ja kuulu kuppila kiinni, joten kiipeämme toiseen kerrokseen, josta löytyy hiljainen nurkkaus. Tuija on juuri palannut Lapista, jossa lomaili perheensä kanssa. ”Havahduin…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 8. 1. 2018

Kaarina Lampenius – suomalainen kirjallisuus elämäntyönä

Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistyksen marraskuun kirjalauantain aiheena oli Kaarina Lampeniuksen – kirjailija- ja tyttönimeltään Salan – toimittama Isän huone, jonka hän itse esitteli. Se on omassa lajissaan ainutlaatuinen. Kaarina Lampenius on tehnyt elämäntyönsä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, SKS:ssa. Hän tuli sinne ylioppilaskesänään kesätöihin 1957, opiskeli työn ohessa, kohosi kirjallisuusarkiston johtajaksi ja jäi 43 työvuoden jälkeen eläkkeelle 2000.…

kirjoittanut Marja-Leena Jaakkola, julkaistu 8. 1. 2018

Sirkka-Liisa Kivelä – hyvän vanhushoidon esitaistelija

Turun yliopiston yleislääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelän mukaan Suomessa hoidetaan vanhuksia paikoin huonommin kuin kotieläimiä. Väitteensä tueksi vanhusten hoitoon perehtynyt professori kertoo, että EU-direktiivin mukaan esimerkiksi lehmiä on ulkoilutettava säännöllisesti, mutta on vanhuksia, jotka eivät vuosikausiin pääse ulos. Vanhuksia hoidetaan myös liikaa psyykelääkkeillä ja heidät diagnostisoidaan esimerkiksi dementikoiksi väärin perustein. Tavallisilta lääkäreiltä puuttuu tyystin vanhustenhoidon erikoisosaaminen,…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 4. 1. 2018

Martta Järveläinen – lausuntataiteilija ja kotiseutuneuvos

Oli jo sovittu, että haastattelen 98-vuotiasta ystävääni Martta Järveläistä Naisten ääni -juttua varten ”tuonnempana”, kesän mentyä, ”sitten syksyllä”. Sitä syksyä ei Martta Järveläinen enää nähnyt, sillä hän kuoli loppukesästä 2017. Muistoja hänestä on monella. Martta Järveläinen oli omaa sukuaan Montonen, alun perin kotoisin Kannakselta, syntynyt vuonna 1918. Hänen isänsä Paavo Montonen oli kirjailija ja Kannaksen…

kirjoittanut Eeva-Liisa Tarvainen, julkaistu 4. 1. 2018

Kyllikki Ohela – ”säälotasta” ihotautitohtoriksi

Lääketieteen tohtori Kyllikki Ohelan muistoista eivät haihdu onnelliset lapsuusvuodet Viipurissa seudulla. ”Vaijan” eli isoisä Juho Hallenbergin omistaman Saarelan kartanon mailta sodat, opinnot ja aikuiselämä veivät lyhyiksi jaksoiksi moniin suuntiin, mutta Lappeenrannassa hän on tehnyt mittavan ammattiuran ja toiminut aktiivisesti monissa kulttuurisissa yhteyksissä. Saarelan kansakoulu ja Viipurin vanhan yhteiskoulun valmistava koulu antoivat hyvän pohjan vuonna 1923…

kirjoittanut Eeva-Liisa Tarvainen, julkaistu 4. 1. 2018

Ritva Santavuori – valtakunnan tunnetuin syyttäjä

Ritva Santavuori julkaisi vuoden 2005 lokakuussa kolmannen kirjansa Rouva Syyttäjän paluu, joka pääosin koostui hänen kolumneistaan Iltalehdessä 1998–2005. Hän kokosi kirjaansa viime vuosien parhaat ja eniten keskustelua herättäneet kolumninsa. Teos ei ollut kuitenkaan vanhan lämmittelyä, sillä Ritva Santavuori kertoo kirjassaan kirjoitustensa taustoista ja saamastaan palautteesta. Palautetta on tullut sekä tavallisilta kansalaisilta että maan hallitukselta. Enemmän hän…

kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta, julkaistu 2. 1. 2018

Hanna Partanen – olet mitä syöt

Tapasimme Hanna Partasen kanssa puhelimitse heinäkuun 2017 alussa. Hän oli ulkoiluttamassa kahta koiraansa. Koirat tuovat hyvää rytmiä ja säännöllisyyttä kiireisen yrittäjän arkeen. Lisäksi Hanna on perustanut Klaukkalaan naisten höntsäkorisryhmän ja pelaa kesäisin aktiivisesti golfia. Tavoitteellisena ihmisenä Hanna pyrkii myös parantamaan 10 kilometrin juoksuaikaansa jokainen vuosi Helsinki Mid Night Run -tapahtumassa. Hanna Partanen on koulutukseltaan nykyisestä…

kirjoittanut Ulla-Maija Alanne, julkaistu 28. 12. 2017

Maritta Pohls – historiantutkija ja työelämävalmentaja

Filosofian tohtori Maritta Pohls on julkaissut useita tutkimuksia tieteenhistoriasta sekä nais- ja järjestöhistorian alalta. Hänen on monissa tutkimuksissaan painottanut naisten työnteon historiaa. Hän on ideoinut ja organisoinut näyttelyitä, oppaita ja esitteitä, joiden avulla yleisön historiatietämys on lisääntynyt. Hän on luonut Suomalaisen Naisliiton ja eräiden muiden yhteisöjen kanssa verkkojulkaisun (www.naistenaani.fi), jossa on julkaistu satojen naisten pienoiselämäkerta.…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 21. 12. 2017

Lea Lehtivuori – opettaja Kuortaneelta

Lea-ystävämme kuului niihin, joille keijuja oli olemassa samassa merkityksessä kuin Oiva Paloheimolle, joka kirjoitti sadun Pessi ja Illusia talvisodan aikana yöllä korsussa. Satu oli tarkoitettu joululehteen hänen omille lapsilleen. Paloheimo löysi keskellä sotatannertakin toivon, jonka osasi pukea lasten ja aikuisten sydämiä lohduttavaan muotoon. Lea Lehtivuori osasi järjestää toisille satumaisia, iloisia hetkiä ja oli itsekin kuin…

kirjoittanut Kaija Elo, julkaistu 20. 12. 2017

Ritva Jakku-Sihvonen – virkaura koulutuksen johtamistehtävissä

Ritva Mirjami Jakku-Sihvonen syntyi Iissä 1949, mutta asui suurimman osan lapsuudestaan Kajaanissa. Ylioppilaaksi päästyään hän valmistui maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1974, lisensiaatiksi Tampereen yliopistossa 1978 ja filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1982. Hänellä on avioliitostaan DI Seppo Sihvosen kanssa kaksi tytärtä.    Ritva Jakku-Sihvoselle sukupuolten tasa-arvo tuli tärkeäksi arvoksi jo lapsuuden kodissa, jossa asiasta keskusteltiin usein. Oppikoulussa…

kirjoittanut Hillevi Lönn, julkaistu 18. 12. 2017

Mirja Helenius – kotikoulu syrjäytyneille nuorille

Kotikoulu syrjäytyneille nuorille on yhteiskunnallinen keksintö, yhteiskunnan varoja säästävä, inhimillinen vaihtoehto, tulevaisuuden visio. Näin esittelin innovaatiotani kotikoulusta osallistuessani Tuottava-idea kilpailuun vuonna 1995. Kilpailun järjestäjät, kovat kaupalliset tahot olivat kanssani samaa mieltä. Tulin siinä kilpailussa palkituksi yhteiskuntasarjassa. Palkintojen jakotilaisuudessa sain esitellä ideaani syrjäytymisen ehkäisemiseksi suurelle yleisölle. Seuraavana vuonna 1996 menestyin Nordisk Idé- kilpailussa. Koska toimintani ei…

kirjoittanut Mirja Helenius, julkaistu 17. 12. 2017

Vieno Kalliola – taiteen tytär, yhteiskunta-aktiivi ja rakastava voimanainen

Vieno Gunnel Tuulikki Kalliola (os. Jääskeläinen) oli monipuolinen taiteilija, yhteiskuntavaikuttaja ja maatalonemäntä. Kalliola maalasi, kirjoitti, esiintyi, käsikirjoitti ja onpa hänen runoistaan tehty sävellyksiäkin. Maatalon toimien lomassa hän kasvatti poikaansa yhdessä miehensä kanssa, sekä myöhemmin auttoi myös lastenlastensa hoitamisessa. Eläkkeelle jäätyään Kalliola ehti omistautua entistä enemmän taiteelle ja perheelleen. Varauksettomasta rakkaudesta sai nauttia vielä kolmaskin sukupolvi,…

kirjoittanut Marja-Liisa Kalliola, Karoliina Randelin, julkaistu 17. 12. 2017

Elli Kallioranta – elämäntyönä pienviljelystilojen emäntien valistaminen

Elli Kallioranta syntyi vuonna 1903 jämsäläiseen torppaan, jossa ei ollut sähköä, radiota, puhelinta, vesijohtoa eikä sinne vienyt edes tietä. Torpassa elämä sujui silti leppoisasti, kunnes pientä perhettä kohtasi suuri suru. Sekä äiti että pikkuveli menehtyivät keuhkotautiin Ellin ollessa kahdeksan vanha. Uusi emäntä torppaan saatiin tutusta kotiompelijasta. Elli Kalliorannan nuoruus kului tilan töissä karjaa ja pieniä…

kirjoittanut Anne Nisula, julkaistu 28. 11. 2017

Anna Yrjänäinen – Budapestin lähetystössä toisen maailmansodan ja Unkarin kansannousun pyörteissä

”Kyllä elämässä pärjää ilman ylioppilastutkintoakin”, tuumi tätini jättäessään koulunkäyntinsä jatko-opiston toiselta luokalta vuonna 1912, kun matematiikka tuotti vaikeuksia. Tätini Anna Katariina Yrjänäinen syntyi vuonna 1892 maanviljelijäperheeseen Oulujoella. Tila sijaitsi lähellä Oulun kaupunkia, noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta. Uusi kotitalo oli vielä rakenteilla Anna-tädin varhaislapsuudessa ja perhe asui nykyisessä Laanilan virkatalossa, jonka maita perheen isä oli…

kirjoittanut Sirkka Paloma, julkaistu 28. 11. 2017

Elsa Tervo – muusikko, kirjailija, maailmanmatkaaja

Elsa Tervo syntyi Nokialla vuonna 1892. Hän oli Kankaantaan koulun kuuluisan opettajan, J.P. Tervon tytär. Opettajaisä oli Suomessa ensimmäisten joukossa, joka alkoi jakamaan koulussa ruokaa lapsille. Sama auttaja-asenne säilyi vahvana Elsan Tervokin toiminnassa läpi elämän. Äiti oli harras uskovainen, mutta usko ei näytellyt Elsan elämässä suurtakaan osaa. Sen sijaan hänen intohimonsa ja kiinnostuksen kohteensa suuntautuivat…

kirjoittanut Riitta Räty, julkaistu 28. 11. 2017

Taina Pitkänen-Koli – yhteisöllinen toimija

Äitini, Helmi Knuuttila ja isäni Tatu Pitkänen kouluttautuivat mielisairaanhoitajiksi 1930- luvun alussa, isä Niuvanniemessä ja äiti isän jälkeen Seinäjoen Piirisairaalassa sen ensimmäisellä kurssilla. Minä ja veljeni Tauno synnymme, kun äiti ja isä muuttivat asumaan sairaalan asuntoon 1939 lopussa. Sisaremme Tuulikki syntyi muutettuamme sairaalaan. Alkoi kymmeniä vuosia kestänyt asuminen samassa ´monttuasunnossa´. Sairaalan työntekijät, lääkärit mukaan lukien,…

kirjoittanut Taina Pitkänen-Koli, julkaistu 27. 11. 2017

Maalin Bergström – luonnonparantaja ja liikenainen

Maalin Bergström (alun perin Amalia Maria Fredriikka Buchert) syntyi elokuussa 1870 Kirvun Sairalassa. Isä Theodor Buchertin suku oli urkujen rakentajia ja kotoisin Saksasta. Äiti oli Mikkelin pitäjästä maanviljelijäperheestä lähtöisin ollut Katri Muinonen, pappisveljen perheen taloudenhoitajana nimi ruotsinnettiin Katharina Moliniksi.    Amalia Buchert syntyi onnelliseen perheeseen esikoisena, ja sai neljä vuotta myöhemmin pikkuveljen Reinholdin. Elämän alussa…

kirjoittanut Hannele Inkinen, julkaistu 10. 11. 2017

Hilja Rantanen – agronomi, Kittilän emäntäkoulun perustaja

Hilja Serafia Rantanen (o.s. Uola) syntyi 31.8.1892 Huittisissa. Hänen isänsä Sakari Uola (1836–1908) ja äitinsä Kustaava Matilda Uola (1858–1898) olivat Uolan talon isäntä ja emäntä. Hilja oli 5-lapsisen perheen toiseksi nuorin ja vain 6-vuotias äidin kuollessa. Sisarussarjaan kuului neljä tytärtä ja yksi poika. Äidin kuoltua sisarussarjan vanhin, tytär Miina Uola (myöh. Reikko), otti talon emännyyden…

kirjoittanut Kristiina Aine, julkaistu 9. 11. 2017

Helena Allahwerdi ja Pirkko Liikanen – kaksoset maailmankansalaisina

Helena Allahwerdin ja Pirkko Liikasen 80 elinvuoteen mahtuu vaikuttava ura kasvattajina ja niin paljon saavutuksia, että molemmista voisi kirjoittaa kirjan. Ehkä joku sen vielä tekee. He ovat vaikuttaneet erikseen ja yhdessä monenlaisissa projekteissa. Tässä keskityn heidän neljään projektiinsa: Noppaan, Taikaratsuun, Maailmankansalaisen kypsyyskokeeseen ja Toimiviin Senioreihin. Molemmat naiset ovat kuuluneet naiskasvattajien järjestöön Delta Kappa Gamma Society…

kirjoittanut Tuula Penttilä, julkaistu 6. 11. 2017

Heli Bathija – ylitse kaikkien rajojen

Lääkäri Heli Bathija lähti vain pari vuotta valmistumisen jälkeen rohkeasti Afrikkaan lähetystyöhön ja toteuttamaan unelmaansa lasten auttamisesta. Vuodet Senegalissa siivittivät Helin elämää, loivat pohjan kansainväliselle uralle sekä synnyttivät monikulttuurisen parisuhteen ja perheen. Maailman lasten ja äitien hyvinvoinnin lisäämiseksi tehdyn työn voimavarana ovat olleet kristillinen usko sekä turvallinen suomalainen kasvatus ja koulutus. Heli kasvoi lapsuutensa Turussa…

kirjoittanut Päivi Liippola, julkaistu 2. 11. 2017

Paula Axelsson – elämä kuin yksi revyy

Paula, kamerasi ovat raskaita naisen kantaa. Olet vielä nuori ja vartesi hoikka. Olet saanut kosiokirjeen. Asetutko kameran eteen vai sen taakse mustan vaatteen alle? Kun Selma ja Gustav Nordlinin vanhin lapsi Paula (1871-1963) syntyy Turussa, perhe asuu Westerlånggatan kolmessa, Aningaisten kaupunginosassa. Gustav kipparoi laivoilla Concordia ja myöhemmin höyrylaivalla Leimu. 1870-luvun lopulla perhe muuttaa Turun keskustaan…

kirjoittanut Kristina Virta, julkaistu 2. 11. 2017

Lahja Linko ja Liisa Linko-Malmio – Käkisalmen laululintuset

Lahja Linko syntyi Elli Lahja Maria Heléninä vuonna 1890 Luumäellä Konstantin ja Elin Helénin perheeseen, joka muutti sittemmin Käkisalmeen. Konstantin Helén toimi siellä rovastin virassa. Lahja Helénin laulunlahjat tulivat tutuksi käkisalmelaisille, eikä heitä yllättänyt yhtään, että rovastintytär lähetettiin opiskelemaan Helsingin musiikkiopistoon, nykyiseen Sibelius-Akatemiaan, jossa hänen opettajakseen tuli Abraham Ojanperä. Helsingin musiikkiopistoon tuli Tampereelta opiskelemaan Ernst Linko…

kirjoittanut Riitta Närhi, julkaistu 31. 10. 2017

Ain´Elisabet Pennanen – kirjailija, joka kävi kaikkea sovinnaisuutta vastaan

Ain’Elisabet Pennanen syntyi Käkisalmessa 30.9.1881. Hänen vanhempansa olivat Heikki Pennanen ja Maria Sofia Sjödahl. Hänen veljensä Huugo, oli kirjailija Eila Pennasen isä. Pennanen sai käydä koulua aina ylioppilaaksi asti (1902), ja suoritti talouskoulunopettajakurssin kaksi vuotta myöhemmin. Pennasen tie vei kuitenkin näyttelijäavustajaksi Tampereen Teatteriin, jossa pieneksi, hentoiseksi kuvailtu nuori nainen ihastutti sekä yleisöä että teatterilaisia. Teatterissa…

kirjoittanut Riitta Närhi, julkaistu 31. 10. 2017

Maire Pelttari – juuret ja siivet elämän eväinä

Aina uudelleen meidän on kysyttävä itseltämme: Kuka sinä olet tässä, tällä kalliolla. Muut kertovat meille, miltä näytämme. Keitä olemme, se meidän on tiedettävä itse. (Lassi Nummi) Olen sota-ajan lapsi, syntynyt syyskuussa 1941 Ylitornion kunnan Vähä-Lohijärvellä äitini lapsuudenkodissa, jossa asuimme sodan päättymiseen asti. Isä ja äiti olivat menneet naimisiin jouluna 1940 ja isä oli tuolloin rajavartiostossa töissä. Kun sota…

kirjoittanut Maire Pelttari, julkaistu 30. 10. 2017

Mirjami Lähteenkorva – kansakoulunopettaja, kirjailija, runoilija

Runoilija Kirsti Mirjami Lähteenkorva syntyi kulttuuriperheeseen Heinolassa. Hänen vanhempansa olivat filosofian tohtori h.c., kansakouluntarkastaja ja kansanrunoudentutkija Axel Borenius-Lähteenkorva ja Ida o.s. Silvennoinen. ”Axel Lähteenkorva oli suomalaisen kansanperinteen tutkija ja keräilijä, jonka kalevalamittaisten runojen ja sävelmien kokoelmat ovat erityisen arvokkaita systemaattisen ja huolellisen muistiinpanotekniikan takia” (SKS). Axel ihastui nuoreen opettajattareen ollessaan tarkastajan tehtävässä seuraamassa Ida Silvennoisen…

kirjoittanut Leena Kärävä-Lindgren, julkaistu 28. 10. 2017

Sanni Winter – opettaja ja kirjakauppias Uudestakaupungista

Uusikaupunkilaisen Itämeren laivuri ja kauppaporvari Henrik Andersson Berglundin ja hänen vaimonsa Helena Juliana Efraimsdotterin perheeseen syntyi viisi lasta: Maria Catharina 2.9.1849 -21.1.1914 (puoliso Victor Wittfoth) Sofia Fredrika 3.11.1851 -16.5.1936 (naimaton) Karl Konstantin 12.12.1853 – ? (New York, naimisissa) Frans Felix 14.3.1858 – 16.5.1931 (Pietarsaari, naimisissa) Alexandra Gustava 28.8.1859 – 18.7.1938 (puoliso Herman Alfred Winter 29.5.1860)…

kirjoittanut Leena Winter, julkaistu 27. 10. 2017

Leena Brax – monessa mukana

Leena Brax syntyi vuonna 1938. Syntymäpaikaksi on merkitty Oulu, mutta melko pian metsänhoitajaisän työ vei Jyväskylään, josta ajasta äiti ja lapset viettivät osan sotavuosista äidin vanhempien luona Lohjalla. Leena ehti aloittaa koulunsakin Jyväskylässä. Ensimmäisen luokan puolivälissä 1945 perheelle tuli muutto Tampereelle. Siellä Leena kävi ensimmäisen luokan loppuun, jolloin opettaja, joka oli huomannut tytön oppivaiseksi, siirsi…

kirjoittanut Tuula-Maija Leikomaa ja Päivi Uitti, julkaistu 26. 10. 2017

Laila Ponkala – opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Laila Ponkala syntyi vuonna 1938 Mikkelissä Hjördis ja Sulo Ponkalan perheen viidestä lapsesta nuorimpana. Lailan rakkaus kieliin, erityisesti ruotsin kieleen ja kansainvälisyyteen oli suuressa määrin kodin perintöä. Äiti Hjördis kuului suomenruotsalaiseen Palinin sukuun. Isä Sulo oli Ponkaloiden Alatornion sukuhaaraa. Sulo Ponkala oli työskennellyt yhdeksän vuotta mm. yrittäjänä ja liikemiehenä Yhdysvalloissa ennen perheen perustamista Suomessa.  …

kirjoittanut Arja-Leena Jokinen, julkaistu 26. 10. 2017

Aino Ollila – kirjailulla suomalaisen käsityön historiaan

Käsityötaitoa on aina arvostettu. Taito on periytynyt äidiltä tyttärelle ja sitä on tarvittu sukkien, lapasten esiliinojen, paitojen ja monenlaisten kodin tekstiilien ompeluun ja korjaukseen ja vaatteiden huoltoon ja hoitoon. Uno Cygnaeuksen ansiosta käsityöstä tuli kansakouluasetuksen mukaan pakollinen kouluaine jo 1800-luvun jälkipuoliskolla. Sata vuotta myöhemmin, kansakoululain mukaan ”käsityönopetuksen tuli olla monipuolisesti oppilasta kasvattava”.  Käsityönopettaja, lehtori Aino…

kirjoittanut Leena Kärävä-Lindgren, julkaistu 25. 10. 2017

Paula Kivinen – Tampereen jugendin tutkija

Paula Kivinen (o.s. Mela) teki mittavan elämäntyön kuvaamataidonopettajana, mutta laajemmin tunnetuksi hän tuli Tampereen jugendin tutkijana ja tuntijana. Paula Mela syntyi Kärkölässä, mutta hänen nuoruutensa kotipaikka oli Mäntsälä, jonne perhe muutti hänen ollessaan pieni lapsi. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1925 hän pyrki ja – esitettyään hyviksi todettuja piirustuksiaan – myös pääsi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun (”Ateneumiin”)…

kirjoittanut Jussi Kivinen, julkaistu 25. 10. 2017

Anna-Liisa Antila-Kaljunen – urkuri ja pedagogi

”Päätin katsoa, voiko nainen tulla valituksi.” Näin hän kertoi muistellessaan Turun Mikaelinkirkon urkurin viran täyttöä vuonna 1952. Kaikki kilpakumppanit olivat miehiä ja Anna-Liisa Antila valittiin reilulla äänten enemmistöllä ensimmäisenä suomalaisena naisena urkurin virkaan. Taiteellinen työ vaihtui kuitenkin muutaman vuoden kuluttua päätoimisuuteen yliopiston musiikkikasvattajana. Minkälainen oli hänen urapolkunsa ja minkälaisia merkityksiä hänen elämäntyössään voi nähdä? Anna-Liisa…

kirjoittanut Aila Knihtilä, julkaistu 25. 10. 2017

Vivi Savander ja Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistyksen perustama Käsityökoulu

Vivi Lindelia Savander syntyi Sakkolassa vuoden 1877 alussa agronomi Ernst Johan Savanderin ja vaimonsa Fanny Amanda s. Odenwallin toiseksi vanhimpana tyttärenä. Perheeseen syntyi kaikkiaan 11 lasta, mutta ainoastaan kolme heistä eli aikuiseksi saakka. Vivikin oli hento ja terveydeltään heikko, mutta sitkeä ja peräänantamaton. Hän lähti opiskelemaan Tammisaaren kutomakoulun 2-vuotiseen opettajanvalmistuslaitokseen ja sai päästötodistuksen vuonna 1899.…

kirjoittanut Leena Kärävä-Lindgren, julkaistu 23. 10. 2017

Wendla Ivaska – ”vihreä piispa” Viipurista

Wendla Ivaska, isotätini ja kummitätini, syntyi ja kasvoi Viipurissa Karl Johan ja Ida Maria (os. Jordan) Ivaskan perheen nuorimpana lapsena ja tyttärenä. Wendla kävi vuonna 1898 perustetun Viipurin vanhan yhteiskoulun ja pääsi sieltä ylioppilaaksi vuonna 1909. Ajatus opiskelusta teologisessa tiedekunnassa syntyi ikään kuin luonnostaan, sillä hän oli lapsesta asti tottunut kulkemaan Viipurin Tuomiokirkossa vanhempiensa ja…

kirjoittanut Liisa Montin, julkaistu 22. 10. 2017

Eveliina Pulliainen – perinteentallennusta pyörätuolissa

Eveliina Pyykkö syntyi Kivennavalla Ylentelän kylässä. Kivennapa sijaitsi vain 60 kilometrin päässä Pietarista. Se oli suurin Kannaksen rajapitäjistä, sillä oli pisin yhtenäinen Venäjän vastainen raja, 54 kilometriä. Ylentelän kylä sijaitsi Kivennavan pitäjän koillisnurkassa. Eveliina syntyi suureen talonpoikaisperheeseen, tila oli ollut Pyykön suvun hallussa kolmattasataa vuotta. Suvun varhaisimpia vaiheita ei tiedetä, kirkonkirjat tuhoutuivat Isossa vihassa. Perheessä…

kirjoittanut Kyösti Pulliainen, julkaistu 19. 10. 2017

Jenny Elfving – puutarhakoulutuksen ja naisten koulutuksen uranuurtaja

Jenny Elfving oli suomalaisen puutarhaopetuksen, mutta myös naisten koulutuksen uranuurtajia. Hän perusti 1908 Antreaan Päähkjärven rannalle nimenomaan naisille tarkoitetun Järvenlinnan puutarhaopettajaopiston ja talouskoulun toimien sen johtajana vuoteen 1917. Koulutuksen alalle hän oli hankkinut kyseisten alojen eri oppilaitoksissa ja tekemällä opintomatkoja Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan 1900-luvun alussa. Vaasalaisen pormestarin tyttärenä Jennyllä ei liene ollut kieliesteitä maailmalle…

kirjoittanut Raakel Henttonen, julkaistu 17. 10. 2017

Marianne Valola – monitoiminen muotoilija

”En halua olla tekojeni, saavutusteni ja ansioideni summa. Ihmisellä on itseisarvo – en ole vain sitä mitä tuotan. Jos teot ja saavutukset otetaan pois, niin mitä jää jäljelle? Sitä pitää etsiä ja pohtia rauhassa”. Näillä sanoilla aloittaa Marianne Valola keskustelumme lahtelaisen Oskarin pihan vanhassa kahvilassa. ”Vaikka arki on välillä kaoottista, haluan elää haaveiden ja unelmien…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 16. 10. 2017

Sirkka Muurelan käsityötaide kumartaa luonnon ihmeiden edessä

”Minä tahdon tehdä vain sellaisia kuvia, joista itse jokaista kankaankulmaa myöten kovasti pidän”, sanoo Sirkka Muurela, tekstiilitaiteilija ja Räisälän kansanopiston pitkäaikainen (1963-1994) käsityönopettaja Kokemäellä. Sirkka Muurela on yksi näistä maamme hiljaisista, äärettömän taitavista ja uutterista ihmisistä, jotka eivät tee itsestänsä numeroa. Ystävänsä pakottamana hän tuli kyselemään, josko hänen töistään voitaisiin järjestää näyttely Emil Cedercreutzin museoon…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 16. 10. 2017

Ulla Lilius – teot ratkaisevat!

Ullan biologinen äiti oli päättänyt antaa tyttärensä adoptoitavaksi ja tuonut itse huonokuntoisen 1 ½-vuotiaan uuteen perheeseen korvaamaan menetettyä lasta. Isästä hän suostui paljastamaan: ”Korkea sotaherra, muuta en sano.” Biologista äitiään Ulla ei sen jälkeen koskaan tavannut, vaikka sai hänet myöhemmin selville ja jotain tietojakin hänestä. Isästään hän ei tiedä tämän enempää. Perhe, johon Ulla adoptoitiin,…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 16. 10. 2017

Mirjam Kälkäjä – kirjailija

”Kirjoittajalla on tuhansia maisemia, tuhansia näköaloja ihmisiin ja tapahtumiin, se maailma kukkii ja kuihtuu, siellä myrskyää ja tyyntyy, siellä taivallan suuressa yksinäisyydessä pienenä tulkitsijana, joskus ehkä myös näkijänä – niin kauan kuin kirjoitan, olen olemassa.” Näin on todennut torniolainen kirjailija Mirjam Kälkäjä, o. s. Ranta, joka syntyi Petsamossa vuonna 1939. Ennen vuonna 1977 alkanutta päätoimista…

kirjoittanut Anita Myllykoski, julkaistu 7. 10. 2017

Hilja Vuola – opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Poliisi ja maanviljelijä Juho Tervonen, vaimo Beata ja 4 lasta muuttivat 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomussalmelta Pattijoelle. Muuttoajoneuvona toimi heinähäkki. Pattijoella Juho Tervonen harjoitti poliisin toimen ohella maanviljelystä. Aluksi perhe asui nykyisin kotiseutumuseona toimivassa Ojalassa ja myöhemmin Eskolan tilalla. Perheeseen syntyi yhteensä 8 lasta. Hilja-tytär syntyi 2.8.1903. Hän oli vanhempiensa 6. lapsi. Hilja kirjoitti ylioppilaaksi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 9. 2017

Gretel Salmi oli oppilailleen Keetu

Merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia Katariinalla (1847-1939 o.s. Montin) oli yhdeksän poikaa: Ossian, John, Walter, Paul, Werner, Einar, Stanley, Gordon ja Sidney. Toiseksi nuorin pojista Georg Gordon (s. 1884) avioitui pyhäjokisen Alina Lilly Haglundin (s. 1887) kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä: Gretel Ingegerd (s. 5.9.1908) ja Erna Ethel (s.1909). Ennen Gretelin kouluikää pariskunnan…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 21. 9. 2017

Aulikki Kananoja – Ihmisen näkökulma on minun elämäni missio

Aulikki Kananoja on Suomen ensimmäinen ylisosiaalineuvos – sosiaalialan korkein eettinen auktoriteetti. Uusi arvonimi otettiin käyttöön korkeimman lääkärille annettavan arvonimen, arkkiatrin rinnalle 2012. Koko uransa ajan sosiaalialaa – tai Kananojalle mieluisempaa käsitettä käyttäen sosiaalihuoltoa – eri näkökulmista kehittänyt Kananoja oli arvonimen ilmiselvä ensimmäinen kantaja. ”Ihmisen näkökulma on minun elämäni missio – palvelut ovat olemassa ihmisen auttamiseksi”,…

kirjoittanut Erja Saarinen, julkaistu 16. 9. 2017

Alli Nissinen – kansanedustaja, opettaja, yhteiskunta-aktiivi

Monena nainen, nainenkin, eläessään: Alli Nissinen oli kansanedustaja ja opettaja, koulunomistaja ja -johtaja, toimittaja, päätoimittaja, kirjailija, kääntäjä, naisasianainen ja martta; hän edisti raittiutta, lasten-, eläinten- ja ympäristönsuojelua; hän oli moderni maailmannainen, taiteen ystävä ja lahjoittaja. ─ Hän kuoli 1926 Helsingissä 59-vuotiaana, ja hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle näköyhteyden päähän Taiteilijakukkulasta. Yhdessä entiset oppilaat ja Suomalainen…

kirjoittanut Venla Sainio, julkaistu 6. 9. 2017

Mathilda von Troil – yhteiskoulunjohtaja, teatterin apulaisjohtaja

Mathilda von Troil kuului sukunsa puolesta autonomisen Suomen yhteiskunnan ylimpiin: isä oli senaattori, vapaaherra Axel Gustaf Samuel (Gösta) von Troil, äidinisä senaattori, isänisä kuvernööri ja kaikki vapaaherroja. Hän kuului huipulle myös koulutuksensa ja virkansa puolesta ─ ottaen huomioon aikakauden naiselle antamat mahdollisuudet. Hänellä oli kaksi suurta rakkautta: opettajana Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu ja Bergbom-suvun jäsenenä Thalian…

kirjoittanut Venla Sainio, julkaistu 5. 9. 2017

Katri Tuori – opettaja ja naisasianainen

Naisten Ääni-lehti kirjoitti syksyllä 1916 Katri Tuorista. ”Kun oppilaat tänä syksynä kerääntyvät Limingan kirkonkylän kansakouluun, ei heidän entinen, rakas opettajansa, Katri Tuori, olekaan enää heitä vastaanottamassa. Hän on 36 -vuotisen palvelusajan jälkeen jättänyt koulunsa nuorempiin käsiin vetäytynyt itse syrjään. Monta nuorisopolvea on hän näiden vuosien kuluessa jo ehtinyt kasvattaa ja vielä on häneltä riittänyt voimia…

kirjoittanut Kirsti Ojala ja Maritta Pohls, julkaistu 28. 8. 2017

Noomi Elfving – folkbildare, en sångens och musikens eldsjäl

  Under hälften av Finlands hundra år av självständighet har musiklärare Noomi Elfving varit en hängiven folkbildare inom sången och musiken. Elfving har verkat i hela Svenskfinland och nått ut till de breda folklagren. Hon har velat skapa nytt och också bevara det gamla. Hon har ett brett musikaliskt kunnande och behärskar många olika musikstilar.…

kirjoittanut Maria Kaivonen, julkaistu 12. 7. 2017

Eeva Kauppi – arvostettu oikeuspsykiatri ja vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja

Eeva Kaupin kuuden sanan hoito-ohje: ”rajaava rakkaus, valvottu vapaus, lempeä väkivalta” Eeva Ottila Kauppi syntyi vuonna 1921 Mäntylän suurperheen kuudentena lapsena. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta, joista yksi poika kuoli maassa raivonneeseen espanjankuumeeseen. Isä oli torpan poika Kaarlo Vihtori Haavisto, joka toimi pehtorina Sigrid Ottilia Tammelan kotitalossa. Sigrid ihastui talon pehtoriin ja sai alkuvastustuksen jälkeen vanhempiensa…

kirjoittanut Marjatta Björknäs, julkaistu 6. 7. 2017

Ulla Koskinen-Laine – aina kulttuurin ja koulutuksen puolesta

Ulla Koskinen-Laine on paljasjalkainen lahtelainen kuvaamataidon opettaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja, äiti ja isoäiti. Keskusteluissa Ulla Koskinen-Laineesta piirtyy kuva päättäväisestä naisesta, poliitikosta ja yhdistysaktiivista, jonka yhteiskunnallisen toiminnan punaista lankaa voisi kuvata sanoilla kulttuuri ja koulutus vauvasta vaariin. Hänen elämäänsä vaikuttaa leimaavan eräänlainen luova pragmaattisuus ja peräänantamattomuus. Vaikeuksiin löytyy ratkaisu, koska järjen käyttö on sallittu… Ja värien käyttö!…

kirjoittanut Ulla Lilius, julkaistu 4. 7. 2017

Anna Mustosen sana oli laki kirjastossa

Kirjastonhoitaja Anna Mustonen oli legenda jo eläessään. Hänet muistetaan tiukkana kirjastontätinä, joka ei suvainnut minkäänlaista meteliä tai kurittomuutta kirjastossa. On myös sanottu, että hän kasvatti raahelaisia kakaroita ihmisiksi. Anna Alina Mustonen syntyi Limingassa kauppias Jaakko Mustosen (1859–1921) perheeseen. Limingan lakeuksilta Jaakko ja Maria (1860–1945) sekä lapset, – Erkki (1890–1920), Jaakko (1892–1964), Katri (1893–1985), Jenny (1896–1913),…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 2. 7. 2017

Mirja Siljamäki – synnynnäinen biologi

Soitin Pälkjärven viimeisen kirkkoherran Veikko Korvenheimon tyttärelle Mirja Siljamäelle keväällä 2013 ja lupasin käydä haastattelemassa häntä kesän aikana. Kun sovimme tarkemmin tapaamisesta heinäkuussa, Mirja lupasi tulla minua autolla vastaan Oriveden asemalle. Annoimme puolin ja toisin tuntomerkkejä itsestämme. Viimeisenä konstina Mirja neuvoi huutamaan isoon ääneen asemalla: ”Onko täällä ketään evakkoja?” Tunnistimme asemalla helposti toisemme. Mirja vei…

kirjoittanut Lissu Kaivolehto, julkaistu 17. 6. 2017

Kerttuli Kääriäinen – Rakas ystävämme

Airi Kerttuli syntyi vuonna 1936 Helsingissä agronomi, maanviljelysneuvos Onni Aslak Rauhamaan (1901–1984) ja hänen vaimonsa, agronomi, MMK Kaisu Inkerin s. Hirvensalo (1902–1985) perheen kolmantena tyttärenä. Perhe asui silloin Jokioisten Minkiöllä. Vanhempia sisaria Riitta Inkeriä (s. 1929) ja Kirsti Liisaa (s. 1931) kutsuttiin isoiksi tytöiksi. Kerttulin jälkeen syntyivät (perheen jo asuessa Virolahdella) vielä pikkutytöt Sirkka Kaarina…

kirjoittanut Marja Myöhänen, julkaistu 15. 6. 2017

Kaarina Valkonen – opettaja ja valistaja

Katsoessani menneisiin vuosiin pääsen siihen tulokseen, että äitini Kaarina Valkosen elämässä oli kaksi johtolankaa: Hän halusi olla valoisa ihminen ja tueksi kanssaihmisilleen niin työsarallaan kuin yksityiselämässään. Hän ponnisteli varmistaakseen kahdelle lapselleen koulunkäynnin ja mahdollisuuden jatko-opintoihin. Kaarina syntyi Viipurissa vuonna 1914 Elli ja Fredrik Lastikan perheeseen viidentenä lapsena. Hän oli vain parin viikon ikäinen perheen muuttaessa…

kirjoittanut Eeva-Liisa Östergård, julkaistu 14. 6. 2017

Laura Lehtola – Inarin erämaiden katekeetta

Laura Lehtola oli vain 19-vuotias aloittaessaan työnsä katekeettana Inarin erämaissa. Katekeetat kiersivät opettamassa syrjäseuduilla asuvia lapsia. Kiertäville opettajille tulivat tutuksi myös monenlaiset kodinaskareet ruoanlaitosta aina karjanhoitoon. Kun opetustehtävä oli yhdessä paikassa suoritettu, oli aika siirtyä seuraavaan. Katekeetan elämään toivat lisäjännitystä matkat koulupaikkojen välillä. Lapin luonto on kaunis mutta arvaamaton. Määrätietoinen katekeetta Laura Lehtola kiersi Lapin…

kirjoittanut Anniina Saarela, julkaistu 12. 6. 2017

Marianne Sutinen ei opettanut pakkoruotsia

Meillä ei ollut pakkoruotsia Suonenjoen yhteiskoulun lukiossa, sillä meillä oli Suti-täti! Millä ihmeellä sait meidät pitämään kielestä, josta ei yleensä pidetty? Kun astelit luokkaan reippaana ja hymyilevänä, niin luokka rauhoittui. Jo käytävästä kuuluivat tarmokkaat askeleesi. Käytit korkokenkiä ja olit aina asiallisen tyylikkäästi pukeutunut, tumma kapea hame ja paitapuseron päällä jakku. Muistan erikoisesti beigen värisen, kuin…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 9. 6. 2017

Alma Andersson opetti vain ruotsiksi

Johtajatar Alma Andersson vaati koulunsa, Svenska Småbarnsskolan i Brahestadin, oppilaita puhumaan ruotsia myös välitunneilla. Raahessa oli kansakoululaitos päässyt alkuun vuonna 1872. Se oli kaksiosastoinen. Toisessa opetettiin suomeksi, toisessa ruotsiksi. Kun yleisen koululaitoksen opetuskieli vaihtui suomeksi, perustivat ruotsinkieliset 1880-luvun alussa Raaheen yksityisillä varoilla ruotsinkielisen tyttökoulun, fruntimmerskoulun, johon otettiin kuitenkin myös poikaoppilaita, ja niin siitä muodostui yhteiskoulu.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 9. 6. 2017

Paula Ruutu – Makarin opettajasta kansanedustajaksi

Makarin koulua käyneen Elsa-tätini päästötodistus toukokuussa 1925 on kirjoitettu kauniilla pyöreällä pystyllä käsialalla. Allekirjoittajana on koulun johtaja Hertta Gran. Udellessani Makarin asioita Aino Valoselta (os. Hämäläinen) kysäisin, josko hän sattuisi tietämään jotain tästä opettajasta. Ja tiesihän Aino. Kysymyksessä oli henkilö, joka myöhemmin tuli tunnetuksi nimellä Paula Ruutu. Aloin etsiä Pälkjärveläistä varten jutun aineksia Paula Ruudusta.…

kirjoittanut Lissu Kaivolehto, julkaistu 8. 6. 2017

Helena Ranta – ihmisarvon puolustaja

Kun sovimme kirjoittamisesta Naisen ääneen, tehtävänjako oli selvä. Helena Rannan kollegana professori emeritus Erkki Vuori kirjoittaa laajemman osion, jota voi sanoa pienoiselämänkerraksi. Siinä korostuvat ne lukuisat erilaiset työtehtävät, joihin Helena Ranta on osallistunut. Opetusneuvos Marja Liisa Toivasen osalle tuli järjestötoiminta ja näkökulma siihen Helena Rantaan, joka osallistuu vapaaehtoistyöhön. Tammisten perheeseen syntyi Kajaanissa 1946 neljäs lapsi,…

kirjoittanut Erkki Vuori ja Marja Liisa Toivanen, julkaistu 8. 6. 2017

Aili Heikkinen – superlahjakkuus

Heikkisen kymmenlapsisessa perheessä saattoi olla niukkaa, mutta omavaraistaloudessa pärjättiin. Lapset tekivät maatalon töitä ja oppivat arvostamaan niitä. Vanhemmat kannustivat heitä opiskelemaan haluamiinsa ammatteihin. Kaiston koulu antoi alkueväät opintielle, isänmaalliseen ajatteluun ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Aili sai liittyä pikkulottiin ennen sotia ja hän oppi toimimaan kriisien varalta, avustamaan suojeluskuntaa, evakkojakin. Talvisodan aikana hän oli ilmavartiossa Yli-Iin kirkontornissa.…

kirjoittanut Marjatta Kaikkonen, Anja Lindh ja Terttu Välikangas, julkaistu 2. 6. 2017

Nanny Lilius – Oulun Yhteiskoulun määrätietoinen ranskatar

C’est ça!” saattoi kuulla neiti Nanny Liliuksen huudahtavan hänen pitäessään ranskankielen oppituntia Oulun Suomalaisessa Yhteiskoulussa, jonka yksi perustajista sekä myös legendaarisimmista opettajista hän oli. Lausahduksensa ansiosta lempinimekseen ”Sessa” saanut Lilius oli maailmaa nähnyt, intellektuelli kaupunkilaisdaami, joka toi pohjoispohjanmaalaiseen kouluun tuulahduksen kansainvälisyyttä. Paitsi kulttuurisesti, oli Lilius aikakautensa naisväestöön nähden varsin valveutunut myös yhteiskunnallisesti kantaessaan naiskagaalien riveissä…

kirjoittanut Hilla Nokela, julkaistu 30. 5. 2017

Ursula Vuorela – valkoiset kengät

”Olin 6-vuotias, kun perheeni vuonna 1946 palasi takaisin kotiin Nürnbergiin. Olimme olleet kaksi vuotta pommituksia paossa etelä Saksassa sukulaisten luona. Isäni oli mennyt sotaan Itä-Preussiin. Vaikka kaupungista oli jäänyt vain 20 prosenttia pommittamatta, oli meidän kotitalomme jäljellä. Samana vuonna aloitin minä koulunkäynnin. Luokassani oli 40 tyttöoppilasta. Opettajani oli suloinen, kaunis neiti Ott. Koulupäivät olivat kaksiosaisia,…

kirjoittanut Mirja Helenius, julkaistu 29. 5. 2017

Anneli Koponen – Kalevalainen kouluttaja ja kirjailija

Anneli Koponen oli todella monipuolinen yhdistys- ja järjestöaktiivi, opettaja, rehtori sekä myös kirjailija. Me Kalevalaisten Naisten Liitossa muistamme hänet erityisesti Liiton puheenjohtajuudesta vuosilta 1997–2003, mutta hän oli hengästyttävän paljon monessa muussakin mukana aina oppimateriaalien kirjoittamisesta luennoitsemiseen asti. Anneli Koponen syntyi Kuopiossa. Hän kävi kansakoulua ja keskikoulun Suonenjoella ja sai valkolakin Kuopion Yhteiskoulusta. Koponen oli jo…

kirjoittanut Karoliina Randelin, julkaistu 24. 5. 2017

Kaisu Rauhamaa – kaikkien rakastama Kaisu-äiti

Kerron äidistäni, vauhdikkaasta, monessa mukana olleesta martasta. Hän syntyi vuonna 1902 Iisalmen maalaiskunnassa, Runnilla. Kasteessa hän sai nimekseen Kaisu Inkeri. Sukunimien suomentamisen yhteydessä vuonna 1906 hänen sukunimensä Lagus muuttui Hirvensaloksi. Ukin, Johan Gabriel Hirvensalon, työn vuoksi perhe muutti Hyvinkäälle. Ylioppilaslakin äiti sai vuonna 1921 Riihimäen yhteiskoulusta. Rehtori oli suositellut kielten opiskelua maatalousmetsätieteelliseen pyrkimisen asemasta, kauhistellen…

kirjoittanut Kerttuli Kääriäinen (1936-2015), Tekstin lähettänyt tytär Marja Myöhänen, Kerttulin sisarten luvalla., julkaistu 22. 5. 2017

Sofia Lybecker oli aikaansa edellä kouluasioissa

Kauppaneuvos Zachris Franzénin tytär Sofia perusti äidiltään perimillä rahoilla koulun Raahen köyhille tytöille. Sofia Franzénin suunnitteleman koulun lahjakirja allekirjoitettiin Sofia ja vapaaherra Georg Henrik Lybeckerin (1799–1885) hääpäivänä 14.2.1843. Sofia oli tuolloin 26-vuotias ja sulhanen jo 43 vuotta. Koulu aloitti toimintansa helmikuun 14. päivänä 1844. Se oli ensimmäinen suomenkielinen tytöille tarkoitettu oppilaitos. Koulussa annettiin opetusta ”ei…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 5. 2017

Martta Erikkilä – oppikoululaisen tukihenkilö

Aikana ennen peruskoulua oli tapana, että opettaja suositteli kansakoulun neljännellä tai viidennellä luokalla oppikouluun pyrkimistä niille oppilaille, joiden uskoi siellä pärjäävän. Oppikouluun pyrkiminen oli suuri ja erikoinen asia eikä sitä joka tytön kohdalle sattunut. Oma opettajani oli neuvotellut asian vanhempieni kanssa ja niin minäkin sain luvan mennä pääsykokeisiin. Asuin kaupungissa tätini luona nuo kaksi tärkeää…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 1. 5. 2017

Kirsti Rissanen – tilaisuuteen kannattaa tarttua

Olen onnellinen siitä, että olen saanut toimia juristina antoisissa ja monipuolisissa tehtävissä. Ne ovat tarjonneet sekä haasteita että työn iloa. Ylioppilaskeväänä 1962 en oikein tiennyt, mihin olisin suunnistanut, joskin yhteiskunnalliset alat kiinnostivat. Akateemista kokemusta suvussani ei ollut. Sitten koulukaverini lainasi minulle horoskooppikirjan. Sen mukaan jousimiehistä tulee hyviä juristeja. No miksipäs ei, lähdin lukemaan lakia Helsingin…

kirjoittanut Kirsti Rissanen, julkaistu 25. 4. 2017

Aira Kemiläinen – yleisen historian professori

Aira Kemiläisen tutkimukset nationalismista ovat kansainvälisesti arvostettuja. Suomessa hänet tunnettiin paremmin suomalaisia koskevien rotuteorioiden selvittäjänä. Jyväskylän yliopiston yleisen historian professoriksi 1971 nimitetty Kemiläinen oli yksi Suomen harvoista naisprofessoreista. Aira Kemiläinen syntyi Kuopiossa 1919 pohjoissavolaiseen sukuun. Hänen isovanhempansa kuuluivat siihen osaan suomalaista väestöä, joka alkoi 1800-luvun lopulla kouluttaa lapsiaan korkeakoulussa. Aira Kemiläisen isä kirjastonhoitaja, filosofian maisteri…

kirjoittanut Marjatta Hietala, julkaistu 23. 4. 2017

Vera Hjelt – ammattientarkastaja, kansanedustaja

Vera Hjelt teki merkittävän elämäntyön sekä veistonopetuksen uranuurtajana että ammattientarkastajana. Myös hänen toimintansa kansanedustajana 1908–1917 sekä Sosiaalimuseon perustajana ja johtajana tähtäsi työväestön ja erityisesti naisten työolojen parantamiseen. Turkulainen laamanni Carl Wilhelm Hjelt ei pitänyt tyttöjen koulutusta tärkeänä, mutta hänen tyttärensä Veran opinhalu syttyi äidin, Augusta Charlotta von Pfalerin, ylläpitämässä yksityisessä säätyläistyttöjen koulussa, von Pfalerska skolanissa.…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 23. 4. 2017

Rosina Heikel – Suomen ensimmäinen naispuolinen lääkäri

Rosina Heikel oli Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri, uranuurtaja, joka raivasi esimerkillään tietä naisten koulutukselliselle tasa-arvolle. Pääasiallisen elämäntyönsä hän teki Helsingin piirilääkärinä, mutta hän työskenteli myös sokeainlääkärinä ja köyhien lasten työtuvan johtajana. Lisäksi hän toimi aktiivisesti Konkordia-liitossa, joka pyrki tukemaan naisten kouluttautumista. Emma Rosina Heikel syntyi Kaskisissa laamanni C. J. Heikelin ja Kristina Elisabet Dobbinin…

kirjoittanut Marjatta Hietala, julkaistu 22. 4. 2017

Helvi Boothe – henkilökohtaisen sosiaalityön kehittäjä

Helvi Boothe oli suomalainen sosiaalityön uranuurtaja, joka teki mittavan elämäntyön psyko-sosiaalisessa työssä Yhdysvalloissa. Hän toi Suomeen henkilökohtaisen sosiaalityön, niin sanotun case workin, ensin lastensuojeluun 1920-luvulla ja kirkon perhetyöhön 1950-luvulla, tällöin Yhdistyneitten Kansakuntien kulttuuri- ja tiedejärjestön Unescon asiantuntijana. Valmistuttuaan terveyssisareksi Helvi Haahti sai apurahan opiskellakseen Yhdysvalloissa aikakauden uutuutta, sosiaalityötä. Hän suoritti alan yliopistollisen loppututkinnon Smith Collegessa, minkä…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 22. 4. 2017

Agnes Sinervo-Mantere – Lastenlinnan johtajar, lastenhoitajakoulutuksen kehittäjä

Agnes Sinervo-Mantereen panos lasten hoitotyön kehittämisessä oli merkittävä. Hän edisti lastenhoitajien koulutusta ja keskoshuoltoa sekä suunnitteli Helsingin Lastenlinnan rakennusta ja organisoi johtajattarena sen toimintaa. Hän perusti Lastenlinnan museon, joka palvelee edelleen terveydenhuollon opetusta Helsingin yliopistomuseon osana. Agnes Sinervo, vuodesta 1952 Sinervo-Mantere, pääsi ylioppilaaksi Tampereen suomalaisesta yhteiskoulusta ja toimi sen jälkeen kotiopettajana Ähtärin pappilassa ja pankkivirkailijana…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 22. 4. 2017

Signe Löfgren – silmätautien erikoislääkäri, professori

Signe Löfgren oli silmätautien erikoislääkäri, joka sai ensimmäisenä naisena Pohjoismaissa nimityksen silmäosaston johtajaksi. Hän työskenteli Viipurin, sittemmin Lahden Diakonissalaitoksen sairaalassa lähes neljäkymmentä vuotta, suurimman osan ajasta sairaalan ylilääkärinä. Hän oli tunnettu myös poikkeuksellisen laajasta yksityisvastaanotostaan. Viipurilaissyntyinen Signe Löfgren jäi orvoksi jo lapsena, joten konsuli William Otsakorpi (1870–1927) ja tämän puoliso Ester Otsakorpi (1877–1938) kouluttivat hänet…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 22. 4. 2017

Leena Löyttyniemi – Kotitalous-lehden päätoimittaja, perhe- ja kuluttajakasvatuksen vaikuttaja

Kotitalous-lehden päätoimittaja Leena Löyttyniemi kiinnostui jo opiskeluvuosinaan perheestä taloudellisena, sosiaalisena ja kulttuurisena yksikkönä. Perhepolitiikan ja kuluttajakasvatuksen vaikuttaja Löyttyniemi on ollut 1970-luvulta lähtien. Lisäksi hän on nostanut naisten asemaa ja maanpuolustusta koskevia kysymyksiä julkiseen keskusteluun lukuisilla lehtikirjoituksilla ja esitelmillä sekä toimimalla kansalaisjärjestöissä. Riihimäen varuskunnassa sotilasvirkamiehen tyttärenä kasvanut Leena Varjokallio, sittemmin Löyttyniemi, valmistui kotitalousopettajaksi 1962 Helsingin Kotitalousopettajaopistosta.…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 21. 4. 2017

Ulla Mannonen – kansanperinteen suurkerääjä

Ulla Mannonen (1895−1958) on ollut eräs Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanperinnearkiston uutterimmista perinteenkerääjistä. Hänen keräämänsä valtavat aineistot kuuluvat suurimpiin yksittäisen henkilön keräämiin. Mutta mikä sai tavallisen kansannaisen keräämään tuollaisen valtavan määrän kansanperinneaineistoa? Ulla Mannosen syntyessä Suomi oli Nikolai II:n hallitsema suuriruhtinaskunta. Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan lisäksi Mannosen lapsuuden ja nuoruuden vuosiin ajoittuu modernisaatio monissa muodoissaan, mikä…

kirjoittanut Merja Leppälahti, julkaistu 17. 4. 2017

Pirkko Raunemaa – Elintarvikeviraston johtaja, Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja

Pirkko Raunemaa on toiminut kuluttajien edunvalvojana ja kuluttaja-asiantuntijana sekä kotimaassa että kansainvälisissä tehtävissä. Hänen toimintansa päämäärä, heikoimpien auttaminen, on ollut sama sekä virkauralla, joka päättyi 2002 hänen jäädessään eläkkeelle Elintarvikeviraston johtajan virasta, että kuluttaja- ja naisjärjestötyössä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n johtokunnassa Raunemaa toimi viraston perustamisesta lähtien vuodesta 2002 vuoteen 2008. Vuodesta 2006 hän on ollut Euroopan…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 16. 4. 2017

Ruth Wegelius – Auroran sairaalan ylilääkäri, professori

Lastenlääkäri ja Helsingin yliopiston lastentautiopin dosentti Ruth Wegelius oli veritautien eli hematologian asiantuntija. Hän toi Yhdysvalloista 1940-luvulla uusia välineitä ja lääkettä leukemian hoitoon. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Auroran sairaalassa vuodesta 1954 ja sen lastenosaston ylilääkärinä 1967–1978. Helsinkiläissyntyinen Ruth Wegelius pääsi ylioppilaaksi 1932 ja aloitti sen jälkeen naisille tuolloin harvinaiset lääketieteen opinnot. Talvi- ja jatkosodan aikana…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 15. 4. 2017

Riitta Uosukainen – opetusministeri, valtioneuvos

Imatralainen äidinkielenopettaja Riitta Uosukainen nousi äänestäjäkunnan suosioon Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 1983. Hän toimi opetusministerinä 1991–1994 ja siirtyi sitten ministerinpaikalta ensimmäisenä naisena eduskunnan puhemieheksi. Vuoden 2000 vaaleissa Uosukainen oli kokoomuksen presidenttiehdokas.  Karjalaisen evakkoperheen tytär Riitta Vainikka kävi koulunsa Imatralla ja pääsi ylioppilaaksi 1961. Suomen kielen opinnot Helsingin yliopistossa sujuivat hyvin, ja niiden ohessa hän toimi…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 15. 4. 2017

Eeva Ahtisaari – Presidentin puoliso, kulttuurin harrastaja

Eeva Ahtisaari pyrki maan ensimmäisenä naisena toteuttamaan presidentistä riippumatonta itsenäistä ohjelmaa erityisesti itselleen läheisillä sosiaali- ja kulttuurielämän aloilla. Eeva Hyvärinen kasvoi savolaisen maanviljelijä-rakennusmestarin perheessä maatilalla Jännevirralla 20 kilometriä Kuopiosta itään. Äiti piti kotona kylän kirjastoa, joten lukuhaluja oli helppo tyydyttää. Äidin ansiosta talon lapset pääsivät myös oppikouluun Kuopioon, missä piti asua viikot koulukortteerissa. Kouluaikoina Eeva…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 15. 4. 2017

Uskonnonlehtori Rauha Hannula – elämän moninaisuuden ymmärtäjä ja valottaja

Vieno Rauha, kuinka sympaattiselta tuo nimi kuulostaakaan. Mikähän sai vanhemmat aikoinaan valitsemaan nuorimmalle tyttärelleen juuri tuon nimen? Aavistivatko he, että tästä pikkutytöstä tulisi merkityksellinen ja nimensä veroinen henkilö? Minusta oli kouluikäisenä hauskaa huomata, että nuo nimet löytyivät myös suositusta hengellisestä laulusta. Viettäessäni paljon loma-aikoja tätieni luona Ylivieskassa tykkäsin usein sunnuntaiaamuisin laulaa Rauhalle, kuten häntä kutsutaan,…

kirjoittanut Annikki Kuukasjärvi, julkaistu 14. 4. 2017

Katri Laine – naisten historian tutkija

Kun Maatalousseurojen Keskusliitto juhli vuonna 1947 sitä, että Suomen Talousseuran perustamisesta oli kulunut 150 vuotta, Maatalousnaiset valmistelivat yli 400-sivuisen historiateoksensa Maatalousnaiset 1797–1947 julkaisemista. Sen oli kirjoittanut filosofian tohtori ja maataloushallituksen kotitalousosaston päällikkö Katri Laine. Hän oli Maatalousnaisten kunniajäsen ja ensimmäinen tutkija, joka oli perehtynyt maaseudun naisten ja neuvonnan historiaan. Katri oli syntynyt vuonna 1891 Helsingissä…

kirjoittanut Kirsti Manninen, julkaistu 13. 4. 2017

Olga Oinola – kahden aatteen nainen

Vaikka Olga Oinolalla oli pitkä pedagogin ura, jälkimaailma muistaa hänet naisasianaisena ja raittiusvalistajana. Aktiivinen harrastustoiminta niissä vei hänet järjestöjen johtopaikoille ja kunnalliselämän vaikuttajaksi, Oinottareksi, jonka olemukseen monitaitoisuus ja hyväntuulisuus heittivät häivähdyksen ikuista nuoruutta. Olga Adele Johansson syntyi 1865 Leppävirralla maanmittari Josef Johanssonin ja hänen vaimonsa Gustaavan perheeseen. Vanhemmat olivat edistyksellisiä ja panivat Olgan tyttökouluun. Sen…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 2. 4. 2017

Nora Pöyhönen – puutarhaopetuksen uranuurtaja

Heinäkuussa 1849 syntyi Liperin pappilaan kirkkoherra Anders Josef Europaeukselle ja hänen vaimolleen Selma Augusta Lampalle tytär, joka sai kasteessa nimen Alexandra Elonora. Kutsumanimeksi vakiintui pian Nora. A. J. Europaeus oli valistunut pappi ja valtiopäivämies, joka kirjoitteli lehtiin ja perusti Liperiin ensimmäisen kansakirjaston ja rahvaalle tarkoitetun koulun. Äiti kuoli, kun Nora oli kolmivuotias ja perheen kymmenes…

kirjoittanut Kirsti Manninen, julkaistu 27. 3. 2017

Hulda Hakala – kuurojen hyvä haltijatar

Hulda Hakala syntyi vuonna 1875 Orimattilan Niinikosken kylän Hakalassa nuorimmaisena Juho Kallenpojan ja Maria Jaakontyttären neljästä lapsesta. Hän sai viettää lapsuutensa ensimmäiset vuodet muiden terveiden lasten tavoin, kunnes yhdeksän vuoden iässä menetti kuulonsa. Hänen puhekykynsä kuitenkin säilyi, ja hän oli tuolloin jo oppinut lukemaankin. Huldan vanhemmat laittoivat tyttärensä syksyllä 1884 Porvoon Kuurojenkouluun, jonka Carl Oscar…

kirjoittanut Sirkku Rainio, julkaistu 24. 3. 2017

Edla Kojonen – ”opistomamma”

Edla Kojosen nimi oli jäänyt mieleeni jo lapsuudesta. Äitini opiskeli nuoruusvuosinaan Lahden kansanopistossa. Kertoessaan niistä ajoista hän mainitsi usein Edla Kojosen, arvostamansa opettajan, ”opistomamman”.  Lahden kansanopiston johtajaparista Rope ja Edla Kojosesta kuulin myöhemmin myös appivanhemmiltani, joiden ystäväpiiriin kuuluivat Martti ja Liisa Kojonen, kansanopiston seuraava johtajapari. Sittemmin minäkin opiskelin samaisessa kansanopistossa posliininmaalausta Edlan miniän Liisa Kojosen…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 22. 3. 2017

Ada Äijälä – teräväkynäinen tähystäjä

Pietarissa syntynyt Ada Äijälä oli harvinaisuus 1900-luvun alun naisasialiikkeessä: vapaamielinen, ennakkoluuloton ja valppaasti aikaansa seuraava. Uudistaja, joka jätti jälkensä niin Suomalaiseen Naisliittoon kuin koulumaailmaan. Ada Äijälä syntyi joulukuussa 1886 Pietarissa, missä hänen isänsä oli Rautateiden palveluksessa. Koulunsa hän aloitti Pietarin suomalaisessa valmistavassa koulussa, jossa herätti opettajiensa huomion lahjakkaana, tottelevaisena ja vaiteliaana tyttönä. Vanhempien muuttaessa vuonna…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 11. 3. 2017

Helinä Romppanen – ”huolenkantaja” ja kotiseutuaktiivi

Sosiaalihoitaja, filosofian lisensiaatti Helinä Romppanen tunnetaan Suomussalmella ja muuallakin Kainuussa monien yhdistysten aktiivisena jäsenenä ja kotiseututyön itsenäisenä ideoijana ja toteuttajana. Hän on yksi Suomussalmen Kalevalaiset ry:n, Ilmari Kianto -seuran ja Elias Lönnrot -seuran perustajajäsenistä ja on osallistunut pitkiä aikoja Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin toimintaan. Eläkkeelle siirryttyään hän opiskeli Turun yliopistossa kulttuurihistoriaa ja valmistui…

kirjoittanut Katri Rissanen, julkaistu 3. 3. 2017

Outi Meriläinen – edelläkävijä kaupallisen englannin oppikirjojen tekijänä

Jo ensimmäisinä vuosinaan Heinolan seudun kauppaoppilaitoksen englannin lehtorina Outi huomasi, että ammatillinen opetusmateriaali oli todella vaatimatonta verrattuna oppikirjoihin, joita hän oli voinut käyttää lukiossa opettaessaan. Asialle täytyi tehdä jotakin. Syntyi yhdeksän kirjaa 11 vuoden aikana, päivätyön ohella. Monet opettajat ovat niiden avulla pystyneet parantamaan opetuksensa tasoa ja sitten tuomaan huomattavaa lisäpontta Suomen kansainvälistymiselle. Heinolan seudun…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 1. 3. 2017

Kastehelmi Karjalainen – lausuntataiteilija ja karjalainen

Kastehelmi Karjalainen syntyi 1911 Helsingissä. Äitinsä puolelta hän oli suoraan alenevassa polvessa sukua Elias Lönnrotin Kesälahden Hummovaarassa laulattamalle Juhana Kainulaiselle. Lapsena Kastehelmi vietti kesiään Käkisalmessa, jossa hänen äitinsä isä, myöskin nimeltään Juhana Kainulainen, Vuoksen vesillä soudettaessa lauloi runoja kalevalaisella mitalla. Oman arvionsa mukaan Kastehelmi Karjalainen omaksui kalevalaisen runomitan ja oppi ensimmäiset runonsa jo tässä vaiheessa.…

kirjoittanut Hanneleena Hieta, julkaistu 23. 2. 2017

Hilja Vilkemaa – ihanteellinen tukipilari

Hilja Vilkemaa oli Suomalaisen Naisliiton vaikuttaja ja tukipilari 66 vuoden ajan. Leimallista hänelle oli isänmaan palveleminen, naisasia ja raittius. Hän edusti sitä ikäpolvea, jonka johtoajatuksena oli ihanteellisuus ja usko tulevaisuuteen. Mieleltään, vakaumukseltaan ja koulutukseltaan hän oli humanisti, puoluekannaltaan vapaamielinen. Oli vuosi 1972, ja osallistuin nuorena paikkaani yhteiskunnassa etsivänä maisterina Suomalaisen Naisliiton kokoukseen. Tapahtumasta on mieleeni…

kirjoittanut Karmela Bélinki, julkaistu 10. 2. 2017

Tekla Hultin – naisten oikeuksien tienraivaaja

Maalisvaaleissa 1907 Tekla Hultinia ei valittu eduskuntaan. Kaiken kaikkiaan nuorsuomalainen puolue kärsi musertavan tappion. Sen naisehdokkaista valittiin vain Martta-järjestön aktiivit, opettajat Lucina Hagman ja Alli Nissinen. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä valittiin ainoana naisedustajana maalaisliiton ehdokas, opettaja Hilma Räsänen, josta, niin kuin Tekla Hultin päiväkirjassaan toteaa, kukaan ei ollut kuullut yhtään mitään ennen vaaleja.

Puolueista riippumatta naiset katsoivat tuloksen tappioksi ja syyksi siihen naisten poliittisen kehittymättömyyden.

Heti kesäkuussa perustettiin Suomalainen Naisliitto. Opetusneuvos Hilja Vilkemaan mukaan huomattava syy liiton perustamiseen oli nuorsuomalaisen puolueen kahden eturivin naisen, Tekla Hultinin ja Maikki Fribergin, jääminen eduskunnan ulkopuolelle. Seuraavia vaaleja ajatellen haluttiin hyvissä ajoin ryhtyä lisäämään naisten kansalaissivistystä ja poliittista aktiivisuutta. Lue lisää Tekla Hultinista ja Suomalaisesta Naisliitosta!

kirjoittanut Venla Sainio, julkaistu 28. 1. 2017

Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemuksia opiskeluajalta Berliinissä

Seuraavassa esityksessäni tarkastelen Berliiniä kahden opiskelijan, myöhemmin tohtorien Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemusten välityksellä. Pääasiallisena lähdeaineistona ovat heidän muistelmansa. Molemmat olivat pioneereja. Maikki Friberg opiskeli ensimmäisenä ulkomaalaisena naisena Berliinin der  Friedrich Wilhelms.-Universität zu Berlin yliopistossa 1894-1895, jatkoi opiskeluja Zürichin ja Bernin yliopistoissa, jossa väitteli vuonna 1895. Agnes Sjöbergistä tuli Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri. Hän aloitti…

kirjoittanut Marjatta Hietala, julkaistu 6. 11. 2016

Aura Korppi-Tommola – Historiantutkija, tiedon levittäjä ja organisaattori

Istuin vuonna 1983 illallispöydässä Ruotsin Kommunförbundetin johtajan Sten Sture Landströmin vieressä ja keskustelimme suomalaisesta tutkimuksesta. Hän mainitsi, että hänellä on työpöydällään suomalaisen tutkijan Aura Korppi-Tommolan tuore teos, jota Landström piti hyödyllisenä. Olin todella ylpeä siitä, että Auran tutkimus oli päätynyt oikeisiin käsiin ja sillä oli käyttöä. Aura Korppi-Tommola oli väitellyt vuotta aikaisemmin (1982) väitöskirjalla Ystävyyttä…

kirjoittanut Marjatta HIetala, julkaistu 14. 10. 2016

Salme Vannas – silmätautiopin professori

Salme Vannas oli monipuolinen silmäsairauksien tutkija ja leikkausmenetelmien kehittäjä, joka toi jo varhain mikroskoopin käytön silmäleikkauksiin. Hän oli myös silmäsairauksien tutkimusta tukevan Silmäsäätiön perustajia ja sen pitkäaikainen puheenjohtaja. Toimittuaan apulaislääkärinä Helsingissä Kivelän sairaalan silmätautiosastolla vuosina 1948 – 1949 Salme Vannas, tuolloin Salomaa, siirtyi apulaislääkäriksi Helsingin yleisen sairaalan silmätautiosastolle. Siellä hän teki väitöskirjan hepariinin paikalliskäytöstä silmäsairausia…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 7. 8. 2016

Jenny af Forselles – kansanedustaja, kouluneuvos

Jenny af Forselles kuului niihin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun naisiin, jotka hyvän koulutuksen saaneina halusivat parantaa maailmaa ja astuivat julkiseen elämään, mutta jotka saamansa kasvatuksen takia vierastivat politiikanteon kovimpia muotoja. Tämän vuoksi he työskentelivät julkisen ja yksityisen rajalla saadakseen aikaan yhteiskunnallisia muutoksia. Jenny af Forselles oli Suomen ensimmäisiä akateemisen koulutuksen saaneita naisia. Hän valmistui…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 21. 7. 2016

Seija Sihvola – lasten terveyden edistäjä, filosofian tohtori

Filosofian tohtori Seija Sihvola on edistänyt lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia monella tavalla toimittajana, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmapäällikkönä, tutkijana sekä kirjoittamalla yleistajuisia teoksia ja oppikirjoja. Hän on ollut taustavaikuttajana kansanterveystyötä  linjattaessa erityisesti 1990-luvulla ja terveystiedon opetusta kehitettäessä 2000-luvulla. Seija Sihvolan (o.s. Rantio) elämä oli vähällä päättyä jo seitsemänvuotiaana, kun hän mäkeä laskiessaan jäi kuorma-auton alle.…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 21. 7. 2016

Sirkka Hämäläinen – Euroopan keskuspankin jäsen, Suomen Pankin pääjohtaja

Sirkka Hämäläinen on pitkän linjan kansantalouden asiantuntija ja päätöksentekijä. Hän työskenteli valtaosan urastaan Suomen Pankissa, jonka johtokuntaan hän nousi vuonna 1991. Pankin pääjohtajaksi hänet nimitettiin 1992, jolloin Suomi oli ajautunut toisen maailmansodan jälkeisen ajan pahimpaan lamaan. Hämäläinen luotsasi maan Euroopan rahaliittoon. Hän oli vuosina 1998 – 2003 Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsen. Valmistuttuaan ekonomiksi vuonna…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 15. 7. 2016

Pirjo Mäkelä – Kansanterveyslaitoksen osastonjohtaja, akateemikko

Pirjo Mäkelä saavutti 1960-luvulla kansainvälisesti arvostetun aseman molekyylibiolääketieteen tutkijana ja lasten aivokalvontulehdusta ehkäisevän rokotteen kehittäjänä. Hän toimi vuodesta 1965 kolme vuosikymmentä Kansanterveyslaitoksen bakteriologian osaston johtajana ja teki laaja-alaista tutkimustyötä ja kehitti alan henkilökunnan koulutusta muun muassa julkaisemalla useita oppikirjoja eri aloilta. Kirjoituksissaan hän kosketteli ydinsodan terveysvaaroja, lääkärin etiikkaa ja kehitysmaiden rokotusohjelmia. Lahtelaisen opettajapariskunnan tytär Pirjo…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 5. 7. 2016

Annikki Suviranta – sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosaston osastopäällikkö, kodin taloustieteen dosentti

Annikki Suviranta oli ensimmäinen nainen, joka nimitettiin osastopäällikkötasoiseen virkaan ministeriössä. Johtaessaan sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosastoa hän oli ideoimassa sosiaalipolitiikan keskeisiä kysymyksiä käsitteleviä tutkimushankkeita. Hän kehitti sosiaalimenojen tilastointia, ja hänen johtamansa tutkimushankkeet palvelivat päätöksentekijöitä lainsäädäntötyössä. Varsinkin palkattoman kotityön arvoa koskeva tutkimus on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta!

kirjoittanut Riitta Säntti, julkaistu 23. 6. 2016

Aune Ylppö – hammaslääketieteen tutkija ja professori

Aune Ylpöstä tuli Suomen toinen naispuolinen hammaslääketieteen tohtori vuonna 1934. Hän aloitti röntgenkuvausten käytön sairaalloisen purennan tutkimuksessa ja kiinnitti ensimmäisenä Suomessa huomiota proteesin aiheuttamiin puheongelmiin. Hän oli myös Naishammaslääkäriyhdistyksen perustaja ja sen alkuaikojen kantava voima ensimmäisenä puheenjohtajana. Aune Ylppö kasvoi Akaassa 12-lapsisessa maanviljelijäperheessä, josta lapset lähetettiin koulutielle. Aune Ylppö saapui Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1918 ja…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 30. 5. 2016

Marjatta Hietala – yleisen historian professori, kaupunki- ja innovaatiohistorian tutkija

Molempien vanhempieni ja isovanhempieni sukujuuret ulottuvat Johannekseen, Kaijalan kylään ja Johanneksen edustalla oleviin saariin. Johannes (nykyään Sovietsk) on rannikkopitäjä, 25 kilometriä Viipurista etelään. Kylästä on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja ja esineitä. Se sijaitsi Rokkalanjoen rannalla (kartoissa Kosenjoki) ja 1939 siellä oli 151 taloa, kaksi kansakoulua, osuuskauppa, suojeluskuntatalo ja nuorisoseuran talo. Ensimmäinen merkintä maakirjoissa Puusa-talosta Kaijalan kylässä…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 22. 5. 2016

Märta Donner – lastenneurologian kehittäjä, professori

Lastenneurologian erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Märta Donner (1922-2013) tuli tunnetuksi merkittävänä kehitysvammaisten lasten hoidon ja diagnostiikan kehittäjänä. Hän toimi Helsingissä Lastenklinikan lastenneurologian ja EEG:n erikoislääkärinä vuosina 1962 – 1977 ja konsultoi sen jälkeen vuoteen 1985 Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa muiden sairaaloiden lastenneurologiapotilaiden hoitoa. Märta Donner pääsi ylioppilaaksi keväällä 1940 ja aloitti lääketieteen opiskelut. Jatkosodan aikana hän…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 14. 5. 2016

Tuovi Monola – Lausuntataiteilija, dosentti

Tuovi Heleena Monola syntyi Viipurissa 11.5.1934 ja kuoli 28.11.2010 Oulussa pitkällisen sairauden murtamana. Hän koki evakon kohtalon eikä unohtanut koskaan rakasta Karjalaa. Monolan perhe asettui viimein asumaan Keravalle, missä Tuovi kävi koulunsa. Tutkinnot: Ylioppilas v. 1955 Keravalla, Filosofian maisteri, Helsingin Yliopisto v. 1961, Logonomin tutkinto v. 1961 Filosofian tohtori v. 1976, Puheopin dosentti v. 1979,…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 22. 4. 2016

Terttu Arajärvi – lastenpsykiatrian professori

Terttu Arajärvi työskenteli lastensairaaloissa sekä neuvola- ja koululääkärinä ennen nimitystään lastenpsykiatrian ensimmäiseksi professoriksi. Lääkintäviranomaisten paljon asiantuntijana käyttämä Arajärvi kirjoitti ja puhui lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavista seikoista myös yleistajuisesti ja tuki siten vanhempien ja hoitohenkilökunnan työtä. Terttu Arajärvi oli kiinnostunut lasten hoitamisesta, joten hän erikoistui lastentautioppiin ja väitteli siltä alalta 1950-luvun alussa. Hän ei kuitenkaan…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 18. 4. 2016

Sirkka Keränen – intohimona tieteellinen tutkimus

Sinnikäs. Periksi antamaton. Selviytyjä. Ennakkoluuloton. Utelias. Ahkera. Kunnianhimoinen. Motivoitunut. Pätevä. Palkittu… Kainuussa syntynyttä, kansainvälisen tutkijauran Suomessa tehnyttä Sirkka Kerästä luonnehtimaan ei yksi adjektiivi riitä. Eikä edes kymmenen, sillä niin tiivis ja mielenkiintoinen on ollut hänen työuransa laborantista virusten molekyylibiologian kautta hiiva- ja solubiologian tutkijaksi. Lue lisää Sirkka Keräsen elämästä!

kirjoittanut Maija Kauppinen, toimittaja, julkaistu 4. 3. 2016

Zaida Eriksson-Lihr – Allergiasairaalan perustaja

Kirjoitus Zaida Eriksson-Lihristä oli ollut mielessäni jo pitkään. Asia sai uutta virikettä, kun serkkuni Jyrki Ritvala lähetti minulle toukokuun 2010 alussa Pikku Matti -nimisen lastenlehden ruotsinkielisen numeron 10 vuodelta 1931. Siinä on nimittäin kertomus ”När kycklingarna valde sig en mor”, jonka kirjoittaja oli Elli Hiidenheimo, isosisäni Artturi Hiidenheimon toinen puoliso. Lehti toi esiin uuden ja…

kirjoittanut Arno Forsius, julkaistu 28. 1. 2016

Maija Pekkarinen – martta ja professori

Ravitsemustieteen professori emerita, riemutohtori  Maija Pekkarinen aloitti marttauransa Karjalan Marttapiiriliitossa, missä hän toimi kotitalouskonsulenttina vuosina 1942 -1950.  Akateemisen uran sekä lukuisien kotimaisten ja ulkomaisten kotitalousalan luottamustoimien ohella hän on osallistunut aktiivisesti marttatoimintaan. Hänen oma yhdistyksensä on Kulosaaren Martat. Satavuotissyntymäpäivänään 20.5.2015 professori emerita Maija Pekkarinen totesi: ”On marttojen ansiota, että olen nyt tässä. Siirryin Karjalan Marttapiiriliiton…

27. 10. 2015

Elli Saurio – toiminnanjohtaja, joka yhtenäisti marttajärjestön

Elli Ivarintytär Saurio syntyi 31.12. marttajärjestön perustamisvuonna 1899 Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa. Molempien vanhempien kuoltua Elli muutti sisaruksineen setänsä perheeseen Kokemäelle. Parin vuoden kansantaloustieteen opintojen jälkeen Elli janosi käytännöllisempiä aiheita ja siirtyi opiskelemaan puutarhaopettajaksi Reitkallin puutarha- ja maatalouskouluun, jossa yksi järjestön keskeisistä alkuaikojen hahmoista Alma Forstén oli johtajana. Vuonna 1925 Elli aloitti kotitalouskonsulenttina Suomalaisessa Marttaliitossa, joka toimi…

kirjoittanut Kirsi Vesterbacka, julkaistu 9. 10. 2015

Elsa Ryti – lääketieteen ja kirurgian tohtori, bakteriologian ja serologian dosentti

Elsa Ryti oli maamme naislääkäreistä ensimmäinen, joka omistautui vakavasti lääketieteellisen perustutkimuksen harjoittamiseen. Siten hänellä on merkittävä sija Suomen naislääkärien ammatillisen tehtäväkuvan laajentamisessa. Elsa Maria Ryti syntyi vuonna 1895 Huittisissa ja kuoli naimattomana 1931 tuberkuloosiparantolassa Saksan Württembergissä. Hänen vanhempansa olivat tilanomistaja Karl Evert Karlinpoika Ryti (aik. Mauriala) ja emäntä Ida Vivika Ryti (aik. Junttila). Perheeseen syntyi…

kirjoittanut Arno Forsius, julkaistu 5. 10. 2015

Rauha Hammar – korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Rauha Siviä Elisabet Hammarin vanhemmat olivat maanviljelijä Vilhelm Richard Hammar (s. 30.03.1841 Lemu, k. 12.07.1900 Uudenkaupungin msrk) ja tämän toinen puoliso Anna Liisa Kustaantytär (s. 05.04.1840 Laitila, k. 14.09.1920 Uudenkaupungin msrk). Aviopari asui aluksi Laitilassa ja muutti sieltä vuonna 1874 Uudenkaupungin msrk:n Salmen kylään, jossa he omistivat Salmi -nimisen rusthollin tai ”kartanon”. Avioparilla oli kaikkiaan…

kirjoittanut Arno Forsius, julkaistu 21. 9. 2015

Lydia Maria Sesemann – ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen

Viipurista kotoisin ollut filosofian tohtori, kemisti Lydia Sesemann oli ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen ja samalla eräs ensimmäisistä koko Euroopassa. Tämä kirjoitus perustuu pääasiallisesti Marja Engmanin yksityiskohtaiseen kirjoitukseen ”Lydia Sesemann. Finlands första kvinnliga doktor” (Historisk Tidskrift för Finland 1996: 4: 478—491). Eräitä lisätietoja on saatu muista lähteistä. Naisten yliopistollinen koulutus oli Euroopassa hyvin poikkeuksellista 1700-luvulla.…

kirjoittanut Arno Forsius, julkaistu 16. 9. 2015

Hilja Teräskeli – toinen suomalainen naisprofessori vuonna 1945

Turun Yliopiston kansleri nimitti 6.4.1945 dosentti, lääk. ja kir. tri Hilja Helena Teräskelin Turun Yliopiston silmätautiopin professoriksi. Professori Teräskeli on syntynyt Oulussa v. 1893. Lääk. kandidaattitutkinnon hän suoritti 1920, lääk. lis.tutkinnon 1926 ja lääketieteen tohtorin arvon hän sai 1934. V. 1936 nimitettiin hänet silmätautiopin dosentiksi Helsingin Yliopistoon ja v:sta 1940 hän on toiminut Helsingin yleisen…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 18. 5. 2015

Jenny Olivia Simelius – Oulun osastosta kansanperinteen keruuseen

Paavolan kylässä vuonna 1878 syntynyt Jenny Simelius kävi viisivuotisen Oulun suomalaisen tyttökoulun ja sen lisäksi yksivuotisen Mimmi Berghin johtaman jatkoluokan. Oulun suomalaisen lyseon rehtori Mauno Rosendahl tarjosi kuudelle tytölle mahdollisuutta osallistua poikalyseon opetukseen. Monen erikoisluvan jälkeen koulunkäynti edistyi hyvin ja Jenny kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1899. Jenny samoin kuin hänen kuusi veljeään asuivat koko kouluajan Oulussa,…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 6. 5. 2015

Maikki Friberg – elämäntyönä Naisten Ääni

”Paras tapa edistää suomalaista kulttuuria on hankkia paljon tietoja ja itse tulla kauttaaltaan sivistyneeksi ihmiseksi.” Maikki Friberg valitsi lauseen jo nuorena elämänsä motoksi. Ja eli sen mukaan. Opettajana ja puhujana, mutta ennen kaikkea Naisten Ääni -lehden toimittajana. Maikki Friberg syntyi vuonna 1861 Kankaanpäässä yksitoistalapsisen nimismiehen tyttärenä ja pappissukujen jäsenenä. Isä kuoli hänen ollessaan 12-vuotias, jolloin…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 17. 3. 2015

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT