Tukholmassa syntynyt Hedvig Bensow (1858-1894) oli ensimmäinen nainen, joka oli koulutettu hammaslääkäri ja joka sai harjoittaa koulutustaan vastaavaa ammattiaan Suomessa.

Isä ansioitunut hammaslääkäri

Hedvig Eleonora syntyi Tukholmassa 1858. Isänsä, hovihammaslääkäri Simon Constantin (Konstantin) Bensow (1828-1918) ja äiti Eleonora Wallenstein (1830-1904) olivat molemmat syntyneet Pietarissa ja muuttaneet Tukholmaan. Perheessä oli seitsemän lasta. 

Simon Bensow oli valmistunut hammaslääkäriksi 1851 Tukholmassa ja hänestä tuli hovihammaslääkäri 1867. Vuonna 1852 hän oli saanut oikeuden harjoittaa hammaslääkärintointa Suomessa, mutta muutto Suomeen toteutui vasta 1872. 

Bensow oli perustamassa Skandinaviska tandläkareföreningeniä vuonna 1866. Hän oli myös ensimmäinen, joka perusti vuonna 1865 Tukholmaan poliklinikan vähävaraisille ja järjesti opetusta kandidaateille. Häntä pidetään hammaslääkärikoulutuksen aloitteentekijänä Pohjoismaissa ja Suomessa. 

Hedvig opiskeli nuorena Wallinska flickskolanissa ja Sahlbergska skolanissa. Kun jatko-opiskelut eivät enää kiinnostaneet, äiti ehdotti kaukonäköisesti Hedvigille käytännönläheistä ammattia. Ja kun isä oli taitava hammaslääkäri ja halukas opettamaan, Hedvigin ammattiura oli sillä selvä ja vanhempien toivomusta, kuten siihen aikaan oli tapana, täytyi kunnioittaa. Pikku hiljaa opiskelu alkoi kiinnostaa ja hänestä tuli ammatilleen täysin antautunut hammaslääkäri.

Vuonna 1872 Bensowin perhe muutti Helsinkiin.

Hammaslääkäriopinnot

Hedvig oli ollut isänsä hammaslääkärin apulaisena jo nuoresta saakka ja samalla hän oli oppinut ammatin vähän kuin kisälli-mestari periaatteella. 

Hedvig Bensow suoritti hammaslääkärin tutkintonsa keisarillisessa venäläisessä sota-akatemiassa Pietarissa (St. Petersburg Military Medical Academy) ja sai vuonna 1887 Lääkintähallitukselta luvan harjoittaa maassamme hammaslääkärin ammattia. Hän oli järjestyksessä 20. hammaslääkärinoikeudet Suomessa saanut ja ensimmäinen naishammaslääkäri. Hänen valmistumisestaan uutisoi useampikin sanomalehti Suomessa. 

Suomessa ei ollut vielä hammaslääkärinopetusta eikä ollut edes asetettu minkäänlaisia vaatimuksia ammatin harjoittamiseen. Lääkintähallitus pohti hakijoiden edellytyksiä ja antoi joko kieltävän tai myöntävän lausunnon ammatin harjoittamisesta. 

Monen vuoden ajan Hedvig isänsä johdolla opetteli tulevaa ammattiaan, harjoitteli käytäntöä anatomiasalissa ja opiskeli teoreettisesti isänsä ohjauksessa. Muutaman kuukauden opiskelu keisarillisessa venäläisessä sota-akatemiassa hammaslääketieteen laitoksella Pietarissa päättyi tutkintoon 1887. Saman vuoden kesällä hän jatkoi opintojaan Bremenissä, jossa opiskeli uutta menetelmää paikata hampaita kuuluisan professori Wilhelm Heristin ohjauksessa. 

Vaikka Hedvig oli avioliiton solmimisen myötä tullut taloudellisesti riippumattomaksi, hän tästä huolimatta harjoitti ammattiaan isänsä assistenttina Helsingissä muutaman tunnin päivässä ja piti yksityistä vastaanottoa Viipurissa ja Helsingissä mm. Pohjois-Esplanadikatu 31:ssä.  

Hammaslääkäri kansakouluihin

Hedvig Bensow-Ståhlbergiä kiinnosti myös hampaiden hoidon valistustyö. Hän oli tehnyt opintokäyntejä mm. Kööpenhaminaan, Tukholmaan ja Göteborgiin. Hän oli kuullut puhuttavan kouluhammaslääkärisuunnitelmista.  Tästä innostuneena hän päätti ryhtyä toimeen kotimaassaan ja saada Suomeenkin vastaava. Ehdotukselle piti ensin saada kannatusta. Tätä tarkoitusta varten hän piti esitelmän Porvoossa talvella 1894 ja ehdotti hammaslääkärin palkkaamista kouluihin ”Arbetets vänner” -yhdistyksen tilaisuudessa, joka myöhemmin teki tästä aloitteen kansakoululautakunnalle. Ja hänellä oli tutkittua tietoa taustana! Hedvig oli nimittäin tehnyt tutkimuksen ja tarkastanut 516 kansakoululaisen hampaiden kunnon iältään 7-16-vuotiaita. Vain 34 lapsella oli täysin eheät hampaat. 

Hedvig Bensow-Ståhlberg oli aikaansa edellä. Nimittäin Tampere oli kuitenkin ensimmäinen, jossa lasten ja nuorten kunnallinen hammashoito aloitettiin vuonna 1909, Turussa 1910 ja Vaasassa 1912. Helsingissä tehtiin aloite kaupungin kustantamasta kansakoululaisten hammashoidosta jo 1893, mutta kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt aloitetta. Vasta 1925 Helsingissä aloitti kunnallinen kouluhammasklinikka.  

Entä milloin laki kansakoulujen hammaslääkäritoimesta hyväksyttiin? Vuonna 1957 siitä tuli kaikkien kuntien lakisääteinen tehtävä, siirtymäaika oli kymmenen vuotta. Yli 60 vuotta oli kulunut Hedvig Bensowin ehdotuksesta! 

Avioliitto Oskar Ståhlbergin kanssa

Hedvig Bensow vihittiin 5. helmikuuta 1893 Utajärvellä syntyneen ja leskeksi jääneen Helsingin apulaispoliisimestari ja hovineuvos Oskar August Ståhlbergin (1838-1908) kanssa. 

Hedvig oli hyväsydäminen ihminen. Ja hän oli myös naisasianainen, joka oli liittynyt jäseneksi Naisasialiitto Unioniin.

”Fru Stålhberg var en gladlynt och synnerligen godhjärtad person, som ömmade för alla nödställda och lidande. Hon hade sedan länge bland de fattiga på Rödbärgen några kunder som hon i all tysthet ihågkom med vänliga besök och gåfvor.”  Näin kirjoittaa päätoimittaja Rosina Wetterhoff Hemmet och Samhället -lehdessä.

Avioliitto päättyi seuraavana vuonna. Hedvig oli sairastunut ja hän oli ollut muutaman viikon ajan Hangössä hoidattamassa itseään. Mutta sairaus vei voiton ja 15. marraskuuta 1894 vasta 36-vuotias Hedvig nukkui ikuiseen uneen.

Hemmet och Samhället -lehden päätoimittaja Rosina Wetterhoff oli laatinut joulukuun lehdessä 1894 muistosanat edesmenneestä Hedvig Bensow-Ståhlbergistä:

”Såsom en gärd af aktning för Hedvig Bensow-Ståhlbergs minne nedlade hennes härstädes bosatta kolleger och Kvinnosakförbundet Unionens ordförande blommor på hennes graf. Till ett uttryck af erkänsla och aktning äro äfven dessa enkla minnesord ämnade”.