Sirkka Hämäläinen on pitkän linjan kansantalouden asiantuntija ja päätöksentekijä. Hän työskenteli valtaosan urastaan Suomen Pankissa, jonka johtokuntaan hän nousi vuonna 1991. Pankin pääjohtajaksi hänet nimitettiin 1992, jolloin Suomi oli ajautunut toisen maailmansodan jälkeisen ajan pahimpaan lamaan. Hämäläinen luotsasi maan Euroopan rahaliittoon. Hän oli vuosina 1998 – 2003 Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsen. Valmistuttuaan ekonomiksi vuonna 1961 Sirkka Hämäläinen meni tutkimustehtäviin Suomen Pankkiin ja jatkoi siellä eri tehtävissä 35 vuotta. Poikkeuksen muodosti vajaan kahden vuoden aika 1980-luvun alussa, jolloin hän oli valtionvarainministeriön osastopäällikkönä. Suomen Pankin johtajaksi Hämäläinen nimitettiin vuonna 1982 ja johtokunnan jäseneksi vuonna 1991. Hämäläinen kannatti rahanarvon vakaana pitämistä ja piti ulkomaisen pääoman säännöstelyn asteittaista purkamista välttämättömänä kansainvälisten paineiden ja talouden tarpeiden vuoksi. Hän olisi halunnut rajoittaa kulutuskysyntää ja asuntojen hintojen nousua muun muassa poistamalla luottokorkojen verovähennysoikeuden.
Vakaan markan politiikka epäonnistui ja markka devalvoitiin vuonna 1991. Suomi joutui 1990-luvun alussa toisen maailmansodan jälkeisen ajan syvimpään lamaan, ja Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg joutui eroamaan 1992. Tilanne oli niin vakava, etteivät niin sanotut poliittiset nimitykset tulleet kysymykseen, vaan pääjohtaja valittiin asiantuntemuksen perusteella. Tällöin tasavallan presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin pankkivaltuuston esityksestä pääjohtajaksi Sirkka Hämäläisen.
Pääjohtajana Hämäläinen luotsasi osaltaan Suomen talouden ylös syvästä lamasta määrätietoisella hintavakauteen tähtäävällä rahapolitiikalla sekä jäseneksi Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU) vuonna 1998. Luottamuksen asteittainen palautuminen, korkotason merkittävä lasku ja valuuttakurssikehityksen vakautuminen olivat leimallisia 1990-luvulle.
EMU:n perustamisen jälkeen Sirkka Hämäläinen nimitettiin yhdeksi Euroopan keskuspankin (EKP) kuudesta johtajasta. Hän oli johtokunnan ainoa nainen, ja hänen vastuualueensa olivat rahapoliittiset operaatiot, budjetti ja organisaation kehittäminen. Johtokunnan jäsenenä hän oli myös jäsen EKP:n neuvostossa, joka päättää euroalueen rahapolitiikasta.
Sirkka Hämäläinen on julkisuudessa keskittynyt varsin tiukasti asioihin, joista hän on työnsä puolesta ollut vastuussa. Hän on kuitenkin joskus ottanut kantaa naiskysymykseen sekä työn ja perheen yhdistämisen vaikeaan yhtälöön. Liikunta eri muodoissaan on ollut Hämäläiselle tärkeää. Ooppera ja teatteri kiinnostavat häntä, ja hän on toiminut luottamustehtävissä muun muassa Suomen Kansallisteatterissa, naisnäyttelijöiden Raivoisat Ruusut -yhdistyksessä sekä Savonlinnan oopperajuhlilla ja Kansallisoopperassa. Jäätyään vuonna 2004 eläkkeelle Sirkka Hämäläinen on toiminut hallitusammattilaisena ja hänet on kutsuttu useiden pörssiyhtiöiden hallituksiin.
Sirkka Aune-Marjatta Hinkkala, vuodesta 1961 Hämäläinen, vuodesta 1999 Hämäläinen-Lindfors
Syntynyt 8.5.1939 Hausjärvi
Vanhemmat maanviljelijä Martti Oskari Hinkkala ja talousopettaja Impi Aune Nikander
Ensimmäinen puoliso 1961 – 1995 everstiluutnantti Arvo Alpo Ossian Hämäläinen, syntynyt 1937, vanhemmat ylikonstaapeli Alpo Hämäläinen ja Aili Johanna Ståhlberg
Puoliso vuodesta 1999 tekniikan lisensiaatti Bo Erik Johan Lindfors, syntynyt 1944, vanhemmat Lars Lindfors ja Mamie Scott
Lapset: Salla Johanna syntynyt 1964; Jonni Tero syntynyt 1969.
URA. Ylioppilas Karkkilan yhteiskoulusta 1957; ekonomi 1961, kauppatieteen kandidaatti 1964, lisensiaatti 1979, tohtori 1981 Helsingin kauppakorkeakoulusta.
Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen tutkimusassistentti 1961 – , tutkija 1964 – 1972, kansantalouden osaston toimistopäällikkö 1972 – 1981; valtiovarainministeriön osastopäällikkö 1981 – 1982; Suomen Pankin johtaja 1982 – 1991, johtokunnan jäsen 1991 – 1992, pääjohtaja 1992 – 1998; Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen 1998 – 2003.
Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen dosentti 1991 – 2006.
Jäsenyydet: Huhtamäki Oy:n hallintoneuvosto 1986 – 1992; Suomen Kulttuurirahaston kannatusyhdistyksen johtokunta 1987 – 1990, hallitus 1991 – 1992, hallintoneuvosto 1996 – 2005; Liikesivistysrahaston hallitus 1989 – ; Kuluttajatutkimuskeskuksen johtokunnan puheenjohtaja 1990 – 1996; Suomen Kansallisteatterin hallitus 1992 – 1998; Risto Ryti -seuran valtuuskunnan puheenjohtaja 1994 – 2001; Savonlinnan oopperajuhlien valtuuskunta 1994 – 2003, varapuheenjohtaja 1997 – ; The Trilateral Commission 1995 – 2006; Stiftelsen Åbo Akademie, valtuuskunta 1995 – ; Valamo-säätiön valtuuskunta 1995 – ; Raivoisat Ruusut ry:n puheenjohtaja 1997 – 2000, hallitus 2000 – ; Hallitusammattilaiset ry 2004 – ; hallitus 2004 – ; Suomalaisen kamariorkesterin hallituksen puheenjohtaja 2004 – 2008; Helsingin kauppakorkeakoulun neuvottelukunta 2004 – 2009, puheenjohtaja 2005 – 2009; Investor Ab:n (Ruotsi) hallitus 2004 – 2011; SanomaWSOY Oyj:n vsta 2008 Sanoma Oyj:n hallitus 2004 – 2013; Kone Oyj:n hallitus 2004 – 2015, varapuheenjohtaja 2005 – 2014; Suomen Kansallisoopperan säätiön hallituksen puheenjohtaja 2007 – ; Taideyliopiston hallituksen varapuheenjohtaja 2012 – 2014; Euroopan keskuspankin yhteisen pankkivalvontamekanismin valvontaelin 2014 – ; Helsingin kauppakorkeakoulun Holding Oy:n hallitus.
Kunnianosoitukset: Suomen Valkoisen Ruusun K I 1994; Sotilasansiomitali; Viron Valkoisen Tähden R 1 1995. Kauppatieteiden kunniatohtori Turku 1995; tekniikan kunniatohtori Espoo 2014. Liike- ja virkanaisten Vuoden nainen 1987; Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kmr.
TUOTANTO. Suomalaisten palkansaajatalouksien säästämiskäyttäytyminen, poikkileikkausanalyysi säästämiseen vaikuttavia tekijöistä. 1981 (väitöskirja); lukuisia artikkeleita, esitelmiä, raportteja kansantalouden ja erityisesti rahapolitiikan alalta.
JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Maalaukset: M. Tapiola. 1998, Suomen Pankki.
Kirjoittaja
Aura Korppi-Tommola
Lisätietoja
Artikkeli on julkaistu alunperin Kansallisbiografiassa.
Lähteet
K. Hulkko, Vakaa markka : teot ja tarinat. 1998; M. Koivisto, Kaksi kautta. 1994; Ryhdikäs Hämäläinen // Kauppalehti Optio 9/1998; R. Sievänen-Allen, K. Belinki, Suomalaisia vaikuttajanaisia : kohti vuotta 2000. 1998; Sirkka Hämäläisen haastattelu // Kotitalous 56/1992.
Muu kirjallisuus: K. K. Kulha, Kuilun partaalla : suomalainen pankkikriisi 1991 - 1995. 2000; R. Kullberg, ...ja niin päättyi kulutusjuhla. 1996; A.-P. Pietilä, Presidentin pankki : kertomus Suomen Pankista. 1996.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.