Lyyli Ingrid Hagan, Suomenkielisen sairaanhoitajatarliiton ensimmäinen puheenjohtaja, syntyi Kokkolassa 14.2.1889. Hänen vanhempansa olivat konsuli John Wilhelm Hagan (1857-1921) ja Selma Sofia Jakobintytär Hagan (1866-1951). Perheessä oli neljä lasta.

Koulutus ja opintomatkat

Lyyli Hagan pääsi ylioppilaaksi Tampereen Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1907. Hän opiskeli ensin talouskoulussa ja kävi lääkitysvoimistelukurssin valmistuen sieltä 1909. Seuraavaksi oli vuorossa sairaanhoitajattaren opinnot Helsingin Yleisen Sairaalan sairaanhoitajatarkoulussa, josta valmistui vuonna 1911. Valmis sairaanhoitajatar aloitti työt Mehiläisessä ollen vuoden ajan osastonhoitajattarena ja v.t. ylihoitajattarena vuoteen 1918. Vuonna 1923 Lyyli opiskeli Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämän kouluhoitajatarkurssin, jossa sairaanhoitajattaria perehdytettiin sosiaaliseen työhön. Kurssin käytyään aloitti Lyyli Hagen Helsingin kaupungin suomenkielisen kansakoulun kouluhoitajattaren työt vuonna 1924 vuoteen 1949. Helsingin kaupunki lähetti Lyylin stipendiaatiksi Lontooseen ja Birminghamiin tutustumaan ja oppimaan omaa työalaansa vuonna 1925. Muita opintomatkakohteita olivat Pohjoismaat, Belgia, Ranska, Yhdysvallat ja Kanada.

Suomenkielinen sairaanhoitajatarliitto perustetaan

Syyskuussa 1897 kokoontui joukko sairaanhoitajattaria Helsingin Kirurgiseen sairaalaan keskustelemaan oman yhdistyksen perustamisesta. Aloitteentekijänä oli Anna Falcken (1852-1917), sairaalan osastonhoitajatar. Kokouksessa päätettiin perustaa ruotsinkielinen järjestö nimeltään Sjuksköterskeföreningen i Finland. Anna Falcken valittiin johtokunnan ja samalla yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

Suomen Sairaanhoitajatarliitto perustettiin tammikuussa 1925, kun osa Sjuksköterskeföreningen i Finland -järjestön suomenkielisistä jäsenistä erosi yhdistyksestä ja perusti oman suomenkielisen liiton. Uuden liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksi liiton perustajajäsenistä Lyyli Hagan vuosiksi 1925-1935.

Vuonna 1945 Sjuksköterskeföreningen i Finland liittyi Sairaanhoitajatarliiton jäsenyhdistykseksi. Samassa liittokokouksessa muutettiin liiton säännöt ja nimeksi tuli Suomen Sairaanhoitajaliitto, joka on yksi Tehy ry:n perustajajäsenjärjestöistä. Tehy ry perustettiin vuonna 1982, jolloin se peri muun muassa Sairaanhoitajaliiton neuvottelutoiminnan.

Puheenjohtajana Lyyli Hagan  edusti liittoa arvokkaalla tavalla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hän oli mm. edustajana Kansainvälisessä kongressissa Kanadassa ja teki samalla opintomatkan Yhdysvaltoihin vuonna 1929. Vuosina 1929-1935 hän osallistui Pohjoismaiden sairaanhoitajattarien yhteistyön työvaliokunnan kokouksiin Ruotsissa ja Tanskassa. Puheenjohtaja joutuu toimimaan monessa eri tehtävissä. Lyyli Hagan oli  sairaanhoitajatarvaliokunnan varapuheenjohtaja (1926-1931) ja myöhemmin sen puheenjohtaja (1932-1935), Kansainvälisen Naistenliiton kansanterveyskomitean Suomen jäsen (1928-1935), Suomen Sairaanhoitajattarien Kansallisliiton varapuheenjohtaja (1929-1935) ja rahastonhoitaja (1931-1935), Suomen Sairaanhoitajatarliiton Sairasapurahaston varapuheenjohtaja sen perustamisesta lähtien vuodesta 1929 ja Sibelius-Hildur Brummer -säätiön jäsen vuodesta 1928.
Vuonna 1935 hänestä tuli liiton kunniajäsen.

Sairaanhoitajalehti (1.2.1939 nro 2) kirjoittaa: ” Neiti Haganin uraa-uurtava, väsymätön ja arvokas toiminta Suomen Sairaanhoitajatarliiton hyväksi tullaan aina kunnioituksella säilyttämään sen historiassa…”.

Kunnallispolitiikka ja SPR kiinnostivat

Lyyli Hagan valittiin Kansallisen kokoomuspuolueen edustajana Helsingin kaupunginvaltuustoon vuosiksi 1926-1934. Hän kuului jäsenenä köyhäinhoitolautakuntaan (1927-1937) ja sen alaisiin työjaostoihin. Hän oli Kunnalliskodin ja työlaitoksen johtokunnan jäsen (1937-1945) ja kansakoulujen kesäsiirtolatoimikunnan jäsen. Hagan oli kaikessa tekemisessään tarkka, perinpohjainen ja äärettömän ahkera ja uskoi vakaasti, että asiat edistyvät. Hänen päämääränään oli naisten asiain edistäminen.

Lyyli Hagan teki arvokasta työtä myös Suomen Punaisen Ristin piirissä. 1920-luvulla hän kävi kansainvälisen Punaisen Ristin sairaanhoitajakurssilla. Lähinnä hänen ansiostaan oli 1920-luvun loppupuolella SPR:n sairaanhoitajareservin rakentaminen, joka koottiin ammattikoulutuksen saaneista sairaanhoitajista ja liittyminen oli vapaaehtoista. Lyyli Hagania on jopa kutsuttu sairaanhoitajien kenraaliksi. Hän oli SPR:n sairaanhoitokomitean puheenjohtaja ja sairaanhoitajareservin päällikkönä hän toimi talvi- ja jatkosodan aikana, minkä jälkeen hän oli myös liiton sairaanhoitajatoimiston toimistopäällikkö vuosina 1949-1955.

Lyyli Hagan menehtyi vuonna 1980 ja hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Haganin suvun perhehautaan.

Ansiomerkkejä mm:
Suomen Valkoisen Ruusun ansiomerkki
Suomen Punaisen Ristin pronssinen ja hopeinen ansiomitali
Eestin Vapauden Risti III
Eestin Punaisen Ristin kunniamerkki
Florence Nightingale –mitali 1947