• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki

Jenny Olivia Simelius - Oulun osastosta kansanperinteen keruuseen

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71


Jenny Paulaharju haastattelee Tialan isoäitiä. Kuvaaja Samuli Paulaharju. Museoviraston kuvakokoelmat.

Sukunimi

Simelius

Etunimi

Jenny Olivia

Paavolan kylässä vuonna 1878 syntynyt Jenny Simelius kävi viisivuotisen Oulun suomalaisen tyttökoulun ja sen lisäksi yksivuotisen Mimmi Berghin johtaman jatkoluokan. Oulun suomalaisen lyseon rehtori Mauno Rosendahl tarjosi kuudelle tytölle mahdollisuutta osallistua poikalyseon opetukseen. Monen erikoisluvan jälkeen koulunkäynti edistyi hyvin ja Jenny kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1899.

Jenny samoin kuin hänen kuusi veljeään asuivat koko kouluajan Oulussa, josta oli vuokrattu asunto. Simeliusten lasten koulukotia hoiti täti Jenny Stenbäck. Kaikki Simeliuksen pojat saivat koulutuksen, mutta tytöistä vain Jenny, koska kahden vanhemman tytön ollessa kouluiässä suomenkielistä oppilaitosta ei ollut vielä tytöille. Pojat saivat aloittaa koulun jo 9-vuotiaana, mutta tytöt vasta 11-vuotiaana. Tyttöjen lukukausimaksu oli kaksinkertainen poikien maksuun verrattuna, paitsi lukion, jonka maksu oli sama kuin pojilla.

Jennyn isä, lukkari Josef Simelius olisi halunnut Jennistä tulevan kansakoulunopettajan, mutta Jenni kieltäytyi. Hän oli tutustunut Oulussa kuuromykkäkoulun toimintaan ja sen innoittamana halusi kuuromykkäkoulun opettajaksi. Jenny harjoitteli Kuopion Kuuromykkäkoulussa ja suoritti Jyväskylässä kansakoulunopettajan tutkinnon, auskultoi Kuopion Kuuromykkäkoulussa ja valmistui vuonna 1901 kuuromykkäkoulun opettajaksi.

Jenny Simeliuksen opettajan ura alkoi Pietarsaaren kuuromykkäkoulussa, josta hän siirtyi Oulun kuuromykkäkouluun ja toimi siellä eläkeikään saakka. Hän oli hyvin kielitaitoinen, joten hän pääsi opintomatkoille eri puolille Eurooppaa ja saattoi kehittää kuuromykkien opetusmenetelmiä.

Avioliiton Jenny Simelius solmi Samuli Paulaharjun kanssa vasta 40-vuotiaana.

Hän osallistui vuosina 1920–1942 miehensä kanssa kansanperinteen keruumatkoille haastatellen naisia. Muistiinpanoja hänelle kertyi noin 6 400. 

Naisliiton Oulun osaston arkistojen mukaan Jenny Simelius on kirjoittanut osaston perustamiskokouksen kulun ja vuosikertomuksen vuodelta 1917, joten ainakin tuolloin hän on ollut jäsen. Naisliittoon hän lienee tutustunut viimeistään vuonna 1913, jolloin oululaiset naiset olivat kutsuneet Suomalaisen Naisliiton luennoitsijan luentopäiville Ouluun ja tämä oli yöpynyt Oulun Kuuromykkäkoululla, jossa tutustunut koulun opetukseen ja toimintaan. Naisten Äänen jutussa ei mainita kenenkään opettajan nimeä, mutta oletettavasti myös kuuromykkäkoulun opettaja Jenny Simelius osallistui luentopäivien järjestelyihin. Luennoitsija vieraili myös muiden tulevien Oulun naisliittolaisten kuten Naima Kurvisen luona.

Kirjoittaja

Kirsti Ojala

Lähteet

Päivi Hakala: Jenny Simeliuksen kouluvuodet 1890-1902. Teoksessa Ikkunoita historiaan. Oulun yliopiston historian opiskelijoiden julkaisu. Oulun yliopisto. Historian laitos 1997.

Marjut Paulaharju, www.helsinki.fi/agora/vara/yleista/paulaharjut_perinteen_kerays

SNL Oulun osasto VK 1917. Helsingin kaupunginarkisto.

Pohjan perillä. Naisten Ääni 1913, s. 48-50.

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Egen lön eller eget företag skapar frihet, Föreningsliv skapar välmående, Kansainväliset toimijat, Naisliitto, Naisten Ääni, Sivistystä ja tiedettä, Työelämä, Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry Aurorankatu 17 a 11 00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

 

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT