Paavolan kylässä vuonna 1878 syntynyt Jenny Simelius kävi viisivuotisen Oulun suomalaisen tyttökoulun ja sen lisäksi yksivuotisen Mimmi Berghin johtaman jatkoluokan. Oulun suomalaisen lyseon rehtori Mauno Rosendahl tarjosi kuudelle tytölle mahdollisuutta osallistua poikalyseon opetukseen. Monen erikoisluvan jälkeen koulunkäynti edistyi hyvin ja Jenny kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1899.

Jenny samoin kuin hänen kuusi veljeään asuivat koko kouluajan Oulussa, josta oli vuokrattu asunto. Simeliusten lasten koulukotia hoiti täti Jenny Stenbäck. Kaikki Simeliuksen pojat saivat koulutuksen, mutta tytöistä vain Jenny, koska kahden vanhemman tytön ollessa kouluiässä suomenkielistä oppilaitosta ei ollut vielä tytöille. Pojat saivat aloittaa koulun jo 9-vuotiaana, mutta tytöt vasta 11-vuotiaana. Tyttöjen lukukausimaksu oli kaksinkertainen poikien maksuun verrattuna, paitsi lukion, jonka maksu oli sama kuin pojilla.

Jennyn isä, lukkari Josef Simelius olisi halunnut Jennistä tulevan kansakoulunopettajan, mutta Jenni kieltäytyi. Hän oli tutustunut Oulussa kuuromykkäkoulun toimintaan ja sen innoittamana halusi kuuromykkäkoulun opettajaksi. Jenny harjoitteli Kuopion Kuuromykkäkoulussa ja suoritti Jyväskylässä kansakoulunopettajan tutkinnon, auskultoi Kuopion Kuuromykkäkoulussa ja valmistui vuonna 1901 kuuromykkäkoulun opettajaksi.

Jenny Simeliuksen opettajan ura alkoi Pietarsaaren kuuromykkäkoulussa, josta hän siirtyi Oulun kuuromykkäkouluun ja toimi siellä eläkeikään saakka. Hän oli hyvin kielitaitoinen, joten hän pääsi opintomatkoille eri puolille Eurooppaa ja saattoi kehittää kuuromykkien opetusmenetelmiä.

Avioliiton Jenny Simelius solmi Samuli Paulaharjun kanssa vasta 40-vuotiaana.

Hän osallistui vuosina 1920–1942 miehensä kanssa kansanperinteen keruumatkoille haastatellen naisia. Muistiinpanoja hänelle kertyi noin 6 400. 

Naisliiton Oulun osaston arkistojen mukaan Jenny Simelius on kirjoittanut osaston perustamiskokouksen kulun ja vuosikertomuksen vuodelta 1917, joten ainakin tuolloin hän on ollut jäsen. Naisliittoon hän lienee tutustunut viimeistään vuonna 1913, jolloin oululaiset naiset olivat kutsuneet Suomalaisen Naisliiton luennoitsijan luentopäiville Ouluun ja tämä oli yöpynyt Oulun Kuuromykkäkoululla, jossa tutustunut koulun opetukseen ja toimintaan. Naisten Äänen jutussa ei mainita kenenkään opettajan nimeä, mutta oletettavasti myös kuuromykkäkoulun opettaja Jenny Simelius osallistui luentopäivien järjestelyihin. Luennoitsija vieraili myös muiden tulevien Oulun naisliittolaisten kuten Naima Kurvisen luona.