Helmi Arneberg-Pentti (1889-1981) oli Lotta Svärd -järjestön organisaattori. Helmin vanhemmat erosivat, kun hän oli 4-vuotias. Lydia-äiti vei lapsensa Vaasaan, josta oli saanut kansakoulunopettajan paikan. Niukoista oloista huolimatta tytär pantiin oppikouluun, ja Helmi pääsi ylioppilaaksi 1907. Augusta Krookin koulussa hän sai isänmaallisen kasvatuksen.

Hän lähti Helsinkiin opiskelemaan pohjoismaista filologiaa, suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä kirjallisuushistoriaa. Hän tapasi tulevan aviomiehensä S. J. Pentin 1912 toimiessaan Ostrobotnian rakentamistoimikunnan jäsenenä. Avioliitto solmittiin vuonna 1916. Helmi Arneberg-Pentti ei kuulunut kansalaissodan aikana suojeluskuntaan. Kun lottatoiminta aloitettiin 1919, hän liittyi mukaan Helsinki I:n osastoon, jonka johdossa oli hänen vaasalaiskoulunsa johtajatar Augusta Krook. Tuohon aikaan koko järjestön toiminta oli vielä hajallaan toimivien osastojen varassa. Arneberg-Penttiä pyydettiin organisoimaan kaikille osastoille yhteinen säännöstö, mutta hän kieltäytyi. Tehtävä olisikin ollut hankala, sillä naisjärjestö haluttiin alistaa palvelemaan suojeluskuntia.

Augusta Krook syrjäytettiin, Helsinki I:stä tehtiin Lotta Svärd -järjestön ensimmäinen keskusjohtokunta, ja säännöt merkittiin rekisteriin 1920. Uudet säännöt pitivät edelleen lotat suojeluskuntien alaisuudessa, eikä lottayhdistyksiä hyväksytty maaseudulla lainkaan. Järjestö hajaantui entisestään. Arneberg-Penttiä pyydettiin uudelleen apuun. Nyt hän suostui sääntöuudistusta ja uutta hallintomallia suunnittelevan komitean johtajaksi. Järjestön toiminta irrotettiin suojeluskunnista. Säännöt tarkistettiin vuonna 1924, ja seuraavan kerran niitä muutettiin vasta 1941, jolloin toiminta sopeutettiin sota-aikaan. Arneberg-Pentti ei kuitenkaan ottanut heti vastaan Lotta Svärd -järjestön puheenjohtajuutta vaan ehdotti johtoon Greta Krohnia.

Vuonna 1921 hän joutui kuitenkin ottamaan tehtävän hoitaakseen. Hän sopi johtajaksi, sillä hän hallitsi erinomaisesti molemmat kotimaiset kielet ja oli toiminut kirjastonhoitajana, opettajana ja monenlaisissa toimikunnissa. Lisäksi hän kuului Marttoihin ja Sotilaskotiyhdistykseen ja oli innokas naisasianainen. Arneberg-Pentin johdolla järjestön sisäiset riidat saatiin sovittua, talous elpyi, ja järjestön varsinaiseksi tehtäväksi kiteytettiin suojeluskuntien toiminnan tukeminen.

Helmi Arneberg-Pentti erosi puheenjohtajan tehtävästä voidakseen ryhtyä ruotsin kielen lehtoriksi. Perheen talous oli tiukalla puolison konkurssin takia, eikä lottajärjestö maksanut puheenjohtajalleen korvausta. Mutta jo 1925 Arneberg-Pentti palasi jälleen puheenjohtajaksi järjestön ajauduttua sisäisiin riitoihin. Nyt jäseniä oli jo 45 000. Hän vahvisti järjestön hallintoa ja käynnisti kurssitoiminnan. Lotta-aate levisi muihinkin Pohjoismaihin. Ystävyysvierailut naapurimaihin sopivat kielitaitoiselle Helmille. 1929 lottia oli lähes 60 000. Järjestön Lotta Svärd -lehti alkoi ilmestyä 1928. Helmi Arneberg-Pentin toinen puheenjohtajakausi kesti vuoteen 1929, jolloin ohjat siirtyivät Fanni Luukkosen käsiin. Arneberg-Pentti jätti puheenjohtajuuden kolmannen lapsensa syntymän vuoksi haikein mielin, mutta hänen yhteiskunnallinen työnsä jatkui. Hänestä tuli Helsingin V yhteiskoulun johtaja. 1936 hän palasi Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokuntaan, jossa toimi aina vuoteen 1941. Sotavuosina hän toimi lottien keräys- ja huoltojaoston päällikkönä. Helmi Arneberg-Pentti kuoli 1981 Helsingissä 92-vuotiaana.