• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki

Raija Lummi/Tasa-arvoon kasvaa kotoa käsin/Torniolainen vaikuttaja 2000-luvulla

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71


Raija Lummi, kuvaaja Eijan Studio Tornio

Raija Lummi OKKA-säätiön ruotsin opettajien julkistamistilaisuus ruotsin kielen kehittämisestä Helsingissä 2016. Kuva kollega Eriika Löfgren Tampereelta

Raija Lummi hiihtää Perämerellä. Kuva kotialbumista, kuvaaja elämänkumppani Jari Halonen

Sukunimi

Lummi

Etunimi

Raija Inkeri

Synnyinvuosi

1961

Synnyinpaikka

Tornio

Raija Lummi on vuonna 1961 syntynyt torniolainen 4. kauden kaupunginvaltuutettu, filosofian maisteri, lehtori, kielten opettaja Lapin ammattikorkeakoulussa.

Lapsuus pikkukaupungin tyttönä

Raija syntyi Torniossa viidentenä tyttönä Lummin perheeseen. Isoisä, pappa Iisak Lummi oli kuulemma ehdottanut nimen Raija Inkeri. Perheessä oli jo neljä isosiskoa ja nimiä oli jo paljon otettu käyttöön. ”Laitetaan tytölle nimeksi Raija Inkeri. Se on hyvä nimi.”,  pappa oli kertoman mukaan sanonut kuopuksesta. Raija syntyi vuonna 1961, aikaan, jolloin Beatles oli musiikin ykkönen ja niinpä isot siskot tanssittivat ja kantoivat nuorimmaista vuoron perään Beatlesin tahdissa. ”Onkapäälle” olikin Raijan ensimmäisiä sanoja. Perhe asui Sairaalakadun ja Saarenpäänkadun risteyksessä, yläkerran huoneissa, rakennusmestari ja papan F.A. Lummin 1900-luvun alkupuolella piirtämässä ja rakentamassa jugendhenkisessä talossa.

Marraskuun lopussa syntynyt Raija meni 6-vuotiaana kouluun Seminaarinkoululle. Siellä pidettiin seminaaria eli nykysanoin opettajakorkeakoulua, harjoittelukoulua, jossa seminaarilaiset toimivat opettajina. Raija laitettiin ensimmäisellä luokalla yhdysluokalle, jossa oli myös kakkos- ja kolmosluokkalaisia. Perheen vanhemmat tytöt ja vanhemmat olivat tuttuja pikkukaupungissa, Seminaarilla oli kaiketi ajateltu, että laitetaan tuo nuorimmainen kokeeksi tuohon yhdysluokkaan.  Koulumatka hieman pelotti pikkuista Raijaa, joka juoksi isä Paulin ohjeiden mukaan hautausmaan laitaa kauppaoppilaitokselle kiirehtivien opiskelijoiden perässä. Silloin ei tyttö olisi arvannut, että työura tulee olemaan juuri kaupallisessa koulutuksessa, samassa korttelissa, samoille tulevan polven opiskelijoille. Raija pääsi nuorena opettajana Tornion liiketalouden ja tietotekniikan instituutiksi muuttuneeseen oppilaitokseen ruotsin ja saksan opettajaksi, ensin tuntiopettajaksi ja monien vaiheiden jälkeen lehtoriksi. Samassa korttelissa on Raijan nykyinenkin työpaikka. Koulu on monien vaiheiden, kehittämisen ja kokeilujen jälkeen nykyään Tornion toimipiste Lapin ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin osaamisalalla.

Tyttöjen rooli ja asema

Lummin tytöt jakoivat Tornion ilmoituslehteä, kaupunkilaisten pikkulehdeksi ristimää lehteä vuoron perään, aina vanhemman siskon opettaessa seuraavalle piirin eli ne korttelit, jonne lehti piti kerran viikossa jakaa. Raija oppi jo nuorena, että tietyt asiat jostain syystä kuuluvat enemmän pojille kuin tytöille. Nuorena tyttönä oman piirin lehtinippua ainoana tyttönä odotellessa Raija tunsi jopa häpeän tunnetta: miksi minä olen ainoa tyttö täällä? Lehden jaosta maksettiin kuitenkin hyvin ja joululahjaksi sai joka vuosi komeita suklaakonvehtirasioita ja olihan kaikki isot siskotkin jakaneet lehteä vuorollaan. Raija opetti lukioon mennessä oman piirinsä naapurin pojalle.

Kotona opetettiin, että on hienoa kun perheessä on viisi tyttöä. Koulussa kun lapset vertailivat omia perheitään,  Raija kertoi ylpeyttä äänessään, että meillä on viisi tyttöä, kuten kotona oli opetettu. Vastaukseksi tulikin enemmän sääliviä katseita ja kysymyksiä, eikö teillä ole yhtään poikaa, vain tyttöjä siis? Asenteet 60-70-luvun Torniossa olivat vielä hyvin poikalapsia ihannoivia.

Pienestä viuluviikarista vakavasti otettavaksi lukiolaiseksi

Raija pääsi musikaalisena lapsena musiikkiopistoon, joka sijaitsi silloin vain Kemissä. Sinne Raija meni linja-autolla tai lättähatulla eli Tornion vanhalta rautatieasemalta meni muutaman kerran päivässä paikallisjuna Kemiin ja takaisin. Viulun soittoon meni koko loppupäivä koulun jälkeen. Siihen aikaan lapsia ei harrastuksiin viety ja perheellä ei kyllä ollut autoakaan eli jos lapsi harrasti, piti itse hoitaa kulkemiset. Hajumuistoihin on vieläkin jäänyt linja-auton paha ominaishaju ja toisaalta Kemistä evääksi ostetun ihanan hampurilaisen tuoksu. Nakkikioski Kemissä on vieläkin samassa paikassa ja se saa Raijan muistelemaan viulumatkoja, jotka myöhemmin siirtyivät Tornioon kun sinne saatiin viulunopettaja, nuori Ritva, nykyiseltä sukunimeltään Ohtonen. Raijan täytettyä 50 hän otti muutaman vuoden viulutunteja samalta opettajalta Torniossa.

Nuoruus, aina lukion 2. luokalle asti kului Raijalla Saarenpäänkadulla, isovanhempien talossa, kunnes talon yläkerran huoneet paloivat Raijan ollessa Turussa Kirsi-ystävän luona kylässä. Kokemus oli järkytys kaikille ja etenkin vielä kotona asuvalle Raijalle. Jälkeenpäin Raija on ajatellut, että oirehdintaa syntyi tulipalon johdosta, mutta se ei näkynyt koulumenestyksessä: Raijan lukion kolmannen luokan keskiarvo oli paras keskiarvo koko kouluajoilta: 8,9.

Viulu säilyi kotelossa tulipalolta, kärsien kuitenkin vahingoista, mutta viulunopettaja huolehti viulun korjaamisen ja soitto jatkui siihen asti, kunnes Raija lähti 18-vuotiaana Ouluun opiskelemaan kieliä yliopistoon. Viulu kulki Raijan matkassa kaikki elämänvaiheet siihen asti, kunnes se nostettiin 50-vuotislahjaksi seinäkoristeesta olkapäälle muutamaksi vuodeksi.

Tulipalon jälkeen eteen tuli äidin ja isän kanssa maanpuolelle muutto, asuminen kaupungin vuokratalossa, erilaisten ihmisten kanssa. Siskot olivat jo muuttaneet omillensa. Lukiomatka piteni Raijalla, samoin Helmi-äidin työmatka Sokokselle. Elettiin vuosia 1978-79 eli ei niin pitkä aika ollut siitä, kun Torniossa oli tehty suuri kuntainliitos: Karunki ja Alatornio liitettiin Tornioon 1973. Siihen aikaan ns. maanpuolella asuminen, siltojen toisella puolella, oli sama kuin nykyisin muutettaisiin eri kuntaan Keminmaalle tai Kemiin. Pikkuinen Tornio oli perustettu kaupungiksi vuonna 1621. Vuonna 2021 kun Raija täytti 60 vuotta, Tornio täytti 400 vuotta.

Raijan kirjoittaessa ylioppilaaksi, oli perhe jo ehtinyt muuttaa takaisin kaupunginpuolelle, Juhannussaareen kerrostalokaksioon.  Maanpuolella kaupungin vuokratalossa asuminen oli ollut kasvattava kokemus. Vastapäätä naapurissa asui romaaniperhe ja naapureiden kanssa oltiin paljon yhteyksissä ja nuori lukiolaistyttö näki oman perheen tasa-arvoisen suhtautumisen kaikkia ihmisiä kohtaan, etnisestä taustasta riippumatta. Sodankäyneen isän ja Lotta-merkin saaneen äidin mielestä kaikki ovat lähimmäisiä.

Rajan kasvatista akateemisiin opintoihin Ouluun

Tornio oli kansainvälinen rajakaupunki. Kaupungissa käytiin kauppaa, vuoroin ostettiin Ruotsista, vuoroin Suomesta. Ruotsista tultiin Tornioon ostamaan turkiksia ja lihaa. Torniosta taas mentiin Haaparannalle marmeladin, suklaan ja voin perässä. Ruotsin rajalta oli Raijalle tarttunut myös meän perän kieli, jossa on paljon ruotsin kielen vaikutusta. ”Mulla on kengät ihan täynnä rantuja”, oli Raija vesisateen jälkeen sanonut ja oululaiset opiskelijakaverit nauroivat, ”raitoja”, ne ovat nimeltään. Oulussa Raija pääsi myös olemaan ylpeä omasta kielestään: ”Sanopa miten teillä sanotaan silakkalaatikko?”, kysyi suomen kielen professori luennoilla ja sai vastaukseksi ”silahkalaatikko”. Siitä tuli puolen tunnin luento h-kirjaimen hyppäämisestä eri aikoina eri kohtiin sanassa ja Raija kuunteli ihmetellen kun oli saanut professorin silmät loistamaan. Oman kielen ja murteen arvostus sai Oulussa tuulta purjeisiin. Kielten opiskelu ja myös uudet ystävät, yliopistoilmapiiri, akateeminen ympäristö ja mm. 80-luvun alussa herännyt naistutkimus Oulun yliopistolla sai tyttöperheessä kasvaneen Raijan olemaan ylpeämpi taustastaan. Kielistä tuli Raijan työura, jota on nyt jatkunut jo 30 vuotta. Naisliikkeisiin syntyi kiinnostus kuitenkin vasta noin 40-vuotiaana, jolloin Raija alkoi kokoomusnaisten yhdistykseen isosisko-Kristiinan kannustuksesta. Lummin kaikki tytöt ovat olleet enemmän tai vähemmän mukana erilaisessa yhdistystoiminnassa.

Sosiaalista taitavuutta ja  Tarinaniskennän aluemestaruus

Raija on kova tarinankertoja ja hauska seuraihminen. Hän muistaa esimerkiksi kaikki vitsit, jotka on joskus kuullut ja osaa heittää niitä tilanteisiin sopivasti. Pientä liioitteluakin on aina tarinoissa mukana, ”vähän Lapin lisää” pitää saada aina joukkoon. Tarinankerronnasta on hauska yksityiskohta vuoden 2015 Lapin tarinaniskennän aluemestaruuskilpailusta Torniossa. Samaan aikaan keväällä oli eduskuntavaalit ja koska Raija oli ehdolla vaaleissa, hän mietti yhtenä aamuna kumpaan tilaisuuteen menisi: Suurpilkeille Tornion joelle vai kaupungin kirjastoon Tarinaniskennän karsintoihin. Raija oli lukenut lehdestä, että kilpailuun ilmoittaudutaan paikan päällä. Puoluekaverit odottivat joella, mutta Raija käveli heiltä salaa kirjastoon, heitti kuulijoille ja tuomaristolle tarinan ”Serkukset” ja voitti aluemestaruuden ja tienasi loppukilpailumatkan Kärsämäelle! Kärsämäellä voiton vei toiset, mutta olihan se mahtava tilaisuus mennä mukavuusalueensa ulkopuolelle! Raijan tarina oli siinäkin mielessä hieman aikaansa edellä, eli heti kohta kevään 2015 jälkeen Torniosta tuli uuden ajan ”neulansilmä”, johon tuli valtavat määrät Ruotsin kautta kävellen ja linja-autoilla turvapaikanhakijoita, tulli laitettiin uudelleen 70-luvun toimintaan, ihmisiä pysäytettiin rajalla ja vanhaan lukiorakennukseen perustettiin maailmalla hyvää mainetta niittänyt järjestelykeskus. Raijan ”Serkukset”-tarina oli nimittäin kuvaus serkusten voinhakureissusta 70-luvun rajakaupungissa, jolloin myös lapsia pysäytettiin rajalla ja papereita tivattiin. Raijan tarinassa Teija-serkku Rovaniemeltä esittelee hätäpäissään oman valokuvansa papereiden puutteessa. Pian tämän Tarinaniskennän jälkeen rajalla oli vuonna 2015-2016 samanlainen tilanne. Rajaton raja oli muuttunut rajapaikaksi.

Aina sattuu ja tapahtuu

Raijalle on aina sattunut ja tapahtunut. Joskus on toimittu ennen kuin on ajateltu loppuun, toisen kerran on onnistuttu sotkeutumaan isoihin kuvioihin tietämättään. Ruotsin sairaaloissa kesätöissä Raija yritti rationalisoida työtehtäviä keräämällä kaikilta vanhuksilta ensin yhteen kulhoon kaikki hammasproteesit aikaa säästääkseen ja sitten vasta mietittiin kenenkähän suuhun ne sitten harjauksen jälkeen laitetaan ja toisaalta Tukholman pankissa työskennellessään Raija tietämättään hoiti kruununprinsessa Victorian silloisen poikaystävän isän pankkibisneksiä, jotka keskeytyivät Raijan lähdettyä Tornioon liian pitkäksi venähtäneelle pääsiäislomalle. Palatessa sorvin ääreen Tukholman suurpankissa kaikki tuntuivat erikoisen hyvin tietävän kuka on Raija från Finland.

Valmistuttuaan maisteriksi Raija haki opettajan toimia Suomessa. Helsingissä kavereiden luona käydessään Raija kävi samalla työnvälitystoimistossa, josta nappasi matkaansa työpaikkailmoituksen Vesannolle. Siellä haettiin juuri Raijalle sopivaa paikkaa. Raija teki työsopimukset, soitteli rehtorille ja sai Liisa-siskon perheineen viemään tuoretta opettajaa paikan päälle pienen muuttokuorman kanssa. Vasta viime hetkillä Raijalle selvisi, että Vesanto onkin Itä-Suomessa, ei lähellä Helsinkiä, jossa kavereita asui. Myös Oulun kaverit olivat kaukana, puhumattakaan kotikaupunki Tornio. No, sinne mentiin ja tapahtumarikas opettajavuosi kysyy kaltaistaan! Tästä vuodesta Raija on luvannut kirjoittaa kirjan.

Äidiksi ja poliitikoksi

Tukholman pankkivuoden jälkeen elämä vakiintui. Perhe perustettiin Jarin kanssa Oxön saarelle Tornioon, perheeseen syntyi kaksoset Raijan ollessa 35-vuotias. Pitkän odotuksen jälkeen oli onni tulla äidiksi. Perhe asuu yhä samassa talossa ja lapset ovat muuttaneet opiskelupaikkakunnalle Ouluun, jossa myös äiti-Raija opiskeli maisteriksi ja jossa isoisä Iisak Lummi, Raija Inkerin nimen keksijä, 1800-luvun lopussa opiskeli rakennusmestariksi.

Nyt on yhteiskunnallisten asioiden vuoro. Raijan poliittinen, yhteiskunnallinen ja muu yhdistys- ja vaikuttamistoiminta täyttää päivät leipätyön ohella. Seuraava haaste on Tornion seurakuntavaalit, joissa Raija on ehdolla. Vaalit pidetään 18.11.2018. Maakuntavaalit pidetään vuonna 2019 ja niihin on Raija lupautunut ehdokkaaksi. Ihmiset ja sosiaaliset verkostot ovat kaiken toiminnan suola ja ne antavat voimaa ja sisältöä elämään.

Poliittinen ja muu vaikuttajaura:

Liittyminen Tornion Kokoomusnaisiin 2003

Kunnallisvaaliehdokas 2008, ensi yrittämällä valtuustoon

Lapin Kokoomusnaisten pj. 2013-2020

Kokoomuksen Naistenliiton liittohallituksen jäsen 2013-2019

Kokoomuksen Naistenliiton liittohallituksen vpj. 2020-2021, (historian ensim. lappilainen puheenjohtajistoon kuulunut)

Eduskuntavaaliehdokas 2015

Neljäs kausi kaupunginvaltuustossa 2021-

Valtuustoryhmän pj. 2017-2021

Tornion Kokoomusnaiset ry:n viimeisin puheenjohtajakausi 2017 –2019

Lapin liiton hallituksen ja valtuuston varajäsen 2018

Lapin liiton järjestöneuvottelukunnan varapuheenjohtaja 2018-

Arinan edustajistoehdokas, toinen kausi alkaen 2022-

Maakuntavaaliehdokas 2019

OAJ:n Lapin ammattikorkeakoulun paikallisyhdistyksen hallituksen varajäsen vuoteen 2021

Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajien valtuuskunta: Kemi-Torniosta varajäsen vuoteen 2021

Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajien Lapin piirihallituksen jäsen

Tasavallan presidentin 6.12.2013 myöntämä Suomen Leijonan Ritarikunnan Ansioristi lehtori Raija Inkeri Lummille

Suomalainen Naisliitto, Tornion yhdistys, jäsen

Tarinaniskennän Lapin aluemestaruus  2015, Raija Lummi Tornio

OKKA-säätiön palkinto vuonna 2016 ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin edistämisestä

Svenska Folktinget, utbildningsutskottet jäsen kuntavaalien 2021 jälkeen. Edustaa övriga Finland -aluetta, Kokoomuksen mandaatti

Historiallisen viimeisen sosiaali- ja terveyslautakunnan vpj. Torniossa 2021-2022. Lautakunnan tehtävät siirtyivät Lapin hyvinvointialueelle.

Ammatilliset ruotsin opettajat opetuksen kehittäjinä. OKKA-säätiö. Raija Lummi mukana hankkeessa, jossa ruotsin opetukseen otetaan mukaan tarinallisuus ja pelillistäminen

Raija kirjoittaa säännöllisesti lehtiin yhteiskunnallisista asioista sekä on aktiivinen kirjoittaja myös ammattikorkeakoulun (Lapin AMK) omissa julkaisuissa.

Opinpajassa taotaan tuloksia –Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja 3/2009 Opinpaja –hankkeen projektipäällikkö Raija Lummi

Harrastuksia:

Kuorolaulu (altto, kamarikuoro Arios), veneily ja marjastus, kuntoilu

Kirjoittaja

Raili Ilola

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naisliitto, Naisten Ääni, Politiikka, Sivistystä ja tiedettä, Työelämä, Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry Aurorankatu 17 a 11 00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

 

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT