• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Ruustinna Nora Pöyhönen oli tunnettu kauneusarvojen vaalija. Se näkyi niin hänen puutarhoissaan kuin hänen pukeutumisessaankin.

Nora Pöyhönen puutarhakoulunsa ruusutarhassa oppilaittensa kanssa.

Vuonna 1910 valmistui puutarhakoululle uusi jugendtyylinen päärakennus, jonka oli suunnitellut arkkitehti Viivi Lönn.

Sukunimi:
Pöyhönen o.s. Europaeus

Etunimi:
Nora (Alexandra Eleonora)

Elinaika:
1849-1938

Synnyinpaikka:
Liperi

Kuolinpaikka:
Haapavesi

Heinäkuussa 1849 syntyi Liperin pappilaan kirkkoherra Anders Josef Europaeukselle ja hänen vaimolleen Selma Augusta Lampalle tytär, joka sai kasteessa nimen Alexandra Elonora. Kutsumanimeksi vakiintui pian Nora. A. J. Europaeus oli valistunut pappi ja valtiopäivämies, joka kirjoitteli lehtiin ja perusti Liperiin ensimmäisen kansakirjaston ja rahvaalle tarkoitetun koulun. Äiti kuoli, kun Nora oli kolmivuotias ja perheen kymmenes lapsi, Matias, oli vain kuukauden ikäinen.

Nora aloitti sisarensa kanssa syksyllä 1872 opinnot Jyväskylän seminaarissa mutta joutui heikon terveytensä vuoksi jättämään ne kesken. Sen sijaan hän kuunteli seuraavana talvena ainoana naisena professori Chydeniuksen kemian luentoja veljensä Matiaksen kanssa. Tämä ”Suomen hammaslääketieteen isä” suomensi myöhemmin nimensä Matti Äyräpääksi.

Vuonna 1875 Nora Europaeus avioitui pastori Juho Pöyhösen kanssa, joka oli toiminut Europaeuksen papinapulaisena ja valittu Pielisjärven kappalaiseksi. Pielisjärvellä Nora Pöyhönen vastasi kappalaisen virkatalon viljelyksestä ja luki sitä varten mm. Arrheniuksen maanviljelysoppia ja Rindellin maanviljelyskemiaa. Tarkastuksissa kiiteltiinkin kappalaisen puustellin peltojen ja puutarhan hyvää kuntoa.

Pöyhöset siirtyivät 1880-luvun puolivälissä Haapaveden kirkkoherran pappilaan. Nora oli tuolloin 37-vuotias viiden lapsen äiti. Pitkän muuttomatkan päätteeksi hän sairastui lavantautiin ja oli pitkään huonokuntoinen. Piirilääkäri Relander suositteli ruustinnalle ruumiillista työtä ja tämä ryhtyi hoitamaan itse kasvitarhaansa. Työ virkisti, mutta  oli  haasteellista. Tuohon aikaan uskottiin, ettei puutarhaviljely voi menestyä Pohjois-Suomessa. Nora Pöyhönen ei kuitenkaan antanut periksi, vaan ryhtyi kehittämään sopivia viljelymenetelmiä pohjoisen oloihin.

Pappilan puutarhasta tuli nähtävyys: sinne oli istutettu mm. omenapuita, 83 karviaspensasta, 43 viinimarjapensasta, mansikoita, vattuja ja lukuisia ruusulajikkeita sekä laaja kasvimaa, jossa menestyivät sellaisetkin lajit kuin kurpitsat, mangoldit ja maa-artisokat.

Kasvitarha- ja keittokoulu

Kesällä 1892 ruustinna järjesti puutarhakurssin paikkakunnan koululaisille, ja seuraavana vuonna hän ryhtyi pitämään pappilassa Kasvitarha- ja keittokoulua, jolle Senaatti myönsi apurahan. Ruustinna itse kävi harjoittelemassa opetustointa Helsingin puutarhayhdistyksen koulussa ja Anna Olssonin johtamassa kasvatusopillisessa talouskoulussa. Kun pappilan tilat kävivät ahtaiksi, Nora Pöyhönen osti Haapajärveltä Alamaan tilan, jonne koulu siirtyi vuonna 1906-1907 rovasti Pöyhösen kuoltua.

Vuoteen 1909 mennessä kasvitarha- ja keittokoulun kurssin oli suorittanut jo 370 oppilasta. Koulun opettajakuntaan kuuluivat ruustinnan lisäksi tyttäret Maiju ja Elsa. Pojista Matti toimi äitinsä ja sisartensa jälkeen koulun johtajana. Myös perheen muut lapset opettivat ajoittain koulussa, vaikka toimivatkin muualla.

Hän tiesi mitä tahtoi

Opettajana Nora Pöyhönen oli vaativa ja tarkka, mutta samalla huumorintajuinen ja lämminsydäminen. Tarmokkaan ruustinnan aikaansaannoksia esiteltiin mm. Suomen naisyhdistyksen julkaisuissa. Vuonna 1907 hänet kutsuttiin jäseneksi Senaatin perustamaan komiteaan, jossa suunniteltiin kotitalousopetusta.

Miehensä kuoleman jälkeen Nora Pöyhönen liittyi helluntaiherätykseen ja oli yhteydessä myös liikkeen ulkomaisiin johtohenkilöihin. Hän kuoli Haapavedellä vuonna 1938 lähes 90-vuotiaana. Ruustinnan koulun perinteitä jatkaa nykyisin Haapaveden ammattioppilaitos.

Kirjoittaja

Kirsti Manninen

Lisätietoja

Kirja on saatavissa Maa- ja kotitalousnaisten verkkokaupasta
www.maajakotitalousnaiset.fi tai puh. 0400 367 675.

Lähteet

Kirsti Manninen, Omat avaimet. Maa- ja kotitalousnaisten  yhteistyön ja neuvonnan historiaa. Keuruu 2016.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naiselämää maaseudulla, Naisten Ääni, Sivistystä ja tiedettä, Työelämä, Uskonto

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT