Leena Brax syntyi vuonna 1938. Syntymäpaikaksi on merkitty Oulu, mutta melko pian metsänhoitajaisän työ vei Jyväskylään, josta ajasta äiti ja lapset viettivät osan sotavuosista äidin vanhempien luona Lohjalla.

Leena ehti aloittaa koulunsakin Jyväskylässä. Ensimmäisen luokan puolivälissä 1945 perheelle tuli muutto Tampereelle. Siellä Leena kävi ensimmäisen luokan loppuun, jolloin opettaja, joka oli huomannut tytön oppivaiseksi, siirsi hänet seuraavana syksynä suoraan kolmannelle luokalle.

Tällöin opettajaksi tuli Maiju Saarinen, joka kiinnostui lahjakkaasta tytöstä ja jopa omalla ajallaankin opetti Leenaa lausumaan aina niin hyvin, että hän esiintyi kansakoulujen kulttuurikilpailuissa ja pääsi palkintomatkalle Ruotsiin.

Opintie jatkui Tampereen Tyttölyseossa, josta Leena pääsi ylioppilaaksi vuonna 1957. Hammaslääkäri Elli Korhonen oli jo tuolloin tullut tutuksi ja jopa esikuvaksi ja hänen esimerkistään Leena pyrki Helsingin Yliopistoon hammaslääkäriopintoihin. Aikoinaan valittu lyhyt matematiikka aiheutti ylimääräisiä vaikeuksia, mutta vuoden lisäopiskelun jälkeen tiedekunnan ovet aukenivat ja matka kohti tavoiteltua uraa saattoi alkaa.

Opiskeluvuosien vapaa-ajan viettopaikaksi muodostui Hämäläinen Osakunta. Musiikkia rakastavalle Leenalle osakunnan kuoro, HOL, Hämäläisen Osakunnan Laulajat, oli tärkeä ja samalla hän osallistui aktiivisesti myös osakunnan muuhun toimintaan ollen muun muassa vuoden osakunnan emäntänä.

Leena oli opiskeluaikana tavannut tamperelaisen Asko Braxin. Hän opiskeli Saksassa ja niinpä Leenakin vietti pari kesää Heidelbergissä kielikurssilla.

Leena valmistui hammaslääketieteen lisensiaatiksi 1963. Tuntui luontevalta tulla silloin Tampereelle takaisin, varsinkin kun Asko-aviomiehelläkin oli työpaikka Tampereella. Tuolloin Leena perusti yksityisvastaanoton samaan taloon asuntonsa kanssa Hämeenpuiston laitaan.

Tampereen Hammaslääkäriseura oli jo tuolloin hyvin aktiivinen toiminnasssaan ja Leenallekin valkeni nopeasti yhdistyksen pääperiaatteina olevat kolme koota: oli käytävä kokouksissa, kursseilla ja kollegojen syntymäpäivillä. Aktiivinen osallistuja pääsi nopeasti Seuran toimintaan. Leena ehti toimia muun muassa Tampereen Hammaslääkäriseuran puheenjohtajana ja edustajana Hammaslääkäriliiton valtuustossa, joka on valtakunnallisesti tärkein hammaslääkäreiden asioista päättävä elin. Erityisesti Leenalle oli jo tuolloin tärkeää hammaslääkäreiden jatkokoulutuksen järjestäminen ja siitä huolehtiminen. Niinpä hän oli useita vuosia myös koulutustoimikunnan jäsen. Sekä Tampereen Hammaslääkäriseura että Suomen Hammaslääkäriseura ovat palkinneet Leenan kunniamerkeillään.

Suomessa ei vielä Leenan uran alkuvaiheessa ollut lainkaan erikoishammaslääkäreitä eikä myöskään vastaavaa koulutusta. Tampereella toimi kuitenkin tuolloin Eva Helminen-Pakkala, joka oli hankkinut oman erikoispätevyytensä iensairauksien eli parodontologian alalla kouluttamalla itsensä ulkomailla, erityisesti Yhdysvalloissa.

Eva Helminen-Pakkala oli innoittajana ja esimerkkinä monelle tamperelaiselle hammaslääkärille, niin myös Leenalle. Evan kanssa ja suosituksesta Leenakin hakeutui useille kursseille ulkomaille ja kun Suomeen tuli erikoishammaslääkäritutkinnot, olivat Leenan aiemmat opinnot jo riittävät, jotta hän sai niin sanotun ylimenokauden vaatimuksilla iensairauksien erikoishammaslääkärin arvon ensimmäisten joukossa Suomessa.

Tämän jälkeen Leenasta tuli hyvin kysytty ja arvostettu kurssinpitäjä sekä Tampereella että Suomen Hammaslääkäriseuran koulutusta järjesteltäessä.

Yksityisvastaanottotoiminta vaihtui 1983 pienestä yhden hengen yrityksestä ryhmävastaanotto Hämeensuuhun, jossa eri alojen erikoishammaslääkärien ja yleishammaslääkäreiden yhteistyö potilaiden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta oli entistäkin mielekkäämpää. Samalla Leena liittyi Suomen Hammashuoltoon, nykyisin PlusTerveys. Kiinnostus ammattikunnan asioihin on jatkunut vielä työvuosien jälkeenkin, Leena on ollut muun muassa PlusTerveys-seniori-yhdistyksen toinen puheenjohtaja.

Harrastuksista musiikki lienee Leenalle yksi tärkeimmistä. Leena on tuttu näky niin sinfoniakonserteissa, oopperoissa kuin Tampereen Konservatorion (TAMK) pienimuotoisemmissa tilaisuuksissa. Useat vuodet Tampereen konservatorion hallituksessa ja naistoimikunnassa ovat osaltaan toimineet tamperelaisen musiikkikasvatuksen kulmakivinä. Laulu Eternitas-kuorossa vielä lisää harrastuksen monimuotoisuutta.

Liikunta on aina ollut Leenalle liki elinehto. Voimistelu, hiihto ja varsinkin viime aikoina suunnistus -aina ympäri maailmaa olleita veteraanien MM-kisoja myöten- ovat tarjonneet vastapainon työn rasituksille.

Meille ystäville tulee aina mieleen se aktiivisuus, millä Leena ja Asko ovat saattaneet myös muita samojen harrastusten pariin. Heidän innostamansa ja kärsivällisesti luotsaamansa hiihtoretket ovat monelle, koulussa hiihdosta tarpeekseen saaneelle, avanneet aivan uuden mahdollisuuden tutustua Lapin luontoon ja jopa jatkaa ladulla kotikonnuillakin.

Leena Brax on monella tapaa esimerkillinen nainen. Oman alansa, iensairauksien hoidossa hän on ollut edelläkävijöitä. Harrastuksiinsa kuuluvassa kansainvälisessä Soroptimisti-järjestössä hän on usean muun tehtävän lisäksi toiminut Euroopan Federationin stipenditoimikunnan puheenjohtajana ja monien vapaa-ajan harrastusten lisäksi hänellä on aina riittänyt kiinnostusta ja energiaa myös ystäville.