Oikeusministeri Tuija Brax tunnetaan työnsä hallitsevana ja aikaansaavana ministerinä, jonka tekemisiä ohjaa tasa-arvon palo. Maanpinnalla hänet pitää perhe ja naispiirit.
Oikeusministeri Tuija Brax tulee tapansa mukaan vauhdikkaasti ja hymyillen yliopiston aulaan. On lauantai ja kuulu kuppila kiinni, joten kiipeämme toiseen kerrokseen, josta löytyy hiljainen nurkkaus. Tuija on juuri palannut Lapista, jossa lomaili perheensä kanssa.
”Havahduin viime vuoden lopulla, etten jaksa, ellen ala pitää huolta itsestäni. Sen jälkeen olen kuntoillut ja ulkoillut säännöllisesti”, hän selittää kaunista rusketustaan ja reipasta olemustaan.
”Livahdan aina lenkille, kun pääsen. Myös avustajani ovat tottuneet kävelypalavereihin.”
Politiikassa voi vaikuttaa
Tuija Brax oli oikeusministerinä harvinaisen innostunut työstään. Ja miksi ei olisi; valmentautuihan hän vuosikymmenet virkaan. Ennen ministeriyttään hän toimi eduskunnassa lakivaliokunnan puheenjohtajana, sitä ennen suuren valiokunnan varapuheenjohtajana ja EU:n perustusoikeuskirjaa valmistelevassa konventissa. Koulutukseltaan hän on lakitieteen kandidaatti ja erikoistunut ihmisoikeus- ja ympäristöjuridiikkaan.
Ensimmäinen työpaikka oli vihreitten lainsäädäntösihteerinä. Vuonna 1991 Tuija Brax valittiin eduskuntaan, ensin sitoutumattomana, sitten – poliittisen kärpäsen purtua – sitoutuneena vihreänä. Hän huomasi, että politiikan avulla voi todella vaikuttaa asioihin, joita piti tärkeinä: naisasiaan, ympäristönsuojeluun, vähemmistöjen oikeuksiin, tasa-arvoisiin valinnan mahdollisuuksiin perhe-elämässä. Oikeusministerinä hän oli vallan ytimessä.
”Minulla on valta nostaa esiin asioita, joita ei ole hoidettu hyvin tai ei lainkaan”, hän kertoo ja luettelee joukon asioita, jotka ovat paraikaa agendalla: eläinsuojelu, törkeät eläinrikokset ja metsästysrikokset, avioeropäätösten muuttaminen lapsiystävällisemmiksi, oikeudenmukaisuuden lisääminen avoliitossa…
Yhdeksi tämän hetken akuuteimmista ongelmista Tuija Brax nostaa nuorten miesten syrjäytymisen, jota aiheuttavat kotiolot, päihteet ja mielenterveysongelmat.
”Nämä miehet aiheuttavat 25 prosenttia väkivaltarikoksista, joten olisi tärkeää tunnistaa heidät jo neuvoloissa ja peruskoulun yläasteella ja ohjata heidät kouluterveydenhoitoon. Ellei tätä tehdä, he ovat uhka tyttöystäville ja pelonaihe ikääntyville äideille.”
Naisilla ikiaikainen tarve kokoontua
Toinen iso, oikeusministeriötä työllistävä asia on rikoksen uhreille suunniteltu rikosuhripäivystys, joka on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi vuoteen 2011 mennessä. Tukipalvelu on todettu hyvin tarpeelliseksi nimenomaan naisille, joita asiakkaista on 70 prosenttia, sillä se poistaa pelkoa ja parantaa näin rikoksen uhrin, hänen läheistensä ja todistajan asemaa. Tuija Brax on tehnyt EU:ssa myös aloitteen, että seksuaalirikollisista tehdään seuranta.
”Komissio on jo käynnistänyt työn”, hän kertoo ja lisää, että vaikka EU vie paljon, lähes 10 prosenttia oikeusministerin työajasta, sen antoi mielellään, sillä EU:ssa voi oikeasti vaikuttaa.
Keskustelumme kääntyessä naisasiaan Tuija Brax toteaa suomalaisten naisten voivan kohtuullisen hyvin. Poikkeuksen tekevät ikääntyneet naiset, joista osa on köyhiä ja yksinäisiä ja joiden määrä kasvaa. Heidän kohtalonsa askarruttaa oikeusministeriä.
”Tässä naisyhdistykset voisivat tulla avuksi”, hän toteaa.
”Toki ne auttavat nytkin, sillä ilman naisyhdistysten sisarellista suojaa ongelmia olisi paljon enemmän.”
Naisten yhteishetkistä hänellä on mieluisia muistoja lapsuudesta, jolloin oli mummonsa kanssa ompeluseuroissa.
”Naiset ompelivat ja siirsivät siinä sivussa toisilleen reseptejä jakaen näin toisilleen arjen tietoutta. Kukaan ei saarnannut eikä pelotellut.”
Sittemmin Tuija Brax on kuulunut moneen naispiiriin, joissa hän on todennut, että on ilo olla nainen. Nuorena hän pelasi naiskoripalloa ja oli valmentajana. Myöhemmin hän on toiminut muun muassa Suomen Voimisteluliiton alaisessa naisten jumpparyhmässä, Svolikossa.
Nykyisistä tärkein on kuuden juristinaisen piiri, joka syntyi jo opiskeluaikana. Nyt kun he kaikki ovat työelämässä ja osa hyvinkin vastuullisilla paikoilla, tällainen piiri, joka antaa toisilleen rehellistä palautetta, on todellinen aarre työelämän kommervenkeissä.
”Johtaminen ei ole nykyään helppoa, on vaikeaa olla esimerkiksi oikeamielinen”, oikeusministeri sanoo.
Mutta sen kyllä oppii – harjoitellen.
Ikääntyneiden naisten pelihimo
Sovittu puoli tuntia on ohi, ja salillinen naisia odottaa ministeriä puhujakorokkeelle. Aiheeksi sovittiin tammikuussa uusi avoliittolaki, mutta sen eteneminen on hidastunut. Tuija Brax on periaatteelleen uskollinen, eikä halua puhua keskeneräisestä lakiehdotuksesta. Sen sijaan hänellä on tarjolla toinen, kuulijoita vielä koskettavampi asia: ikääntyvien naisten pelihimo ja sen aiheuttama pikavelkaantuminen.
”Henkilöistä, joilla on viisi pikaluottoa, naiset ovat tilastoykkösiä ja heidän joukossaan on paljon ikääntyneitä. Pikaluottoihin pakottaa köyhyys, mutta myös pelaaminen”, Tuija Brax kertoo faktoja ja lisää, että lestadiolaismummon kasvattamana hänen on vaikea ymmärtää pelihimoisia, jotka viettävät päivänsä peliautomaattien ääressä ja ostavat ässäarpoja. Näiden auttamisen ministeri toivoi Suomalisen Naisliiton ottavan huolekseen.
Toinen velkaantuneiden naisten ryhmä ovat yksinhuoltajat. Minna Canth puhui aikoinaan köyhän äidin väsymyksestä, ja se pätee nykyäänkin. Ennen kuin tilanne pääsee liian pahaksi, apua olisi haettava esimerkiksi paikkakunnan talous- ja velkaneuvojalta. Velkakierteen katkaisuun kunnat voivat myöntää myös ns. sosiaalista luottoa, jonka tarkoitus on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja pienituloisten ja vähävaraisten ylivelkaantumista. Luotto on kohtuukorkoista. Lopuksi ministeri toivoi, että rahasta puhuttaisiin nykyistä avoimemmin.
”On outoa, että aikana, jolloin lehtikojut huutavat seksiasiat julki, raha on tabu.”
Uutinen naisliittolaisille ensimmäisenä
Tuija Braxia olisi kuunneltu pitempäänkin ja kysymyksiäkin oli roppa kaupalla, mutta ministerillä oli kiire seuraavaan paikkaan, Vihreiden valtuuskuntaan, jossa hän kertoi ehdottavansa keinoja ylivelkaantuneiden auttamiseksi.
”Konkurssien ja maksuhäiriöiden määrä on vuoden sisällä radikaalisti noussut, mikä aiheuttaa helposti velkakierteen. Jotta emme tekisi samaa virhettä kuin viime laman aikana, jolloin apu tuli liian myöhään, aion ehdottaa velkajärjestelyn maksuohjelman lyhentämistä viidestä vuodesta kolmeen. Riskinä tosin on, että maksuohjelman lyhentäminen vaikeuttaa luotonsaantia. Rahan hinta nousee ja velkarahan saatavuus vähenee”.
Lisäksi Tuija Brax kertoi, että oikeusministeriö pyrkii hillitsemään myös pikavippibuumia:
”Olen tehnyt valtioneuvostolle ehdotuksen, että pikaluottojen otto yöaikaan kiellettäisiin, pikaluottojen todellinen vuosikorko ilmoitettaisiin ja kulutusluottojen korkea viivästyskorko leikattaisiin määräajan jälkeen.”
Tässä kuten kaikessa muussakin toiminnassaan Tuija Brax noudattaa Olaus Petrin tuomarinohjetta: Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan.
Tuija Braxin perheeseen kuuluu puoliso, seikkailupäällikkö Antti ja kaksi poikaa: Aarni ja Arttu. Hänen puolueensa on Vihreä liitto ja harrastuksensa historia ja liikunta.
Kirjoittaja
Maija Kauppinen
Lähteet
Minna 1/2009.

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.