• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Sairaanhoitaja Anna Falcken. Kuva: Suomen Kuvalehti 17.2.1917 nro 7.

Sjuksköterskeföreningen i Finlandin ensimmäinen puheenjohtaja Anna Falcken. Kuva: Epione 1.2.1917.

Sukunimi:
Falcken

Etunimi:
Anna Mathilda

Elinaika:
1852-1917

Synnyinpaikka:
Turku

Kuolinpaikka:
Turku

Sairaanhoitajatar Anna Mathilda Falcken syntyi Turussa vuonna 1852. Hänen isänsä oli nimeltään Joel Falcken (1808-1862) ja äitinsä Christina Josefina Nummelin (1820-1890). Perheessä oli yhdeksän lasta.

Anna Falcken aloitti sairaanhoitajaopiskelunsa Helsingin Yleisessä sairaalassa tammikuussa 1893. Hän toimi sairaanhoitajattarena sairaalan kirurgisella osastolla vuosina 1895-1898, osan ajasta hän oli myös osaston ylihoitajatar.
Anna teki opintomatkan omin varoin Skandinavian maihin tarkoituksenaan tutkia oppilasopetusta ja oppilaskotijärjestelyjä kyseisissä maissa.
Hän kuului Punaiseen Ristiin ja oli mukana Kreikan ja Turkin sodan aikana Kreikassa suomalaisen ambulanssin miehistössä.
Hänet tunnetaan erityisesti ensimmäisenä puheenjohtajana Sjuksköterskeföreningen i Finlandissa vuosina 1898-1901 ja sen oppilaskodin johtajattarena vuosina 1899-1903.
Anna Falcken toimi Koskensaaren kesäkodin hallinnossa ja kodin johtajattarena kesinä 1901-1905.

Sjuksköterskeföreningen i Finland perustetaan

Syyskuussa 1897 kokoontui joukko sairaanhoitajattaria Helsingin Kirurgiseen sairaalaan keskustelemaan oman yhdistyksen perustamisesta. Aloitteentekijänä oli Anna Falcken, sairaalan osastonhoitajatar. Kokouksessa päätettiin perustaa ruotsinkielinen järjestö nimeltään Sjuksköterskeföreningen i Finland. Anna Falcken valittiin myöhemmässä kokouksessa johtokunnan ja samalla yhdistyksen puheenjohtajaksi. Seuraavana vuonna, 1898, senaatti vahvisti säännöt. Tässä on syytä mainita, että Suomen Sairaanhoitajatarliitto perustettiin tammikuussa 1925, kun osa Sjuksköterskeföreningen i Finland -järjestön suomenkielisistä jäsenistä erosi yhdistyksestä ja perusti oman suomenkielisen liiton. Nykyään liiton nimi on Suomen Sairaanhoitajaliitto ja se on yksi Tehy ry:n perustajajäsenjärjestöistä.
Uuden yhdistyksen toiminta alkoi ripeästi, koska esim. koulutuskysymys tulisi ratkaista ja olisi keskeisin. Jo joulukuussa 1897 alkoi keskustelu oppilaskodin perustamisesta sairaanhoitajatarkurssien oppilaille.Tähän tarkoitukseen saatiin avustusta eri tahoilta ja yhdistys avasi oppilaskodin vuokrahuoneistossa Helsingissä Korkeavuorenkatu 20:ssä, johon otettiin 12 oppilasta kesäkuun 1. päivänä 1899. Oppilaskodin johtajattareksi valittiin tarmokas ja valveutunut Anna Falcken vuonna 1899 ja hän toimi tehtävässään vuoteen 1903. Kurssilaiset maksoivat huoneistaan ja ylläpidostaan vuokraa.
Oppilaskodin perustaminen ei ollut helppo tehtävä. Yhdessä yhdistyksen, ylihoitajattarien, lääkäreiden ja johtokunnan kanssa hänen oli voitettava monia vaikeuksia ja monia toimenpiteitä oli tehtävä oppilaskodin olemassaolon varmentamiseksi rahoituksesta nyt puhumattakaan. Anna käynnisti myös samassa huoneistossa työnvälitystoimiston sairaanhoitajattarille.
Vuonna 1906 tilavammassa oppilaskodissa oli tilat saatu kaikille yleisen sairaalan oppilaille. Oppilaskodin ja valmistavan koulun toiminta päättyi vuoden 1929 lopussa valtion otettua hoitaakseen sairaanhoitajatarkoulutuksen.

Sairaanhoitajatarkoulutuksen uusiminen

Toinen suuri Sjuksköterskeföreningenin tavoite oli yhtenäisen sairaanhoitajatarkoulutuksen uudistaminen. Yhdistys paneutui tarmokkaasti tehtävään, jotta maahamme saataisiin kolmivuotinen koulutus tuleville sairaanhoitajille. Toiveet toteutuivat vasta vuonna 1929, kun eduskunta sääti ja presidentti vahvisti lain sairaanhoitajatarkoulutuksen uusimisesta. Yhdistys sai tunnustusta jopa lääkintähallituksen taholta. Helsingin Kirurgisen sairaalan ylihoitajattarena vuodesta 1904 oli toiminut vapaaherratar Sophie Mannerheim, joka oli valmistunut sairaanhoitajattareksi Lontoossa vuonna 1902. Hän herätti ajatuksen suomalaisen sairaanhoitajakoulutuksen uusimisesta jo toimiessaan ensimmäistä vuotta Kirurgisen sairaalan ylihoitajattarena.

Työ ja sairaus uuvuttivat

Anna Falcken jätti oppilaskodin johtajattaren toimen vuonna 1903 ja siirtyi Nummelan parantolan johtajattareksi ja ylihoitajaksi. Työ otti voimille ja tauko työelämästä oli paikallaan.
Vuosina 1908-1915 Anna Falcken työskenteli helsinkiläisessä yksityissairaalassa. Mutta kovat kärsimykset mursivat kaikki voimat. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan kaikkensa antaneena hän muutti kotikaupunkiinsa Turkuun.

Suomen Sairaanhoitajataryhdistyksen aikakauslehdessä Epionessa (1.2.1917) kirjoittaa nimimerkki H. L. seuraavasti: ”Kun vaikea, tuskallinen tauti sitoi hänet sairasvuoteeseen kaksi vuotta sitten, oli hän ja tahtoi olla yksinään, tahtoi taistella yksinänsä loppuun viimeisen raskaan kamppailun. Hän sanoi kuitenkin kerran minulle, että hän väliin kaipasi meitä kaikkia. Taudin murtamana hän vietiin kotikaupunkiinsa, Turkuun, jossa hän nyt – ainoa elossaoleva kerran suuresta sisaruspiiristä – on saanut käydä siihen lepoon, jota hän niin kauan oli kaivannut. Kaihomielisin aatoksin saatoimme manalle mennyttä ystäväämme viimeisellä matkallaan. Kaipauksella ja rakkaudella me muistelemme häntä.”

Anna Falcken kuoli vuonna 1917 ja hänet on haudattu Turun hautausmaalle.

Kirjoittaja

Raili Ilola

Lähteet

Epione 1.2.1917 no 2
Epione 1.12.1923 no 12
Suomen Kuvalehti 17.2.1917 no 7
Suomen Punainen Risti 1.2.1938 no 2
Leeni Tiirakari: Anna Falcken. Suomen naisen vuosisadat; Tiennäyttäjät. Tammi 2005.
https://www.geni.com
https://sukuhaku.genealogia.fi
https://www.toimihenkiloliikkeenmuseo.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sophie_Mannerheim
Koti ja yhteiskunta 15.11.1899 no 11

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : 1700-1800 -luvun naiset, Naisten Ääni, Sivistystä ja tiedettä, Työelämä, Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT