• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Jenny Markelin-Svensson Helsingin kaupungin työpaikkatarkastaja. Kuva: Naisten ääni, 27.2.1915 no 6.

Ylitarkastaja Jenny Markelin-Svensson. Kuva: Suomen nainen, 1.6.1924 no 6-7

Sukunimi:
Markelin-Svensson

Etunimi:
Jenny Maria Gustava

Elinaika:
1882-1929

Synnyinpaikka:
Tikkurila

Kuolinpaikka:
Helsinki

Jenny Maria Gustava Markelin syntyi vuonna 1882 Helsingin pitäjässä Tikkurilassa. Hänen isänsä oli maanviljelijä Johan Fredrik Albert Markelin (1840-1882) ja äiti Amanda Fredrika Nummelin (1843-1910). Perheessä oli 11 lasta. Jenny sai päästötodistuksen Helsingin Uudesta Ruotsalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1899 vasta 16-vuotiaana.
Hän alkoi opiskella Polyteknillisessa opistossa tie- ja vesirakennusosastolla ja valmistui ensimmäisenä naisena insinööriksi vuonna 1905.

Jenny Markelin sai 1906 Konkordialiitolta stipendin ja matkusti Englantiin tutkimaan ammattientarkastusta. Jo opintojen aikana ja sen jälkeenkin Jenny perehtyi eri työoloihin ja matkusti tätä varten Tanskaan, Saksaan ja Sveitsiin vuosina 1907-1908; Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan vuonna 1914 Helsingin kaupungin apurahalla ja tutustui Pohjoismaiden suurimpien tehdaskaupunkien työväestön oloihin ja ammattioloja säännöstelevään lainsäädäntöön.
Stipendimatkoilla hän täydensi tietojaan ja tutustui Euroopan tärkeimpien tehdaskaupunkien työolosuhteisiin, mistä oli todellakin hyötyä ammattientarkastuksessa. Matkojen jälkeen Jenny harjoitteli tupakka-, paperi-, kutomo- ja muissa kotimaisissa tehtaissa. Ammattientarkastajien työn edellytyksenä oli, että lainsäädäntöön ja hygienisiin oloihin oli tutustuttu eri ammatteissa.

Työura ammattientarkastajana

Vuonna 1908 Jenny Markelin määrättiin valtion naispuolisen ammattientarkastajan Vera Hjeltin apulaiseksi. Hjelt oli muuten Suomen ensimmäinen naisammattientarkastaja, valittu vuonna 1903. Viran perustaminen oli ollut yksi työväenliikkeen naisten päätavoitteista. Seuraavana vuonna Jenny Markelin siirtyi Viipurin ja Lahden ammattientarkastuspiirien apulaistarkastajaksi.
Vuonna 1911 Jenny Markelin meni naimisiin rakennusteknikko Emil Alfred Svenssonin (1882-1954) kanssa ja Jenny alkoi käyttää sukunimeä Markelin-Svensson. Vuosina 1911-1913 Jenny avusti Hjeltiä valtion työväensuojelus- ja huoltonäyttelyn hoidossa.

Helsinkiin perustettiin 1913 kunnallinen naispuolinen ammattientarkastajan toimi. Tähän valittiin Markelin-Svensson sen ensimmäiseksi hoitajaksi (1913-1918). Hän tutustui lähemmin mm. myymälöiden, ravintoloiden ja käsityöpajojen oloihin. Naisten, nuorten henkilöiden ja lasten työolojen tarkastus vaativat paljon työtä myös myöhemmin ylitarkastajan toimessa.

Yksi esimerkki näytteeksi suomalaisen työelämän epäkohdista, joihin Jenny Markelin-Svensson puuttui. Naisten Ääni kirjoitti vuonna 1915 kylvettäjättärien surkeista työoloista. Jenny oli tutkinut, että Helsingissä oli lähes 50 kylpylaitosta ja näissä parisensataa kylvettäjätärta, joiden työaika voi olla jopa 15 tuntia ja palkan he saivat juomarahoina. Lisäksi heidän täytyi itse ostaa omilla varoilla saippuat, pesuaineet, harjat. Työnantajan selitys oli, että muuten he tuhlaisivat vieraan tavaraa ylenmääräisesti. Kylpylöitä pidettiin auki niin pitkään kuin mahdollista aamusta iltaan, koska ”palkka” tuli asiakkailta. Aamulla piti lämmittää uunit ja puhdistaa tilat, jotta kaikki olisi ollut valmiina asiakkaita varten.

Vuonna 1918 perustettiin sosiaalihallitus, joka  oli Suomen valtion keskusvirasto ja joka vastasi sosiaaliasioista. Jenny nimitettiin sen ensimmäiseksi naispuoliseksi ammattienylitarkastajaksi. Hänen päätehtävät olivat naispuolisten ammattientarkastajien toiminnan johtaminen, ammattientarkastuksen vuosikertomuksien toimittaminen ja selvityksien laatiminen. 1922 hän toimi avustavana naispuolisena ylitarkastajana sosiaaliministeriössä.
Kaiken tämän lisäksi ylitarkastaja Markelin-Svensson harjoitti mittavaa sosiaalista valistustyötä. Hän kirjoitti epäkohdista sanoma- ja aikakauslehtiin, piti luentoja ja esitelmiä työnsuojelukysymyksistä.

Luottamustoimia

Jenny Markelin-Svenssonin asiantuntemusta arvostettiin. 1918 hänet valittiin valtion sosiaalivakuutuskomitean jäseneksi, hän toimi myös Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan jäsenenä. Hän oli Suomen naisten kansallisliitossa varapuheenjohtajana, Suomen Sosialireformiyhdistyksen johtokunnan jäsenenä, Kotimaisen työn liiton hallintoneuvoston jäsenä ja johtokunnan varapuheenjohtajana.

Sosialinen aikakauskirja kirjoittaa 1.4.1929 Jenny Markelin-Svenssonin kuoleman jälkeen: ”Voidaan sanoa, että Jenny Markelin-Svensson viihtyi korkeapaineisessa työssä. Ehkä hän kulutti voimiaan ennenaikaiseen loppuun. Mutta se oli hänen elämäänsä. Paras osa siitä on tullut Suomen työväensuojelun ja -huollon hyväksi siinä työssä, minkä vainaja suoritti valtion ja Helsingin kaupunkikunnan palveluksessa. Maamme sosialihallinto on hänessä menettänyt yhden hartaimpia, parhaita työntekijöitään.”

Jenny Markelin-Svensson kuoli 46-vuotiaana vuonna 1929. Häntä jäi kaipaamaan puoliso ja kaksi lasta, Ragnhild ja Runar, sekä laaja ystävä- ja työyhteisö. Jenny Markelin-Svensson lepää Hietaniemen hautausmaalla perhehaudassa, johon on myös haudattu hänen aviopuolisonsa ja lapsensa.

Kirjoittaja

Raili Ilola

Lähteet

Suomen nainen, 18.11.1918 no 22
Suomen nainen, 19.2.1926 no 6
Naisten ääni, 31.3.1929 no 5-6
Naisten ääni, 9.10.1918 no 28
Naisten ääni, 27.2.1915 no 6
Sosialinen aikakauskirja 1.4.1929 no 4
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jenny_Markelin-Svensson
https://www.geni.com
www.hautahaku.fi
Leeni Tiirakari: Suomen naisen vuosisadat. [4], Tiennäyttäjät. Utrio, Kaari [päätoimittaja]; Tiirakari, Leeni ; Savikko, Sari. Tammi 2005.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naisten Ääni, Sivistystä ja tiedettä, Työelämä, Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT