• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki

Elsa Ryti – lääketieteen ja kirurgian tohtori, bakteriologian ja serologian dosentti

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71


Elsa Ryti 1920-luvun lopulla. Kuva: Kotiliesi 16/1931, s. 718.

I sisätautien osaston eli ”Medisiinin” assistenttilääkäreitä ruokapöydän ääressä 1920-luvun loppupuolella, luultavasti vuonna 1926. Henkilöt vasemmalta: Anni Seppänen, Elsa Ryti, Aleksi Kotiranta, Kalervo Kotilainen, Tauno Putkonen ja Östen Holsti. Valokuva: Helsingin yliopistomuseo. Kuvaa on Seppäsen ja Rytin kasvojen osalta hieman tarkennettu.

Sukunimi

Ryti

Etunimi

Elsa

Synnyinvuosi

1895

Synnyinpaikka

Huittinen

Kuolinvuosi

1931

Kuolinpaikka

Saksan Württemberg

Elsa Ryti oli maamme naislääkäreistä ensimmäinen, joka omistautui vakavasti lääketieteellisen perustutkimuksen harjoittamiseen. Siten hänellä on merkittävä sija Suomen naislääkärien ammatillisen tehtäväkuvan laajentamisessa.

Elsa Maria Ryti syntyi vuonna 1895 Huittisissa ja kuoli naimattomana 1931 tuberkuloosiparantolassa Saksan Württembergissä. Hänen vanhempansa olivat tilanomistaja Karl Evert Karlinpoika Ryti (aik. Mauriala) ja emäntä Ida Vivika Ryti (aik. Junttila). Perheeseen syntyi kaikkiaan kymmenen lasta, kahdeksan poikaa ja kaksi tytärtä. Elsa Ryti oli lapsista seitsemäs. Neljäntenä syntynyt Risto Heikki Ryti (1889–1956) oli Suomen tasavallan presidentti maamme kohtalokkaina vuosina 1940–1944. Toinen tyttäristä, Hanna Maria (1901–1922), oli lapsista nuorin eli kymmenes. Lisätietoja perheen vanhempien ja lasten syntymäajoista on tämän kirjoituksen lopussa.

Elsa Ryti tuli ylioppilaaksi Rauman yhteislyseosta toukokuussa 1913. Hän aloitti heti lääkärinammattiin tähtäävät opinnot Helsingin yliopistossa Satakuntalaisen osakunnan jäsenenä. Hän suoritti lääketieteen alkututkinnon eli medikofiilitutkinnon joulukuussa 1914 ja lääketieteen kandidaattitutkinnon vuoden 1917 alussa. Kansalaissota–vapaussodan jälkeen hän oli toukokuun puolivälistä 1918 Tampereella punaisten sotavankileirin lääkärinä joulukuun loppuun 1918 saakka.

Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Elsa Ryti suoritti toukokuussa 1921. Hän jatkoi työtään bakteriologis-serologisessa laboratoriossa, mutta sen ohella hän aloitti myös yksityislääkärin praktiikan pitämisen Helsingissä. Hän oli kesällä 1921 lyhyen ajan Helsingin toisen kaupunginlääkärin sijaisena ja Helsingin Diakonissalaitoksen vt. alilääkärinä. Elo-syyskuussa 1921 Elsa Ryti oli vt. apulaisopettajana Helsingin yleisen sairaalan sisätautien poliklinikassa ja sen jälkeen hän oli avustajalääkärinä II sisätautien osastolla 1.10.1921–1.10.1923, viime mainitusta ajasta 4,5 kk vt. apulaisopettajana. Näin hän sai varsin perusteellisen koulutuksen ja kokemuksen sisätautien erikoisalalla. Hän on toiminut myöhemmin vielä I sisätautien osastolla assistenttilääkärinä vuoden 1926 alusta (ajanjakson pituus ei ole tiedossa).

Samalla kun Elsa Ryti työskenteli bakteriologis-serologisessa laboratoriossa ja II sisätautien osastolla, hän valmisteli väitöskirjaansa Studien über das kulturelle und agglutinatorische Verhalten des Proteus vulgaris unter besonderer Berücksichtigung der x-Stämme. Hänen tohtorinväitöksensä tapahtui joulukuussa 1923, ja hänelle myönnettiin lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvo huhtikuussa 1924 viidentenä suomalaisena naisena.

Elsa Ryti nimitettiin vuonna 1926 Helsingin yliopiston bakteriologian ja serologian dosentiksi ja tässä asemassa hänestä tuli Suomessa myös ensimmäinen nainen yliopistollisen väitöstilaisuuden vastaväittäjänä.

Hän oli kolmas naispuolinen dosentti Helsingin yliopistossa ja toinen sen lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hänen edeltäjiään dosentteina olivat yleisen historian dosentti Alma Söderhjelm (1870–1949) vuosina 1906–1927, sekä synnytysten ja naistentautien dosentti Laimi Leidenius (1877–1938) vuosina 1925–1930. Todettakoon samalla, että Alma Söderhjelm oli vuosina 1927–1937 Åbo Akademin yleisen historian ylimääräinen professori ja siten maassamme ensimmäinen nainen professorina. Laimi Leidenius oli vuosina 1930–1938 Helsingin yliopiston synnytysten ja naistentautien professorina Suomessa ensimmäinen nainen varsinaisessa professorin virassa.

Elsa Ryti oli varsin uuttera tutkija ja hän teki myös opintomatkat vuonna 1926 Kööpenhaminaan ja vuonna 1927 Pariisiin. Hän julkaisi lääketieteellisissä ammattijulkaisuissa huomattavan määrän tutkimuksia ja kirjoituksia, jotka käsittelivät bakteriologian ja serologian lisäksi myös sisätauteja sekä yleislääketiedettä. Vuosina 1923–1930 julkaistuista bakteriologis-serologisista tutkimuksista viisi on syntynyt yhteistyössä hänen esimiehensä Oswald Strengin kanssa.

Elsa Rytin tutkimusaiheista on aiheellista mainita kaksi tuolloin ajankohtaista ja maailmanlaajuisesti mielenkiintoa herättänyttä kysymystä. Toinen niistä oli bakteeritautien kemoterapia eli kemiallisilla lääkeaineilla hoitaminen. Erityisesti tutkimuksen kohteena olivat eräät metallien kemialliset yhdisteet. Kultaa sisältävä lääkevalmiste Sanokrysin (natriumaurotiosulfaatti) oli herättänyt suuria toiveita tuberkuloosin hoidossa, mutta tulokset eivät vastanneet odotuksia. Elsa Ryti julkaisi muutaman kirjoituksen tästä aihepiiristä, joka oli hänelle omakohtainen hänen sairastamansa keuhkotuberkuloosin vuoksi. Hän käsitteli aihetta myös juhlaesitelmässään Duodecim-seuran vuosijuhlassa 17.11.1928.

Toinen Elsa Rytin tutkimuskohteista oli pernisiöösi anemia (eli näivetysveritauti), joka oli 1920-luvun lopulle saakka kuolemaan johtava sairaus. Ennen maksapitoisen ravinnon ja B 12 -vitamiinin parantavan tehon keksimistä siihen menehtyivät esim. Suomessa vuonna 1922 psykiatrian professori Christian Sibelius ja vuonna 1927 sisätautiopin professori Theodor Tallqvist, joka oli tutkinut tautia lähes 30 vuoden ajan.

Elsa Ryti esitti jo vuonna 1927, että pernisiöösin anemian syynä olisi jokin puutos maha-suolikanavassa eikä jokin myrkkyvaikutus, kuten yleisesti arveltiin. Hän julkaisi Duodecim -aikakauskirjassa aiheesta kaksi kirjoitusta, vuonna 1927 otsikkona ”Suoliresektio ja pernisiöösinen anemia” ja vuonna 1930 otsikkona ”Mahalaukun bakteerifloora ja pernisiöösin anemian patogeneesi”.

Yhdysvaltalainen William Bosworth Castle (1897–1990) selvitti vuonna 1929, että pernisiöösin anemian syitä olivat yhdessä jonkin ulkoisen, ravintoon liittyvän tekijän puute sekä jonkin sisäisen, mahalaukun seinämän erittämän tekijän puute. Teorian yksityiskohdat saatiin kuitenkin varmistetuksi paljon myöhemmin. Mahalaukun seinämän autoimmuunisairauden lisäksi pernisiöösiä anemiaa muistuttavan häiriön syynä saattoivat olla suolistossa loisiva leveä heisimato, suolistoleikkauksesta johtuva häiriö sekä vasta vuonna 1982 tunnistettu helikobakteerin aiheuttama tulehdus mahalaukun seinämässä.

Elsa Ryti teki myös varsin merkittävän työn kansalaisten terveydenhoidon valistajana. Hän kirjoitti mm. vuosina 1923–1925 yksitoista yleistajuista artikkelia Kotiliesi -lehteen. Samoin hän laati neljä kirjoitusta vuonna 1929 julkaistuun, Karolina Eskelinin toimittaman Kotilieden Lääkärikirjan ensimmäiseen painokseen. Nämä artikkelit julkaistiin ruotsinkielisinä Karolina Eskelinin ja Josua Tillgrenin toimittamassa teoksessa Hälsa och sjukdom. Den moderna läkarboken, joka julkaistiin vuonna 1930.

Aivan samoihin aikoihin eli vuonna 1930 Elsa Ryti toimitti yhdessä Gösta Beckerin kanssa uuden, 4. painoksen teoksesta Kodin lääkärikirja: neuvonantaja terveille ja sairaille. Esipuheen mukaan Elsa Rytin tehtävänä oli ollut teoksen painokuntoon järjestäminen ja painatuksen valvominen. Tässä teoksessa oli myös kolme Elsa Rytin artikkelia. Teoksen ensimmäisen, kaksiosaisen painoksen olivat toimittaneet Max Oker-Blom ja Gustaf Väinö Levander vuonna 1907 Kustannusosakeyhtiö Otavan julkaisemana. Neljännen painoksen kirjoittajista Yrjö Levander oli ensimmäisen painoksen toimittajan Gustaf Väinö Levanderin poika.

Elsa Rytin elämää varjosti useita vuosia kestänyt keuhkotuberkuloosi, johon ei ollut tuohon aikaan olemassa mitään parantavaa hoitoa. Hänelle oli tehty Suomessa osittainen thoracoplastia eli rintakehänmuovausleikkaus tuberkuloottisen keuhkopussintulehduksen vuoksi.

Hänen vointinsa näytti korjaantuvan ja hän lähti keväällä 1931 Saksaan opinto- ja virkistysmatkalle. Sen aikana Elsa Ryti oli hoidettavana Württembergissä tuberkuloosiparantolassa (Schönberg–Neuenburg), jossa hänelle suoritettiin laajennettu thoracoplastia. Hän kuoli odottamatta leikkauksen jälkeisenä päivänä 16.7.1931 aivoveritulppaan viittaavin oirein. Todettakoon samalla, että hänen nuorempi sisarensa Hanna oli kuollut keuhkotuberkuloosiin jo vuonna 1922.

Elsa Rytin jatkuvaa tutkimusintoa osoittaa se, että hän oli vielä Württembergissä viimeisen parantolahoitonsa aikana tehnyt joitakin tutkimuksia hoitolaitoksen varsin alkeellisessa laboratoriossa.

Elsa Ryti oli Suomen Lääkäriliiton, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen patologiyhdistyksen ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen. Lisäksi hän oli Pohjoismaisen patologiyhdistyksen ja Pohjoismaisen sisätautilääkäriyhdistyksen jäsen.

Kirjoittaja

Arno Forsius

Lähteet

Artikkeli on kopio Arno Forsiuksen kirjoittamasta alkuperäisestä artikkelista, joka löytyy osoitteesta http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ryti2.html

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Egen lön eller eget företag skapar frihet, Kansainväliset toimijat, Kvinnor inom vetenskapen och bildningen, Naisten Ääni, Samarbete över gränserna, Sivistystä ja tiedettä, Työelämä

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry Aurorankatu 17 a 11 00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

 

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT