• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki

Ada Äijälä - teräväkynäinen tähystäjä

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71


Ada Äijälä oli 1910-20-luvuilla vapaamielisen naisliikkeen keskeisiä voimia.

Sukunimi

äijälä

Etunimi

ada elisabeth

Synnyinvuosi

1886

Synnyinpaikka

Pietari

Kuolinvuosi

1928

Kuolinpaikka

Helsingin maalaiskunta

Pietarissa syntynyt Ada Äijälä oli harvinaisuus 1900-luvun alun naisasialiikkeessä: vapaamielinen, ennakkoluuloton ja valppaasti aikaansa seuraava. Uudistaja, joka jätti jälkensä niin Suomalaiseen Naisliittoon kuin koulumaailmaan.

Ada Äijälä syntyi joulukuussa 1886 Pietarissa, missä hänen isänsä oli Rautateiden palveluksessa. Koulunsa hän aloitti Pietarin suomalaisessa valmistavassa koulussa, jossa herätti opettajiensa huomion lahjakkaana, tottelevaisena ja vaiteliaana tyttönä.

Vanhempien muuttaessa vuonna 1898 Turkuun Ada jatkoi koulunkäyntiä Turun suomalaisessa tyttökoulussa ja sen jälkeen – vanhempien siirryttyä Helsinkiin – yksityisessä ruotsalaisessa opistossa (Svenska Privata läroverket för flickor), josta pääsi ylioppilaaksi keväällä 1905.  Hän meni Suomen Liikemiesten Kauppaopistoon, minkä käytyään työskenteli osuusliike Elannossa ja opettajana Helsingin yksityisessä kauppakoulussa.

Opinhalu ja tiedon jano vievät pitkälle

Liikemaailma ei kuitenkaan tyydyttänyt yhteiskunnallisista asioista kiinnostunutta Ada Äijälää, joka haaveili sanomalehtialasta.  Toive toteutui, kun hän pääsi ”ammattineekeriksi” ensin Kotkan ja Lahden sanomalehtiin, sitten Kuopioon Savo-lehteen.

Vaikka hän kertomansa mukaan viihtyi erinomaisesti itäsuomalaisessa ympäristössä ja sopeutui hyvin savolaisten luonteen ja tapojen vivahduksiin, opinhalu toi hänet takaisin pääkaupunkiin, jossa hän aloitti historian, kansantalouden, venäjän kielen ja kirjallisuuden opinnot.

Vuonna 1914 hän suoritti Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatin tutkinnon, minkä jälkeen toimi opettajana Helsingin kunnallisessa yhdenpäivänkoulussa (yksi päivä koulussa, viisi työssä). Varsinainen virka hänellä oli rautatiehallituksessa, josta erosi vuonna 1927 mentyään naimisiin Kastorin perustajan, toimitusjohtaja Isak Räsäsen kanssa. Puoliso oli Teosofisen Seuran johtomiehiä, ja Adankin arvellaan olleen teosofi.

Samana vuonna hän perusti puolisonsa kanssa Helsinkiin Balderin saliin oman koulun, 8-luokkaisen Uuden Yksityisen yhteislyseon, ja toimi sen johtajana ja opettajana.

Synnyinlahjana terävä ja älykäs kynä

Ada Äijälä liittyi Suomalaiseen Naisliittoon 1910-luvulla. Hän tunsi omakseen sen arvomaailman, johon kuului taistelu naisten oikeuksien ja vapaiden kehitysmahdollisuuksien puolesta. Hän oli myös aktiivi naisliittolainen: kuului liiton keskushallitukseen, toimi Helsingin osaston varapuheenjohtajana vuosina 1921–1927 ja perusti Sippolaan Naisliiton osaston. Sisarpiirissä hän edusti sovittavaa, kaikkia ymmärtävää, tyyntä ja tasapuolista voimaa.

Ada Äijälä kuului myös Naisten Äänen toimitukseen ja oli sen ahkera avustaja käyttäen muun muassa nimimerkkiä Tähystäjä. Aikalaistensa mukaan hänellä oli ”terävä ja älykäs kynä” sekä erinomaiset puhelahjat.

Naisten Äänestä näkyy, että Ada oli myös haluttu puhuja. Hän esitelmöi Naisliiton iltamissa maisteriylioppilaille naisasiatyöstä, kertoi jäsenillassa Viron matkastaan, yhdessä kesäkokouksessa köyhäinhoidosta ja toisessa asiasta, joka oli ”käynyt sanomattoman polttavaksi” eli naimisissa olevan naisen kansallisuudesta. Vuonna 1924 hän esitelmöi Pohjoismaisessa naisasiakongressissa naisten titteleistä rouva ja neiti. Seuraavana vuonna häneltä ilmestyi kirja Voiko olla rouva vaikka ei ole rouva.

Poliittisesti Ada Äijälä lukeutui porvarilliseen keskustaan. Hän oli edistyspuolueen edustajaehdokkaana vuonna 1919 Uudellamaalla, mutta ei valittu.

Tuntumaa politiikkaan Ada Äijälä oli saanut jo Kuopiossa, jolloin hän – nuori ylioppilas ja toimittaja – järjesti rohkeasti kirjapainon konttoristin kanssa kokouksen, jossa valittiin nuorsuomalainen kansanedustajaehdokas.  Kehotuksen siihen hän oli saanut kahdelta koulunjohtajalta Helsingistä: Lucina Hagmanilta ja Alli Nissiseltä.

Tapaturma keskeytti elämäntyön

”Adassa oli reformaattorin vapautuneisuutta, tunteen syvyyttä ja voimaa, suurpiirteisyyttä ja ennen muuta lujaa uskoa ja intomieltä. Valmis aina ja kaikkialla vastaamaan asiastaan. Mieleltään syvästi isänmaallinen, vapaamielinen ja ennakkoluuloton.”

Näin ylistävästi alkaa vuoden 1928 Naisten Äänessä julkaistu nekrologi Ada Äijälä-Räsäsestä, joka ”oli saanut tapaturmaisen lopun työhön tullessaan Leppävaaran läheisellä ylikäytävällä”. Hänet siunattiin Hietaniemen krematorion kappelissa, ja teosofisen seurakunnan sekakuoro lauloi.

Muistotilaisuudessa Naisliiton puheenjohtaja Hilja Vilkemaa totesi, että vaikka ”inhimillisin mitoin merkittynä Ada Äijälän elämä oli suhteellisen lyhyt, hän ehti piirtää rasteja kulkemansa tien varrelle. Hän jätti ympäristöönsä jäljet persoonallisuudestaan ja työstään. Hän ei kuulunut niihin, jotka puhuvat vain puhuakseen. Ainoastaan silloin, kun jokin kysymys voimakkaasti askarrutti hänen ajatuksiaan, kun jokin epäoikeudenmukaisuus tai kierous yhteiskuntaoloissa tai ihmisten käsityksissä oli häntä syvästi loukannut, silloin hän oli arvelematta valmis esiintymään. Mihin hän kerran kiinnitti huomionsa, siinä hän ajatteli ajatuksen päähän asti ja esitti sen sellaisella persoonallisella vakaumuksella ja ponnella, että epäilijä ja vastustaja tunsi kohdanneensa väkevämpänsä.”

Adan perintö elää Klaukkalassa

Puolison lisäksi Ada Äijälää jäi kaipaamaan suuri joukko työtovereita, oppilaita ja ystäviä, joista moni naisliittolaisia. Ja koulu, joka muutti Teosofisen Seuran taloon Kansakoulukadulle. Koulun uudeksi ylläpitäjäksi perustettiin Ada Äijälän Koulu Oy. Vuonna 1938 koulu sai oman talon Arkadiankadulta ja nimeksi tuli Arkadian yhteiskoulu. 1980-luvun lopussa se siirtyi Nurmijärven Klaukkalaan ja tunnetaan nykyään nimellä Arkadian yhteislyseo.

Jo Ada Äijälän aikana koulussa oli opettajana Anni Rautiainen, Naisliiton toimijoita ja Naisten Äänen avustaja, ja heti hänen kuolemansa jälkeen koulun johtajana toimi pari vuotta Naisliiton puheenjohtaja Hilja Vilkemaa. Puoliso Isak Räsänen oli koulun johtokunnassa vuoteen 1933 saakka.

Tukea Naisten ääni -hankkeelle

Yksi nykyisen koulun taustatukijoista on Ada Äijälän Koulu Oy, jonka osakkeita Suomalainen Naisliitto omisti kevääseen 2014 saakka. Liitto oli ne ostanut 1960-luvulla varsin nimelliseen hintaan Helsingin osastolta. Osasto samoin kuin yksittäiset henkilöt – muun muassa Hilja Vilkemaa – olivat aikoinaan hankkineet osakkeita koulua tukeakseen.

Vaikka Ada Äijälän koulu Oy:n osakkeilla oli vain nimellisarvo, Naisliitto arvosti omistajuuttaan. Liiton edustaja kävi yhtiön kokouksissa ja Arkadian yhteislyseon opettajia ja oppilaita nähtiin Aurorankadulla musisoimassa ja juhlissa.

Osakkeiden omistamisesta keskusteltiin Naisliitossa aika ajoin, sillä koulun ylläpitäminen ei kuulu liiton perustehtäviin. Varsinaisesti aktivoiduttiin vuonna 2012, kun osakkeille ilmaantui ostajaehdokas. Naisliitto selvitti tuolloin asiantuntijoiden avulla niiden markkina-arvon ja alkoi etsiä ostajaa. Se löytyi, ja osakkeet vaihtoivat omistajaansa kesäkuussa 2014.  Ja kreivin – tai oikeastaan kreivittären – aikaan. Osakkeista saatujen eurojen avulla saatiin alulle Naisliiton mittava verkkohanke, Naisten Ääni.

Myös Ada Äijälä, aikansa vaikuttajanainen, on saanut siihen nyt omat sivunsa.

Itsepintaisuus palkittiin kunniamerkillä

Naisliiton omistamat Ada Äijälän koulun osakkeet ovat kiinnostaneet ulkopuolisia ennenkin. Vuonna 1957 vasemmistoliike painosti Inkeri Savolaista, Suomalaisen Naisliiton tuolloista puheenjohtajaa, myymään osakkeet. Inkeri Savolainen ja Naisliitto eivät taipuneet, joten Sirola opistoa ei perustettu koulun tiloihin Arkadiankadulle. Itsepäisyyden ansiosta Inkeri Savolaisen nimi oli itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentin myöntämien kunniamerkkien listassa. Suomen Leijonain ritarimerkki jäi tämän koulukiistan muistoksi.

Myöhemmin Naisliiton Helsingin osasto myi osan omistamistaan osakkeista koulun osakkeita omistavalle säätiölle ja lahjoitti myynnistä saamansa rahat koulun oppilaiden stipendirahastoksi. Rahasto on edelleen olemassa, tosin sen varat on jo lähes kokonaan jaettu stipendeinä.

Liiton omistamat osakkeet pysyivät liitolla vuoteen 2014 saakka, ja yksi osake Opetusneuvos Hilja Vilkemaan stipendisäätiöllä edelleen.

Kirjoittaja

Maija Kauppinen

Lähteet

Naisten Ääni -lehdet 38/1914, 35-38/1918, 21/1919, 30-31/1920, 14/1923, juhlanumero 1925 ja 8-9/1928.

Ada Äijälän perintö elää, Minna 2/2014

Kuin satakielten laulu, toim. Maija Kauppinen, Suomalaisen Naisliiton Helsingin osaston juhakirja, 2007.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naisliitto, Naisten Ääni, Sivistystä ja tiedettä, Työelämä, Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry Aurorankatu 17 a 11 00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

 

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT