Vivi Lindelia Savander syntyi Sakkolassa vuoden 1877 alussa agronomi Ernst Johan Savanderin ja vaimonsa Fanny Amanda s. Odenwallin toiseksi vanhimpana tyttärenä. Perheeseen syntyi kaikkiaan 11 lasta, mutta ainoastaan kolme heistä eli aikuiseksi saakka. Vivikin oli hento ja terveydeltään heikko, mutta sitkeä ja peräänantamaton. Hän lähti opiskelemaan Tammisaaren kutomakoulun 2-vuotiseen opettajanvalmistuslaitokseen ja sai päästötodistuksen vuonna 1899. Hänen erinomainen päästötodistuksensa on säilynyt, kahdeksassa oppiaineessa hänellä oli 10, kahdessa 9.

Käsityökoulu

Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys oli pitänyt käsityökoulua naiskäsitöitä varten Käkisalmessa jo vuodesta 1885 alkaen, sen jälkeen, kun rouvien ylläpitämä köyhien lasten koulu voitiin lopettaa Käkisalmen saadessa varinaisen kansakoulun 1876. Käsityökoulun varsinainen perustamisvuosi oli kuitenkin 1889. Tällöin yhdistys julkaisi virallisen ilmoituksen Käsityökoulun perustamisesta Viipurin Sanomissa, jossa kerrottiin seuraavaa:

”Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistyksen käsityökoulu avataan ensi maaliskuun 1. päivänä, johon otetaan naisoppilaita kaikista Viipurin läänin kunnista kotia varten oppimaan kuin myöskin opettajattariksi aikovia. Opettajattariksi aikovien pitää olla läpikäyneet kansakoulun tai jonkun muun oppikoulun.” Juho Lallukka.

Lallukan osuus käsityökoulun syntysanoja lausuttaessa lienee ollut melkoinen.

Koulun ensimmäiseksi kudonnan opettajaksi valittiin neiti Hilja Huchtman, joka hoiti myös ompeluosaston opetuksen. Muista opettajista vuosien varrella mainittakoon Mimmi Arppe, Ida Sofia Peltola ja Ida Häsänen.

Vivi Savander käsityökoulun opettajattareksi ja johtajattareksi

Vuonna 1910 koulun kudonnan opettajaksi ja johtajattareksi valittiin opettajatar Vivi Savander, joka synnynnäisellä lahjakkuudellaan ja peräänantamattomalla sitkeydellään sai koulun kukoistamaan sotia edeltävänä aikana. Hän uhrasi kaiken tarmonsa ja osaksi varansakin käsityökoulun hyväksi. Periaatteessahan Rouvasväen yhdistys maksoi koulussa käytettävät tarvikkeet ja opettajan palkan.

Vivi Savander oli arvostettu opettaja. Rouvasväen kutoma- ja käsityökoulu alkoi tulla tunnetuksi myös maamme rajojen ulkopuolella. Ensimmäinen ulkolainen opiskelija koulun historiassa oli vuonna 1916 Pietarista saapunut nuori tyttö.

Koulutusohjelma

Vuosi 1926 oli koulun toiminnassa käänteentekevä. Tuolloin vuokrattiin suuri koulutalo Isokadun varrelta. Johtajatar Savander asui myös tässä talossa.

Koulutyötä tehtiin ahkerasti: 42 tuntia viikossa. Tästä tuntimäärästä oli 34 tuntia kutomista ja ompelua. Työn touhun kerrotaan olleen aikamoista koulupäivien aikana.

Lukuvuonna 1928 koulussa oli 40 oppilasta (mm. kaksi Inkerin pakolaista). Oppilaiden ikärakenne oli 14-40 vuotta. Opetussuunnitelmassa oli kaavapiirustusta, sommittelupiirustusta, liinavaatteiden koristelumalleja ja paljon kudontaa: kutomaoppia, työkaluoppia, kangaslaskuja ja sidosoppia – ammattipiirustusta. Vivi Savander piti tärkeänä, että tytöt saavat opetusta myös kirjanpidossa. Hänen kustantamansa kurssit pidettiin Käkisalmen kansalaisopistossa kahdesti viikossa.

Kutomaosastolla vuonna 1932 pidetyillä kolme viikkoa kestävällä, Savanderin ohjaamalla kansallispukukurssilla oli 28 osanottajaa. Yleensäkin kankaita kansallispukuja varten kudottiin sekä itselle että tilauksesta.

Kevätjuhlan 1932 esitelmän pitäjäksi saatiin ylitarkastaja Lauri Kuoppamäki, aiheenaan Suomalaiset Kansallispuvut. Vivi Savanderin ohjauksessa oli useiden vuosien ajan ommeltu Käkisalmen kansallispukuja. Esimerkkinä mainittakoon vuosi 1926, jolloin valmistettiin 14 kansallispukua. Vuonna 1938 kansallispukuja valmistui 13.

Rouvasväenyhdistyksen perustamasta käsityökoulusta tuli vuonna 1936 Käkisalmen naiskotiteollisuuskoulu, joka sai useiden vuosien ajan valtionapuakin. Samaisena vuonna oli kutomapuolella niin paljon oppilaita, että 28 erisuuruiset kangaspuut ja opetusvälineet tuskin mahtuivat taloon.

Uusi koulutalo, talvisota alkaa

Pian tarvittiin taas suurempi koulutalo. Yhdistys osti kaupungilta entisen Tenkalahden kansakoulurakennuksen ns. Valistustalon. Kun tontti- ja rahoitusasiat saatiin kuntoon, kunnostettiin koko rakennus ja koulu vihittiin käyttöönsä suurin juhlallisuuksin kesäkuussa 1939 ja koulutyö aloitettiin syyskuussa samana vuonna. Myös Vivi Savanderille varattiin siitä asunto.

Mutta 30.11.1939 alkoi talvisota. Naiskotiteollisuuskoulun omaisuus tuhoutui lähes kokonaan. Pelastettavissa olleista tavaroista osa siirrettiin poliisin toimesta Ähtäriin, mihin Käkisalmen väestö oli suurelta osin evakuoitu. Johtaja Savanderia huolestutti Käkisalmeen jäänyt koulun omaisuus. Hän yritti joulukuussa pariinkin otteeseen palata Käkisalmeen hakeakseen kirjallista aineistoa ja koulun arkistotietoja. Hänet käännytettiin Elisenvaaran asemalla. Hän yritti myös palata talvisodan rauhanteon jälkeen, mutta ei saanut kulkulupaa. Jäljelle jäänyt omaisuus jäi rajan taakse ikuisiksi ajoiksi.

Kansallisarkistosta löytyy Vivi Savanderin kuvaus ja tuntemukset vuoden 1939 tapahtumista:

”Vuosi1939 oli Käkisalmen Naiskotiteollisuuskoululle monessa suhteessa aivan erikoinen ilon ja surun vuosi. Maaliskuussa tuli koulu toimineeksi 50 vuotta ja sitten kesäloman aikana pääsimme muuttamaan uuteen, tilavaan huoneustoon, jonka valoisissa viihtyisissä saleissa reippain mielin ja iloisin toivein aloitimme työmme 1 pvä syyskuuta. Tämä ilomme oli kumminkin lyhytaikainen, sillä jo lokakuun 10 pnä oli työmme valtiollisen tilanteen takia keskeytettävä. Aloitimme vielä uudelleen 16.pvä marraskuuta, mutta saman kuun 30. pnä oli koulu taas suljettava kun sota Neuvostoliiton ja Suomen välillä alkoi kaikessa kaameudessaan.

Joulupäivänä olleessa pommituksessa paloi koulun ulkorakennus ja siinä oleva halkovarasto, sekä pienempi erä kutomatyövälineitä ym. irtaimistoa. Myöhemmin saatiin koululta pois siirrettyä suurin osa kangas- ja lankavarastoa, n. 30 099:40 mk:n arvosta, mutta kalustosta ainoastaan kaksi ompelukonetta.

Kun koulun arkisto ja tilikirjatkin jäivät Käkisalmeen, on vuosikertomuksen ja tilien laatiminen ollut perin hankalaa.

Tulojen ja menojen keskinäinen suhde on kumminkin kassa- ja pankkitilin 31.12.1938 ja 31.12.1939 mukaan oikea.

Ähtärissä 3.päivänä heinäkuuta 1940

Vivi Savander

Koulun johtaja”

Evakkoaika, muutto Mikkeliin

Vivi Savander muutti äitinsä kanssa Mikkeliin 1.11.1940. Vivi piti huolen äidistään tämän kuolemaan saakka. Mikkeliin siirrettiin myös Kotiteollisuuskoulu, pitkällisten Maataloushallituksen kanssa käytyjen neuvotteluiden ja monien vaiheiden jälkeen.

Koulun omistajana toimi edelleen Rouvasväen Yhdistys. Johtokunta oli eri puolilla Suomea, mutta uusi johtokunta muodostettiin Mikkelin läänin Kotiteollisuusyhdistyksen toimesta mahdollisimman nopeasti. Ensimmäinen kokous oli jo 18.7.1940. Johtokuntaan valittiin koulun johtaja Vivi Savander.

Sota-aika oli kuitenkin jättänyt jälkensä ja tuonut mukanaan monia terveydellisiä haittoja, joten Vivi Savander oli osittaisella virkavapaalla. Hän hoiti ainoastaan johtajan tehtävät. Koulun siirtyminen Karjalasta raskaan evakkomatkan jälkeen oli rasittanut koulun opettajia kestävyyden rajamaille asti.

Vivi Savander halusi luovuttaa tehtävät nuorempien käsiin. Kudonnan opettajaksi nimitettiin Irja Mahkonen, joka jatkoi Savanderin viitoittamaa tietä. Koulun omistajana toimi edelleenkin Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry, sillä vasta joulukuussa 1948 yhdistys luovutti lopullisesti kotiteollisuuskoulunsa Mikkelin läänin Kotiteollisuusyhdistykselle. Vuonna1975 koulu siirtyi Mikkelin kaupungin omistukseen.

Koulussa toimi edelleen kudonta- ja ompelulinjat ja toiminta on jatkunut osana Käsi- ja taideteollisuusoppilaitosta, nykyään Etelä-Savon ammattiopisto.

Naiskotiteollisuuskoulun juhlassa vuonna 1954, paljastettiin Vivi Savanderin muotokuva ja kerrottiin Savanderin lahjoittaneen koululle stipendirahaston, josta nyt myös jaettiin stipendejä koulun oppilaille. Tänäkin päivänä Vivi Savanderin stipendirahastosta jaetaan keväisin opinnoissaan hyvin menestyneille stipendejä.

”Vivi Savanderin elämäntyö oli tämän oppilaitoksen hyvinvoinnista vastaaminen. Raskaat ponnistelut vuosikymmenien aikana olivat talvisodan myötä ikilumeen vajonneet. Kaikki se mitä oli saavutettu, oli jäänyt rajan taakse. Voimat eivät riittäneet toistuvaan aloittamiseen. Luopuminen, töiden siirtäminen nuorempien hoidettavaksi oli ainoa mahdollisuus.”

Jäätyään eläkkeelle, Vivi Savanderin yli 30 vuotta kestänyttä toimintaa koulun hyväksi muistettiin ensin Käkisalmessa ja sitten Mikkelissä. Kun Savander täytti 75 vuotta, häntä juhlittiin Mikkelissä.

Sanomalehti Käkisalmelainen kirjoitti vuonna 1952: ”Muistamme pitkän ja uhrautuvan päivätyön, jonka neiti Savander suoritti Naiskotiteollisuuskoulumme hyväksi, tehden siitä laajalti tunnetun ja tunnustetun ammattioppilaitoksen. Esimerkillisenä, aina herttaisena, aina kaikkensa koettavana opettajana ja vaatimattomana, sydämellisenä ja hyväntahtoisena ihmisenä muistelevat häntä entiset oppilaat ja eri puolille kulkeutuneet ystävät.”

Vivi Savander muutti 23.9.1952 eläkkeelle jäätyään, Lappeenrantaan vanhainkotiin, ja kuoli siellä 23.8.1955.