Saima Johanna Kallinen (17.2.1884-5.4.1947) oli ensimmäinen Tornion kaupunginvaltuustoon valittu nainen. Hän toimi konttoristina 1900-luvun alussa Röyttän satamassa ja perusti Tornioon vuonna 1918 kenkäkaupan. Saima Kallinen oli merkittävän rauhanpolitiikon ja puolustusministerin (1946-1948) sekä kansanedustaja (SDP) Yrjö Kallisen (1886-1976) sisar.

Lapsuus Oulujoen rannalla ja Oulussa

Entisen Oulujoen kunnan Puralan tilalla syntyi Saima Kallinen. Isänsä Henrik eli Heikki (1853-1925) ja äitinsä Johanna Elisa o.s. Savilaakso (1844-1909) olivat ostaneet Johannan perintörahoilla Puralan tilan. Heikki Kallinen ei ollut varsinaiselta ammatiltaan maanviljelijä vaan työmies Limingasta. Johanna oli merimiehen tytär ja miestään kahdeksan vuotta vanhempi. Tila oli aika suuri, 300 ha. Päärakennus oli suuri ja komea ja sijaitsi tärkeällä liikennepaikalla. Perheen oli jätettävä joenrantatalonsa, koska hyväluontoinen Heikki oli taannut sukulaisensa velat ja näin tila meni konkurssiin 1887. Perheen äiti koki menetyksen raskaasti ja käytöksellään osoitti tyytymättömyyttään. Kuusihenkinen perhe muutti Ouluun ja perheen isä ryhtyi nahkuriksi Ouluun Åströmin tehtaalle, sivutuloja tuli ompelukone- ja henkivakuutusasiamiehen toimista. Isosta kotitalosta siis muutettiin tehtaan ahtaaseen vuokrataloon.
Heikki Kallinen tunnettiin vilkkaana ja hyväntahtoisena ”kirjaan menevänä”. Hän hankki tietoja ja taitoja ja oli aikansa valistuneimpia työläisiä Oulussa. Saima Kallisen kodissa oli laaja kirjasto. Perheessä kannatettiin sosialismia. Johannan kuoltua Heikki Kallinen meni naimisiin Greeta Liisa Isoviidan kanssa vuonna 1911.
Saima sairasti lapsuudessaan ”engelskantaudin” eli riisitaudin, minkä johdosta hän oli käsistään ja jaloistaan invalidi. Hän kävi Oulussa kauppakoulun, puhui saksaa ja ruotsia ja toimi myöhemmin Torniossa kenkäkauppiaana ja kauppaliikkeiden kirjanpitäjänä. Saima avusti paketeillaan veljeään Yrjöä tämän ollessa vankilassa poliittisista syistä 1918-1921. Kenkäkauppiaan ura loppui vuonna 1929. Suomen virallisessa lehdessä (15.10.1929) ilmoitettiin Tornion kenkäkaupan, omist. Saima Kallinen, velkojain kokouksesta 17.10.1929 Tornion raatihuoneella.

Tornion kaupunginvaltuuston ensimmäiset naiset

Joulukuun Tornion 1918 kunnallisvaaleihin asetettiin kolme ehdokaslistaa: Tornion kunnallisseura ja Tornion kauppaseura sekä sosialisteilla oli oma lista. Saima Kallinen ja Anni Piirainen tulivat ensimmäisinä naisina valituiksi sosialistien listalta. Kallinen oli sijoitettu sosialistien listan ykkösehdokkaaksi, ja se takasi varman paikan valtuustossa. Porvarillisten listoilla ei ollut naisia edes ehdolla.
Tuolloin käytiin kunnallisvaalit pääasiassa ilman puoluetunnuksia. Poliittinen jakauma tulee paremmin esille eduskuntavaalien tuloksissa.
Saima Kallinen ei ollut aktiivinen toimija puolueessa. Häneltä ei ollut edes kysytty kunnallisvaaliehdokkuutta, vaan oli huomannut ehdokkuutensa sanomalehdestä. Hänen omien sanojensa mukaan velvollisuutensa oli esittää lehdessä mielipiteitään. Hän myös selvästi ilmoitti, ettei kuulunut mihinkään puolueeseen eikä ryhtyisi puoluepukariksi. Saima omasi kuitenkin jo lapsuudenkodissa sosialistisen yhteiskuntavakaumuksen. Valtuustossa vuosina 1919-1921 ja 1926-1928 toiminut Kallinen selvityi tehtävistään hyvin. Vaikuttaa siltä, että Saiman sosialismi oli yhteiskunnallis-eettistä laatuaan, koska hän oli vuonna 1921 ehdokkaana porvarillisena pidetyllä Naisten listalla.
Vuoden 1925 joulukuussa vaaleissa oli ensimmäistä kertaa käytössä vaalijärjestelmä, jossa valtuutetut valittiin kolmivuotiskaudeksi. Mukana oli viisi porvarillista listaa sekä kaksi sosialistien listaa. Ainoaksi naisvaltuutetuksi pääsi Saima Kallinen porvarilliselta listalta, sosialistisilla ei ollut yhtään naisehdokasta.
Saima oli jäsenenä kaupungin puistokomiteassa vuonna 1920-luvulla. Keskustan puistot olivat olleet hoitamatta ja näin kaupunki varasi 5000 mk puistojen kunnostamiseen. Luottamustehtäviä riitti,  Saima oli myös lainakirjaston johtokunnassa.

Lahjakas puhuja

Saima Kallinen oli kirjailija Martta Haatasen mukaan ”lähes yhtä lahjakas puhuja kuin veljensä, opetusneuvos Yrjö Kallinen”. Suomalaisen Naisliiton Alatornion osaston tilaisuuksissa Saimi esiintyi useasti ja ”hauskasti”. Osaston vuoden 1914 vuosikokouksessa hallituksen varajäseneksi valittiin Saima Kallinen.
Vuonna 1913 järjesti Suomalainen Naisliitto kesäkokouksen Alatorniolla. Kansanjuhlassa esitelmöi Lucina Hagman. Kauppias Saima Kallinen esitti lausuntaa.
Naisten Rauhanliittoon liittymisestä piti Saima esitelmän vuonna 1914. Esitelmässä, julkaistiin Tornion Lehdessä 14.2.1914,  hän käsitteli Suomalaisen Naisliiton kiertokyselyä ko. asiasta. Saiman vastaus oli, että kaikki rauhaa haluavat, mutta.
”Niinhän se on. Mutta kuitenkin nousee sydämen syvyydestä jokin varoitus, joka velvoittaa meidät tilille tuosta helposta suun tunnustuksesta. Minkälaista on meidän rauhan rakkautemme? Miten se ilmenee käytännössä?”
Kunnallispolitiikassa mukana oleva kauppias Saima Kallinen selosti vuonna 1925 Suomalaisen Naisliiton kesäkokouksessa kunnallishallintoa ja naisten menestymistä siinä. ”Tavallinenkin nainen voi menestyä missä kunnallisessa tehtävässä tahansa kunhan ei ota tehtävää kunniavirkana vaan raskaana velvollisuutena. Ja kun naiset kunnallisissa tehtävissä ajan pitkään kehittyvät, voidaan heidän lukumääränsä eduskunnassakin saada kohoamaan.”
Alatornion osasto ostaa oman toimitalon vuonna 1926 ja tupaantuliaisjuhlan juhlapuhujana oli hyvänä puhujana tunnettu Saima Kallinen.
1920 Belgian Antwerpenissä pidettiin kesäolympiakisat ja niissä torniolainen Ville Pörhölä menestyi. Hän voitti kuulantyönnön kultamitalin. Tornio juhli sankariaan. Kaupungin naiset järjestivät kahvitilaisuuden VPK:lla, jossa puhui kaupunginvaltuutettu Saima Kallinen.
Saima Kallinen kuoli vuonna 1947 ja hänet on haudattu Tornion hautausmaalle.