Pirkko Raunemaa on toiminut kuluttajien edunvalvojana ja kuluttaja-asiantuntijana sekä kotimaassa että kansainvälisissä tehtävissä. Hänen toimintansa päämäärä, heikoimpien auttaminen, on ollut sama sekä virkauralla, joka päättyi 2002 hänen jäädessään eläkkeelle Elintarvikeviraston johtajan virasta, että kuluttaja- ja naisjärjestötyössä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n johtokunnassa Raunemaa toimi viraston perustamisesta lähtien vuodesta 2002 vuoteen 2008. Vuodesta 2006 hän on ollut Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen, ensimmäisenä suomalaisena kotitalous- ja kuluttaja-alan järjestöjen edustajana.
Pirkko Pelkosen, vuodesta 1968 Raunemaan, lapsuutta varjosti isän kaatuminen talvisodassa 1940. Leskeksi 25-vuotiaana jäänyt äiti solmi myöhemmin uuden avioliiton, josta syntyi viisi lasta. Kaikilla kuudella lapsella oli turvallinen lapsuus.
Perheen muutettua 1953 Helsinkiin Pirkko siirtyi Kuopion Tyttölyseosta Tyttönormaalilyseoon, josta tuli ylioppilaaksi 1957. Hän aloitti syksyllä kotitalousopinnot Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hän halusi kouluttautua auttamaan tuotantoa ja kauppaa ymmärtämään paremmin kotitalouksien ja perheiden tarpeita tuotekehittelyssä ja palvelussaan.
Opiskeluaikana kotitaloustieteiden ylioppilaiden järjestötyö oli mieluisa harrastus. Siitä aukesi myös väylä ylioppilaspolitiikkaan, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajistoon ja hallitukseen. Pirkko Pelkonen oli 1962–1963 HYY:n hallituksen ainoa naisjäsen.
Valmistuttuaan 1963 hän toimi kodin taloustieteen laitoksen assistenttina ja myöhemmin Suomen Akatemian ja Valtion maatalous-metsätieteellisen toimikunnan tutkimusassistenttina. Vuosina 1965–1969 hän oli Hotelli- ja Ravintolalehden toimitussihteeri. Lehtityö oli kiinnostavaa ja ala oli tuolloin voimakkaassa kasvussa. Tulevan ympäristötieteiden professorin Taisto Raunemaan kanssa avioliiton 1968 solminut Pirkko Raunemaa jäi kuitenkin kotiin hoitamaan lapsia ja luomaan uraa radion ja lehtien free lance -toimittajana.
Kotivuosien jälkeen Pirkko Raunemaa palasi jatkamaan kansantaloustieteen opintoja Helsingin yliopistoon. Hän opiskeli 1973–1974 stipendiaattina taloustiedettä Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä; mukana Yhdysvalloissa oli myös perhe lastenhoitajineen. Opinnot korkeatasoisessa yliopistossa olivat vaativia ja antoivat suuntaviittoja tuleville uravalinnoille.
Kun kuluttajansuojalaki tuli voimaan Suomessa syksyllä 1978, Pirkko Raunemaa nimitettiin kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimivan parlamentaarisen kuluttajaneuvoston pääsihteeriksi. Kuluttajan oikeudet sekä kuluttajaneuvonta ja -valistus olivat voimakkaasti esillä ja niitä pohdittiin myös useissa eri ministeriöiden neuvottelukunnissa ja komiteoissa. Yhteistyötä tehtiin myös Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa sekä kuluttaja- että myöhemmin myös elintarvikeasioissa ja -valvonnassa.
Pirkko Raunemaa edusti Suomea Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kuluttajapoliittisessa komiteassa useiden vuosien ajan 1980-luvulla. Komitea tuotti selvityksiä ja antoi suosituksia kuluttajien aseman parantamiseksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tuoteturvallisuus oli tärkeä kehittämiskohde, koska määräykset eri maissa erosivat paljon toisistaan. Raunemaa toi näistä kansainvälisistä tehtävistä ensimmäisen kerran Suomeenkin ajatuksen, että kuluttajan etu toteutuu parhaiten avoimen kilpailun kautta. Suomessa elettiin vielä sodan jälkeisen hintasäännöstelyn aikaa.
Vuonna 1985 Pirkko Raunemaa nimitettiin Elinkeinohallitukseen kuluttaja-asioiden osaston osastopäälliköksi. Hän joutui silloin itsekin vastaamaan kuluttajan lakisääteisten oikeuksien toteuttamisesta toimialueellaan. Osaston vastuulla olivat kuluttajaneuvonta ja -valistus, hintamerkinnät, tuoteturvallisuus, alan järjestöjen tukeminen ja elintarvikevalvonta.
Elinkeinohallituksen lakkauttamisen jälkeen 1990 Pirkko Raunemaa siirtyi apulaisjohtajaksi perustettuun Elintarvikevirastoon. Kansainvälistä yhteistyötä elintarvikealalla tehtiin Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alaisessa Codex Alimentarius -neuvostossa ja sen komiteoissa, joihin Pirkko Raunemaa osallistui Suomen edustajana. Tavoitteena oli elintarvikkeiden turvallisuuden parantaminen kansanvälisessä kaupassa antamalla ainesosille ja haitta-aineille turvallisia yhteisiä raja-arvoja ja ohjaamalla elintarvikkeiden käsittelyä säännöin ja ohjein.
Kansainvälistä elintarvikekauppaa käsiteltiin vuodesta 1995 lähtien Kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n elintarvikehygieniaa käsittelevässä SPS-komiteassa. Pirkko Raunemaa edusti siinä Suomea vuoteen 2000. Tuon ajan suuria haasteita oli myös Suomen elintarvikelainsäädännön ja -valvonnan mukauttaminen Euroopan yhteisöjen lainsäädäntöön. Niinpä komission komiteat ja työryhmät ja Suomen ensimmäisenä EU-puheenjohtajavuonna 1998 myös neuvoston työ veivät aikaa ja antoivat valtavasti uusia haasteita koko alalle.
Pirkko Raunemaa vastasi tuolloin erityisesti tuotevalvonnan kehittämisestä, joten hänen työnään oli myös kuntien ja läänien terveysvalvojien koulutus ja ohjeistaminen. Ajanjaksoon ajoittuivat vielä elintarvikkeiden pahimmat turvallisuusuhkat hullun lehmän taudista akryyliamiideihin ja Itämeren kalojen dioksiineihin. Lehdistö, TV ja radio kiinnostuivatkin hintojen sijasta elintarviketurvallisuudesta, ja Pirkko Raunemaata haastateltiin ja pyydettiin pitämään esitelmiä.
2000-luvun lopulla Pirkko Raunemaa toimi virkatyönsä ohella Euroopan unionin erityisasiantuntijana. Hänen tehtävänään oli arvioida unioniin pyrkivien Keski-Euroopan maiden lainsäädännön tasoa ja kehittämistarpeita myös mm. uuselintarvikkeiden osalta.
Elintarvikealan ja kuluttaja-asioiden asiantuntemus johti Pirkko Raunemaan myös huomattavaan kehittämistehtävään, 2002 perustetun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn johtokuntaan. Virasto aloitti Brysselissä mutta siirtyi 2003 lopulliseen kotipaikkaansa Italian Parmaan.
Kun Pirkko Raunemaa 2008 jätti johtokuntatyön, EFSA oli sekä EU:ssa että maailmalla korkealle arvostettu 250 hengen työpaikka. Sen tehtävänä on tieteellisin riskinarvioinnein varmistaa, että unionin elintarvikelainsäädäntö ja valvonta ovat korkeimmalla mahdollisella turvallisuustasolla. EFSAn työ ja sen tulokset ovat suuren mielenkiinnon kohteina Euroopan unionissa, koska kaikki alan EU-lainsäädäntö edellyttää EFSAn tieteellistä arviointia.
Vuodesta 2006 Pirkko Raunemaa on ollut Kotitalous- ja kuluttajaneuvottelukunnan edustajana Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa ECOSOC:ssa. Komitea antaa lausunnot komission lainsäädäntöhankkeista ja lisäksi oma-aloitteisia lausuntoja, joilla halutaan vaikuttaa unionin kehitykseen. Komitean jäsenet edustavat eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä. Suomen kotitalous- ja kuluttajajärjestöillä ei ole aikaisemmin ollut komiteassa edustajaa.
Näiden moninaisten työhön liittyvien tehtävien lisäksi Pirkko Raunemaa on edistänyt kuluttaja-asiaa yhdistyksissä ja useiden lehtien toimituskunnissa. Naisjärjestöjen Keskusliitossa Pirkko Raunemaa toimi 1970-luvulla. Perheen ja naisten aseman parantaminen ovat esillä Suomen Naisyhdistyksessä, jonka puheenjohtajaksi Pirkko Raunemaa valittiin 2007. Sielläkin hän on tuonut jäsenistölle tietoa Euroopan unionin suunnitelmista erityisesti ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, naisten ja perheen aseman parantamiseksi ja talouslaman voittamiseksi.
Kirjoittaja
Aura Korppi-Tommola
Lisätietoja
Pirkko Marjatta Pelkonen vsta 1968 Raunemaa. Vanhemmat maanviljelijä Antti Pelkonen S 1910 ja Helvi Mustonen S 1914. P 1968 - ympäristötieteiden professori Taisto Raunemaa, K 2006, PV Mikael Raunemaa S 1913 ja Hilma Lantta S 1910. Lapset: Antti-Pekka S 1965, rakennusinsinööri; Anni S 1969, diplomi-insinööri; Liisa S 1972, diplomi-insinööri.
Ylioppilas Helsingin Tyttönormaalilyseosta 1957; Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti 1963 Helsingin yliopistosta. Taloustieteen jatko-opintoja University of California, Berkeley Yhdysvallat 1973–1974, Cornell University ja Michigan University, Yhdysvallat 1976; opintomatka Moskovaan 1971.
Lappeenrannan yliopiston kodin taloustieteen assistentti 1963; Helsingin yliopiston kodintaloustieteen assistentti 1963–1964 ja 1971–1972; Helsingin I sairausvakuutustoimiston apulaistoimistosihteeri 1964–1965; Hotelli- ja Ravintolehden toimitussihteeri 1965–1969; Marttaliiton konsulentti 1971; Valtion maatalous-metsätieteellisen toimikunnan tutkimusassistentti 1975–1978; kauppa- ja teollisuusministeriön kuluttajaneuvoston pääsihteeri 1978–1985; Elinkeinohallituksen kuluttaja-asiain osaston osastopäällikkö 1985–1990; Elintarvikeviraston apulaisjohtaja 1990–2001, johtaja 2001–2002.
Jäsenyydet: Kodintaloustieteen ylioppilaat ry:n osa-aikainen opintoneuvoja 1960 ja puheenjohtaja 1962; Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto ja hallitus 1962–1964 ja kuluttajakasvatusryhmän puheenjohtaja 1969–1970; Kotitalouden kandidaatit ry:n sihteeri 1970–1971 ja puheenjohtaja 1971–1972, edustaja Akava ry:n valtuuskunnassa 1972; Akava ry:n hallituksen varajäsen 1972, Emäntälehden toimituskunta 1972–1973; Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitus 1972–1973 ja 1975–1977; Suomen kansallinen kotitalousopetuskomitea 1973– ; Koti-lehden neuvottelukunta 1977–1978; OECD:n kuluttajapoliittisessa komiteassa ja sen useissa työryhmissä Suomen edustaja 1979– ; asunnonostajan oikeusturvakomitea 1980–1981; Pohjoismaisen kuluttajavirkamieskomitean Suomen jaosto 1980–1990, puheenjohtaja 1985–1986; Vakuutusalan kuluttajaneuvottelukunta 1982–1985; useiden maa- ja metsätalousministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön maiden ministerineuvoston alainen elintarvikeasiain valiokunta 1986–1989; Työtehoseuran kotitalous- ja kuluttajatoimikunta 1987–1989; Suomen Standardisoimisliiton kuluttaja-asioiden neuvottelukunta ja sen työvaliokunta 1989–1991; valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitoksen johtokunta 1989–1991; Suomen kansallinen kotitalouskomitea 1978–1993; Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen johtokunta 2002–2008; Zonta-kerho Helsinki II:n sihteeri 1995–1997, varapuheenjohtaja 2003–2005, puheenjohtaja 2005–q007; Euroopan talous- ja sosiaalikomitea 2006–2010; Suomen Naisyhdistyksen hallitus 1992– , varapuheenjohtaja 1998–2006, puheenjohtaja 2007–.
Kunnianosoitukset: Suomen Leijonan R I; Kotitaloustieteiden ylioppilaat ry:n amr 1962. Argonomiliiton Vuoden vaikuttaja 2002.
Tuotanto: Lehtikirjoituksia kuluttajakysymyksistä ja kodin taloudenhoidosta mm. Kotitalous- ja Emäntä-lehdissä. Radio-ohjelmia 1960-luvulla kuluttaja-asioista ja naisen asemasta sekä samapalkkaisuudesta. Ohjekirjoja ja artikkeleita elintarvikkeiden laadusta, ravinnosta, elintarvikevalvonnasta ja riskinarvioinnista Kuluttajatietoa-, Kehittyvä elintarvike- ja Kaari- lehdissä.
Lähteet
Pirkko Raunemaan yksityinen arkisto; Suomen Naisyhdistyksen pöytäkirjat, Suomen Naisyhdistyksen arkisto, Helsingin kaupunginarkisto.
Pirkko Raunemaan haastattelu 25.8.2009.
Aura Korppi-Tommola (toim.), Tavoittena tasa-arvo. Suomen Naisyhdistys 125 vuotta. 2009.
Julkaistu aiemmin Suomen Kansallisbiografiassa.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.
