Liisa Jaakonsaari – tasa-arvo ei ole mikään valmistalo, vaan tie

Liisa Jaakonsaari – tasa-arvo ei ole mikään valmistalo, vaan tie

15.3.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Merja Minkkinen

Kirjailija Anna-Maija Ylimaula on sanonut pistämättömästi, että kaikki naiset ovat feministejä – muussa tapauksessa he eivät tiedä, mitä feminismi on. Itse olen kysyttäessä aina vastannut: Kyllä, minä olen feministi.

Tasa-arvo ei ole mikään valmistalo, vaan tie. Tiessä saattaa olla vaarallisia kuoppia ja mutkia, mutta eteenpäin päästään, jos päämäärä on selkeä. Vauhtikaan ei ole itseisarvo. Tärkeintä on oikea tie. Jatka lukemista!

Sofia Mathlin – Uudistetun Lybeckerin koulun ensimmäinen johtajatar

11.12.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Vuonna 1843 toimintansa aloittaneen Lybeckerin köyhien tyttöjen koulun toiminta muutettiin käsityökouluksi vuonna 1872, kun kansakoulu aloitti Raahessa toimintansa. Sofia Lybecker perusti koulunsa aikana, jolloin vähävaraisilla

Alma Pihl – yksi maailman parhaista Fabergén korutaiteilijoista

9.12.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

The Guardian-lehti julkaisi uutisen 2.12.2025, jossa kerrottiin Christie’sillä tehdystä huutokaupasta. ”A vintage jewel-studded Fabergé egg that belonged to the mother of Russia’s last emperor has

Fredrika Pietilä – Kansakoulunopettaja, kirjailija, työväen naisseuran perustaja

25.11.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Fredrika Pietilä tuli Raaheen Lybeckerin tyttökoulun opettajaksi vasta valmistuneena kansakoulunopettajana. Kun kansakoulutoiminta alkoi Raahessa, hän sai paikan ensimmäisenä opettajana. Merimiehen tytär Oulusta Fredrika Pietilä syntyi

Dagmar Neovius – Ensimmäisiä naiskansanedustajia, Marttaliiton perustajajäsen sekä Naiskagaalin puheenjohtaja

8.11.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Dagmar Neovius, opettajatar, rehtori ja aktuaari, oli Ruotsalaisen kansanpuolueen ensimmäinen naiskansanedustaja. Hän oli perustamassa Marttaliittoa ja oli Naiskagaalin ensimmäinen puheenjohtaja sekä todellinen isänmaanystävä. Dagmar syntyi

Jenny Nuotio – Kutoja, yksi ensimmäisiä naiskansanedustajia

8.11.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Jenny Nuotio oli nuorin ensimmäisen eduskunnan kansanedustajista. Hän oli valintansa aikana raskaana vaan ei naimisissa. Avioliitto etäännytti hänet politiikasta, mutta hän palasi myöhemmin leskeksi jäätyään

Hilma Räsänen – Ensimmäisiä naiskansanedustajia, luennoitsija, kansakoulunopettaja

4.11.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Sortavalan seminaarista opettajaksi valmistunut Hilma Räsänen (1877-1955) oli ainoa maalaisliittolainen naiskansanedustaja Suomen ensimmäisessä eduskunnassa. Raittiusaatteen ajaminen sekä eduskunnassa että kirjallisissa töissä olivat Hilma Räsäselle tärkeitä

Iida Vemmelpuu – Kansakoulunopettaja, fennomaani, yksi ensimmäisiä naiskansanedustajia

4.11.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

”Suomalaisen puolueen kansanedustajalla, kansakoulun opettaja ja Kansanopiston johtaja Iida Vemmelpuulla oli hyvin tiukka kristillis-siveellinen elämänkatsomus. Hän tuli tunnetuksi myös fennomaanisen kansanvalitusaatteen kannattajana.” (Aune Innala) Kauppiaan

Sandra Lehtinen – Ompelijatar, yksi ensimmäisiä naiskansanedustajia, työväenliikkeen veteraani

2.11.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

”Aleksandra Reinholdsson on köyhälistön lapsia. Ollut aikaisemmin palwelijattarena ja sittemmin ompelijattarena. Työskennellyt innokkaasti köyhälistön asian hywäksi. Lomahetkiään on ahkerasti käyttänyt opintojen hankkimiseen, laajentanut tietojaan ja

Maria Raunio – Ensimmäisiä naiskansanedustajia, ompelijatar, agitaattori ja toimittaja

30.10.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Räätälin tytär Maria (Maiju) Raunio syntyi vuonna 1872 Keuruun pitäjässä Keski-Suomessa räätäli Erland Saarisen (1846-1930) ja piika Kristiina Hellénin (1851-?) esikoisena. Perheeseen syntyi kaikkiaan 13

Mimmi Kanervo – Palvelijatar, agitaattori, yksi ensimmäisiä naiskansanedustajia

30.10.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Mimmi Kanervo työskenteli palvelijana vuoteen 1903. Sen jälkeen hän siirtyi työväenliikkeen järjestötehtäviin. Hän kuului vuoden 1905 suurlakon keskuskomiteaan. Hän oli yhtäjaksoisesti eduskunnan jäsen vuosina 1907–1917.

Anni Huotari – Ompelija, työväenliikkeen nainen, yksi ensimmäisiä naiskansanedustajia

30.10.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Anni Huotari oli ammatiltaan ompelija ja käsityönopettaja. Hän oli 1900-luvun alussa suomalaisen työväenliikkeen näkyvimpiä naishahmoja yhdessä Miina Sillanpään ja Ida Aalle-Teljon kanssa. Hän oli yksi

Maria Paaso – Ompelija ja ensimmäisiä naiskansanedustajia

20.10.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Maria Paaso ent. Laine (myös Paaso-Laine ja Laine) oli yksi niistä 19 naiskansanedustajasta, jotka valittiin ensimmäisinä naisina Suomen eduskuntaan. Kansanedustajana hän oli vuosina 1907–1908 Hämeen

Liisi Kivioja – Ensimmäisen eduskunnan naiskansanedustaja Kalajoelta

19.10.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Liisi Kivioja toimi kansakoulunopettajana, kansanedustajana ja sokeain työkoulun johtajana ennen kuin hänestä tuli pankinjohtaja Kalajoen Kansallis-Osake-Pankin asioimistoon. Siikajoelta Jyväskylän seminaarin kautta ammattiin Liisi (Lisa) Annantytär

Cely Mechelin – Kirjoja sokeille ja näkyvyyttä martta-aatteelle

30.9.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Susanna Halme

Alma Cecilia “Cely” Mechelin (12.8.1866–30.7.1950) oli suomalainen naisasialiikkeen ja kansalaisyhteiskunnan vaikuttaja, joka omisti merkittävän osan elämästään erityisesti vammaisten oikeuksien edistämiselle sekä kotitalous- ja marttajärjestötoiminnalle. Hän

Kirsi Ylisirniö – Yrittäjyys, luottamustoimet ja yhdistykset täyttävät kalenterin

10.9.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Yrittäjä Kirsi Ylisirniölle ei ole outoa se, että keski-ikäinen herrahenkilö ottaa yritykseen liittyvät asiat puheeksi nimenomaan hänen miehensä Esan kanssa. Kirsi osaa pitää puolensa eikä

Alli Pirilä – Maatalon emäntä, naisasianainen ja verkostoituja

19.8.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Siikajoki Pohjois-Pohjanmaalla olisi jäänyt paljosta paitsi, jos Jaakko Loppi ei olisi tullut sinne kansakoulunopettajaksi vuonna 1927. Loppi ei toki tuolloin tiennyt, miten paljon hänen Alli-tyttärensä

Ellen Wåhlberg – Raahen seminaarin ensimmäinen liikunnanopettaja

24.7.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Ellen Wåhlberg piti työssään Raahen seminaarissa tärkeänä kehittää voimistelua kansakouluissa. Hän pyrki innostamaan myös jo työelämässä toimivia opettajia järjestämällä heille kesäkursseja. Hän oli sitä mieltä,

Sirkka Kankaala – Velkaperän kasvatti palasi Velkaperälle ja luopui Velkaperästä haikein mielin

19.7.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Sirkka Kankaalalle Raahen Velkaperä on ollut virikkeellinen kotipaikka. Sieltä elämä kuljetti hänet kouluun ja työhön. Moniin luottamustoimiin hänet vei vanhempien esimerkki. Haikein mielin hän muutti

Maija-Leena Hirvonen – Lasten ja kuntalaisten asialla vuosikymmenet

3.6.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Maija-Leena Hirvoselle perustyö neuvola- ja kouluterveydenhuollossa on ollut oikea kutsumusammatti. Työuran ohessa hän on hoitanut useita luottamustoimia vuosikymmenien ajan. Lapsuus Veneheiton kylässä Maija-Leena Hirvonen (o.s.

Maria Castrén – Suomen ensimmäinen naisurkuri

13.4.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Maria Castrén oli ensimmäinen nainen Suomessa urkurina ja päätoimisena musiikin lehtorina sekä ensimmäinen nainen Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuustossa. Urkurin virka avautui naisille jo vuonna 1898. Tehtävään ei

Laina Westerlund – Naiset Mukaan -toimikuntien kehittäjä

11.4.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Tamperelainen Laina Westerlund (1878-1949) oli yhdessä aviomiehensä Viktor Westerlundin kanssa perustamassa Tampereen Työväen Osuuskauppaa. Laina halusi enemmän naistoimintaa Suomen Työväenosuuskauppaliikkeeseen. Hän oli perustamassa Naiset Mukaan

Hanna Huotari – Kainuusta Orivedelle

15.3.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Anneli Ojala

Nuoruus Luokanvalvojani Hanna Huotari, Oriveden Yhteiskoulun luonnonhistorian lehtori, oli sisukas ihminen. Hanna Emilia syntyi 30.10.1900 Sotkamossa pienviljelijän perheeseen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1920 Kajaanin yhteislyseosta. Hanna

Ida Sarkanen – Suomalaisen Naisliiton puheenjohtaja ja tunnettu luennoitsija

6.3.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Maisteri Ida Sarkanen oli sisäistänyt naisasian ja toimi sen mukaisesti olemalla kansanedustajaehdokas useampaan kertaan ja oli arvostettu luennoitsija, joka lukuisissa tilaisuuksissa kertoi naisasiasta ja avioliittolain

Irene Mendelin – Naisasianainen ja ensimmäinen runokokoelman julkaissut naisrunoilija

19.2.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Runoilija ja kääntäjä Irene Mendelin (1864-1944) oli ensimmäinen suomeksi runokokoelmia julkaissut nainen ja oman aikansa naisasianainen. ”Hiljaa juuri kuin lammen laine” on Irene Mendelinin sanoittama

Ingeborg Tott – Hämeen linnan valtiatar

8.2.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leena Ahonen

Hämeen linnassa vietettiin vuosina 1504 – 1507 loistokasta hovielämää. Linnaa ja laajoja alueita sen ympärillä hallitsi silloin tanskalaissyntyinen ylhäisönainen Ingeborg Tott, Ruotsin valtionhoitajana toimineen Sten

Saara Mikkola – isän tyttärestä itsenäiseksi vaikuttajanaiseksi

1.2.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Jaakko Mikkola

Saara Mikkola 17.5.1927 Kaustinen – 15.12.2012 Hämeenlinna Äidiltäni Saara Mikkolalta jäi muistelmien kirjoitus kesken. Paljon hänellä oli kuitenkin muistelmiensa kirjoituskonetekstiä ja otsikoksi luonnoksia, joista valitsin

Kaino W. Oksanen – Kasvatusopista ensimmäisenä naisena väitellyt

13.11.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Tohtori Kaino W. Oksanen oli kansanedustaja, Ilmatieteen laitoksen meteorologi ja ensimmäinen nainen suomalaisessa yliopistossa, joka väitteli kasvatustieteistä. Lapsuus pappilassa Kaino Wilhelmiina Oksanen, filosofian

Kaija Asukas – Koko työura ihanassa työpaikassa, Raahen kirjastossa

27.10.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Kaija Asukas on avojalakanen raahelainen. Hän syntyi 11.1.1957. Hän meni kirjastoon vuoden työllistämistukijaksolle vuonna 1980 mutta aika venähti 44 vuodeksi. Nyt syyskuussa 2024 hän aloittelee

Jane Trygg-Kaipiainen – Monipuolinen vaikuttaja ja luova tahtonainen

14.6.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marjatta Björknäs

Jane Trygg-Kaipiaisen elämää ohjaa voimakas vaikuttamisen tahto ja epäkohtien korjaaminen. Lapsuus Jane on syntynyt Sakari Topeliuksen päivänä Heidekenillä, eli hän on aito turkulainen. Hänen syntymäkotinsa

Aino Malmberg – Ylirajainen feministi, naisasianainen, verkostorakentaja

15.4.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Aino Malmberg oli suunnannäyttäjä, ns. ensimmäinen monessakin mielessä. Hän oli Tekla Hultinin kanssa ensimmäinen suomenkielisestä koulusta ylioppilastutkinnon suorittanut nainen. Hän kuului siihen sukupolveen, joka pääsi

Tuula Kellola – Keskikentän pelaaja sai maalin

16.3.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Kulttuurihenkilö. Runokirjojen kirjoittaja. Selskaapilainen. Luontaishoitaja. Ihmisten tukija. Hyväntekijä. SPR:n vapaaehtoistyöntekijä. Omaehtoinen ihmisten auttaja. Kahden kauden kaupunginvaltuutettu. Näillä ansioilla on Tuula Kellola Pro Raahe -mitalin nro

Pirkko Ahokas-Tuohinto – Reumalääkäri, kunnallispoliitikko, kotiseutuihminen, tarmonpesä

10.3.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Pirkko Ahokas-Tuohinnolla on kaksi kotiseutua: Karjala ja Pattijoki. Hän tuli Raaheen lievittämään lääkäripulaa. Hän osallistuu kunnallispolitiikkaan ja vaalii lottaperinnettä. Raahen kaupunki myönsi hänelle Pro Raahe

Opetusneuvos, FM Marja Liisa Toivanen – Luetaan yhdessä -verkoston perustaja

25.1.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Susanna Sulkunen

Suvun rohkeat ja itsenäiset naiset Marja Liisa syntyi pian talvisodan jälkeen Aurassa 4.4.1940. Alkutaival ei ollut ruusuinen. Hänen isänsä oli menehtynyt rauhan aattona sotilasjunan onnettomuudessa

Emma Åkerman – Viipurin Naisyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja

26.8.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Helmi Winter

Vuonna 1886 perustettiin Viipurin Naisyhdistys. Naisasia oli silloin vielä suurelle yleisölle outo; niistäkin, jotka siitä jotain tiesivät, suhtautui osa siihen epäillen ja monet halveksien ja

Eeva Kerola – Maatalon emäntä, vahva poliitikko ja maaseudun ihmisten puolestapuhuja

29.7.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Maatalon emäntä Eeva Kerola oli vuosikymmenien ajan monien luottamustoimien nainen. Luottamustoimissaan hän puolusti maaseudun ihmisiä. Hän ei nöyristellyt ketään edes istuessaan nokakkain kristallikruunujen alla herrojen

Helena Westermarck – Naisasianainen, kirjailija, taiteilija ja Naisasialiitto Unionin ensimmäinen sihteeri

19.7.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Helsingissä syntynyt Helena Westermarck oli Naisasialiitto Union ensimmäinen sihteeri, Nutid-lehden toimittaja, naisten äänioikeuden puolestapuhuja, kirjailija ja taidemaalari sekä naisasianainen. Hän oli ehdolla ensimmäisissä eduskuntavaaleissa, mutta

Lucina Hagman – luottamusyhteiskunnan rakentaja

26.6.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maritta Pohls

Ison perheen elättäjä Lucina Hagman (1853–1946) oli nimismies Nils Johan Erik Hagmanin (1811–1868) ja Sofia Margareta Hagmanin (s. Nordman, 1813–1895) viidestä lapsesta nuorin. Lucinan syntyessä

Saima-Ester Rydh-Pohjamo, Ensimmäinen vakuutusyhtiön naistoimitusjohtaja

13.6.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Tiettävästi ensimmäinen naispuolinen vakuutusyhtiön toimitusjohtaja Saima-Ester Rydh-Pohjamo (1909-2003) syntyi Pyhännällä maatalon ainoana lapsena. Hän menetti isänsä kymmenvuotiaana. Äiti lähetti tytön keskikouluun Haapavedelle. Saima-Ester kävi vielä

Sirpa Rautio – Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja

3.4.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja Sirpa Hannele Rautio syntyi Laihialla maanviljelijäperheeseen. Hän suoritti kunnallistutkinnon Tampereen yliopistossa 1970 ja aloitti uransa kunnallishallinnossa toimimalla kuusi vuotta kunnansihteerinä. Hän oli

Tarja Halonen – Suomen ensimmäinen naisulkoministeri ja naispresidentti

2.4.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Tarja Halonen (s. 1943) on Suomen ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri ja presidentti vuodesta 2000 [2000-2012]. Toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen syntyi naisten sukupolvi, joka

Tyyne Leivo-Larsson – Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs

1.4.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Tyyne Leivo-Larsson (1902-77) oli ensimmäinen naispääministeri 1958 Reino Kuuskosken ollessa estyneenä sekä Suomen ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs 1958-65. ”Jostain merkillisestä kohtalon oikusta olen joutunut olemaan eräänlainen

Hulda Soini – Pankinjohtaja ja talousneuvos

1.4.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Talousneuvos Hulda Soini (1899-1971) toimi Someron Säästöpankin johtajana 1944-60. Hän oli kotoisin Haapasaaresta. Kotkan kauppakoulun käytyään hän muutti Somerolla 1920 kirjanpitäjäksi Maanviljelijäin Kauppaan ja avioitui

Helvi Sipilä – YK:n ensimmäinen naisapulaissihteeri ja Suomen ensimmäinen naispresidenttiehdokas

29.3.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Helvi Sipilä (o.s. Maukola, 1915-2009 ) oli ensimmäinen suomalainen nainen Yhdistyneiden Kansakuntien apulaispääsihteerinä ja ensimmäinen nainen ehdolla Suomen presidentiksi 1982. Helvi Maukola syntyi Helsingissä tilanomistajan,

Saimi Westerlund, ensimmäinen kuljetusalan naispuolinen ammattijohtaja

29.3.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Saimi Westerlund (1919-99) oli ensimmäinen kuljetusalan naispuolinen ammattijohtaja 1960. Padasjoella kasvanut Saimi Westerlund tuli 1953 Helsinkiin ja Kaukokiitoon kirjanpitotehtäviin. 1960 yhtiöön etsittiin toimitusjohtajaa. Jahkailun jälkeen

Suoma Kyykoski – Tiettävästi maailman ensimmäinen agronomikoulutuksen saanut nainen

27.3.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Ensimmäinen nainen agronomina oli 1906 valmistunut, 1938 talousneuvoksen arvon saanut Suoma Kyykoski (1882-1963). Hänet oli luvialaisen kruununvoudin tytär ja pienestä pitäen kiinnostunut kotitilan töistä. Kun

Paula Kokkonen – Perustuslakivaliokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja

27.3.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Varatuomari Paula Kokkonen (s. 1946) oli perustuslakivaliokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen TEO:n ensimmäinen ylijohtaja. Turkulainen Kokkonen pääsi ylioppilaaksi 1966 Turun tyttölyseosta ja valmistui Turun

Aleksandra Gripenberg – Ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, kansanedustaja

19.3.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Aleksandra Gripenberg (1857-1913) oli ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, ensimmäinen päätoimittaja ja kirjailija. Isä, senaattori ja vapaaherra, oli kahdesti aviossa, ja hänellä oli 17 lasta. Aleksandra oli

Inkeri Anttila – Ensimmäinen nainen oikeusministerinä

16.3.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Ensimmäinen naispuolinen oikeustieteen tohtori, rikosoikeuden professori ja ensimmäinen nainen oikeusministerinä oli Inkeri Anttila (o.s. Metsämies, 1916-2013). Tuleva tuomari pääsi ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulusta 1933 ja ilmoittautui

Inkeri Harmaja – Ensimmäinen tuomarin virassa toiminut nainen

13.3.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Ensimmäinen tuomarin virassa toiminut nainen ja hovioikeudenneuvos oli Inkeri Harmaja (o.s. Vaarila, 1898-1978). Agnes Lundellin esimerkillisen toiminnan innostamana oikeustieteen tutkintoon pääsivät käsiksi muutkin naiset, mutta

Hedvig Gebhard – Ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen valiokunnan puheenjohtajana

7.3.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Hedvig Gebhard (o.s. Silén, 1867-1961) oli ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokunnan puheenjohtajana vuonna 1924. Hedvig syntyi Turussa ruotsinkielisen kauppiaan tyttäreksi. Hän oli

Ilmi Hallstén – kansanedustaja ja Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja

5.3.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

” Eilen kuoli täällä rouva Ilmi Hallsten (Hallstén) o.s. Bergroth, vaikean sairauden jälkeen. Hänessä meni manan majoille yksi maamme merkkinaisia, joka kauniilla tavalla vaali naisliikkeemme

Anna Mäntyniemi – Suomen romanien uskonnollinen herättäjä

15.1.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Hengellinen julistaja Anna Mäntyniemi o.s. Lahtinen oli voimakas vaikuttaja ja esikuva ja hänen muistonsa elää suomalaisen romaniväestön parissa yhä edelleenkin. Yli 500 vuotta ovat romanit

Lily Leino – amerikansuomalaisen elokuvallinen elämä

8.11.2022 Ei kommentteja

Kirjoittanut Jouni Hyytiäinen

Legendaarinen amerikansuomalainen toimittaja Ulpukka ”Lily” Leino syntyi Omajassa Kuubassa suomalaisessa utopiasiirtokunta Ponnistuksessa 1911. Hänen vanhempansa olivat salolainen Aina Maria Leino (Hammar) ja Juho Kustaa Leino

Lucina Hagman – Marttajärjestön perustajajäsen ja naisasianainen

1.11.2022 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marttaliitto / Marttaliiton viestintä

Lucina Hagman (5. kesäkuuta 1853 Kälviä – 6. syyskuuta 1946 Helsinki) oli marttajärjestön perustajajäsen ja tarmokas naisasianainen. Hagmanin 93 vuotta kestänyt elämä kattoi ajanjakson, johon

Augusta Krook – Suomen itsenäisyyden alkuvuosien aktivistinainen

7.8.2022 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maritta Pohls

Augusta Krook oli yksi niistä 1900-luvun alun naisista, jotka halusivat käyttää elämänsä Suomen itsenäisen aseman rakentamiseen ja turvaamiseen. Hän kasvatti koulussaan isänmaallisten tyttöjen sukupolven ja

Anna-Liisa Hyvönen. Sukua, politiikkaa ja Oulua

26.4.2022 Ei kommentteja

Kirjoittanut Riitta Mäkelä

Syksyllä 2015 menin tapaamaan tuttavaani helsinkiläiseen ikäihmisten palvelutaloon. Avarassa ala-aulassa oli koolla iloisesti jutteleva iso ryhmä. Siinä joukossa tuttavakin oli. ”Tervetuloa tänne nuorison opintopiiriin!” ryhmän

Alli Trygg-Helenius – Raittiuskasvatuksen uranuurtaja Suomessa

7.4.2022 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Kansakoulunopettaja Alli Trygg-Helenius oli poikkeuksellisen hyväsydäminen ja tarmokas ihminen, joka halusi auttaa jokaista avuntarvitsijaa. Hänen ansiostaan perustettiin Sörnäisiin Kansankoti sosiaalisen elämän keskukseksi. Hän oli puolisonsa

Siina Urpilainen eli ja toimi vakaumuksensa mukaan

13.3.2022 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Siina Urpilainen (o.s. Ihalainen) oli vakaumuksellinen kommunisti. Hänet valittiin vuonna 1927 SKP:n peitejärjestön sosialistisen työväen ja pienviljelijäin vaalijärjestön listoilta eduskuntaan. Kansanedustajana hän toimi vuoteen 1930

Linda Tanner – maanviljelijä ja Väinö Tannerin puoliso

27.2.2022 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Linda Tanner o.s. Anttila tunnetaan lähinnä poliitikko ja Elannon toimitusjohtajan Väinö Tannerin puolisona. Linda Anttila oli ensimmäisiä naisylioppilaita Hämeenlinnassa. Nuoruudessaan hän oli naisasianainen ja opiskeli

Ida Aalle-Teljo – ensimmäisiä naiskansanedustajia ja ensimmäinen Työläisnaisten Liiton puheenjohtaja

20.1.2022 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Ida Sofia Aalle-Teljo (alk. Ahlstedt , vuosina 1906-1912 Aalle) syntyi 6.5.1875 Kaitarannassa Nurmijärvellä ja kuoli Helsingissä 17.6.1955. Hän oli yksi Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista, Työläisnaisten Liiton

Mimmi Augusta Hevonpää – isänmaallisen isosiskon äidillinen rakkaus

28.12.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut JI Hyytiäinen

Suomalaisen naisliiton Oulun osasto syntyi kahden naisen orkestroimana 1907. Heistä nuorempi oli tuleva lottajohtaja Fanni Luukkonen. Yhtä lailla paikallisosaston syntymisestä kertovissa lehtiuutisissa on opettaja Mimmi

Asta Heickell – Miksi Yleisradio vaikeni lotista

29.8.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Asta Heickell

Tulin Yleisradioon lehdistöstä 1965 Hella Wuolijoen perustaman ”Kotien ohjelmat” -nimisen toimituksen toimituspäälliköksi. Muutin omana päällikkökautenani nimen ”Perheradioksi”. Se sopi hyvin yhteen ”Kouluradion” ja ”Lasten radion”

Laina Riihonen – Valonviejä kansalle

9.8.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tuula Hyyrö

Akselin ja Lainan ”häämarssi” Keväällä 1923 valittiin uusi opettajatar Kuhmoniemen kirkonkylän 2-opettajaiseen kansakouluun. Hän oli Laina Lyydia Korpela, joka pian kesän koittaessa muutti uuteen kotipitäjäänsä.

Heli Eskolinilla upea elämänkaariura vauvasta vaariin

1.8.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Hämeenlinnalaisella Heli Eskolinilla on ollut onni tehdä elämänkaariura: aloittaa lapsista ja nuorista ja päättää yli 40 vuotta kestänyt työura vanhus- ja vammaispalveluihin. Senkin jälkeen vuodet

Kirsti Pohjonen – lahjomaton toimittaja

24.2.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Tamperelainen Kirsti Pohjonen on tehnyt yli 40 vuotta kestäneen toimittajan uran. Valtaosan siitä – 37 vuotta – hän on ollut Aamulehdessä uutistyössä, vuoropäällikkönä, politiikan toimittajana

Leena Ahlholm – Kirjoittava elämä

20.2.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leena Ahlholm

Tulevan työurani suunta määräytyi abikeväänä 1969. Koulussa vahvin aineeni oli äidinkieli, jossa kielioppia ja kirjallisuutta ei opetettu erikseen. Molemmat olivat mieliaineitani. Lukiossa erityisesti kirjallisuus ja

Hilma Kilkkinen – 14 vuotta sotavankina Siperiassa

14.2.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Kansakoulunopettaja Hilma Pilvikki Kilkkinen syntyi Taipalsaarella 23.12.1897. Äiti Regina o.s. Hietamies ja isä Adam Kilkkinen muuttivat Taipalsaarelta vuonna 1911 Lappeenrantaan. Perheessä oli yhdeksän lasta, joista

Maarit Tyrkkö – Lyhyt jakso lähellä valtaa, kokonainen elämä toimittajana

7.2.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Pirkko Keskinen

Maarit Tyrkkö muistetaan läheisestä yhteistyöstään ja ystävyydestään presidentti Urho Kekkosen kanssa. Pääosan yli 50 vuotta kestäneestä työurastaan hän on kuitenkin tehnyt monipuolisena toimittajana ja tietokirjailijana.

Liisa Vasama – käytännön sosiaalipoliitikko, suorapuheinen verkostoituja

25.11.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leila Vasama

Liisa Vasaman elämän ja poliittisen toiminnan johtotähtenä olivat lapset – lapsen asema ja heidän parhaansa. Liisa oli hyvin aktiivisesti mukana, kun Helsingissä kehitettiin edelläkävijänä Suomessa

Arja Katriina Ylänkö – leskirouva ja aktivisti

21.8.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Arja Katriina Ylänkö

Synnyin toivottuna, suunniteltuna lapsena pula-aikojen lopussa. Isä oli meijeriauton apumies ja äiti tehdastyöläinen. Sain kummivanhemmikseni vanhempieni parhaat ystävät, kummitäti oli kotiäiti ja kummisetä linja-auton kuljettaja. Elinikäinen vanhempieni ja kummivanhempien

Jenni Pitko – nuori arkkitehti ja kansanedustaja monessa mukana

4.8.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Heli Meriläinen

Jennin omin sanoin: Olen aina asunut Pohjois-Suomessa lukuunottamatta lyhyitä retkiä Helsingissä. Ouluun muutin opiskelemaan syksyllä 2005. Arkeni Oulussa kuluu politiikan, ystävien ja ulkoilun parissa.

Leena Piikivi – Lääkäri, taiteilija ja poliitikko

28.6.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Anne ja Lauri Piikivi

Leena Piikivi, lääketieteen- ja kirurgian tohtori, Oulun kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja, kuoli Oulussa 9.4.2020 nopeasti edenneeseen syöpään. Piikivi oli syntynyt Oulussa 1.9.1945. Leenan lapsuuden maisemat olivat

Leena Karhu-Westmanin tarina

1.4.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Anita Vihervaara

Lämmin kiitos Leenalle keskusteluista ja mielenkiintoisista muisteluista, jotka liittyivät sosiaalitoimen eri aikoihin Helsingissä. Olemme tehneet työmme muutosten ja kehityksen aikakaudella. Emme vieläkään ehtineet laskea kuinka

Maija Piitulainen – Oman elämänsä airut

1.4.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marjo Steffansson

Maija Piitulainen (o.s. Kuusenmäki) syntyi sodan jälkeen isättömäksi lapseksi. Kohtalotovereita on paljon. – Minä en tiedä isästäni mitään. Äiti ei koskaan kertonut hänestä, eikä myöhemmin tehty

Maj-Len Remahl – Nainen paikallaan

31.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Pirjo Kivistö

Istumme Maj-Len Remahlin olohuoneen pöydän ääressä. Hän juo teetä, minä kahvia, lautasella omenapiirakkaa. Kello on kahden jälkeen tammikuun lopun torstai-iltapäivänä. Olen maanantaina kysynyt joogatunnilla häneltä

Helmi Hujanen – Helmin maailmat

30.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marja Värri

Kertomus äitini elämästä 1. Helmin maailma sodan jälkeen Höyryveturi puuskutti asemalaiturilla ja odotti kärsivällisesti junaan nousevia matkustajia. Elokuun aamu oli varhainen, aurinko oli juuri noussut

Pirkko Fihlman – äänellä itkijä ja yhteisöllisyyden puolesta puhuja

30.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Hanna Ahrnberg

Lapsuuden Karjala – isän ja äidin tarina ”Sortavalassa isä sai paikan Supisen sahan seppänä ja me asuttiin Jänneksen kadulla, henkilökunnan asunnoissa. Oli helluntain aika ja

Judith Ponkala – oman aikansa moderni nainen

29.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Johanna Vartiainen

Lapsuus Raumalla 1800-luvun lopussa Judith Valborg Ponkala (o.s.Nordling) syntyi Helsingissä 10.12.1885. Hänen isänsä oli piirilääkäri ja kirjailija Hjalmar Nordling, kirjailijanimeltään Hj Nortamo. Isä Nordling opiskeli

Hanna Salojärvi – Isomummuni

28.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Silva Tedre

MUMMU Alkuperäisessä valokuvassa harmaalla sohvalla Viialassa vaneritehtaalaisille 1940-luvun lopulla rakennetussa modernissa kerrostaloasunnossa istuvat isoäiti, ukki ja isomummu. Kuvan päällä on violetti leima ”näyte”. Kuvaa ei

Meeri Lindström – Viimeinen punakaartilaisnainen

27.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Meri Vikström

Teinitytön päähänpisto Historioitsijoilla on tapana kuvata menneisyyden suuria käännekohtia rationaalisten päätösten ja loogisesti etenevien tapahtumien jatkumoina. Meeri Lindström (o.s. Rantala), Suomen sisällissodan punakaartilainen, ei yhtynyt

Tuovi Marjatta Saarela – Punaorvon tarina

24.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raija Saarela

Kuusikymmentävuotiaana aloin kirjoittaa näitä muistelmiani. Siirryn kauas menneisyyteen. Lähden vaeltamaan pienen tytön kanssa kapinan jälkeisen ajan taivalta. Yritän kertoa sen mahdollisimman totuudenmukaisesti, vaikka silmät kostuvat

Ulpu Iivari – Pienoiselämänkerta

23.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Miina Salo

Lapsuus Lapissa Kaikki alkoi varsinaisesti Naruskasta. Kylästä, joka sijaitsee tiettömän tien takan, noin 50 kilometrin matkan päässä Sallan keskustasta pohjoiseen, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Naruskan

Irma Marttila- monikulttuurisuutta ja yhteistyötä

20.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Rantasalo Raija

Irma Marttila – monikulttuurisuutta ja yhteistyötä Irma Marttila on nykyään eläkkeellä monipuolisesta päivähoidon ammattilaisen toimesta, mutta toimii edelleen muun muassa Helsingin Sosiaalidemokraattisen Naisyhdistyksen puheenjohtajana ja

Tampereen tyttö – Salli Ranta

7.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Ulla Mattelmäki

Viime vuosisadalla Suomea koetteli kolme sotaa. Monet ihmiset kokivat niihin liittyvät menetykset, huolet ja nälän henkilökohtaisesti. Erityisen rankkaa se aika oli naisille, jotka joutuivat vastaamaan

Aune Laitinen – Isoäitini Inkerinmaalta

1.2.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kaarina Pietilä

Isoäitini Aune Laitinen, omaa sukua Tatti, oli syntynyt Pohjois-Inkerissä Lempaalan seurakunnan Perämäen kylässä. Hänen syntymävuodekseen on virheellisesti merkitty vuosi 1874. Aunen ja hänen samannimisen serkkunsa

RUTH MUNCK – JÄÄKÄRILIIKKEEN AKTIIVI JA LOTTA

28.11.2019 Ei kommentteja

Kirjoittanut Elina Virtanen

”Olemus on kapea, selkä iän kumaraan painama, mutta asettuessaan valokuvattavaksi hän ojentautuu ryhdikkääksi ja asettaa sirot säärensä tyttömäisesti viistoon. Hänen hopeanvalkoiset hiuksensa on kammattu pehmeälle

Leena Jääskeläinen – Hiihtoliiton ensimmäinen naiskunniajäsen

15.11.2019 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Liikuntaneuvos ja vuonna 2009 Pro Urheilu -mitalilla palkittu liikuntavaikuttaja, Rovaniemellä asuva Leena Jääskeläinen, kutsuttiin Hiihtoliiton kunniajäseneksi vuonna 2019. Hän on Hiihtoliiton historiassa ensimmäinen kunniajäseneksi kutsuttu

Inkeri Kerola – Maaseudulta vallan kamareihin

18.9.2019 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Inkeri Kerola syntyi vuonna 1957 Saloisten kunnassa, joka vuonna 1973 liitettiin Raahen kaupunkiin. Hän on Siniluodossa asuneen Kerolan perheen viidestä lapsesta nuorimmainen. Vanhemmat viljelivät maata

Kirsti Ikonen – jämpti ja reilu, ei horju ei heilu

25.3.2019 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Hämeenlinnassa asuva Kirsti Ikonen tunnetaan aktiivisena vihreänä sisarena ja poliittisena vaikuttajana. Hänen päättäväisyytensä ansiosta Parolannummi sai uuden sotilaskodin, Sotilaskotijärjestö oman virren ja Hämeenlinnan kaupunki rantareitin,

Outi Länsman – kaikkien aikojen ensimmäinen vuoden saamelainen

24.3.2019 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Saamelaisasioiden edistäjä, inarilainen opettaja, poronhoitaja ja FM Outi Länsman valittiin kaikkien aikojen ensimmäiseksi vuoden saamelaiseksi vuonna 2015. Outi Länsman toimii Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, SOGSAKK, pohjoissaamen kielen

Pirkko Utriainen – Avojalakanen kotiseutuihminen

11.3.2019 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Pirkko Utriainen (s. 1941) on Wanhan-Raahen tyttöjä. Hän asui 17 ensimmäistä ikävuottaan Härkätorin puiston liepeillä Kaivokatu 54:ssä (nyk. Reiponkatu). Ison pihapiirin ympärillä oli kahdeksan taloa.

Anja Miilukangas – Yrittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

3.2.2019 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Anja Aira Auli Miilukangas (o.s. Aunola) syntyi Hilja ja Arvid Aunolan 12-lapsisen perheen kolmantena lapsena ja vanhimpana tyttärenä 28.9.1938. Perhe asui Mettalanmäellä, joka sijaitsi Saloisten

Tarja Vanhamaan matka pikkukylästä suurteollisuuden vaikuttajaksi

31.12.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tarja Vanhamaa

Olen Tarja Vanhamaa. Olen äiti ja diplomi-insinööri, tuotannon kehittämisen päällikkö sekä vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokas Lapista. Asun lastemme ja mieheni kanssa Keminmaassa. Varhaislapsuuteni Synnyin Lapissa eräänä

Anna Suonperä – aina muiden puolesta

26.11.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Riitta Mäkelä

”Minun tyttöni menee kouluun”, päätti raahelainen Maria Rajaniemi vuonna 1880. Naapurit sanoivat, kannattaako köyhän yksinhuoltajan kouluttaa Anna-tytärtään. Raahe oli tuohon aikaan jo sivuuttanut kukoistuskautensa puulaivojen

Kristiina Hämäläinen – Nuoren poliitikon muotokuva

12.11.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leena Sorvali

Kristiina Hämäläinen o.s. Pekkala löysi ammatillisen tiensä jo varhain. Hän aloitti hoitoalan työt viiisitoistavuotiaana hoitoapulaisena Hauhon vanhainkodissa. Valmistuttuaan sairaanhoitajaksi Kristiina on työskennellyt lähihoitajana ja sairaanhoitajana Päijät-Hämeen

Saima Kallinen – Ensimmäinen nainen Tornion kaupunginvaltuustossa

12.11.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Saima Johanna Kallinen (17.2.1884-5.4.1947) oli ensimmäinen Tornion kaupunginvaltuustoon valittu nainen. Hän toimi konttoristina 1900-luvun alussa Röyttän satamassa ja perusti Tornioon vuonna 1918 kenkäkaupan. Saima Kallinen

Raija Lummi/Tasa-arvoon kasvaa kotoa käsin/Torniolainen vaikuttaja 2000-luvulla

1.11.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Raija Lummi on vuonna 1961 syntynyt torniolainen 4. kauden kaupunginvaltuutettu, filosofian maisteri, lehtori, kielten opettaja Lapin ammattikorkeakoulussa. Lapsuus pikkukaupungin tyttönä Raija syntyi Torniossa viidentenä tyttönä

Alma Westerlund, torniolainen kirjakauppias ja opettaja

1.11.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Torniolainen kansakoulun opettaja ja kirjakauppias Alma Westerlund (1863-1950) oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella Tornion huomattavimpia naisvaikuttajia. Hän toimi melkein neljä vuosikymmentä kansakoulun alaluokkien opettajana,

Olga Luomi: suomettarelaisen matkapuhujan vivahteikas elämä

6.9.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut JI Hyytiäinen

Suomalainen-lehti uutisoi 11. syyskuuta 1896 Olga Kauppilan valitun Jämsän Koskenpään Valkealuomen kansakoulun opettajaksi. Samana syksynä kansakoulun, jota tuolloin käytiin Luomin talossa, viimeisen lukuvuoden aloitti Aleksi

Hilda Herrala – lappilainen kansanedustaja Kemistä

30.8.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Hilda Gustaava Herrala syntyi Kuivaniemellä Kemissä 8.4.1881 ja kuoli Kemissä 16.7.1956. Sosialidemokraatti Hilda Herrala oli kemiläinen kansakoulun käynyt ompelija, joka valittiin Lapin ensimmäiseksi naiskansanedustajaksi vuonna

Eva Piispanen – Kuopion ensimmäinen naislääkäri

26.8.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Terttu Välikangas

Kuopion tärkeimpiin uranuurtajanaisiin kuuluva tohtori Eva Piispanen täytti 50 vuotta toukokuun 25. päivä 1927. Merkkipäivänään ja pitkään sen jälkeen hän oli Kuopion ensimmäinen naislääkäri. Hän

Olga Slottsberg – opetusta, musiikkia, teatteria ja yhdistyksiä kaiken ikää

15.8.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Riitta Mäkelä

”…Laulunopettajakseen Nykarlepyyn poika sai Olga Slottsbergin, jonka lempinimi oli Sussu. Kun uusi oppilas oli yrittänyt antaa ääninäytteen, oli Sussu vaatinut välittömästi vaikenemaan. Tyst, tyst! Poika

Jenny af Forselles – länsimaisen Suomen rakentaja

2.8.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maritta Pohls

Jenny Matilda af Forselles (1869–1938) syntyi Elimäellä everstiluutnantti Fredrik af Forsellesin ja Adolfina Emelia Kellanderin tyttärenä. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1896, siis vasta 27-vuotiaana. Filosofian

Hilda Seppälä – SDP:n kansanedustaja ja pitkän puurtajatien kulkenut naisasianainen

21.7.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Terttu Välikangas

Näin muistelivat ystävät kansanedustaja Hilda Seppälää hänen kuolemansa jälkeen: ”In memoriam kansanedustaja Hilda Seppälä Jälleen tuntuu kynä painavalta eikä ota juostakseen. Onhan kirjoitettava henkilöstä, joka

Alma Hedenström – nainen kulttuurin, naisjärjestötyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen eturivissä

21.7.2018 Ei kommentteja

70-vuotissyntymäpäivänä katse taaksepäin Menneiden kymmenenvuosien sarja mahduttaa puitteisiinsa elämyksistä ja pyrkimyksistä harvinaisen rikkaan elämän, jolla leimaa-antavana on ollut polttava kaipuu yhä täydellisempään tietoon ja alati

Anni Savola – oman kaupan, raittiusaatteen ja naisasian edistäjä

20.7.2018 Ei kommentteja

Lahdessa vietti kauppias Anni Savola 50-päiviään marraskuun 16. päivä 1928. Anni Savola tunnetaan kotiseudullaan hyvien harrastusten, tarmon ja toiminnan naisena. Naisten asioita ja raittiusaatetta hän

Hanna Salminen – karjalainen ruustinna ja naisasianainen

20.7.2018 Ei kommentteja

Laatokan Karjalan Jaakkiman pitäjässä vietti ruustinna Hanna Salminen 60-vuotispäiviään toukokuun 26. päivä 1927. Hän on esimerkki isänmaallisesta ja lämminsydämellisestä vaikuttajanaisesta. Salminen on hoitanut mallikkaasti niin

Anni Kaste o.s. Lindeberg – kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

20.7.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut E. H:sko

Anni Lindeberg syntyi Nastolassa ”Kumian kukkana” helmikuun 6. pnä 1876. Hän oli 14-lukuisesta lapsikatraasta 11. Isä Karl Kustaa Lindeberg oli vanhaa hämäläistä rusthollarisukua ja äiti

Hilja Pärssinen – sosialismin soihdunkantaja

16.4.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leena Hietanen

Hilja Pärssinen (o.s. Lindgren) syntyi 13.07.1876 Halsualla pappisperheeseen. Hänen isänsä oli kappalainen Karl Henrik Lindgren ja äitinsä Anna Elisabeth o.s. Dahlund. Äiti oli ruotsinkielinen, mutta

Riitta Ahtiainen – Elämäni tarinaa

15.3.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Riitta Ahtiainen

Riitta Ahtiainen kertoo elämästään perheenäitinä, maatalousyrittäjänä, tilastohaastattelijana ja mummina. Riitta Ahtiainen, 64 v, on ollut naimisissa Ilkka Ahtiaisen kanssa 41 vuotta. Heidän perheessään on 5

Gunilla Löfman – Kan stjärnorna le?

5.3.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Gunilla Löfman

Livet är förunderligt 25 maj 1995 Polikliniken har jag besökt varannan vecka under fem månaders tid. Idag säger man att nu finns det inga

Sirpa Pietikäinen – luontoihminen Euroopassa

25.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Pohjonen

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen luonnehtii olevansa samaan aikaan pohjalaisen äidin ja karjalaisen isän kulttuurien tuloksena syntynyt iloinen häjy, jota on siunattu hämäläisellä lehmähermoisuudella eli maltilla. ”Kulttuuri

Päivi Istala – valtakunnan feministi

12.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

”Feminismi on Suomessa kirosana. Feministit ovat hirveitä naisia, samassa sarjassa kuin kirkonpolttajat ja pedofiilit”, aloittaa Päivi Istala. Ja jatkaa tykitystään: ”Feminismissä tiivistyy ikiaikaista naisvihaa. Jo

Sirkka-Liisa Anttila – paremman huomisen puolesta

11.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

“Eniten minua ilahduttavat ne yli 400 000 naista jäsenjärjestöissämme. He tekevät upeaa talkootyötä paremman huomisen puolesta. Suomi ei pärjäisi päivääkään ilman naisten työpanosta.” Näin vastaa

Imbi Paju – lottien maineenpuhdistaja Virosta

9.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Kirjailija-toimittaja-elokuvaohjaaja Imbi Pajun rajat ylittävästä yhteistyöstä kertova lottadokumenttinsa Suomenlahden sisaret on nähty Suomessa, Virossa ja Brysselissä ja herättänyt paitsi kiinnostusta myös kysymyksen, eikö lotista ja sodasta ole

Hilkka Olkinuora – sinnikäs perheen puolustaja

8.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Terttu Välikangas

Suomalaisen Naisliiton huhtikuisessa Minna Canth -seminaarissa Helsingissä rovasti-kirkolliskokousedustaja-toimittaja-äitipuoliso-uusperheen jäsen Hilkka Olkinuora puhui aiheesta ”Perhe ja totuudet”. Esimerkkiperheeksi Hilkka Olkinuora oli valinnut perinteisen viisihenkisen perheen, joka

Tuija Brax – maailmanparantaja jalat maassa

8.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Oikeusministeri Tuija Brax tunnetaan työnsä hallitsevana ja aikaansaavana ministerinä, jonka tekemisiä ohjaa tasa-arvon palo. Maanpinnalla hänet pitää perhe ja naispiirit. Oikeusministeri Tuija Brax tulee tapansa

Aira Heinänen – sosiaalityön idearikas ammattilainen

6.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Merja Minkkinen

Aira Heinänen, o.s. Huhtala, syntyi vuonna 1932 työläisperheeseen Helsingissä. Isä oli kotoisin Porista ja ammatiltaan makkaramaakari eli Elannossa työskentelevä lihanleikkaaja. Äiti oli kotoisin Porvoon tienoilta,

Helena Ranta – kansainvälisin sotarikostutkijamme

3.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta tunnetaan kansainvälisten katastrofien jälkiselvittelijänä. Tuntemattomampaa, mutta yhtä tärkeää on hänen työnsä naisten aseman ja ihmisoikeuksien palavasieluisena puolustajana. ”Vaikka en ole koskaan

Ritva Santavuori – valtakunnan tunnetuin syyttäjä

2.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta

Ritva Santavuori julkaisi vuoden 2005 lokakuussa kolmannen kirjansa Rouva Syyttäjän paluu, joka pääosin koostui hänen kolumneistaan Iltalehdessä 1998–2005. Hän kokosi kirjaansa viime vuosien parhaat ja eniten

Maija Mertalahti – sairaanhoitaja ja perheenäiti

28.12.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Anja Pohjanvirta-Hietanen, os. Mertalahti

Äitini Maria (Maija) Mertalahti, omaa sukua Niemistö, syntyi maalaistalon tyttärenä vuonna 1914. Koti oli uskonnollinen, vanhemmat Juho ja Liisa olivat herännäisiä eli körttejä. Lapsuuden huolettomuus

Tyyne Kanervo – kirjoittava tätini Karjalasta

21.12.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Armi Janhunen

Tyyne Kanervo (1926–2017) on kollektiivinen muisti ja autenttinen ääni kirjoituksissaan kotikylän tuoksuista ja perinteistä. ”Tuoksuja täynnä on maa…” -sarja on mahtava aistien takaisinpaluujuhla. Omaelämänkerran ja juttujen

Vieno Kalliola – taiteen tytär, yhteiskunta-aktiivi ja rakastava voimanainen

17.12.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marja-Liisa Kalliola, Karoliina Randelin

Vieno Gunnel Tuulikki Kalliola (os. Jääskeläinen) oli monipuolinen taiteilija, yhteiskuntavaikuttaja ja maatalonemäntä. Kalliola maalasi, kirjoitti, esiintyi, käsikirjoitti ja onpa hänen runoistaan tehty sävellyksiäkin. Maatalon toimien

Anna Yrjänäinen – Budapestin lähetystössä toisen maailmansodan ja Unkarin kansannousun pyörteissä

28.11.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Sirkka Paloma

”Kyllä elämässä pärjää ilman ylioppilastutkintoakin”, tuumi tätini jättäessään koulunkäyntinsä jatko-opiston toiselta luokalta vuonna 1912, kun matematiikka tuotti vaikeuksia. Tätini Anna Katariina Yrjänäinen syntyi vuonna 1892

Taina Pitkänen-Koli – yhteisöllinen toimija

27.11.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Taina Pitkänen-Koli

Lapsuuden asumisympäristö Seinäjoen Piirisairaalassa Äitini, Helmi Knuuttila ja isäni Tatu Pitkänen kouluttautuivat mielisairaanhoitajiksi 1930- luvun alussa, isä Niuvanniemessä ja äiti isän jälkeen Seinäjoen Piirisairaalassa sen

Leena Sorvali – Kiitos teille, jotka olette rakentaneet meille hyvän Suomen!

18.11.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leena Sorvali

Kasvoin perheessä, jossa ei puhuttu politiikasta. En edes tiennyt, mitä politiikka on. En ymmärtänyt koko sanaa. Pikkuhiljaa elämä ympärilläni alkoi ihmetyttää. Opettajaisäni toimi jatkosodan aikoihin Nastolan

Elise Keisaari – pitkäaikainen toimija Suomalaisen Naisliiton Tornion yhdistyksessä

12.11.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta

Elise Angelika Keisaari, o.s. Viuhkola syntyi vuonna 1882 maanviljelijäperheeseen Alatorniolla. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista. Hän palasi takaisin Alatorniolle ja toimi opettajana yli 38 vuotta

Saara Kanerva – pitkän iän salaisuutena myönteinen asenne

12.11.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta

Saara Kanerva tuli Tornioon miehensä Teuvon kanssa syyskuun 1939 ensimmäisenä päivänä. Saara oli ollut opettajana Köyliössä, mutta oli nyt virkavapaalla. Kansakoulunopettajaksi Hämeen Kangasalan tyttö oli

Kaarina Aho – Lapin edustaja lähellä ja kaukana

11.11.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta

Kaarina Aho on syntynyt Alatorniolla 25.11.1945 maanviljelijäperheeseen. Hän kävi neljä vuotta Yliliakan kansakoulua ja pääsi neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta Tornionseudun keskikouluun, jota kävi viisi

Seija Kuikka – Kuhmon mäntymetsistä Saimaan aalloille

7.11.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Jaana Vasankari

Seija Kuikka, o.s. Piirainen, syntyi Kirsti ja Oiva Piiraisen perheeseen neljänneksi vanhimpana lapsena Kuhmossa. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluivat maatilan työt Kämärän kylällä. Arki oli raskasta.

Irma Stormbom – Lapin Kullan ”äiti”

30.10.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Mirjam Kälkäjä

Irma Stormbom haaveili tulevansa kätilöksi, hänestä tuli oluttehtaan omistaja. Hänestä tuli Lapin ensimmäinen teollisuusneuvos, Lapin Kulta-brändin luoja, suvun panimoyrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja,

Laila Ponkala – opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

26.10.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Arja-Leena Jokinen

Laila Ponkala syntyi vuonna 1938 Mikkelissä Hjördis ja Sulo Ponkalan perheen viidestä lapsesta nuorimpana. Lailan rakkaus kieliin, erityisesti ruotsin kieleen ja kansainvälisyyteen oli suuressa määrin

Maija Juurola – ompelija, pientilan emäntä, siivooja ja kaupan myyjä

2.10.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Esa Juurola

Hänen oikea nimensä oli Sigrid Maria. Ei työläisperhe osannut niin hienoa nimeä keksiä. Merkinnät kirkonkirjoihin teki pappi, hyvää tarkoittaen ja makunsa mukaan. Elämä saneli toisin.

Elsa Karppinen – Lapin läänin ensimmäinen naiskansanedustaja

28.9.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Kemiläinen Elsa Dagmar Karppinen o.s. Korhonen oli ensimmäinen Lapin läänin alueelta valittu naiskansanedustaja. Hän toimi Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) kansanedustajana Lapin läänin ja Lapin

Seija Valtonen – aktiivista elämää kylässä

27.9.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Vaula Valtonen

Seija Valtosen vaiherikkaaseen elämään on mahtunut hengästyttävän paljon, eikä kaikki aina ole ollut pelkkää päivänpaistetta. Synkkiä aikoja ja surua on ollut hänelläkin. Mutta vanhoja ei

Hilja Vuola – opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

27.9.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Poliisi ja maanviljelijä Juho Tervonen, vaimo Beata ja 4 lasta muuttivat 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomussalmelta Pattijoelle. Muuttoajoneuvona toimi heinähäkki. Pattijoella Juho Tervonen harjoitti poliisin

Aulikki Kananoja – Ihmisen näkökulma on minun elämäni missio

16.9.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Erja Saarinen

Aulikki Kananoja on Suomen ensimmäinen ylisosiaalineuvos – sosiaalialan korkein eettinen auktoriteetti. Uusi arvonimi otettiin käyttöön korkeimman lääkärille annettavan arvonimen, arkkiatrin rinnalle 2012. Koko uransa ajan

Alli Nissinen – kansanedustaja, opettaja, yhteiskunta-aktiivi

6.9.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Venla Sainio

Monena nainen, nainenkin, eläessään: Alli Nissinen oli kansanedustaja ja opettaja, koulunomistaja ja -johtaja, toimittaja, päätoimittaja, kirjailija, kääntäjä, naisasianainen ja martta; hän edisti raittiutta, lasten-, eläinten-

Mathilda von Troil – yhteiskoulunjohtaja, teatterin apulaisjohtaja

5.9.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Venla Sainio

Mathilda von Troil kuului sukunsa puolesta autonomisen Suomen yhteiskunnan ylimpiin: isä oli senaattori, vapaaherra Axel Gustaf Samuel (Gösta) von Troil, äidinisä senaattori, isänisä kuvernööri ja

Ulla Juurola – puoliso, äiti, virkamies ja poliitikko

6.8.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Esa Juurola

Silloin en vielä tuntenut häntä. Keväällä 1959, lukiolaisena, hän päätti lähteä Saksaan piikomaan ja kieltä oppimaan. Palkka oli melkein olematon ja kielen oppiminen yksin hellan

Ulla Koskinen-Laine – aina kulttuurin ja koulutuksen puolesta

4.7.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Ulla Lilius

Ulla Koskinen-Laine on paljasjalkainen lahtelainen kuvaamataidon opettaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja, äiti ja isoäiti. Keskusteluissa Ulla Koskinen-Laineesta piirtyy kuva päättäväisestä naisesta, poliitikosta ja yhdistysaktiivista, jonka yhteiskunnallisen toiminnan

Eveliina Ala-kulju – nälkävuosista pitkä matka eduskuntaan

2.7.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Manninen

Eveliina Ala-Kulju oli yksi niistä 19 uraauurtavasta naisesta, jotka valittiin vuonna 1907 ensimmäiseen eduskuntaan. Hän oli syntynyt syksyllä 1867 köyhän lehtimäkeläisen kiertokoulunopettajan Isak Ojalan perheeseen, jossa jouduttiin nälkätalvena

Sylvi Koivisto – monesti on saanu lähtiä

2.7.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Piehinkiläinen Sylvi Koivisto (o.s. Tähjänjoki) muistetaan vuosikymmenien mittaisesta työstä kunnallispolitiikassa. Hänen miehensä Väinö oli pienviljelijä ja moniosaaja. Mökin tyttö kasvoi työväenaatteeseen Sylvi syntyi vuonna 1921

Alma Andersson opetti vain ruotsiksi

9.6.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Johtajatar Alma Andersson vaati koulunsa, Svenska Småbarnsskolan i Brahestadin, oppilaita puhumaan ruotsia myös välitunneilla. Pikkulasten valmistava koulu Raahessa oli kansakoululaitos päässyt alkuun vuonna 1872. Se

Paula Ruutu – Makarin opettajasta kansanedustajaksi

8.6.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Lissu Kaivolehto

Makarin koulua käyneen Elsa-tätini päästötodistus toukokuussa 1925 on kirjoitettu kauniilla pyöreällä pystyllä käsialalla. Allekirjoittajana on koulun johtaja Hertta Gran. Udellessani Makarin asioita Aino Valoselta (os.

Kerttu Hemmi – naisten oikeuksien ajaja, tasa-arvon puolustaja

6.6.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kaisa Hautamäki

Sota-ajan suomalaisten naisten tarinaa tuodaan tällä hetkellä eri muodoin esille voimalla: muistelmina, kirjekokoelmina, dokumentteina, historiantutkimuksena, tv-sarjoina, elokuvina ja nyt myös sähköisesti Naisten Äänen kautta. Tiedonhaluiselle

Ulla Puolanne – lahtelainen valtiovarainministeri

5.6.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maisa Lappi

Lahdessa elämänsä elänyt Ulla Puolanne (o.s. Raivo) muistelee Lahden kartanon ystävien toimittamassa ja julkaisemassa Kartanon kertomaa -kirjassa kouluaikojaan. Nykyistä Lahden historiallista museota kutsutaan Kartanoksi, sillä

Aili Heikkinen – superlahjakkuus

2.6.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marjatta Kaikkonen, Anja Lindh ja Terttu Välikangas

Opetuksen ja suomalaisen kulttuurin monipuolinen asiantuntija ja kehittäjä Aili Heikkinen Heikkisen kymmenlapsisessa perheessä saattoi olla niukkaa, mutta omavaraistaloudessa pärjättiin. Lapset tekivät maatalon töitä ja oppivat

Nanny Lilius – Oulun Yhteiskoulun määrätietoinen ranskatar

30.5.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Hilla Nokela

C’est ça!” saattoi kuulla neiti Nanny Liliuksen huudahtavan hänen pitäessään ranskankielen oppituntia Oulun Suomalaisessa Yhteiskoulussa, jonka yksi perustajista sekä myös legendaarisimmista opettajista hän oli. Lausahduksensa

Kerttu Saalasti – ministeri ja emäntä

20.5.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kupsala

”Ajatuksen, toiminnan ja yhteistyön vapaus sisältää suuren vastuun. Sen vastuun tulee ulottua laajemmalle kuin vain omaan elämään ja omiin asioihin. On etsittävä, mikä yhdistää. Vastuun

Katri Kaarlonen – presidentin tyttärestä järjestövaikuttajaksi

29.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Manninen

Kun Maatalousnaisten Keskuksen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin suuren järjestöuudistuksen kynnyksellä kansanedustaja, puutarhaopettaja ja kartanonemäntä Katri Kaarlonen Perniöstä, oli tavoitteena saada uudelle Maa- ja kotitalousnaisten organisaatiolle mahdollisimman

Ritva Hyöky – Hovioikeuden presidentti ja Vaasan Suomalaisen Naisklubin kantava voima

28.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Terttu Jokinen

Hovioikeuden presidentti Hanni Ritva Hyöky oli Suomessa ensimmäinen nainen hovioikeuden presidenttinä, jota virkaa hän hoiti vuodesta 1975 aina vuoteen 1989 asti. Virkansa ohella Ritva Hyöky

Hilja Vestberg – tarmokas Vaasan Suomalaisen Naisklubin perustajäsen

28.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Katja Jokinen

Hilja Vestberg oli syntynyt Savossa Rautavaaralla 1878. Käytyään kansakoulun Iisalmessa hän suoritti Kuopiossa tyttökoulun kurssin. Hän tunsi kutsumusta opettajauralle ja tyttökoulusta päästyään hän toimi kolme

Sinikka Laisaari – Lääketieteen ja kirurgian tohtori, ministeri, toimitusjohtaja

23.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Seppo Hentilä

Kaksivuotiaana orvoksi jääneen Sinikka Mönkäreen (vuodesta 2012 Laisaari) elämäntarinaa Vuoksenniskan sahatyöläisyhteisön kasvatista erikoislääkäriksi, kansanedustajaksi, ministeriksi ja pääjohtajaksi voi tarkastella yleisemminkin esimerkkinä siitä, miten Suomessa hyödynnettiin

Liisa Jaakonsaari – kansanedustaja, ministeri, europarlamentaarikko

23.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Seppo Hentilä

Oululaissyntyinen Liisa Jaakonsaari on yli kolme vuosikymmentä kestäneen parlamentaarikon uransa aikana paneutunut erityisesti kansainvälisiin kysymyksiin. Hän on toiminut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja kahdeksan vuotta (1999–2007), eli

Elli Hiidenheimo – köyhäinhoidon tarkastaja, kansanedustaja, kirjailija

22.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Köyhäinhoidon tarkastaja Elli Hiidenheimo oli ensimmäisiä valtion keskushallinnon virkanaisia ja joutui hankkimaan uskottavuutta tiukan asiallisella ja pidättyväisellä käyttäytymisellä. Samanlainen rooli hänellä oli myös Suomalaisen Puolueen

Helvi Hyrynkangas – pikkulotasta vaikuttajaksi

21.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Terttu Välikangas

Helvi Pääkkönen, myöhemmin Hyrynkangas, syntyi Oulun synnytyslaitoksella kiiminkiläisen opettajaperheen tyttäreksi vuonna 1928. Hänen isänsä on Erkki Pääkkönen ja äitinsä Anni Pääkkönen s. Markkanen. Pariskunta sai

Helvi Niskanen – kansanedustajana hyvinvointivaltiota rakentamassa

20.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Pentti Niskanen ja Jussi Niskanen

Toimitsija, SKDL:n kansanedustaja Helvi Niskanen s. Mansikka syntyi 1938 Karjalassa Suojärven Naistenjärvellä lähellä Suomen ja Neuvostoliiton rajaa. Äiti Iia Kärki oli nuorena orpona mennyt töihin

Pirkko Raunemaa – Elintarvikeviraston johtaja, Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja

16.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Pirkko Raunemaa on toiminut kuluttajien edunvalvojana ja kuluttaja-asiantuntijana sekä kotimaassa että kansainvälisissä tehtävissä. Hänen toimintansa päämäärä, heikoimpien auttaminen, on ollut sama sekä virkauralla, joka päättyi

Riitta Uosukainen – opetusministeri, valtioneuvos

15.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Imatralainen äidinkielenopettaja Riitta Uosukainen nousi äänestäjäkunnan suosioon Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 1983. Hän toimi opetusministerinä 1991–1994 ja siirtyi sitten ministerinpaikalta ensimmäisenä naisena eduskunnan puhemieheksi. Vuoden

Elisabeth Rehn – puolustusministeri, YK:n alipääsihteeri

15.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Elisabeth Rehn on tehnyt merkittävän uran sekä kotimaisessa politiikassa että kansainvälisissä järjestöissä. Hän on ollut pitkäaikainen kansanedustaja ja ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri, joka kieli- ja puoluerajat

Eeva Ahtisaari – Presidentin puoliso, kulttuurin harrastaja

15.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Eeva Ahtisaari pyrki maan ensimmäisenä naisena toteuttamaan presidentistä riippumatonta itsenäistä ohjelmaa erityisesti itselleen läheisillä sosiaali- ja kulttuurielämän aloilla. Opinnoilla museoalalle Eeva Hyvärinen kasvoi savolaisen maanviljelijä-rakennusmestarin

Tellervo Koivisto – presidentin puoliso, kansanedustaja

15.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Tellervo Koivisto kaihtoi Suomen tasavallan presidentin puolisona turhaa julkisuutta. Hän osallistui sosiaalialan järjestötoimintaan ja puolusti muutaman kerran voimakassanaisesti naisten etuja. Tellervo Koivisto uudisti presidentin puolison

Olga Oinola – kahden aatteen nainen

2.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Vaikka Olga Oinolalla oli pitkä pedagogin ura, jälkimaailma muistaa hänet naisasianaisena ja raittiusvalistajana. Aktiivinen harrastustoiminta niissä vei hänet järjestöjen johtopaikoille ja kunnalliselämän vaikuttajaksi, Oinottareksi, jonka

Bertta Leppälä – Karjalan siirtoväen edustaja ja järjestöaktiivi

29.3.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Manninen

Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan karjalaisen siirtoväen edustajaksi valittu emäntä Bertta Leppälä oli syntynyt 18.12.1891 Helsingissä, jossa hänen isänsä Kalle Kustaa Pykälä toimi rakennuspuuseppänä. Kolme vuotta myöhemmin perhe

Flora Paasonen – Suomen historian merkkihenkilön vaimon tarina

26.3.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Pirkko Karvonen

Paistettu kyyhkynen lensi hänen suuhunsa, ja minä olin se kyyhkynen. Tällä unkarilaisella sananlaskulla Flora kuvaa rakastumistaan mieheensä, Aladar Paasoseen. Unkarilaisen Flora Barthan ja suomalaisen, presidentti Kyösti

Sirkka Lankinen – lahtelainen tahtonainen

17.3.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leena Sorvali

Sirkka Lankisen tahdonvoimaa kuvaa hyvin seuraava episodi. Keski-Lahden evankelisluterilainen seurakunta alkoi 1970-luvun alkutaitteessa suunnitella vuonna 1890 valmistuneen hirsirakenteisen kirkon purkamista ja Alvar Aallon suunnitteleman modernin

Pirkko Aro – eipäs vaieta seurakunnassa

15.3.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Irma Marttila

Pirkko Ihari syntyi 1923 Vihdissä, mistä isän työ osuuskauppaliikkeen hoitajana kuljetti perhettä useille paikkakunnille. Nuoruusvuodet kuluivat keskellä sotaa ja Pirkkokin lähti sotilaskotisisareksi Kivennavalle Karjalan Kannaksen

Maija Vuollo-Oilinki – kunnallispolitiikko ja seurakuntaneuvos

10.3.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Ritva Keranto

Kun opettaja Maija Vuollo-Oilinki valittiin Utajärven kunnanvaltuustoon, hän päätti, ettei tyydy kahvinkantajan rooliin. Päätös kantoi hänet sekä kunnan- että kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi. Vanhemmat Amerikan kävijöitä Maija

Annie Furuhjelm ja siunattu naisasia

7.3.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Venla Sainio

Annie Furuhjelm oli niin suomalaisen kuin kansainvälisen naisasialiikkeen edistäjä, sekä Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja myöhemmin itsenäisen tasavallan lehtimaailman ja valtakunnanpolitiikan aktiivinen toimija. Hän oli naisten

Eila Ahonen – Kokkolan tuntija

6.3.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Anneli Heikkilä

Eila syntyi 1929 vauraan talon tyttäreksi neljästä sisaruksesta toiseksi vanhimpana. Hän ei saanut nauttia perhe-elämästä kovin pitkään. Molemmat vanhemmat kuolivat tuberkuloosiin 1940-luvun vaihteessa, ja Eila sisaruksineen

Hilja Vilkemaa – ihanteellinen tukipilari

10.2.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Karmela Bélinki

Hilja Vilkemaa oli Suomalaisen Naisliiton vaikuttaja ja tukipilari 66 vuoden ajan. Leimallista hänelle oli isänmaan palveleminen, naisasia ja raittius. Hän edusti sitä ikäpolvea, jonka johtoajatuksena

Tekla Hultin – naisten oikeuksien tienraivaaja

28.1.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Venla Sainio

Maalisvaaleissa 1907 Tekla Hultinia ei valittu eduskuntaan. Kaiken kaikkiaan nuorsuomalainen puolue kärsi musertavan tappion. Sen naisehdokkaista valittiin vain Martta-järjestön aktiivit, opettajat Lucina Hagman ja Alli Nissinen. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä valittiin ainoana naisedustajana maalaisliiton ehdokas, opettaja Hilma Räsänen, josta, niin kuin Tekla Hultin päiväkirjassaan toteaa, kukaan ei ollut kuullut yhtään mitään ennen vaaleja.

Puolueista riippumatta naiset katsoivat tuloksen tappioksi ja syyksi siihen naisten poliittisen kehittymättömyyden.

Heti kesäkuussa perustettiin Suomalainen Naisliitto. Opetusneuvos Hilja Vilkemaan mukaan huomattava syy liiton perustamiseen oli nuorsuomalaisen puolueen kahden eturivin naisen, Tekla Hultinin ja Maikki Fribergin, jääminen eduskunnan ulkopuolelle. Seuraavia vaaleja ajatellen haluttiin hyvissä ajoin ryhtyä lisäämään naisten kansalaissivistystä ja poliittista aktiivisuutta. Lue lisää Tekla Hultinista ja Suomalaisesta Naisliitosta!

Lea Rantanen – feminismiä ja rauhaa

23.1.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Lea Rantanen

Miten minusta tuli feministi Vuosi oli 1978, opiskelin kolmatta vuotta valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä pääaineenani kansantalous. Minulla oli silloin jo kolme lasta ja olin 31-vuotias. Sain

Alma Sofia Örn – määrätietoinen ja vahva naisasianainen

17.1.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Annika Örn

Perimätiedon mukaan Salmion kartano rakensi mökin Rautakoskelta Salon kartanoon vievän tien varteen lähelle nykyistä Torppalaa. Tammelalainen Juho Juhonpoika (s. 1846) saapui vaimonsa Ida Marian (o.s.

Hilma Herajärvi isänmaan asialla

8.1.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Helena Herajärvi

Yhteiskuntavastuunsa kantava opettaja Hilma Katariina Herajärvi syntyi 1895 lopulla Alatorniolla Hanna (o.s. Ponkala) ja Isak Herajärven eli Alakuijalan maanviljelijäperheeseen vanhimpana lapsena. Hilma valmistui 22-vuotiaana Raahen

Vivan Juthas – eldsjälen för Svenskhusen i Helsingfors

5.1.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Lisbeth Ahjopalo

Vivan Juthas banade sin egen väg; hon skaffade sig akademisk utbildning och gjorde yrkeskarriär i en tid då det ännu inte var så vanligt för

Hilkka Kujala – hyvinvoinnin rakentaja

27.12.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Irma Marttila

Hilkka syntyi heinäkuussa 1922 Kujalan perheeseen esikoisena Lappeenrannan Pallon kaupunginosassa. Seuraavana vuonna perhe sai Jalo-pojan. Väinö-isä oli Lappeenrannan konepajalla valajana. Lyyli-äiti teki lastenhoidon ohella ompelutöitä.

Anja Moilanen – isän tyttö – aatteen vanki

11.12.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Anja Moilanen

Kirjailija Frans Emil Sillanpää sanoo: ”Kun ihminen ei ole enää eikä ole vielä”. Sanoisin, kun ihminen ei ole enää, mutta on jo. Kahdeksankymmentä täytettyäni voin

Mathilda Wrede – suomalaisnainen kansainvälisenä legendana ja ihanteena

8.12.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marjo-Riitta Antikainen

Vapaaherratar Mathilda Wreden elämäntyön painopiste sijoittui 1800–1900-lukujen taitteen Suomeen, aikaan ennen Suomen itsenäistymistä. Hänen toimintansa kuitenkin tuki tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan syntyä. Wreden kansainväliset kytkökset ja hänen

Laila Heiskanen – isänsä viimeinen lahja

2.12.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Pirkko Mattila

Lailan iloisen nuoruuden varasti sota, ja vanhuuden mukavat päivät vei Alzheimerin tauti. Siinä välissä hän kasvatti kuusi lasta ja eli täyden elämän. Vähän menestystä ja

Lyyli Aalto – Janakkalan Rautarouva

28.10.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Ari Aalto

Ypäjä ja Ilomatsi Olen tottunut lainkäyttöön jo pienestä pitäen. Isästänikin käytiin oikeutta. Vuonna 1922 tuli voimaan uusi lapsenruokkolaki ja minun tapaukseni on varmaan ensimmäinen

Irma Rewell – Vaasan oopperan sielu

24.10.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Katariina Korkman

Sauli ja Mertta Kentalan seitsemästä lapsesta vanhin, Irma Lahja syntyi viattomien lasten päivänä 1929 Kaustisella. Hänet vihittiin 1954 Vaasassa Tauno Emil Oskar Rewellin kanssa. Tauno Rewell toimi

Alma Mäkelä – Järjestösihteeri ja piikkomekkotyttö

11.8.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Inkeri Sipola

Karkeassa rohdinpuvussaan, piikkomekossa, seitsemäntoistavuotias Alma Mäkelä lähti vuoden 1916 syksyllä kävelemään seitsemän kilometrin taivalta Rotmosta ison tien varteen. Ilmajoelle Perhosta poikkimain tuohon aikaan taisi kulkeminen

Tuula Peltonen – tiukkapipoisesti naisten, mutta ennen kaikkea tasa-arvon asialla

31.7.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Merja Minkkinen

”Olen keskustalaisen kodin kasvatti ja isällä oli luottamustehtäviä kunnan tasolla. Opiskeluaikana aktivoiduin yhteiskunnallisesti ja kokeilin vähän aikaa myös kokoomusta, koska silloinen poikaystäväni oli kokoomuslainen. Harjoittelin

Jenny af Forselles – kansanedustaja, kouluneuvos

21.7.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Jenny af Forselles kuului niihin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun naisiin, jotka hyvän koulutuksen saaneina halusivat parantaa maailmaa ja astuivat julkiseen elämään, mutta jotka saamansa

Helka Lumijärvi – Suurperheen äiti, papin puoliso ja muistisairaiden kohtaaja

12.7.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Unni Puranen

Helka Lumijärvi on vanhoillislestadiolainen kymmenen lapsen äiti ja kirkkoherran puoliso Sahalahdelta. Teologiksi kouluttautumisensa jälkeen hän teki suurimman osan elämäntyöstään kotiäitinä osallistuen samalla pappilan emännän roolissa

Maria Guzenina – hyvinvointivaltion päivittäminen on naisliikkeen tärkein tehtävä

28.6.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Merja Minkkinen

”Olen maahanmuuttajaäidin tytär ja useamman kuin kerran elämäni aikana tuntenut itseni kuin uitetuksi koiraksi. Toisaalta erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne on pannut myös yrittämään. Poliitikkona olen

Hilda Käkikoski – kansanedustaja, opettaja, kirjailija

17.6.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Eeva Ahtisaari

Opettaja ja kirjailija Hilda Käkikoski oli Suomalaisen Puolueen tärkeimpiä puhujia valmistauduttaessa ensimmäisiin eduskuntavaaleihin 1906 – 1907. Hän esiintyi yhdessä J. R. Danielson-Kalmarin ja J. K.

Tarja Filatov – valta pakenee naisia, mutta myös naiset pakenevat nykyään valtaa

24.5.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Merja Minkkinen

”Olen syntynyt vuonna 1963 eli olen yhtä vanha kuin samapalkkaisuuslaki. Minusta naisten työssäkäynnin puolustaminen on tasa-arvon kannalta hyvin tärkeää. Päivähoito ja ilmainen kouluruoka taas ovat

Margit Borg-Sundman – kansanedustaja ja naisasianainen

23.4.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Margit Borg-Sundman (1902-1992) oli ammatillisen sosiaalityön ja teollisuuden sosiaalihuollon uranuurtaja. Kokoomuksen kansanedustajana hän ajoi perhe- ja tasa-arvolainsäädäntöä ajoittain ristiriidassa oman eduskuntaryhmänsä kanssa. 1960-luvulla hän sai

Salli Hantunen – 105 vuotta täynnä tarmoa

16.4.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Anneli Velho

Olen tavannut Sallia säännöllisesti ja ihana tuttavuus on tämä matalaääninen, tomera nainen, josta sain heti vaikutelman, että siinä oli nainen, joka osasi tarvittaessa näyttää kaapin

Vappu Taipale – tavoitteena maailmanrauha, hyvä vanhuus ja mielenterveys

26.2.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Merja Minkkinen

Sotaorvosta tuli rauhanaktivisti Isäni kaatui talvisodassa jo ennen syntymääni enkä koskaan ehtinyt nähnyt häntä. Ei ihme, että rauhanliike on nuoresta saakka ollut minulle tärkeä. Äiti

Miina Sillanpää – vahva kansalaisvaikuttaja

15.1.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Ulla Numminen

Miina Sillanpää muistetaan ensisijaisesti siitä, että hänestä tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri. Hän oli apulaissosiaaliministerinä Väinö Tannerin hallituksessa vuosina 1926–1927. Mutta Miina Sillanpää oli myös

Naisissa maaseudun voima -tunnus toteutui Wilma Ehon elämässä

23.11.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Auli Eho, tytär

Wilma Ehon juuret olivat tukevasti uusmaalaisessa maaperässä. Isä Väinö Rikhard Tikkala, ent. Silfvast oli talonpoikaissukua, jonka esipolvet tunnetaan vuosisatoja taaksepäin Artjärven Männistön kylästä ja Lapinjärven

Terhi Nieminen-Mäkynen – vahva vaikuttaja kotimaassa ja kansainvälisesti

2.11.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Timo Martikainen

Kaksi tyttöä kohtasi toisensa Muhoksella 1940-luvulla. Toinen reilut kymmenen vuotta vanhempana hoiti aika ajoin nuorempaansa. Aika vieri ja tiet erkanivat yhtyäkseen uudelleen 2000-luvulla. Vieraillessaan Suomessa

Kyllikki Pohjala – kansanedustaja ja lotta

20.10.2015 Ei kommentteja

Kyllikki Pohjala (1894–1979) syntyi Nakkilassa ja kirjoitti Porissa ylioppilaaksi vuonna 1914. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli sanomalehti Satakunnan toimitus, mutta toimittajan ura vaihtui sairaanhoitajakouluun. Pohjala valmistui

Hilja Riipinen – lottien ideologi

13.10.2015 Ei kommentteja

Hilja Riipinen (1883-1966, o.s. Miklin, vuodesta 1906 Metsäpolku) syntyi Oulun maalaiskunnassa. Hän pääsi kansakoulun jälkeen vapaaoppilaspaikalle Oulun Suomalaiseen Tyttökouluun, jossa myös Fanni Luukkonen opiskeli. Riipinen

Saara Mikkola – kansanedustaja ja martta

29.9.2015 Ei kommentteja

Marttaliiton kunniapuheenjohtaja haastoi martat jakamaan yhteisten asioiden hoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja Kunnallisneuvos, filosofian maisteri, kansanedustaja Saara Mikkola toimi Marttaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtajana vuosina 1963–1969 ja

Minna Craucher – pikkurikollinen, poliittinen juonittelija

22.9.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Venla Sainio

Minna Craucherilla oli syntymäaikoja, isiä, nimiä ja titteleitä enemmän kuin on yhdelle ihmiselle kohtuullista, ja ovelasti hän kehitti pikkurikollisuudesta, prostituutiosta ja poliittisesta juonittelusta ammatin, joka

Helmi Paasonen – Työväen Urheiluliiton naistoiminnan uranuurtaja

22.9.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Seppo Hentilä

Työväen Urheiluliiton ensimmäinen naissihteeri Helmi Paasonen johti liittonsa naistoimintaa tärkeinä rakentamisen vuosina 1920- ja 1930-luvulla. Hän oli enemmänkin johtaja ja organisaattori kuin kasvattaja tai teoreetikko.

Anna Wiik – työväen muistiorganisaatioiden äiti

2.6.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marjaliisa Hentilä

Kolme työväen perinnelaitosta saa kiittää tarmokasta Anna Wiikiä kokoelmiensa hoitamisesta ja kartuttamisesta. Anna Wiik toimi Työväen Arkistossa kymmeniä vuosia ja kehitti samalla perustan Työväenliikkeen kirjastolle.

Kyllikki Okkonen – Ouluun kotiutunut karjalaistyttö

27.4.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marjatta Keränen

On talvinen iltapäivä Pitkässärannassa. Olen seitsemänvuotias. Me Uiton koulun ekaluokkalaiset harjoittelemme urheilutunnilla mäenlaskua suksilla. Huomaan osaavani. Tunti loppuu, ja muut lähtevät kotiin. Minä en malta

Tyyne Paasivuori – naisten ja kotien hyväksi

10.2.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marjaliisa Hentilä, VTT, dosentti, Erikoistutkija Työväen Arkisto

Tyyne Maria Paasivuori, o.s Kallio, syntyi 1907 Kokemäellä ja kuoli 1974 Turussa. Hän oli sosialidemokraattinen kansanedustaja vuosina 1954–1957 ja uudelleen 1962–1974. Hänen aviopuolisonsa oli vuodesta

Maissi Erkko – hehkuva ja rohkea

3.2.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Helsingin Sanomat tuntee jokainen suomalainen, Eero, Eljas ja Aatos Erkonkin tietää moni. Sen sijaan toinen Erkkojen dynastian perustajista, Maissi Erkko, on jäänyt miesten varjoon. Ja

Katri Heikkilä – puoli vuosisataa Naisliiton Oulun osaston puheenjohtajana

17.1.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Ojala

Katri Tervonen syntyi Sotkamossa vuonna 1890. Hän opiskeli käsityökoulussa ja Oulun kauppakoulussa. Hänen lapsuudenkotinsa Sotkamossa oli valistunut nuorsuomalainen maatila, jääkäriliikkeen etappitalo. Talon nuoriso oli 1900-luvun

Anna Reding – Suomalaisen Naisliiton Oulun osaston 1920-luvun puheenjohtaja

11.12.2014 Ei kommentteja

Kirjoittanut A. H. (Alma Hirvelä)

Anna Reding syntyi vuonna 1876 kauppiasperheeseen Puolangan Särkijärvellä. Anna, kuten muutkin Redingin tyttäret, opiskelivat Oulun Suomalaisessa tyttökoulussa. Tyttökoulun jälkeen Anna kävi Oulun kauppakoulun. Mainion koulumenestyksensä