Tellervo Koivisto kaihtoi Suomen tasavallan presidentin puolisona turhaa julkisuutta. Hän osallistui sosiaalialan järjestötoimintaan ja puolusti muutaman kerran voimakassanaisesti naisten etuja. Tellervo Koivisto uudisti presidentin puolison roolia esiintymällä omana itsenään eikä ”maan äitinä”.
Satakuntalaisesta kylästä Punkalaitumelta Tellervo Kankaanranta oli ikäluokastaan ainoa, joka lähti oppikouluun, ja hänestä tuli kylän ensimmäinen ylioppilas. Hän joutui asumaan viikot Lauttakylässä koulukortteerissa ja oppi jo 13-vuotiaasta huolehtimaan itsestään. Opiskeluaikana Turussa hän tutustui Mauno Koivistoon, joka heidän avioituessaan toimi kansakoulunopettajana ja opiskeli filosofian kandidaatin tutkintoa varten.
Avioliitto ei estänyt ekonomiksi 1953 valmistunutta Tellervo Koivistoa työskentelemästä Turun konttoriopiston opettajana, mutta tyttären syntymän jälkeen perhe muutti Helsinkiin ja paluu työelämään vaikeutui. Turhautuneena pankinjohtajan puolison osaan Tellervo Koivisto osallistui yhteiskunnallisiin rientoihin. Sukupuolten tasa-arvoa ajava Yhdistys 9 sai hänestä aktiivisen keskustelijan.
Pääministerin puolisona Tellervo Koivisto kirjoitti pakinoita Suomen Kuvalehteen. ”Rouva Koiviston päiväkirjasta” tuli luettu ja suosittu palsta. Pakinoissaan Koivisto purki turhautuneisuuttaan kotirouvan rooliinsa sekä Yhdistys 9:n pohdintoja tasa-arvosta ja naisten asemasta. Kirjoituksissaan hän teki hieman kaukaisen ja viileän pääministerin suurelle yleisölle tutuksi tavallisessa aviomiehen roolissa. Pakinoissa saatiin myös maistaa Tellervo Koivistolle tyypillistä satakuntalaista niukkaa ja ironista huumoria.
Tellervo Koivisto valittiin 1975 eduskuntaan sosiaalidemokraattisen puolueen listoilta. Hän jätti kuitenkin eduskunnan yhden kauden jälkeen ja keskittyi Helsingin kaupunginvaltuustossa tehtävään työhön, jossa hän tunsi henkilökohtaiset vaikutusmahdollisuutensa suuremmiksi. Siitäkin hän luopui aviomiehen tultua valituksi tasavallan presidentiksi. Hän osallistui viimeisen kerran politiikkaan presidentin valitsijamiesehdokkaana 1982 saaden kaikkien aikojen ääniennätyksen, 50 643 ääntä.
Presidentin puolisona Tellervo Koivisto purnasi tiukkoja turvatoimia ja liiallisena pitämäänsä virallisuutta vastaan. Hän liikkui yhteiskunnassa julkisuutta kaihtaen ja oli mukana ennen kaikkea sosiaalialan riennoissa. Hän osallistui aidsin ja huumeiden vastaiseen työhön ja niitä koskevaan kongressiin Washingtonissa Yhdysvalloissa. Luottamustoimia hänellä oli Väestöliitossa ja Lasten Kesä ry:ssä. Lasten Kesän johtokunnasta hän erosi vasta 1997.
Tellervo Koivisto piti kiinni omasta identiteetistään ja uudisti presidentin puolison roolia. Hän ei halunnut olla maan äiti, vaan esiintyi omana itsenään. Lehdistö oli kiinnostunut myös presidentin kauniista ja hymyilevästä Assi-tyttärestä, joka muun muassa osallistui muutamiin valtiovierailuihin.
Vapaa-aikanaan Koivistot vetäytyivät mieluiten maalle Inkoon Tähtelään. Siellä Tellervo Koivisto on hoitanut asiantuntevasti ja innokkaasti puutarhaa presidentin puuhatessa ”miesten töissä”. Presidenttikauden jälkeen Tellervo Koivisto on jatkanut kulttuuri- ja sosiaalityötä. Syksyllä 1999 hän julkaisi teoksen Päiväkirjan uudet sivut, jossa hän kertoi avoimesti masennuksestaan, siitä selviämisestä ja aviovaimon roolista. Kirja aloitti laajan julkisen keskustelun ja lohdutti monia uupumusta vastaan taistelevia sekä Tellervo Koiviston ikäpolven kotirouvia.
Kirjoittaja
Aura Korppi-Tommola
Lisätietoja
Tuotanto: Elämän siivellä. 1970; Päiväkirjan uudet sivut. 1999; Kyllä se siitä! Mauno Koiviston ensimmäiset kahdeksan vuosikymmentä (yhtenä toimituskunnan jäsenistä). 2003.
Lähteet
Salme Saure, Maamme ensimmäiset naiset. 1995.
Tellervo Koivisto, presidentin puoliso. 1988.
Veikko Vesterinen, Presidentti Koiviston adjutanttina. 1996.
Julkaistu Suomen Kansallisbiografiassa.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.